Miten Vesiviljellä?

[Huru-ukko]

Eihän sillä nimellä väliä, olkoon vaikka Huruloota.... . Verkkoruukun pohjasta nesteen pintaan on noin 3-4 senttiä, joten osittain ilmassa ne juuret siellä ovat juu. Tuloksen tai sen puuttumisen näkee syksyllä.....

[Leo82]

Itselläni on tuo gt205 tsydeemi. Siinä on 5mm korkea uritus ja kangas päällä, elikkäs noin 6mm on vettä syvimmillään.

Huruloota muistuttaa kovin jotain 60 luvun kokeilulaitetta, jossa osa juurista oli vedessä ja osa oli kosteassa ilmassa. Ehkä tämä onkin jotain käsittämättömän yksinkertaista, hieno ja toimivaa kasvatusta

Harmittaa etten kokeillut hurulootan rakennetta omaan parvekeloota nft:hen, silloin ei olisi tarvinnut tehdä vesisäiliötä veden jatkuvaan lirutukseen.
Kasvihuoneessani on aurinkoenergiaa ja jatkuvasti käyvä pumppu söi liikaa sähköä.

[Touko]

Tosin ei kyse ole enää ymmärtääkseni NFT:stä jos siellä on 3 cm vettä. Ideahan on saada aikaan ohut (muutama mm)  kalvo . Putkimuodossa tuo ei ole niin helppoa, pakostakin vesi lirisee pääosin tuosta keskeltä. ....

Mulla on 200 millisestä putkesta tehty "NFT" systeemi. Kaatoa noin 2-4cm metrillä (ulkomuistista). Ilman kasveja vesi lirisi melko kapeana norona putken pohjalla, alle sentin paksuisena kerroksena. Kun laitoin bublerissa olleen kasvis putkeen, noin 60 sentin välein, niin jokaisen kasvin kohdalla juuret tekee "padon" putkeen. Jokaisen kasvin yläpuolella veden syvyys on 2-3cm ja noin 10 sentin leveydellä.
Ensimmäistä kertaa mulle tuo systeemi, joten en osaa sanoa millainen se on syksyllä, mutta tän hetkisen kokemuksen perusteella, istutettavien kasvien juurien täytyy ylettyä kunnolla putken pohjalle, verkkoruukku pysyykuivana ja villakuutio on kuiva. Kuitukankaasta en usko olevan hyötyä, kun nyttenkin kaikki pohjalla olevat juuret on kosteita. Uskoisin, että kun kasvien juuret haarautuu ja kasvaa, niin vesipato kasvin yläpuolella kasvaa kokoajan  ja pienemmät putket on syksyllä tukossa. Jossain vaiheessahan ylempänä olevan kasvin juuret kasvaa alempana olevan kasvin juurien kohdalle ja juurituppo tulee olemaan paksu.

Muutaman millin vesikalvoa ei ole kovin helppoa putkeen saada kulkemaan

[Juso]

Mulla on 200 millisestä putkesta tehty "NFT" systeemi. Kaatoa noin 2-4cm metrillä (ulkomuistista). Ilman kasveja vesi lirisi melko kapeana norona putken pohjalla, alle sentin paksuisena kerroksena. Kun laitoin bublerissa olleen kasvis putkeen, noin 60 sentin välein, niin jokaisen kasvin kohdalla juuret tekee "padon" putkeen. Jokaisen kasvin yläpuolella veden syvyys on 2-3cm ja noin 10 sentin leveydellä.
Ensimmäistä kertaa mulle tuo systeemi, joten en osaa sanoa millainen se on syksyllä, mutta tän hetkisen kokemuksen perusteella, istutettavien kasvien juurien täytyy ylettyä kunnolla putken pohjalle, verkkoruukku pysyykuivana ja villakuutio on kuiva. Kuitukankaasta en usko olevan hyötyä, kun nyttenkin kaikki pohjalla olevat juuret on kosteita. Uskoisin, että kun kasvien juuret haarautuu ja kasvaa, niin vesipato kasvin yläpuolella kasvaa kokoajan  ja pienemmät putket on syksyllä tukossa. Jossain vaiheessahan ylempänä olevan kasvin juuret kasvaa alempana olevan kasvin juurien kohdalle ja juurituppo tulee olemaan paksu.

