Juson vaatimattomat väkerrykset 2013

[Juso]

Kuten totesin noilla "kysy ja vastaa"-palstoilla monet kysyy, kuka vaan vastaa ja aivan mitä tahansa joidenkin vielä v....lessa (ja usein aiheesta) väliin.

Omasta mielestäni noihin kysymyksiin voisi vastata selkeästi ja lyhyesti ilman kilometrin pituisia sepustuksia sekä varsinkin ilman v*ttuilua.

Tarkennuksena "aiheesta v*ttuiluun" viittasin lähinnä tilanteeseen jossa kohteena on kysymykseen vastaaja, eikä siinäkään v*ttuilu ole pakollista tai aina fiksua. Tulkittakoon se tässä yhteydessa valituksi palautteen antamisen  tyylikeinoksi  . Vasta-alkajalle ja kenellekään joka rehellisesti kysyy (toivottavasti pienen etsimisvaivan nähneenä) tiedonnälkäänsä ei pidä kenenkään tosiaankaan v*ttuilla, vaan käyttäytyä juuri niinkuin kuvasit.

Jos vastaus laittaa vastaajan tekemään jonkun toimenpiteen, niin vastauksen laatu on ollut silloin riittävä. Toivon mukaan suuntakin on oikea.

RIittäiskö tämä foorumiasiasta/-laadusta tällä kertaa, vaikka itsehän aloitin.

[SK]

Chiliäkin voi kasvattaa monella eri tavalla, toisilla tavoilla vaan saa enemmän satoa, kuin toisilla.
Olet näköjään pähkäillyt hyvinkin tarkasti kasvatus olosuhteita ja vieläpä hyvin tuonut sen esille tänne.
Meidän kasvatuksissa ei taida olla muuta yhteistä kuin ilmasto suunnilleen (keväällä kylmä ja pitkä lämmin syksy).
Sekä sinun ansiosta myco hommat. Mutta omaa kasvatus filosofiaa täytynee avata omassa päivyrissä.

Hyvää kautta 2013 sinulle ja toivottovasti pääset esittelemään taas JÄTTI vihanneksia tälläkin kaudella.

Toivottavasti nähdään launtaina, niin nimimerkit saa kasvot.

[jaolsten]

Toisaalta harmi homma tuo työvoimapoliittinen suunnanmuutos. Tuo varmasti myös ylimääräisiä harmaita hiuksia normaaliarkeen.  Itse lähdin perheen kera Porista evakkoon töiden hiivuttua kolme vuotta sitten. Ehdin viikon olla lomautettuna, kunnes tein radikaalin päätöksen. Sukulaiset tietysti kapinoivat hiljaisesti päätökseni vuoksi, mutta hiljenivät, kun kerroin heille vaihtoehdot; Joko muutamme Tampereelle tai Shanghaihin. Reilu viikko tuosta tuli Jyväskylästä odotettu soitto, olin valittu kymmenistä hakijoista viimeisen viiden joukkoon prosessialan myynti-insinöörin tehtäviin. Kuulemma siis viisi pääsee puhelinhaastatteluun ja näistä kolme pyydetään paikanpäälle. Puhelinhaastattelu meni hyvin, mutta haastatteluun mua ei koskaan kutsuttu.

Niinpä määränpääksi valikoitui Tampere. Ehdin olla kaksi kuukautta Tampereella töissä, kun soittivat OL3:n työmaalta, pääsisinkö heille töihin. Olin paria päivää aikaisemmin hyväksynyt asuntomme ostotarjouksen ja tyttäremme oli jo ilmoitettu Ylöjärvelle ekaluokkalaiseksi. Soitin vaimolle ja kysyin varo-varovaisesti: Mitä jos ei muutet... "KYLLÄPÄ!". Hih, päätetty.

Mutta jossain määrin se välivaihe luo oman turvattomuuden tunteensa. Toivon kaikella hartaudella, että sä jaksat ottaa hommat rennosti ja olla murehtimatta turhista. Edelleen, kyllä töitä aina tekeville löytyy, etenkin niille hyville tyypeille! Etkä edes ole vielä kertonut, onko seuraava paikka jo katsottuna? Eli tsemppiä tuleviin duuneihin!

Noustaan takaisin olennaiseen, eli chilinkasvatukseen. Olen suurella intohimolla ahminut kaikesta kirjoittamastasi oppia omiin kasvatuksiin jo vajaan kaksi vuotta. Jossain vaiheessa kiinnosti niin, että taisin lukaista koko viestihistoriasi.. Samoin olen tehnyt parin muunkin tyypin viestihistorioille. Kiva kiitti, muutamia tunteja on vierähtänyt. Tähän päivään: Löysin viime keväällä unohdetun pussinlopun sulta tilaamaani mykorritsaa. Oli kasvihuoneessa, pakkasessa. Pohdittiin vaimon kanssa, josko nuo sienet tuosta virkoisivat, kun pääsee sisälle? Onko sulla tietoa/kokemusta, onko peli menetetty?

