Hedelmäpuiden Jalo-oksien vaihto (Varttamisesta kiinnostuneille)

Aloittaja chili_maestro, marraskuu 15, 2013, 19:28:11 ip

« edellinen - seuraava »

chili_maestro

marraskuu 15, 2013, 19:28:11 ip Viimeisin muokkaus: joulukuu 21, 2013, 19:02:28 ip käyttäjältä chili_maestro
Foorumilta löytyy siementen vaihtoa ym. Tästä sain ajatuksen ehdottaa myös Hedelmäpuiden jalo-oksien vaihtamista niille, ketkä ovat kiinnostuneita varttamisesta.  Varttaminen onnistuu helposti "tavalliseltakin" ihmiseltä ilman suuria investointeja.

tässä yksi video, jossa vartetaan perusrunkoon, mutta varttamisen voi yhtähyvin tehdä myös omassa puutarhassa haluttuun hedelmäpuunoksaan.
http://www.blomqvistintaimisto.com/index.php?item=prod&maincat=news&lang=fi

Itsellä tarjolla olevia jalo-oksia:
Luumu: Reine Claude Doullins, Kometa, Opal, Victoria, Euraasia21, Kadri, Yleinen Keltaluumu(eritt.kestävä), Podarok jne

Wanted:
Luumuista kiinnostaisi Konfetnoje, Black Ice , Herman, Emma Lepperman, Pollin Satoisa  ym. hyvistä lajikkeista kannattaa tarjota
Japanilaiset luumut (salicina) kiinnostavat myös

aprikoosi/persikka:  Contander, Lel, Chinese/Mormon-Apricot

Kirsikka: Lapin Cherry
luulin erehtyneeni, mutta olinkin väärässä.

bluesman

 Mulla on about 30 Antonovkan siementainta kasvamassa mutta taitavat olla keväällä vielä liian pieniä perusrungoiksi. Ja jos jyrsijät eivät niitä talven aikana syö. Antaa kasvaa vielä yksi kasvukausi lisää.
Vartoin muutaman lajikkeen kokeeksi viime keväänä vanhaan Antonovkaan muttei kovin hyvin onnistunut. Solntsedar ja Oton omena sekä Lepaan punainen taisivat lähteä kasvuun n. 15 varttamisesta. Mielenkiintoista puuhaa silti. Pitää olla oikeanlaiset tarvikkeet.

chili_maestro

marraskuu 16, 2013, 10:57:02 ap #2 Viimeisin muokkaus: joulukuu 21, 2013, 19:03:30 ip käyttäjältä chili_maestro
Vaaditut tarvikkeet eivät ole kummoisia:
1. Terävä veitsi (mattopuukkoa olen itse käyttänyt)
2. vahaa (itse käytän tavallista haavasuoja ainetta)
3. varttamisteippi

Pystyn ehkä järjestämään omenan ja luumun perusrunkoja, jos kiinnostusta ilmenee. n.2€ kpl?  ;)
luulin erehtyneeni, mutta olinkin väärässä.

Tiemuh

Antonovkaa on tarkoitus täälläkin ympätä vanhan omenapuun oksiin. Samalla varmaan kokeilen jokusta muutakin lajketta vanhempien tutuista omenapuista.  Vanhaan kriikunaan voisi myös yrittää ympätä jotain hyvää luumua ja miksei muutakin.

bluesman

Lainaus käyttäjältä: chili_maestro - marraskuu 16, 2013, 10:57:02 ap

Pystyn ehkä järjestämään omenan ja luumun perusrunkoja, jos kiinnostusta ilmenee. n.2€ kpl?  ;)

Bluesmanin mainitsema Solntsedar on vähän harvinaisempi herkkuomena, kannattaa lisätä varttamalla.


Kiitos infosta. Lienet mestari kyseisellä saralla. Itse vasta aloittelen tätä hommelia ja 2€/ perusrunko on minusta varsin kohtuullinen kustannus sillä hommaan menee kyllä oma aikansa ja pitää tietää mitä tekee. Olen varsin kiinnostunut.
Kriikunaa on mulla tämä farmin pieni hedelmäpuutarha täynnä kun leviää varsin terhakasti juurivesoista. Luumuja vain pari lajiketta.
Maaperä ei ole niitä parhaita kun on hyvin savipohjainen mutta vanhimmat omenapuut ova pärjänneet jo yli 25 vuotta. Vesimyyrät ovat tehneet selvää viidestä omenapuusta. Tänä vuonna niitäkin on ollut taas aivan liikaa. Ensimmäisen kerran näin kekoja ja koloja valkosipulipenkissäkin.