Muutaman millin vesikalvoa ei ole kovin helppoa putkeen saada kulkemaan

Kiitos, hyvää tietoa. Näinhän se on että kalvo onnistuu parhaiten kun kanava on taso, eli joku suorakulmainen putki olisi hyvä. Tällaisiahan nuo kaupalliset "NFT gullyt" tuppaavan olemaan:

https://www.foreverspring.co.uk/shop/product/102

Patoamista ei voi varmastikaan estää millään kanavan profiililla. Putkissakin kuitenkin  pääosa juuristosta on ilmassa ja ottavat ravinteita jatkuvasta suht matalasta ravinnevirrasta, jolloin ehkä kuitenkin NFT:n periaatteista ainakin suuri osa toteutuu. Tuskin matosta haittaakaan on, ja meinaan sen laittaa kun tuli muutama euro siihen uhrattua. Näkyy noihin tasokanaviinkin tehdyn pohjaan erilaista kuviota virtauksen levittämiseksi.

[Touko]

Tuskin matosta haittaakaan on, ja meinaan sen laittaa kun tuli muutama euro siihen uhrattua. Näkyy noihin tasokanaviinkin tehdyn pohjaan erilaista kuviota virtauksen levittämiseksi.

Tasokanavasysteemeissähän vesi valuisi herkästi jompaa kumpaa kulmaa pitkin alaspäin, ellei se olisi ihan vatupassissa. Matto antaa anteeksi pienet vinoudet ja kieroudet pöydässä.
Putkessahan vesivaluu jostain oudosta syystä aina keskellä, vaikka kuinka kieroa putkea olisi 

[Larski]

Päiväkirjassani asiaa jo mietin, mutta kysynpä täälläkin: voiko vulkaniusoituvasta teipistä liueta veteen jotain ylimääräistä? Ajattelin tiivistää Ikea-ebbin letkujen saumat tuollaisella.

Vai soveltuuko tuo tavara touhuun alkuunkaan? Olisko tarkoitukseen jotain parempia vaihtoehtoja?

[bluesman]

 Laitoin Huru-ukon päiväkirjaan muutaman foton juuristoista. Toukon 200mm saattaa pian käydä ahtaaksi. Tässä vielä kertaus;



Brown habanero



Congo (1.vuotenaan)



Omnicolor.

[Juso]

Tuli tuossa mieleen että mitäs nämä täällä esitellyt ,mm Jannen aikanaan hyvin kuvaama putkihydro, noin periaatteeltaan ovat? Ilmeisesti paremminkin jotai deep water culture systeemejä kuin NFT:tä. Ainakin poistot on niin korkealla että pakko on putkessa olla paljon vettä.
Ja olenko aivan väärässä että DWC on vähän kuin bubbleri tai ämpärihydro ravinteiden saannin kannalta periaatteeltaan? Iso osa juurista loikoo syvässä vedessä jota hapetetaan kierrättämällä. 

Onko kaupallisilla chiliviljelijöillä hydrosysteemejä ja jos niin mitä ovat?

Bluesmanille sen verran että nuo tuherot tukkii minkä tahansa putken. Olisiko joku riittävän leveä ja korkea neliskanttinen kaukalo, jossa kansi päällä parempi systeemi, jos haluaa NFT:tä ja jättiläismäisiä kasveja. Juuret ovat ainakin laajemmalla alueella rännin pohjalla tuossa ohuessa(?) vesikalvossa. Patoamista tapahtuu kaikissa varmasti, mutta onko tuo sitten pahasta.

[Touko]

Onko kaupallisilla chiliviljelijöillä hydrosysteemejä ja jos niin mitä ovat?

Virittele tuollainen systeemi niin ei tarvitse tehdä isoa kaukaloa. Kivivillakuutiosta mittoja päätellen tuo ei ole kuin 5cm korkea ja 20cm leveä.


http://fataliiphoto.net/v/greenhouse/090510.jpg.html
Tuolta lisää kuvia

[Fredrik-flugarn]

Oho.... Olisin odottanut näkeväni enemmän juuria mut kai on muovin alla piilossa
-Saako nuo vauvuat sondilla ruokaa suoraan kuutioon muuten?

Keräileekö rännit tossa tapauksessa siis vaan "jämät"?

Jokaiselle näyttyy kulkevan kaksi letkua jos tarkemmin katsotaan

[Juso]

Niin yritin kysyä että mikä systeemi/periaate? En itse tuosta pysty sanomaan.

