Althalus 2015

[Althalus]

Tänään vihdoin kerkesin vaihtaa ruukkuja isompiin. Osa oli kitunut tähän asti parin desin ruukuissa. Nyt käyttöön tulivat yhden- ja kahden litran purnukat. Näissä saavatkin sitten viihtyä siihen asti, että osa siirtyy ulos 11-litraisiin.

Lisäksi synnäriltä palattuani huomasin että Montufarin sirkkalehtiset taimet olivat kärsineet pahasti. Joko jotkin harsosääsken toukat ovat järsineet juuria tai sitten heitin kiireessä liian tujua lientä villoille. Toinen taimista kuoli kypäräpäisenä, mutta toisessa näkyy ruskeiden sirkkalehtien välissä n.1*1mm vaalean vihreä pilkku, jonka toivon olevan uusi lehtipari. Heikolta näyttää, mutta toivo elää!

Täytyy sanoa että tällekin kasvien määrälle (21) tilaa on aivan liian niukasti. Ruukut täytyy laittaa vieri viereen että mahtuvat lamppujen alle, joten lehdistöt taistelevat valosta. Pitää ruveta kohta jakelemaan taimia eteenpäin.

[Althalus]

Tänään broidi kävi kylässä ja matkaan lähti yksi Trepadeira Do Werner, sekä Petenero. Pääsevät Järvenpäähän hellään huomaan ja lopuille omille jää enemmän tilaa kasvaa. Nyt siis itsellä molempia lajikkeita yksi kookoksessa ja yksi hydrosorassa.

Montufar jatkaa taistelua eloonjäännistään.

Posti toi eilen halvan luximittarin mallia LX-1010bs. En tiedä kuinka tarkkaan tuo valehtelee, mutta voittanee puhelimien luxiappsit. Lukemat kasvien tasolla vaihtelee paikasta riippuen 10 000 ja 20 000 välillä. Eli valot riittänee.



Kokonaisnäkymä



Ancho Poblano kukkii kohta? Ellei sit ota nokkiinsa eilisestä ruukun vaihdosta.


Rocoto "The Warrior" Montufar Taistelee!

Oho, tulipa huono kuva. 

[Althalus]

                             RUOKABLOGIPOSTAUS

Pulled chicken with lime and chili dressing. Eli savolaisittain Nyhtöbroileria lime-chilikastikkeessa!

Kesken ruoanlaiton keksin viihdyttää itseäni dokumentoimalla projektin ja tehdä ensimmäisen ever ruokapostauksen.

Tällä annoksella tahdon ylistää aliarvostettuja broilerin koipireisiä. Koipireisiä saa kaupasta riippuen yleensä 1-2,5 euron kilohintaan.
Ne ovat rasvaisia ja täten erittäin maukkaita. Jätä sinäkin kuivat (eli terveelliset) rintafileet fitness-narkkarille ja panosta makuun!

Ainekset:

Paketti broilerin koipireisiä, yleensä noin kilo. Marinoimattomia mielellään, mutta marinoidutkin käyvät.

Kastike:

1/4 sipuli
1 kokonainen  yksikyntinen valkosipuli (tai 3-4 kynttä)
3 limen mehu
Siivu makeaa paprikaa
öljyä
n. 1-2tl suolaa
n. 1-2rkl sokeria
2*2*2cm pala inkivääriä.

Chili of your choice. Itse käytin 7 kpl Lemon Droppeja joita olen säilönyt Chilivaarin vähäetikkaiseen makeaan liemeen.
(ensi kerralla laittaisin enemmän, polte hyvin mieto)

Huom:Mitat ovat suuntaa antavia. Idea dokumentoinnista tuli tosiaan kesken ruoan valmistuksen, kun kanat oli uunissa ja soosi valmis.

Vaiheet kuvien kanssa:

1.Huuhtele broilerin koivet, varsinkin jos käytät marinoituja.

2.Paista uunissa 225 asteessa, puolesta tunnista tuntiin. Tarkoitus on saada lihasta ylikypsää, jolloin se irtoaa luista kevyesti.



