Cornell 2006

[Makee]

Sillä mistä veden ottaa on kyllä merkitystä. Esim. lähdeveden kovuus ja puskurointikyky
on varmasti erilainen kuin Helsingin vesijohtoveden. Jotta veden pH:ta pystyisi täsmällisesti
säätämään, pitäisi tietää noin suurinpiirtein sen puskurointikyky, tai sen kovuus.

Ei se puskurointikyky kyllä sanan varsinaisessa merkityksessä mihinkään muutu jos se "puhdasta" vettä on, oli se sitten otettu kaivosta tai raanasta. Veden kovuus ja bakteerit kylläkin

[cornell]

Hellouta,
Topicin isäntänä pyydän kommentoijia jättämään tupa-akan huomiotta, kunnes oppii käyttäytymään... asiakommentit ovat tervetulleita.... tattis kaikille jotka yrittivät näyttää tupakalle paikkansa, mutta jätetään nero rauhaan...

Tupakka: sun järkeily on loogista ja pätevää, mutta se tapa jolla sä tuot asiasi ja itteäs esille tekee susta jälleen yhden nettikoomikon... vaikka olen vaan typerä puutarhuri voin kertoa sulle, että kokemuksen tuoma viisaus usein täydentää kirjaviisautta... sulta löytyy tota jälkimmäistä, muttei selvästikään kokemusta... ja sen takia porukka repeilee kun sä esiinnyt noin tietoviisaana vaikka tipuit venneestä jo rannassa...

En tunne sua ja ihan sama minkälaisen profiilin itestäsi täällä luot... ei ratsasteta sillä, right

Tommeilla uudet litkut, pH 6.5+, en pistänyt downia sit yhtään katotaan miten kehittyy... (pakko selvyydeksi lisätä, että tämä on yleensä aina tilanne, mutta kun antaa hydron hetken pyöriä pH tuppaa nousemaan jopa kasiin... tämän vuoksi lisään nykyään ph downia jo lannoitesekoituksen yhteydessä)

ressua pestessäni totesin juurten olevan OK, mutta pumpulta tulevan letkun pinta oli veden päälliseltä matkalta vaaleen mikrobisakan peitossa... tää ei ollut sitä normaalia ressuastian limasuutta, mitä joskus esiintyy... vedessä oli jotenkin pistävän hapan tuoksu... mikrobejahan usein tunnistetaan niiden ominaishajujenkin perusteella... tää vaikutti joltain mitä mä en ole aiemmin tavannut, vedessä muodostu selviä vaaleita hiutaleita...

Niin ja onhan mulla syöttöletkun tulppana havupuuriman pätkä ja voi siitä jotain liueta... en usko että tää siitä johtuu, mutta vaihan sen muoviseenn

Strategiavalinnat:

a-   lisään H2O2:a veteen
b-   lisään ilman vaihtuvuutta ressussa eli isompi reikä ressun kanteen + valosuojaus letkulla
c-   lisään ilmakiven veteen
d-   vaihdan dubleriin
e-   peukun bakteereita veteen

a helpoin, mutta kokeillaan ensin jos ilman pärjättäis

[Vilho]

Cornell, jos epäilet tuota hapettumista, tai lähinnä sen puutetta, niin ilmakivi ei välttämättä olisi kovin paha rasti kokeilla. Varsinkin kun sulta sellainen jo pumppuineen ilmeisesti valmiiksi löytyy. Sama on itselläkin käynyt joskus mielessä.
Tuossa olisi pari kappaletta aji benitoa, jotka on samaan aikaa idätetty ja ovat  kasvaneet samoissa olosuhteissa. Tällä hetkellä ovatkin kuin identtiset kaksoset. Niillä voisi periaatteessa jossain vaiheessa kokeilla, mitä ilmakivi tekisi uppopumpun kaverina. Pitäisi toisen verrokkina pelkällä uppopumpulla...