[Aku]

Ellen aivan väärin arvaa, niin systeemi lienee dripfeed.

[Touko]

ABK:n veikkaus osui kohdilleen, mikäli Chiliwikiä uskomme

http://chiliwiki.fi/index.php?title=Muut_vesiviljelyj%C3%A4rjestelm%C3%A4t

Mutta ei kai nimellä väliä ole, kunhan tsilit kasvaa ja kukoistaa.

[Macex]

Saako nuo vauvuat sondilla ruokaa suoraan kuutioon muuten?

Fasse itse kirjoittanut näin:

It's a drip system, run-to-waste.
Watering occurs depending on the overal brightness, heat level and humidity.
That means there won't be wasting.
The rockwool sacks have holes at the bottom just to be safe.

Eli nopeasti suomennettuna, jos ei Englesmannia osaa, niin dripfeed, suoraan kuutioon. Kastelu määräytyy valon kirkkauden, lämmöntason ja ilmankosteuden mukaan.

[Juso]

No tämähän selvisi.

Eli kasvualusta on kokonaan tuota Cultilene kivivillalaattaa, -säkkejä tai miksi sitä halutaan kutsua, ja käytännössä niistä ei mitään tule ulos, kun drip feediä säädetään kulutuksen mukaan. Reiät on siis pohjalta varuiksi. Mitään kasvatuskouruja tai -putkia ei tuossa tarvita. Ilmeisesti riittää kun noita parametrejä mitataan sieltä täältä ja molemmat letkut (Fassen kuvissa) ovat ravinteita varten. Pieni kuutio on tuossa varsinaisen kasvualustan päällä. Pieni selventävä detaljikuva toimittajan saitilta:


e: huomautus kuvien alkuperästä lisätty

[Juso]

Luiskahti ennen aikojaan joten tässä editoitu versio.

Jatketaan täällä hieman lannoitekeskustelua muutamasta muuta ketjusta. Herpiilillä hyvää infoa Kekkilän ohjeistuksesta lannoitesuhteesta:

Tuossapa Kekkilän suosituksia sekä turpeeseen että kivivillaan.

Herpiiilin linkistä löytyy ammattiviljelyn lannoitusohje paprikalle, kun kasvualustana on kivivilla, joka hyvin varmaan vastaa hydroilun vaatimuksia. Pääasiallinen parametri näkyy olevan N:K-suhde ja tietenkin sitä sitten annostellaan johonkin tiettyyn EC:hen. Mutta keskitytään tässä hieman noiden lannoitteiden sekoitussuhteeseen. Ohjeen N:K-arvot eivät hirveästi heilahtele, eli välillä 1:1,2 -1:1,35 kasvukauden aikana.

Laskin Nutriforten suositukset paprika/chili auki samaan suhteeseen ja ne ovat hieman radikaalimmat:
kasvu 1:1,68
kukinta 1:128 (eli typen osuutta lisätty)
pääsato 1:1,97

Puutarhan kesä antaa kauniin 1:1,53 kompromissin joka selittänee sen pätevyyden ja suosion hydroilussakin kaikkina kasvukausina. Tällä onnistuu varmasti kohtuu sato ilman turhaa säätöä ja hifistelyä.

Chiliwikin ohje Hydro/Calcinit yhdistelmälle on näistä poikkeava. Ihmettelin jo aiemmin miksi se eroaa niin paljon NF 1+2 ohjeesta kun periaatteessa kamat ovat samoja.:

taimi 1:1,85
kukinnan aloitus 1:2,56
pääsato 1:4,16
Tämä on vaikea laskea tarkasti koska kiinteä lannoite on sekoitettu eri nestemääriin. Muutenkin chiliwikin koko lannoitusohje kaipaisi ehostamista. Ei lannoitteen NPK nouse siitä jos sitä annostelee jonkun määrän, sehän kuvaa noiden komponenttien %-osuutta lannoitteessa, ei lopullisessa esim ravinneliuoksessa :"Puutarhan Kesä N-P-K 13-7-20, mutta sitä neuvotaan käyttämään 1,25 ml/litra, jolloin annokseksi tulee N-P-K 16-9-25".
Lopullisessa liuoksessa osuudetkin ovat tietenkin jotain aivan muuta.