Miquel

Koska kukat ovat mitättömän pienet ja marjat syömäkelvottomia, käyttöarvo perustuu lehdistöön.

Kausi -13: http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=12313.0
Kausi -14: http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=14231.0
Kausi -15: http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=15663.0

chili_maestro

marraskuu 16, 2013, 18:23:57 ip #6 Viimeisin muokkaus: marraskuu 16, 2013, 18:37:58 ip käyttäjältä chili_maestro
Perusrungolla tarkoitetaan hedelmäpuuntaimea juurineen joka katkaistaan viistosti yleensä jättäen vain muutaman sentin runkoa juurten yläpuolelle, johon haluttu jalo-oksa liitetään. Katso videolinkki ensimmäisestä postauksestani
Perusrungolla (eli oikeastaan kyseisellä juuristolla) haetaan yleensä parempaa pakkasen kestävyyttä ja/tai haluttua kasvutyyliä (kääpiö/normaali ym).
Näin saadaan lisättyä hyvänmakuinen lajike jossa on talvenkestävä juuristo.

Siemenlisäyksellä lajikkeen ominaisuudet tahtovat muuttua.
Varttamisella perimä säilyy samana (klooni?)
luulin erehtyneeni, mutta olinkin väärässä.

bluesman

marraskuu 16, 2013, 18:31:18 ip #7 Viimeisin muokkaus: marraskuu 16, 2013, 18:33:28 ip käyttäjältä bluesman
Lainaus käyttäjältä: Miquel - marraskuu 16, 2013, 18:04:04 ip
Mikä on perusrunko?


Sellainen esim. omenapuun lajikkeen taimi, yleensä 2-3-vuotinen joka on talvenkestävä mahdollisimman ankarissa olosuhteissa. Monesti käytetään hyviksi tiedettyjä lajikkeita joita venäläiset (mm. Antonovka) ovat. Juuristo on useimmiten kriittisin kohta talven yli selviämisessä. Kestävän juuriston omaavaan yksilöön vartetaan sitten talvenkestävyydeltään heikompi lajike.

Chili Maestro ehtikin jo vastata kysymykseen.

Huru-ukko

Asia kyllä kiinnostaa, mutta vain sen verran että seurailen keskustelua. Omenapuita on kaikki mukaan laskien 13 kpl, joista osa ei vielä "podittele". Luumu-, kirsikka- ja päärynäpuihin iskee joku tauti ensimmäisen kesän jälkeen, joka repii kaarnan rikki tyvestä ja tappaa puun kun on irronut koko kehän matkalta.
En ole ketään ammattilaista kutsunut katselemaan. Farmit puolelta tiedustelin sitä, ja sain vastaukseksi että todennäköisesti joku hedelmäpuiden tauti ostotaimista saatuna.....

Omenapuiden oksia varttamiseen tietysti saisi, mutta annanko samalla sen pöpönkin......... Omenapuihin tämä ei ole ainakaan vielä tullut. Ja ne on ihan tavalliset normi lajikkeet, Kaneleita 3, Melba, Maikki, Pekka, Sokeri-Miron, Huvitus, Valkea Kuulas 2, toinen tekee isot omput aikaisin, toinen pienempiä heti ekan jälkeen, Äkero, Lobo ja tuntematon talviomena, hiukan hapokas kypsänäkin. Rusakot pitää siitä.
4 luumua, joihin tauti ei ole vielä iskenyt ja yksi kriikunaksi epäilty.

Varttamista voisi tietysti kokeilla, mutta kun en sitten raski luopua kuitenkaan hedelmäpuistani, niin täytyy ajatella sitä että ne omenat täytyy jonnekkin siitä puun juurelta viedä....
Omenapuun oksia olen varttanut muihin runkoihin, jopa osa on lähtenytkin.....

chili_maestro

Jos rungon kuori repeilee, ei välttämättä ole tauti. Tämä on herkkä varsinkin luumupuilla.
Jos lannoitat liikaa varsinkin liian typpipitoisella(kanankakka), puu ei tajua vaipua talvihorrokseen.  Myös liiallinen veden tulo syksyllä on kasvua ylläpitävä, eikä vaivu horrokseen niin helpolla. Tämän takia ei kannata istuttaa alavalle/märälle/liian savipitoiselle paikalle, vaan rinteeseen tai kohopenkkiin (multava hiekkamaa). Luumuilla yleisesti käytetty St Julien perusrunko helposti repeilee.
luulin erehtyneeni, mutta olinkin väärässä.