3. Nyhdä irti kaikki syötäväksi kelpaava.



Lihan määrä riippuu nirsouden tasosta. Itse syön broilerista aina rustotkin joten hävikki on pieni.



Tyylilläni lihaa irtosi 500g ja hävikkiä, eli tässä tapauksessa luita jäi 100g.


4. Koipien ollessa uunissa, valmista kastike. Yhtä limeä lukuunottamatta kaikki ainekset pienennettynä kippoon ja sauvasekoitinta perään.




5. Kippaa lihat paistinpannulle. Ruskista hetki ja lisää kastike. Kypsyttele muutama minuutti jotta maut pehmenevät ja imeytyvät lihaan.



Lisää valmiiseen tavaraan vielä kolmannen limen mehu ja tarjoile riisin, nuudeleiden, tai vaikka raikkaan fetasalaatin ja Papadumin kanssa, kuten minä.



Tällä määrällä ruokkii yhden nälkäisen ison miehen, tai kourallisen hipstereitä.

Bon Appétit!

[ChiliTard]

Näytti herkulta, pitänee joskus tesmata.

[ottulo]

Noihin olenkin kaivannut lisämakua muutenkin kuin valmiista kastikepullosta. Tämä pitänee ottaa täälläkin kokeiluun (chileillä, kun saan itse päättää, ilman, jos joku muukin syö ).

[MiM]

Näyttää hyvältä! melkoiset määrät valkosipulia ja limettiä, ei ihme että lemon drop ei päässyt oikeuksiinsa. Käytitkö muuten limetistä myös kuoret?

Oikeassa olet, että kanankoipi on kymmenen kertaa maukkaampaa kuin rinta. Suuresta osasta rasvasta pääsee jos raaskii jättää kuoren syömättä, tai niin kuin sinä kärvistää ne rasvat siitä pannun pohjalle. Sitä paitsi kanassa on paljon pehmeitä rasvoja, eli menee siltäkin osalta terveellisen puolelle, myös tuo koipi.

[Althalus]

Käytitkö muuten limetistä myös kuoret?

Itseasiassa en käyttänyt sillä olivat hyvin ruskeakuorisia luomulimejä (ei vissiin saa ruiskuttaa kuorta täyteen säilöntäainetta) 
Toki hyväkuorisista limeistä kannattaa raastaa myös kuori sekaan!

Suuresta osasta rasvasta pääsee jos raaskii jättää kuoren syömättä, tai niin kuin sinä kärvistää ne rasvat siitä pannun pohjalle.

Totta, ylikypsentäessä lähes kaikki nahan rasva sulaa ja valuu lihan läpi vuoan pohjalle. Koivet menettävätkin yli kolmanneksen painostaan rasvana ja tietysti nesteenä. Mutta kuivumaan noita on hyvin vaikea saada!

[Althalus]

Jottei menisi ihan foodtopiciksi niin...

Tämän vuoden ensimmäiset kukkijat, Jalapeñot, sekä passiivihydrossa, että kookoksessa, eilen 17.2, 47 päivää siementen idätyksen aloituksesta.

[Althalus]

Muutama kuva päiväkirjan piristeeksi.



Jalapeño kukkii nätisti.



Black Scorpion Tongue...



...sekä Anco Poblano ovat liittyneet kukkivien porukkaan pari päivää takaperin. Nyt siis kaikki Annuumit kukassa.



Tämän kauden piikki lihassa. Suunnilleen kuukauden ikäinen, paljon elämässään kokenut Rocoto Montufar 
Kasvatellut ainoaa lehteään viime viikot ja mittaa nyt n. 1*1cm, mutta uutta kasvustoa näkyvissä!



Se pääsi tänään pieneksi jääneen passiivihydro-rocaton kanssa koululaisvalaisimien alle 20wattisen pirkka eslin loisteeseen.

[Althalus]

Taas on reilu viikko vierähtänyt ja nyt on kulunut 61 päivää idätyksen aloituksesta.
Taimet on viime aikoina jääny kastelua lukuunottamatta oman onnensa nojaan, sillä vaipparalli ja unet kahden tunnin pätkissä vaatii veronsa. Lisäksi tilat käy ahtaaksi. Ensi vuonna yksi kasvi per lajike, joko kookoksessa, TAI passiivi-hydrossa!
Tämän vuoden vertailu tosin osoitti hydroilun ja kookoksen erot.