Toinen kiperä kyssäri: Haittaako, jos sekoitan turpeeseen perliittiä? Eli onko mykorritsalla huonommat olot perliitin vuoksi?

Mutta ennenkaikkea: Onnea ja isohedelmäistä satokautta 2013!

[Juso]

Mielestäni mykon pitäisi kestää pakkasta. Ainakin ekana vuonna kun tilasin tammikuussa ja ihmettelin että miten kestää pakkasessa, niin valmistaja sanoi ettei perusmyko kärsi (kun mukana ei ole mitään sekoitettavia geelejä tms) . Kannattaa panna joukkoon, ei se ainakaan huonoa tee ja todennäköisesti kasvattelee apujuuria siinä missä pakastumatonkin, ainakin jos on säilynyt kuivana. Perliitti on käsittääkseni reagoimaton aine, eikä varmasti vaikuta negatiivisesti mykoon, päinvastoin. Kuohkeus on aina hyvä kaikille mikro-organismeille.
----

Harmaita hiuksia on jo riittävästi, tiedä sopiiko lisää. Hyvä puoli on että lapset ovat jo lähteneet kotoa ja kaksi ihmistä ei paljon kuluta. Joku opetti että näitä on turha jäädä murehtimaan, vaan hypätä virtaan ja katsoa mitä vastaan tulee. Ikä ei tee asioita helpommaksi työn saannissa, mutta varsinkin vientihommissa siitä ja kokemuksesta ei kyllä tunnu olevan paljon haittaa. Ei ainakaan vedätetä niin helpolla, eikä Henna-Riikan taitoluisteluharrastus rajoita matkapäiviä.  Ja vanha totuushan on hätävarana: ei terve ruumis työtä kaipaa. Kiirettä näkyy pitävän muutenkin.

----

Sulla on kyllä mahtavat kasvatukset ja kaikesta henkii todellinen innostus, luen päiväkirjaasi kyllä. Aina on hienoa kun joku jaksaa tehdä myös muiden eteen. Sulla on siinä vaiheessa taito ja touhu nyt että ainoastaan joku ötökkäinvaasio voi estää hyvän onnistumisen.  Ja jaksamista moden hommaan, siinä ei yleensä kiitosta saa. Aina saat nillitystä, teet niin tai näin, mutta se oli varmaan tiedossa hommaan ryhtyessä.

E: huomasin tuossa vinkkinä että ZenGrow näkyy myyvän melkoisen halvalla Spna - ja Mm-polttimoita http://shop.zengrow.com/category/44/lamput  eikä ESLitkään ole pahan hintaisia. Noista Power Planteista (Mm) ei ole aiempia havaintoja mutta tuskinpa mitään aivan skeidaa koska aika laajassa jakelussa ainakin UK:n hydroshopeissa, aika halpoja ovat toki sielläkin. 35€ 600W Spna-laatupolttimosta ei tunnu pahalta.

[Juso]

Huom, alla oleva taulukko oli väärin johtuen viallisesta mittarista, olen tuohon korjannut nyt oikeat arvot niiltä osin mitä olen ehtiyt mitata (mainittu mittauksessa)


Josko tästä on jollekin apua, niin nostetaan foorumin kysymysketjujen syöveristä omaan päiväkirjaan. Pyynnöstä testailin viime kesänä Ferticare Hydro + Calcinitin mitoituksia käytännössä niitä varten joilla ei EC-mittaria ole. Samaa annostelua voi käyttää huoletta Nutriforten kanssa (NF 1Tomaatti-Mansikka =Fc Hydro , NF 2 Typpi-Kalsum = Calcinit).  Katsoin Nutriforten ohjeen suosituksen mukaiset suhteet.

Tässä alkuperäinen postaus kesältä hieman selkeytettynä:

Sekoittelin tänään kolmella eri N:K -suhteella Ferticare Hydro - Yaraliva Calcinit lannoitteet vastaten pitkälle Nutriforten (1+2) ohjeistuksen mukaisia N:K arvoja

1. Otin 10 litraa EC-0.02 sadevettä
2. Laitoin annetussa suhteessa kuivaa lannoitetta, molempia komponentteja erikseen
3. Sekoittelin ja mittailin kussakin vaiheessa kunnes EC-lukema tasaantui

Tässä siis tulokset, joita voi käyttää jos ei ole EC-mittaria. Pieniä virheitä on varmaan matkassa koska mittailin 5 ml mitalla. Mutta aika lineaarisilta nuo tulokset näyttävät ja väliEC-arvoja voi helposti päätellä/interpoloida halunsa mukaan
Lannoitemäärät millilitroja 10 litraa vettä.