Huru-ukko

Perusasiat.....
En lannoita hedelmäpuita. Multaa on kasvupaikassa metrin verran.
Luumupuiden ogelma on tarkenettuna, että niistä yhdestä yksinkertaisesti kuolee edellisvuoden kasvut. Kun kevät tulee niin lehtiä ei enää tule, mutta sieltä tyvestä nousee aina joka vuosi uudet versot jotka on taas seuraavana keväänä kuolleet. Kyseessä siis yleinen punaluumu. Sikkola, Kuokkala, saaresta tuotu ehkä kriikuna ja vanha punaluumu ovat hengissä. Tosin siinä vanhassa punaluumussa oli joku tauti viimevuonna, joka vei uudemman osan (vajaa puolet) puusta. Alkoi lehtien mustumisena reunoilta edeten mustuttaen koko lehden, ja seuraavana vuonna se osa puusta johon mustuneet lehdet tuli, oli kuollut.
Samoin kävi yhdelle päärynäpuulle aiemmin. Lehdet alkoi mustua. Siihen ruiskutin jotain myrkkyä lehdille ja kaadoin litkua vielä juurien päälle. Unohdin nimen. Honkkarista homeiden ja härmien torjuntaan tehty jauhe, joka liotetaan veteen.
Seuraavana keväänä mustaa lehtiinsä saaneet oksat oli kuolleet. Loput eli sen kesän. Kesän aikana siihen ilmesti runkoon repeämä, joka laajeni ja siihen muodostui jotain homettakin. Syksyyn menessä kuori oli irronut koko ympärysmitan matkalta. Tämä ilmiö on ollut etenkin kirsikkapuiden kiusa. Viiden menneen vuoden aikana se on tappanut 10 kirsikkapuusta 6, loput ei ole vaan lähteneet enää kasvamaan seuraavana keväänä. Eli yksikään kirsikka ei elänyt 3 vuotta pidempään. Samoilla alueilla omenapuut kasvaa hyvin.

Hmmmm... Katselin noita torjunta-aineita, niin olisiko tuo Sigmund sopiva hedelmäpuiden tauteihin ?.

Tietty niitä perusrunkoja muutaman vois ottaakkin. Jos löytyy sopivaa vartettavaa vielä. Antonovkaako ne on?

chili_maestro

Kuulostaa huolestuttavalta tuo Huru-ukon tarina, itse en ole törmännyt.  :o
Tulipoltekaan ei Suomessa pitäis olla... 

Kääpiöperusrunkona ammattilaiset eivät enää käytä, eli Antonovkaa ajattelin...
luulin erehtyneeni, mutta olinkin väärässä.

Huru-ukko

Lainaus käyttäjältä: chili_maestro - marraskuu 23, 2013, 13:41:08 ip
Kuulostaa huolestuttavalta tuo Huru-ukon tarina, itse en ole törmännyt.  :o
Tulipoltekaan ei Suomessa pitäis olla... 

Kääpiöperusrunkona ammattilaiset eivät enää käytä, eli Antonovkaa ajattelin...


Älä turhaan huolestu. Luumuja tulee sen verran kuin tarvitaan, eli oksalta suuhun.
Tietty kirsikoita ja päärynäpuitakin olisi kiva olla olemassa, mutta niiden olemassaolo on kuin omistaisi Desert Eaglen; kiva olla, mutta mitään käyttöä sillä ei minulle ole.


10kpl ?.

SK

Kiinnostava aihehan tämä.
Omalla pihalla kasvat omena- ja luumupuut, mutta tarkemmasta lajikeesta ei ole mitään käsitystä.
Pieniä luumupuita kasvaa tontin ympäristössä useita. Ovat varmaankin lähteneet kasvamaan sinne heitellyistä siemenkivistä.
Niitä voin lahjoittaa, jos joku haluaa tai vaihto hyvään omenapuun runkoon tai vartettavaan oksaan.
Omenapuita vaivaa jokin, kun madot ovat hyökänneet niihin joka kesä, mitä nyt olen tuossa asunut.
Omenissa olevat madot taas saa omenat mätänemään ja linnutkin hyökkää matojen kimppuun, niin itelleni ei ole paljoa maistiaisia jäänyt.