Asiaan:



Tässä Chinenset, Baccat, sekä kookos-Turbo Pube.
Takarivin passiivihydroissa elävät RepaWerneri, Carolina Reaper, sekä Petenero ovat paljon terveempiä ja voimakas kasvuisempia, kuin eturivin kookoksessa kasvavat lajiketoverinsa.

Turbo Pube kaiken lisäksi kärsi liikakastelusta aika pahasti ja vanhemmat lehdet ovat kellertäviä. Uusi kasvusto luo pientä toivoa paremmasta.




Annuumit, sekä hydro-TP.
Annuumit kukkii ku viimestä päivää ja kasvaa kauheeta vauhtia.
Vasemman reunan passiivihydrot taas terveempiä ja suurempia kuin kookos-kasvatit.

Tosin hydro-Turbo Puben haarautumisessa jotain meni pieleen:



Toinen haaroista "epäonnistui" ja tilalle kasvoi kaksi epämuodostunutta lehteä, jotka alkuun sojoittivat minne sattuu.
Nyt ne ovat jo kääntyneet valonlähdettä kohti. On tulossa melko toispuoleinen puska.

Ottaen vielä huomioon että SE perhanan Montufarin sinttikin meni ja kuoli viime viikonloppuna, kun en ollut kotona katsomassa perään, niin täytyy todeta että ensi kosketus Rocotojen kasvatukseen ei mennyt ihan nappiin. Kaik v..iks! 

Ens vuonna uudestaan sano suomen maajoukkue.


Loppuun kauden ekat marjat:



Koskahan tuota uskaltais maistaa? (kyseessä siis Black Scorpion Tongue)



Ja Ancho Poblano. Näitä raakileita oli ainakin kolme.

Toivottavasti podittaminen hieman hidastaa kasvua.


Mitäs tästä opimme. Annuumit idätetään ens vuonna huhtikuussa!

[Althalus]

Sain eilen idean siirtää hydrotaimet vaatehuoneeseen rekin alle helpottamaan kasvavaa tilanpuutetta. Varovaisesti asiaa vaimolta tiedustaeltaessa, alustava lupa myönnettiin. Enää pitäisi löytää kaikelle siinä tilassa lojuvalle roinalle uusi paikka  LEDi siirtyisi hydrojen mukana komeroon ja biltema-ESLit tulisivat EnviroGron tueksi nykyiselle paikalle.

[Althalus]

Tubo Pube ja Carolina reaper kukkii.

Huomenna tosiaan hydrot siirtyy vaatehuoneeseen. Samalla vaihtuu ruukut isompiin, luultavasti lopullisiin ruukkuihin.

[Althalus]

                                 Jupinaa heijastimista

Seuraa hyvin epätieteellisiä tutkimuksia hyvin epäluotettavin tuloksin.

Rupesin aikani kuluksi muiden nukkuessa mittaamaan kuinka suuri ero valaisutehossa on syntynyt kolmen 45W Biltema ESLini välille. Ostin ESLit vuosi sitten käytettynä, joten yhdenkään käyttötunteja en tiedä, mutta kahdessa on muoviosat ruskistunu enemmän kuin yhdessä.

Kokeen vuoksi ripustin ESLit yksi kerrallaan roikkumaan keskelle keittiötä. Alle laitoin jakkaran 70 senttimetrin päähän ESLin putkien kärjestä ja sen päälle lux-mittarin. Erot eivät olleet suuria. Uusimman näköisestä sai varjostimen kanssa 3750, toisesta 3450 ja kolmannesta 3220.

Se touhu näytti tältä:



Luxi-mittari on siinä asetuksessa että lukemaan lisätään nolla perään oikean tuloksen saamiseksi. Kuvan otto hetkellä siis 3180 luxia.