Kasvu  N:K 1:1,66   - Hydro:Calcinit   1:0,6

5ml Hydro + 3 ml Calcinit,  (ei tarkistettu)
10+6     
15+9     
20+12   

Kukinnan alku N:K 1:1,19 - Hydro:Calcinit 1:1 (tarkistettu)

5+5        EC=1.33 (interpoloitu)
10+10    EC=2.66 (interpoloitu)
15+15    EC=4.00 (mitattu)

Pääsato N:K 1,85 -Hydro:Calcinit 1:0,5 (tarkistettu)

10+5     EC=2,20 (mitattu)
15+7,5  EC=3,30 (interpoloitu)
20+10   EC=4,45 (mitattu)

E: täytyi editoida lopputoteamus uudelleen kun uudestaan vielä laskin ja ihmettelin että miten mä silloin tämän järkeilin. Itse kasvatan siten että juhannukseen asti mennään tuolla "kukinnan alku" sekoituksella 1 osa kumpaakin ja sen jälkeen 2 osaa Hydroa ja 1 osa Calcinittia.  Tällä lailla saa selkeän muutoksen N:K suhteeseen. Aluksi siis vakaan viherkasvun ja sen jälkeen kukat pysymään ja podit kasvamaan.
Yhtä hyvin voi noudattaa NF:n suositusta (kolmella suhteella), jolloin typpeä lisäämällä vähäksi aikaan saadaan kukinta käyntiin kunnolla. Mutta tätä ei kannata liikaa miettiä, koska jos nuo on suurinpiirtein hehtaarilla oikein niin satoa tulee varmasti. Nutriforte antaa tuolla annostuksella ehkä karvan korkeampi EC-arvoja.

Tai sitten lopettaa hifistelyn ja käyttää koko kauden Puutarhan Kesää:ta joka on jossain tuolla välillä.

[bluesman]

 Hyvä yhteenvetotaulukko josta monelle ko. lannoitetta käyttävälle on paljon hyötyä.
Ootko stokkiliuokset tehnyt paino- vai tilavuusmitoilla? Hydrolannos on kevyempää kuin Calcinit ja itse teen stokin siten että hydroa tulee 1,1 litraa/10 litraa vettä. Calcinit 1 litra/10 litraa. Tuskinpa mainittavaa vaikutusta, kunhan kommentoin.
Jos hommaa EC-mittarin niin kannattaa ostaa laadukas. Tällä hetkellä mulla on 4 mittaria joista vain yksi toimii ja senkin mittaustulosta hiukan epäilen vaikka kalibroitu on. Bluelabin mittari hankinnassa.

[Juso]

Hyvä yhteenvetotaulukko josta monelle ko. lannoitetta käyttävälle on paljon hyötyä.
Ootko stokkiliuokset tehnyt paino- vai tilavuusmitoilla? Hydrolannos on kevyempää kuin Calcinit ja itse teen stokin siten että hydroa tulee 1,1 litraa/10 litraa vettä. Calcinit 1 litra/10 litraa. Tuskinpa mainittavaa vaikutusta, kunhan kommentoin.
Jos hommaa EC-mittarin niin kannattaa ostaa laadukas. Tällä hetkellä mulla on 4 mittaria joista vain yksi toimii ja senkin mittaustulosta hiukan epäilen vaikka kalibroitu on. Bluelabin mittari hankinnassa.

Aivan oikea pointti, johon heräsin päiväkirjastasi tai jostain kommentistasi jokin aika sitten. Painostahan nuo NPK:t lasketaan, ei tilavuudesta. Tässä ohjeessa on oikaistu asioiden pitämisessä yksinkertaisena ensikasvattajille, jotka eivät välttämättä stokkia tee vaan täydentelevät tarpeen mukaan suoraan pikku purnukoista, niinkuin itsekin teen taimivaiheessa. Stokin kanssa en touhuaisi ilman EC-mittaria. Voihan nuo tietysti laskea stokistakin mutta pysyykö muistissa mikä suhde ja paljonko jne. Mulla on yrityksenä näissä pähkäilyissäni pitää asiat ymmärretävinä niillekin jotka eivät ole touhunneet edes tätä muutamaa vuotta mitä itse. Sanoisin vaan jälleen kerran että jos useampi hydro pörisee nurkissa, rahansa voi käyttää huomattavasti huonomminkin kuin hommaamalla EC ja pH-mittarit. Ei niitä ihan vaan katselemalla ja mutulla pysty aina päättelemään, esim väkevöitymistä. Mulla on Kärsän Subota(nykyään Martini?)-mittarit toimineet, paitsi pH-värkki meni takuuseen nopeasti ja sen jälkeen on pelannut hyvin.

Koska ei nuo arvot niin absoluuttisia totuuksia ole sellaisenaan, niin uskon että tilavuussuhteillakin pärjäilee ainakin alkuun  mukavasti, varsinkin kun muistaa miten kuutamolla itse oli aloittaessaan. Toki vieläkin vaikka jotain ymmärrystä alkaa kehittyä pikku hiljaa.