Laskin vielä omaan käyttöön Hydro/Calcinit annostukset eri N:K-suhteisiin pääsemiseksi: esim 1-1 tarkoittaa yksi osa Hydro ja yksi osa Calcinitia antaa N:K suhteen 1:1,19

1-1               1:1,19
1-0,9            1:1,28
1-0,8            1:1,38
1-0,7            1:1,51
1-0,6            1:1,66
1-0.5            1:1,85
1-0,4            1:2,08

jos siitä jotain hyötyä kenellekään on. Chiliwikin annosteluohjeiden rationaali on kyllä vaikea ymmärtää noihin ohjearvoihin ja muiden lannoitteiden N:K suhteisiin verrattuna. Mielestäni molemmista komponenteista kannattaa tehdä saman vahvuiden stokki eli sama määrä jauhetta samaan määrään nestettä. Kaikki annostelu on sen jälkeen helppoa.

Värkkäsin yksinkertaisen excelin missä suhteet voi laskea mille tahansa kahden lannoitteen kombolle jos joku haluaa laskeskella omille virityksilleen. Kun pääsen taas pelipaikoille niin sekoitelen suoraan jauheesta muutamalla eri suhteella pariin erilaiseen EC arvoon, jos siitä on jollekin apua. NF annostelu on varmaan Hydro/Calcinit käyttäjälle myös suoraan suht hyvä, itse olen sillä pärjäillyt tähän asti.

E: Excel lisätty ladattavaksi

[Toni.A]

Siitähän sitä voi ruveta värkkäilemään Chiliwikinkin puolelle uutta kaaviota, jos siltä tuntuu ja parempaa on tarjolla. Siihenhän se perustuu tuo, että voi muokkailla aina paremmaksi. Talkootyötähän tuo on päivittäminen 

[Juso]

Niin no, ensin täytyy todeta joku käypäiseksi. Talkoisiin voin sitten osallistua kyllä, ei kai tuo päivitys niin kummoista hommaa ole noin teknisesti. Mutta ensin on oltava varma asiastaan.

Itsellä on vaan tuollainen insinööri-DNA (vaikkei niitä hommia pariin vuosikymmeneen ole tehtykään) , että jos en asiasta juuri mitään ymmärrä mutta se kiinnostaa, yritän kaivaa faktat ja kokeneempien tiedon esiin. Pahinta asiassa on että vielä pitäisi ymmärtää rationaali miksi mikin toimii miten toimii.

Teen tuossa viikolla parilla eri N:K suhteella 0-EC lähtöveteen muutaman eri EC-arvon ravinteen, jotta mittaria omistamattomat saavat perusosviitan paljonko noita käyttää. Mutta edellinen kerraten Nutri Forten annosteluohjeilla ei paljon ole pielessä tuollakaan H&C-kombolla.

E: Onhan täällä foorumilla ammattipuutarhureitakin (chilinkin suhteen). Olisi hauska kuulla heidän kokemuksensa ja näkemyksensä tämän hydrolannoituksen osaltakin. Itse kun pähkää ihan maallikkona näitä asioita.

[Zabi]

Eikun vaan päivittämään Yaran wiki annostelu ohjetta!
Tein tuon ohjeen itselleni lantasekoituksia varten vuonna 2010-2011, ja suht hyvin kasvoi. Silloin ei vielä ollut paljonkaan ymmärrystä itsellä lannoitteiden N-P-K suhteista mitä chilit mahtaisi kaivata, ja taisikin foorumilla olla silloin vallalla käsitys ettei kukinta vaiheessa saa olla liikaa typpeä. Nyt tieto on lisääntynyt ja tarve tuonkin ohjeen päivityksellä on.

Itsellä ei ole nyt kuin 5 villiä kasvamassa mullassa ja Yaran lannat on varastossa (Kuopiossa), joten ei pääse tekemään sekoituksia ja mittailemaan EC:tä.

Yhden johtopäätöksen voisi tästä varmaan vetää, lantojen optimaalinen suhde ei ole niin tärkeä kuin muut kasvuolosuhteet. Mutta optimaalisilla lantasekoituksilla olisi varmaan tullut vielä messevämpi sato.

[ponu83]

Kyselin jo tuolla aloittelijoiden osiossa tätä; miten muut ovat hävittäneet kirvoja ebb & floodissa? Mäntysuopaliuosta voisi ilmeisesti käyttää, jos vain estää sen pääsyn resoon jotenkin? Muita keinoja?