Muistan joskus lukeneeni Chilivaarin testin heijastimen vaikutuksesta, joten innostuin nyt itsekin kokeilemaan.
Kun nostin ESLin päällä lepäävän peltisen heijastimen ylös, tippuivat luxit päälle kolmesta tuhannesta sataankuuteenkymmeneen (160).
Sillä on jo aivan karsea vaikutus kasvun kannalta.

Heijastimella:                                                                                                       



Ja ilman (kameran salama hieman nosti lukemaa):




Lisäksi testasin kuinka lähelle pitää mennä saavuttaakseen ne maagiset 10 000 luxia (mikä on kuulemma just se passeli).
Ilman heijastinta piti mennä kymmenen sentin päähän (putkien pitkällä sivulla viidentoista sentin). Heijastimen kanssa 40 senttiä riitti.

Seuraavaksi keksin kaivaa kätköistä viime vuonna käyttämäni susirumat pöytäheijastimet esille. Kyseessä on siis kaksi L:n muotoon taivutettua kaljapahvia, jotka on päällystetty toiselta puolelta alumiiniteipillä ja toiselta puolelta mustalla sähköteipillä(ihan vain ulkonäön vuoksi)

Ihailkaa:



Nämä pahviset "seinät" nostettaessa jakkaran ympärille niin, että ne muodostivat "suljetun tilan", luxit nousivat seitsemään tuhanteen.
Eli jälleen kasvien kannalta ymmärtääkseni huima ero. Käytin noita läpysköjä viime vuonna Aji Fantasyn ympärillä ja se olikin kauden tuuhein puska selvästi. Ja kun valoa heijastuu myös sivuilta, saa alemmatkin lehdet osansa.

Tänäkin vuonna mulla on käytössä saman tyylinen sermi, joka tosin nyt peittää kaikki taimet.

Sermillä:                                                                                                     



Ja ilman:



Tuossakin on sisäpuoli päällystetty alumiiniteipillä. (HUOM: Valkoinen pinta kuulemma heijastaa paremmin kuin tollanen folio, mutta mulla on tota teippiä omasta takaa runsain mitoin, joten käytän sitä.) Ehkä tärkein tehtävä tuolla on valotehon lisäämisen ohella mahdollistaa pornonpunaisen LED-ufon käyttö olohuoneessa. Ilman tuota pahvia ei olkkarissa viihtyis kukaan. Se myös mukavasti sekoittaa loistarien valkoisen ja ledien punaisen valon niin, että ylöspäin kajastava valo on hyvin neutraalia.

Rumiahan noi on. Mut puuhapete päällystää ton pahvin tapetilla, niin eihän sitä edes erota seinästä 

Mutta tällaisilla kikoilla saa heikkotehoisista lampuistaan kaiken irti. Helpompaa olis ostaa natikka.

PS: Jos joku tee-se-itse-mies tästä innostuneena teippaa pahvia lamppuunsa ja polttaa kämppänsä, niin mä pesen käteni siitä. Jokainen omalla vastuullaan. 

[Althalus]

           Ruukun ja huoneen vaihtoa, sekä alustavertailu.


Hydrotaimilla oli korkea aika päästä uusiin ruukkuihin ja toissapäivänä sain luvan häärätä viljelyhommissa. Taimilla oli ikää 65 päivää.
Hydrosoran peseminen alapääsuihkulla kerrostalohuoneiston suihkussa onkin melkosta touhua. Siinä kiteytyy urbaanin viljelyn ydin.

Whililtä kävin hakemassa ylijääneet neljä IKEA Nektarin ruukkua. (Siis kyllä mä niistä tietysti maksoinkin  ) Ja Tokmannilta irtosi pari Orthexin Pauliinaa.

Huvittava ero Nektarinissa ja Pauliinassa on se, että  20 senttisen Pauliinan multatila on 3 litraa ja vesitila yhden litran.
Nektarinissa multatila on 6-7 litraa ja vesitila n. puoli litraa.

Ideana oli tänä vuonna verrata kookosta ja hydrosoraa kasvualustana. Samaan aikaan idätetyt siemenet, kutakin lajia yksi hydroon ja yksi kookokseen. Ihan täysin reiluja tuloksia en voi taata, sillä kookoksen menin ylikastelemaan edellisen ruukunvaihdon yhteydessä ja se selvästi heikensi kasvua ainakin hetkellisesti.