[Herpiili]

Mielestäni mykon pitäisi kestää pakkasta. Ainakin ekana vuonna kun tilasin tammikuussa ja ihmettelin että miten kestää pakkasessa, niin valmistaja sanoi ettei perusmyko kärsi (kun mukana ei ole mitään sekoitettavia geelejä tms) . Kannattaa panna joukkoon, ei se ainakaan huonoa tee ja todennäköisesti kasvattelee apujuuria siinä missä pakastumatonkin, ainakin jos on säilynyt kuivana. Perliitti on käsittääkseni reagoimaton aine, eikä varmasti vaikuta negatiivisesti mykoon, päinvastoin. Kuohkeus on aina hyvä kaikille mikro-organismeille.
----

Metla

Kaikilla neljällä lajilla rihmaston kasvua havaittiin -30°C altistuksen jälkeen. Kahdella
lajilla kasvua havaittiin jopa -48°C altistuksen jälkeen, joskin kasvuun lähtö silloin yleensä viivästyi. Toisaalta ionivuototestin perusteella arvioitu LT50 (lämpötila, jossa puolet näytteistä kuolee) oli -8...-12°C välillä. Aikaviiveen sekä suhteellisen korkeiden LT50-arvojen perusteella voidaan arvioida, että pakkasaltistus aiheutti osin palautuvaa vahinkoa, joka alkoi -8...-12°C:ssa.

Tutkimuksen perusteella sienille aiheutui solukalvovaurioita, mutta ne eivät välttämättä johtaneet kuolemaan. Toistuva sulaminen ja jäätyminen saattaa olla haitallisempaa kuin kerran talvessa tapahtuva sulaminen ja jäätyminen, sillä solukkovauriot eivät välttämättä ehdi korjautua ennen seuraavaa jäätymistä.
Kaikki maahiukkaskäsittelyt erosivat merkitsevästi kontrollista. Kontrollinäytteissä kiteytyminen
tapahtui -8 ... 11°C ja maahiukkasia sisältävissä näytteissä -2,7 ... -3,6°C lämpötilassa.

Tutkimushan koski kotimaisia, juuriston kanssa jo symbioosissa eläviä mykorritsoja. Tuon perusteella voisi kuitenkin olettaa että nuo kuivatussa muodossa olevat mykot kestäisivät pakkasta samoissa määrin, vaikka ulkomaisia kantoja suurin osa noista taitaa ollakin.

Sienijuuret - maan verisuonet

Sieniymppi pitää käyttää pian, sillä sienet eivät pärjää pitkään ilman isäntäkasviaan vaan kuolevat tai vaipuvat ainakin lepotilaan. Ymppiä ei saa säilyttää pakkasessa tai kuumassa auringon paisteessa, sillä yli 50 asteen kuumuus tappaa sienen. Sieniymppiä sisältävää maata ei luonnollisestikaan saa sterilisoida kuumalla höyryllä tai kemikaaleilla. Sopimattomassa seosmaassa sienijuuri saattaa kuolla. Esimerkiksi fosforin ja sinkin puute voivat tappaa sienen, mutta toisaalta sienijuuri ei kykene toimimaan liian fosforipitoisessa maassa. Liian korkeat pitoisuudet natriumia, klooria, booria, kadmiumia, sinkkiä tai mangaania voivat myös tappaa sienen. Erityisesti kannattaa huomata, että sienijuuri ei viihdy useimmissa turvemaissa. Sinänsä eloperäinen aines on sienelle hyväksi, mutta maaseoksessa ei saa olla liikaa turvetta. Samoin raaka komposti voi estää sienten kasvua, vaikka kypsä komposti tehostaa sienijuuren muodostumista.

Tämä sieniymppäys taitaa koskea enimmäkseen "tuoreessa" muodossa olevaa mykorritsaa ja tuo kuivatuotehan taitaa olla itsessään jo lepotilassa.

[Herpiili]

Hyvä yhteenvetotaulukko josta monelle ko. lannoitetta käyttävälle on paljon hyötyä.
Ootko stokkiliuokset tehnyt paino- vai tilavuusmitoilla? Hydrolannos on kevyempää kuin Calcinit ja itse teen stokin siten että hydroa tulee 1,1 litraa/10 litraa vettä. Calcinit 1 litra/10 litraa. Tuskinpa mainittavaa vaikutusta, kunhan kommentoin.
Jos hommaa EC-mittarin niin kannattaa ostaa laadukas. Tällä hetkellä mulla on 4 mittaria joista vain yksi toimii ja senkin mittaustulosta hiukan epäilen vaikka kalibroitu on. Bluelabin mittari hankinnassa.

Aivan oikea pointti, johon heräsin päiväkirjastasi tai jostain kommentistasi jokin aika sitten. Painostahan nuo NPK:t lasketaan, ei tilavuudesta.

Tähän väliin pitää vielä kommentoida kuivalannoitteiden säilyttämisestä kun suoloina nuo tuppaavat keräämään ilmankosteutta vaihtelevissa määrin, painoheittoa voi tulla lannoitteiden imiessä ilmankosteutta 3-15% (lannoitteesta riippuen) kolmessa vuorokaudessa ilmankosteuden ollessa 80%. Itse oon nuo säkkitavarana myytävät kuivalannoitteet pyrkinyt pitämään mahdollisimman ilmatiiviissä ämpärissä säilöttynä kuivaan paikkaan, jolloin ilmankosteuden muutokset lannoitteen painoon on vähäisempiä.