Jos vaikka kaataisin omenapuut (2kpl) savustus tarpeiksi ja aloittaisin taimesta...?

chili_maestro

Ne sinun (SK) tontin ympärillä kasvavat luumupuut ovat lisääntyneet todennäköisesti juurivesoista.
Yleinen punaluumu sekä kriikuna tekevät mielellään juurivesoja. Nuorimpiin vesoihin/oksiin voi varttaa jalo-oksista haluamaa lajiketta.
Punaluumulla/kriikunalla ei yleensä ole juurikaan syöntiarvoa, mutta perusrunkona menneepi...
Itsekin vartoin viime keväänä punaluumuun jalo-oksia ja suurin osa lähti vielä kasvuun.
Parhaimmat kasvoivat kesän aikana peräti n.1,5m   8)
luulin erehtyneeni, mutta olinkin väärässä.

SK

Hyviä nuo luumut ovat olleet, joten syöntiarvoa niissä mielestäni on sen lyhyen satokauden aikana hyvinkin.
Tämän kauden päivyriin räpsin muutaman kuvankin niistä, kun hedelmiä tuli reilusti.
http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=12740.180 Tuolla oli sivuilla 10 ja 11 joku kuva.
On toki hyvin mahdollista, että uudet puut ovat lähteneet juuriversoista.

Mutta asiaan, niin omenapuiden uusimista olen ajatellut ja oishan se jännää, jos yhdestä puusta saisi
vaikka kahden lajikkeen omenia. Varttamasista ei ole kokemusta, mutta aihe kiinnostaa.
Vaihtoon suosittelisin omistani ainostaan noita luumuja, mutta niidenkin tarkempi lajike on hämärän peitossa.

Onkohan kukaan kokeillut vartaa omena/päärynä/luumupuu sekoitusta?
Onko noita teoriassakaan mahdollista vartaa keskenään sekaisin?

Huru-ukko

Kevättä pitelee, 10:stä Antonovkan perusrungosta olin kiinnostunut. Tietty jos vartteita löytyy mukaan, niin kaikki kelpaisi. Etenkin talviomenista, tai joku herkku sitten.

Itselläni löytyy arkisia lajikkeita, kesäomenoita Maikki, Sokerimiron 3v., Huvitus 3v. ja kaksi Valkeaa kuulasta. Perintönä tontilla ollut tekee jtn. Galan kokoisia, ja itse ostamani isoja mehukkaita omppuja.

Syysomppuja on Puna- ja Keltakaneli, Lobo 2 kertaa, Pekka, Melba hidaskasvuinen ja Punainen Melba, Punakaneli löytyy myös hibaskasvuisena.

Talviomenia tuntematon lajike, jota epäilen Raikkaksi. Siitä kasvaa myös varte keltakanelin juuresta tulleessa vesassa, ikää on jo 5 vuotta. Lobo 2 kertaa, toinen hidaskasvuinen, toinen normaali.
Lisäksi se Åkero, joka kuoli. Tänään kaivoin juurakkoa hiukan auki, ja katkoin juuret. Juuristo oli kunnossa ja elossa. Samoin puun runko oli hyvä jo puolenmetrin korkeudelta. Maasta ylös nouseva osa josta kaarnakin oli irronnut, oli muuttunut puuainekseltaan kellertäväksi ja kuolleen näköiseksi  :o.
Tuli turhan arvokasta puuta savustukseen, ikää tuolla oli 12 vuotta ja 9 vuoden ikäisenä teki ekat omppunsa.

Nyt ostin uusiksi talvilajikkeiksi perinteisen Antnovakan, sekä Lindan. Nyttemin vilkaisin tuota Lindan arvostelua, hyvä omppu, mutta kun on kakkosvyöhykkeen puu, niin kuolemaan tulee.

Noita saisi muuten minulta, mutta se olisi sama kuin antaisi begoniapunkin saastuttaman chilin  :o.





hara

Nostetaan tätä vanhaa topikkia ylöspäin - itsellä kun tulee jossain vaiheessa ajankohtaiseksi. Pitäisi mökille myyrien syömän omppupuun tilalle hommata uusi ja sitähän pitää koittaa varttaa. Tilasitteko "varttamisalkuja" ja kuinka onnitsui?


Huru-ukko