Urakka alkoi Petenerosta.



Juuristossa hiukka ahdasta.



Ja uudes kodis.





Trepadeira Do Werner






Carolina Reaper





Black Scorpion Tongue





Ancho Poblano




Jalapeño

Sekä kauden onnistujat.......



....Vasemman haaransa hydrossa unohtanut Turbo Pube. Tämä otti kookoksessa pahiten nokkiinsa kastelusta ja lähes kaljuuntui.





Hydrot yhes koos, siirrettynä vaatehuoneeseen.
Kookokset jatkaa kasvuaan olkkarissa.

Pieni vinkki täytyy antaa. Kun täytät altakasteluruukkua hydrosoralla, peitä kasteluputki jollain, vaikka paperitupolla. Itse heitin puolitoista litraa vettä joka ruukkuun ja sitten aloin mittailemaan veden korkeutta. Mitäs helvettiä, tikku uppoaa vain viiden sentin matkalta. Putki täynnä soraa joka ruukussa.

Koska vedet oli jo ruukuissa, en voinut imuroidakaan soraa pois putkista. Tuhlattuani tunnin sinitarra+syömäpuikko/lusikka+syömäpuikko/ruuvimeisseli kikkoihin, tuloksella 3 papanaa ylhäällä, luovutin. Ei muuta ku puskat ulos purkeista, purkit tyhjiksi ja uus yritys.

Jos hydrosora ei kelluisi, ei ongelmaa olisi, mutta kelluvana se nousee putkeen yhä uudelleen ja uudelleen, vaikka yritin sitä pitkällä ruuvimeisselillä survoa vesitilaan. Se myös pakkautuu niin tiiviisti ettei ollut mitään saumaa tunkea muovista mittatikkua putkeen.

[ottulo]

Hyvin näyttää kasvavan. Hydroilu taitaa multa tältä vuodelta jäädä, koska kasvatustilaa on vain terassilla, johon ei saa sähköä tekemättä seinään reikää. Passiivihydroja tietty sais...

Huvitti kuvissa taustalla oleva upea juliste! Katsoin nimittäin ensimmäisessä kuvassa, että mikäs siellä oikein on. Päätin katsastaa viestin loppuun ennen kuin alan googlailla, mutta eipä tarvinnutkaan, sillä alemmas rullatessa julisteesta paljastui vähän kerrallaan aina enemmän. Pitäiskin katsastaa ko. leffa uudemman kerran, ja vaikka lukaista sitä ennen uudemman kerran Helen DeWittin Viimeinen samurai...

[Althalus]

Huvitti kuvissa taustalla oleva upea juliste! Katsoin nimittäin ensimmäisessä kuvassa, että mikäs siellä oikein on. Päätin katsastaa viestin loppuun ennen kuin alan googlailla, mutta eipä tarvinnutkaan, sillä alemmas rullatessa julisteesta paljastui vähän kerrallaan aina enemmän. Pitäiskin katsastaa ko. leffa uudemman kerran, ja vaikka lukaista sitä ennen uudemman kerran Helen DeWittin Viimeinen samurai...

Hehehe juu tuo juliste kyllä pilaa osan kuvista, kun latvustosta ei saa mitään selvää  Mutta en sitä jaksanut alaskaan ottaa. Tuota Helen Dewittin kirjaa en ole lukenut mutta James Clavellin Shogun on tuttu. Nyt on jopa kirjastosta lainassa siitä vuonna 1980 tehty televisiosarja-DVD. Pääosassa Richard Chamberlain  (on muuten eka ja ainoa amerikkalainen tv-sarja joka on kuvattu kokonaan japanissa) Sarja enemmänkin aiheuttaa myötähäpeää ja siitä on (tietenkin) jätetty kaikki oleellinen pois.