[jaolsten]

Nyt alkaa Juso näyttää siltä, että tämä päiväkirjasi otsikko on melko näppärää huumoria. Melkein tekis mieli käyttää ylläpitäjän muokkausnappulaa ja muuttaa moinen, mutta toisaalta antaa olla ja hymyilyttää fooruminlukijoita 

Ja muuten kiitos Yaran lannoiteväkevyystaulukoista! Eipä tarvitse omalla mutu-tuntumalla lannoitella, kun te teette Bluesmanin kanssa ihmisille selkokieliset ohjeet.. Esimerkillistä!

[Juso]

Tähän väliin pitää vielä kommentoida kuivalannoitteiden säilyttämisestä kun suoloina nuo tuppaavat keräämään ilmankosteutta vaihtelevissa määrin, painoheittoa voi tulla lannoitteiden imiessä ilmankosteutta 3-15% (lannoitteesta riippuen) kolmessa vuorokaudessa ilmankosteuden ollessa 80%. Itse oon nuo säkkitavarana myytävät kuivalannoitteet pyrkinyt pitämään mahdollisimman ilmatiiviissä ämpärissä säilöttynä kuivaan paikkaan, jolloin ilmankosteuden muutokset lannoitteen painoon on vähäisempiä.

Nyt te hemmot viette meikäläistä.....
Eli uusista säkeistä mitataan paino-tilavuussuhde ja sitten tehdään kuten Bluesman eli sekoitellaan jatkossa siinä suhteessa, jolloin pieni kostuminen ei haittaa? Säkit tyhjennetään ilmatiiviisiin- ja ydinsodankestäviin säiliöihin jotka jemmataan peruskallioon jolloin kiderakenne säilyy optimaalisena. This is hjuumor.

Tosipuheessa noin itsekin säilytän säkkilannoitteet ämpärissä tiivis kansi päällä.

Sinä  joka ymmärsit alkuperäisen idean sekoitussuhteista, älä anna tämän poikain hienosäädön hämätä yhtään. Sekoittelet vaan tilavuussuhteissa kuten ohjeessa niin hyvä tulee, ainakin suunnilleen.

e:typoja korjattu

[jewe]

Ja muuten kiitos Yaran lannoiteväkevyystaulukoista! Eipä tarvitse omalla mutu-tuntumalla lannoitella, kun te teette Bluesmanin kanssa ihmisille selkokieliset ohjeet.. Esimerkillistä!

Joo näin se on, on se hienoa että ne kaverit neuvoo ketkä osaa. Minulla on nyt ensi kertaa nuo Yarat käytössä ja stokkiliuoksesta annostelu vielä vähän hakusessa mutta eiköhän se siitä selkiinny.

[Juso]

No hitto, jos vankat  (väitetysti  ) heteromiehet keskustelee orkideoiden kasvatuksesta (minulle täysin uusi kokemus ennen chilifoorumia) niin kai tässä itsekin voi valottaa kerran pimeimpiä puoliaan omassa päiväkirjassaan.

Meikäläisen innostus on tullut jättikasvisten puolelta, ja kun hulluudesta tai harrastuksen "järjettömyydestä" keskustellaan, niin ainakin peruschiliharrastaminen taitaa olla aika pientä. Uskallan näyttää näitä, kun kuvat on minulle toisessa yhteydessä yleistä julkaisua varten luovutettu että mitä omistautuminen jättikurpitsakasvatukselle vaatii.

Muutama kuva kuopiolaisten kaverusten systeemistä, jolla kasvatettiin Euroopan mittapuussakin suuri jättikurpitsa (muistaakseni 4. suurin ikinä), ja vielä pohjoisella alueella, joka on saanut jenkitkin kiinnostumaan.



Perussetupissa vierekkäiset puutarhapalstat on yhdistetty, testattuun maaperään lisäilty muutama kuutio kompostoitua hevonpeetä. Palstalle vedettiin ymmärtääkseni 3-v sähkö jotta kaikki tarpeellinen käy ja kukkuu. En muista puhallin-lämmittimien tehoja mutta muistaakseni hippasen alle 4 kW ja ne pyörivät huhtikuulta syyskuun loppuun, viime kesänä kun ei kuumia jaksoja juuri ollut, kevään ja syksyn hyvillä tehoilla. Noin 45 neliön ala katettiin kahdella kasvutunnelilla jotka yhdistettiin käytävällä josta pääverso pääsi läpi. Koko ala varustettiin tihkukasteluletkuilla, joilla saatiin aikaan tasaiset kasteluolosuhteet. Kasvukauden aikana ymmärtääkseni annettiin lähinnä lehtilannoitteita. Kasvun aikana tietysti jokainen verso on mullattu ja jokainen lehti yksittäistuettu (mikä duuni!).



Tässä kohtaa itse ymmärsin että innostukseni ei tule koskaan riittämään näihin mittoihin. Jotain luulin perehtyjäluonteena ymmärtäväni esim. jättien lannoituksesta, mutta varsinkin pääpukari on kyllä melko tohtori näissä asioissa, siis hyvässä mielessä. Tietoa ja osaamista oli kaivettu 3 vuotta  jenkeistä jo ennen ensimmäistä kasvatusta toissa vuonna joka toi heti Suomen ennätyksen 420 kg. Tällaiseen omistautumiseen ei motivaatio millään riitä, varsinkin kun  suurinpiirtein 6 kuukauden panostus menee useimmiten kompostiin. Eikä tuo ihan ilmaistakaan enää ole. Zägällä voisi saada jonkun 450 kiloisen hyvänä vuonna jos jaksan hieman panostaa, mutta noihin mittoihin ei kenenkään tuuri riitä. Paitsi taloudellista uhrausta tuo vaatii ison määrän jokapäiväistä työtä.  Onko siitä hyötyä? Ei kai Veikka Gustafssoniltakaan kysytä että miksi kiipesit sinne kasitonniselle kun et saa sitä mukaan?

Jättikasvisyhdistyksen jäsenkirjeet 2012 ovat nyt vapaassa jakelussa ja löytyvät www.jattikasvisyhdistys.fi "linkit"-osiosta. Ehkä siellä on joku tiedonjyvänen ainakin muihin puutarhahommiin.

Off topic jatkuu: Helsinki meetissä oli puhetta muutaman kanssa että mikä saa jonkun lähtemään Japaniin mäenlaskuhommiin, kun sitä lunta on Suomessa tai ainakin Alpeilla. Lumitöistä ei kannata Suomessa valittaa, paikassa missä oltiin, sitä tulee yli 20 metriä vuodessa ja about jatkuvasti. Jos jotakuta kiinnostaa ja todisteeksi puheista:koska iltatekemistä ei paljoa ko. kylässä ollut (paitsi syöminen ja onsenissa, karussa "kylpylässä" käynti), niin tuli väännettyä näitä tunnissa koostettua videoita ystävien ratoksi ja kiusaksi.

http://vimeo.com/58001733   hieman maisemiakin ja poikkeuksellinen luonnonilmiö: auringonpaiste
http://vimeo.com/58169392   hiihtopornoa, eli jyystöä ilman juonta

Muitakin löytyy vimeo-käyttäjältä Juso ja/tai "Nozawa 2013" vimeo-haulla, jos joku harrastaa ja miettii reissua. Paikka on Naganon alueella melko lähellä merta, josta nuo mahtavat lumidumpit. Lisäksi löytyy sopivaa jyrkkyyttä vaikka video latistaakin melkoisesti.. Pelkkä lanatun rinteen laskua varten ei sinne saakka kuitenkaan kannata lähteä.

Seuraava postaus, lupaan, liittyy taas tiukasti asiaan.

E: kieltä korjailtu täydennytty puuttuvat linkin tiedot

[Juso]

Herpiili linkkasi Bluesmanin päiväkirjassa muutamaan hydroguruun, joista yksi on Howard Resh. Hänen kirjassaan "Hobby Hydroponics Second Edition" on monenlaista vinkkiä ja lisäksi lukematon joukko erilaisia hydrovirityksiä josta voi ottaa mallia. Yksi vinkki on laittaa idätyskuutio suurempaan kuutioon sivullaan eli 90 astetta käännettynä. Silloin jo syntynyt pääjuuri on poikittain ja varrestakin osa jää kuutioiden väliin. Väitteen mukaan generoi raivokasta juurikasvua sekä juuresta että varren alueelta. 



Kuva selventänee hieman sillä varsi ei tule pikkukuution keskeltä vaan kuutioiden välistä. Olisi pitänyt lukea tarkemmin sillä ilmeisesti homma pitäisi tehdä vasta toisen varsinaisen lehtiparin jälkeen eikä vielä tuossa vaiheessa. Toisaalta idätyskuution pohjasta puskee jo kovasti juurta? Tomaatille tämä on kuulemma ehdoton kikka ja tuon voin uskoa koska monesti nämä istutetaan varsi poikittain ja peitettynä jolloin juuria saadaan paljon lisää.

Älkää kukaan tehkö perässä ennen kuin selviää sorruinko tyttämäiseen hätäilyyn. Onneksi varakappaleita on tallella.

[bluesman]

 Voi olla hyväkin konsti mutta nyt hiukan aikaa NFT:tä kokeilleena voin todeta ettei todellakaan tarvitse enää vauhdikkaampaa kasvua ainakaan tässä vaiheessa taimikasvatusta. Kun vauhdin olisi tiennyt niin kylväisin chinensetkin vasta näihin aikoihin. Tulee julmankokoisia kasveja ellei aloita kasvarikautta maaliskuun puolivälissä.
Onhan toki nuo sakset olemassa.