Akira kurosawalta oon nähny varmaan lähemmäs kymmenen samurai-elokuvaa, varmaan jokaisessa on pääosassa Toshiro Mifune (joka oli muuten raahattu Shoguniinkin) Parhaimpina juurikin tuo Seven samurai vuodelta 1954, sekä Yojimbo (1961) 

[Althalus]

Tänään ikkunalaudan myöhempään idätetty rocato sai valaisuunsa Tamperelaista Designia.



Lähes uudenveroinen 1960-luvulla valmistettu TATEKA (Tampereen teräskaluste) -valaisin irtosi käytetyn tavaran kaupasta 12 eurolla. Myyjä vielä leveili kollegalleen saamastaan hinnasta. Kollega oli ehdottanut hinnaksi neljä euroa. Googletus hakusanoilla "tateka valaisin" olisi paljastanut että kyseisiä valaisimia myydään nettitoreilla ja antiikkiliikkeissä hintahaarukalla 50-300€.


Sit pikku vinkki niille joiden altakasteluruukuista puuttuu mittatikku.

Noi mittatikut tuntuu oleva katoava luonnonvara. Yhdessäkään kirpparilla myydyssä pauliinassa en ole sitä nähnyt.
Myös hetki sitten ostamistani Nektarin ruukuista ne puuttuivat. Helppo, halpa ja tarkka korvaaja on nippuside.



Leikkaa nippuside pari senttiä pidemmäksi, kuin ruukun kasteluputki. valmis.

[Whili]

   Katselin tuossa juurikin tänään neljää nektarin mittatikkua 
Eivät oikein olleet toimivia ja siksi poistuivat käytöstä muiden turhien nippelien joukkoon  ..ja unohtuivat sinne.
Tuo nippuside on hyvä "niksi-pirkka" ratkaisu, itse käytin ison pauliinan tikkua mittailuun.

Ja nuo nektarin alkuperäiset tikut tulevat jälkitoimituksena 

[Althalus]

  Katselin tuossa juurikin tänään neljää nektarin mittatikkua 
Eivät oikein olleet toimivia ja siksi poistuivat käytöstä muiden turhien nippelien joukkoon  ..ja unohtuivat sinne.
Tuo nippuside on hyvä "niksi-pirkka" ratkaisu, itse käytin ison pauliinan tikkua mittailuun.

Ja nuo nektarin alkuperäiset tikut tulevat jälkitoimituksena 

Noo tuot sitten vaikka miittiin, jos muistat.  Luultavasti pitäydyn noissa  nippusiteissä, toimii erittäin hyvin!

[ottulo]

Tuota Helen Dewittin kirjaa en ole lukenut mutta James Clavellin Shogun on tuttu.

Erikoinen kirja, liittyy tosin Kurosawan leffaan eikä Clavelliin. Suurin osa sisällöstä on tosin kaikkea muuta tietynlaisena lähes koheesina sekamelskana. Olen lukenut vain suomennoksen, pitäis varmaan originellikin tilailla jostain.

Nyt on jopa kirjastosta lainassa siitä vuonna 1980 tehty televisiosarja-DVD. Pääosassa Richard Chamberlain  (on muuten eka ja ainoa amerikkalainen tv-sarja joka on kuvattu kokonaan japanissa) Sarja enemmänkin aiheuttaa myötähäpeää ja siitä on (tietenkin) jätetty kaikki oleellinen pois.

Katsoin ko. sarjan tässä talven mittaan ja tuli vähän sellainen ole, ettei siinä ollut kaikki. Yllättävän hyvin pysyi kärryillä, vaikka japaninkielisissä kohdissa ei ollut tekstitystä. Kirja pitäis lukea, mm. yläasteen luokkakaveri oli nimetty yhden hahmon mukaan.

Akira kurosawalta oon nähny varmaan lähemmäs kymmenen samurai-elokuvaa, varmaan jokaisessa on pääosassa Toshiro Mifune (joka oli muuten raahattu Shoguniinkin) Parhaimpina juurikin tuo Seven samurai vuodelta 1954, sekä Yojimbo (1961) 

Mifune on kyllä paras! Yojimbo oli loistava, muistaakseni pari muutakin Kurosawaa olen katsellut, mutta iso osa vielä tutustumatta.