[Jani M]

Tuota samaa kikkaa on käytetty muunmuassa Kai Salosen kauppapuutarhaliitolle kirjoittamassa kirjassa Paprikan viljely. Siinä tosin äärimmilleen vietynä nuo taimet istutettiin täysin ylösalaisin ja varsi kierrettiin varoen tuota kivivillan reunaa pitkin ylös niin, että sirkkalehdet jäivät pinnalle. Todennäköisesti todella hyvä keino esimerkiksi hujopiksi venähtäneiden sirkkataimien ruotuun laittamiseen.

[Juso]

Siinä tosin äärimmilleen vietynä nuo taimet istutettiin täysin ylösalaisin ja varsi kierrettiin varoen tuota kivivillan reunaa pitkin ylös niin, että sirkkalehdet jäivät pinnalle. Todennäköisesti todella hyvä keino esimerkiksi hujopiksi venähtäneiden sirkkataimien ruotuun laittamiseen.

Sama 180 asteen kääntö oli tuossakin Reshin kirjassa optiona.

[Juso]

Meetissä kuunneltuani Bluesmanin hehkutusta  NFT:stä, kiusaaja vei vallan. Varsinkin kun aikomuksena on rakentaa rocotoille amppeliNFTputki, niin pakko se oli jotain taas väkertää. Koska suurinpiirtein kaikki työkalut ovat kulkeutuneet tuonne mökille, oli pakko miettiä jotain yksinkertaista.

Tarpeet: IKEAn Antonius laatikoita, isompi resoksi ja pieni päälle NFT-kaukaloksi, 15mm(?) muoviletkua, ja Korrekin kuituliinaa. Lisäksi joku pieni pumppu, ja hifistelyksi yksi T-liitin. Muutama ruuvi kannen paikalleen pysymistä varten, kannen materiaali voi olla mikä vaan, itse käytin hyllyn taustalevyä (kovalevy). Sen kestävyyttä kosteissa oloissa en tiedä, mutta sitten veivataan uusi jostain muusta materiaalista jota voi hakea sitten kun on parempaa aikaa. Joku noin 1-2.5 cm paksu suorakaiteen muotoinen palikka kallistusta varten. Itse leikkasin muovisesta listakourusta palasen. Liimataan esim pikaepoksiliimalla joka kovettuu hätäisesti. Isompaa rasitusta mihinkään ei juuri tule.



Palikka liimataan ylälaatikon kahvan alapuolelle. Sopiva kaato NFT:ssä on 2-4 cm metrille.  Porataan samalle puolelle keskelle letkuun nähden suht tiukka reikä. Letku pohjasta läpi noin 2-3 cm altaan puolelle, päähän T-liitin (ei välttämätön, pelkkä letku keskellä riittää). Tiivistää ei tarvitse.



Toiseen alempana olevaan päähän poraillaan reikiä poistoa varten. Itse testin jälkeen laitoin pienet letkunpätkät, joissa on lovi altaan pohjan tasolle, koska lorina oli melkoinen. Tämän voi hoitaa monella tavalla.



Kuituliinaa pohjalle, liimasin muutamalla täpällä sen etureunaan kiinni. Kuvassa pumppu (Jebaon muutaman euron pumppu minimivirtaamalla) päällä ja hyvin leviää.



Laatikkoa sabluunana käyttäen piirretään kansilevyn mitat. Tätä ratkaisua parempi ehkä olisi rakentaa jotkut kannakkeet ja upottaa kansi hieman sisään. Verkkoruukun avulla piirretään samaten reiän paikat. Sitten ei muuta kuin väkertämään kantta ja sen reikiä sopivalla työkalulla. Itse jouduin tyytymään mattoveitseen, joka näkyy jäljessä. Joku pistosaha olisi varmaan omiaan siistimpään jälkeen ja silloi  voisi materiaalikin olla esim ohutta vaneeria tms. Vaan nyt ei sellaista ollut.
Sitten kun porailee muutaman reiän kannen ja reunan läpi,  ja laittaa vaikka ruuvit (voi liimata kanteen kiinni) ohjureiksi, pysyy kansi hyvin paikallaan.



Inside the box. Vesikalvo on todella ohut, suuri osa juurista on ilmassa ja loppu kasvaa kuituliinan päälle. Siellä on juurelle hyvät oltavat.



Lopuksi vielä kasvit paikalle ja ei muuta kuin odottelemaan hurjaa kasvua. Natikan valossa kaikki näyttää kauniilta , mutta rocoton ottivat kyllä itseensä jonkin verran teltassa. Taitaa olla niin että melko raju ilmavirta kuivatti niitä.
Oli mitä oli kohta nähdään kiihtyykö kasvu. Kunhan saan bubblerissa yhteen chinenseen juuret laitan sen verrokiksi viereiseen ebbin kasvuun. Valohan on suht sama.

Ristitään tämä vaikka Jusobox 1:ksi seuraten Huru-ukon viitoittamaa nimeämiskäytäntöä. Tällaista ei kauaa väsää, varsinkaan kun mitään ei tarvitse tiivistää. Toki tässä monta voi mennä pieleen, tyhjennysaukot tukkeutua jne jne, mutta kyse on nyt taimikasvatuksesta. Alle 30€ lienee kustannus, josta suurin osa menee laatikoihin ja pumppuun.

[bluesman]

 Innovatiivinen systeemi joka varmasti pelittää. Laastipaljuun verrattuna vieläpä siistinnäköinen.
Kansirakenteen tekisin kahdesta tai kolmesta kappaleesta jotta saisi pois tarvittaessa siirtämättä kasveja. Eli ruukun kohdalla liitos.
Virtaaman ei todellakaan tarvitse kummoinen olla jotta saa älyttömän kasvuvauhdin aikaiseksi.

[Juso]

Muutama ajatus ajastimista ja niiden ongelmista.

1. Natikat, monimetallit

Nämähän kehittävät melkoisen virtapiikin syttyessään. Uudemmat digitaaliset ehkä vähemmän. Joillain kestää halpisajastimet, joillain ei. Useimmiten ilmeisesti ei ainakaan kovin pitkään, eli syttyessään "hitsaavat kiinni", ja valot jäävät palamaan. No chileillään tämä ei ole kovin vaarallista, joidenkin muiden kasvien kasvattajat tuntuvat olevan kovasti huolissaan, ja ilmeisesti syystä.

Suht luotettava ratkaisu tähän on laadukas ajastin, esim. Theben tai Omnirex, hintaa noin 20€ mutta keskusteluista päätellen tuntuvat kestävän käytössä yhden natikan suht helposti, joskus parikin. Muutaman euron ajastimetkin saattavat kestää, mutta (luullakseni) noissa kalliimmissa komponentit ovat parempi- tai ainakin tasalaatuisempia. Todennäköisesti halpakin toimii, jos se toimii ensimmäisen kuukauden. On sitten makukysymys ostaako 4 halpista tai yhden hyvän. Omnirexiä näkyvät myyvän lähinnä kasvatusliikkeet, Thebenillä on laajempi jakelu Motonetin kautta.

Toinen ratkaisu, joka sekään ei ole kallis ja sopii varsinkin useampien valaisimien ajastukseen, on kontaktori. Mikä tahansa ajastin käy tähän. Kun ajastin kytkee virran, sillä ohjataan ainoastaan kontaktoria, joka kytkee varsinaiset valaisinkuormat päälle. Ajastimen läpi menevä virta on niin pieni että mikä tahansa ajastin kestää sen. Kytkentä ei ole kovin mutkikas mutta jos ei ole sähkäri kannattaa antaa ammattilaisen rakentaa ja koteloida pieni systeemi. Netistä löytää kuvia suomalaisten "harrastajien" purkkavirityksistä, joista on kiinnostavaa keskustella vakuutusyhtiön kanssa sitten jälkikäteen.

Valmis plug&play ratkaisu on sitten keskus/ajastinyksikkö tyyliä http://www.vplux.fi/kasvivalaisimet/keskukset/ jossa on ajastin ja kontaktori/rele samassa paketissa. Jos on 3-4 natikkaa samassa tilassa, niin tuo on siinä nyt enää pieni lisäkustannus.

ESL-, loisteputki-, ja LED-käytössä ei ajastin ole mikään ongelma.

2. EBB-ajastus

Luotettavaa digiajastinta ei ole keksitty. Jos on postatkaa tänne. Ne ovat enemmän tai vähemmän epäluotettavia. Useimmiten tulva/kasvatuslaatikko ei tarvitse täyttyäkseen kuin muutaman minuutin, ja mekaanisissahan pienin ajastettava yksikkö on 15 min, digitaalisissa minuutti. Sinälläänhän tämä 15 min ei ole mikään ongelma jos ylivuotoputken toiminta on kunnossa sekä testattu ja jos käyttää hyvää hydrosoraa joka ei kellu. Antaa valua vaan.  Itse olen käyttänyt Clas Ohlsonin ulkokäyttöön tarkoitettuja digiajastimia. Tuppaavat epäsäännöllisin (usean kuukauden) välein resetoimaan itsensä, jonka huomaa siitä että aika on väärin ja ohjelmat kadonneet. Yhdessä kappaleessa oli harmittavampi vika, jolloin paneelista katsoen ohjelmat pelasivat, muttei kytkenytkään mitään. Itsellä kun melkoista etäkasvatusta kesäisin siten että kasvit voivat olla kymmenenkin päivää yksin, niin välillä huolestuttaa.  Luulen että siirryn poissaoloaikoina mekaanisten ajastinten käyttäjäksi.

Jotkut näyttävät ajastelevan NFT/DWC tyyppisiä hydrojakin mutta siihen nyt ei ole mitään syytä, jo veden hapettumisenkin takia kannattaa antaa pumppujen laulaa koko ajan. Ja yleensä pumput tykkää siitä että niitä käytetään.

Jälleen varmaan triviaalia ja itsestään selvää tietoa useimmille, mutta edetään nyt tällä valitulla linjalla.