[cornell]

Juu vesissä on eroja, meillä ei ole paljoa kovuutta, mutta jonnii verran joneja ja bakteereita.... pH on aika monimutkanen dynaaminen tasapainotila ja mun suurin hämmästys on se, että edes näillä superkalliilla optimilannotteilla pH ei asetu oikealle tasolle... se on selvä että kasvien ravinteiden otto muuttaa pH:ta mutta tästähän ei ole kyse... ehkä GH:n lannotteet on tehty tosissaan erilaisille vesille... onhan niillä koville vesille omat versiot...

mua kiinnosti joskus löytää orgaaninen, myrkytön puskuri joka ei sitois ioneja ja pitäs pH:n 6-6.5 välillä.... EDTA:aa lannoitteissa kai hieman on, mutta suurina pitosuuksina se sitoo joneja kait liikaa... Tris on ilmeisesti myrkkyä...
Mietin itsea siassa suodatinkankaista pussia, johon löis raakaturvetta... humushapot saattais toimia...

mutta pH.n säätökyvystään se hydrotarhuri tunnetaan :lol:

[cornell]

Kyllä tässä hydroillessa on paras mennä näppituntumalla... liialla laskemisella ja mittaamisella touhuun menee todella paljon energiaa... kun oppi tuntemaan vetensä annostelu alkaa löytää tasonsa... jos olisi aikaa vois alkaa määrittämään lannotteiden vaikutust pH arvoon ja hahmotella jonkinlaisen tasapainotus -kuvaajan, mutta kyllä ilman sitä pärjää ja nyt ei ole aikaa

Tottahan toki on hyvä tietää miten kukin litku suurinpiirtein pH arvoon vaikuttaa.... samoin kuivan  pH downin käyttäjän kannatta punnita aina sama määrä jauhoja kun down liuosta tekee...

Kaikki hydroilijat joutuu hieman pH asiaan keskittymään, eikä tässä ihan tyhminä vaan puljata

Vilho: ilmapumppu on jo käytössä, mutta löytyyhän niitä... pakko saada kuiteskin vesipumpulla toimimaan...

[Tupakka]

Anteeksi nyt kun häiritsin teitä, joten unohtakaa koko juttu. En jaksa enää riidellä(on meinaa pää kipee).

[mielistely]On hyvin kasvaneet sinulla cornell nuo kasvit!![/mielistely]

Kiitos ja poistun takavasemmalle, mutta sovitaanko ettei tästä puhuta?

(niin ja muistakaa en edellenkään tiedä mitään litkuista...)

[cornell]

pH:n mittaus menossa:



pari tuntia ja noussut jo 7 tasolle eli normaaliin malliin

[cornell]

Mää tykkään tästä puskasta PI441551; jopa mä saan tän puskemaan satoa



ja mikä kukinta, yks oksan haara :




Tommin juuret, sadetin on ihan jees, bublerissa haaroo mun mielestä hitaammin

[tknummelin]

kun oppi tuntemaan vetensä annostelu alkaa löytää tasonsa...

Aika urheilua oli aluksi täälläkin, mutta sitten opinkin jo laittamaan nestemäistä downia aina saman verran samaan määrään...Eipä ole enää viimeisen kuukauden aikana mittailla kuin fiilistelyn vuoksi  :lol:

[Makee]

Jos vesi on hyvin puskuroitunutta, sen haponkestokyky on hyvä. Kun vesi menettää
puskurointikykynsä, sen happamuus nousee nopeasti kun siihen lisätään esim. nitraatteja.

Puskuroituneen veden pH arvoa on vaikeampi säätää kun puskuroimattoman, mutta sen pH
pysyy paremmin tasapainossa...

Puskuroimattoman veden pH arvoa on helpompi säätää, mutta siinä esiintyy nopeita pH arvon
vaihteluita.

Menee vähän cornelin topicissa nyt vähän offtopiciks, mutta siis: veden puskurointikyky tarkoittaa nimenomaan sitä sen kykyä pitää pH:n muutokset  muutokset kurissa. Puskuriliuos saadaan tehtyä kun happoa ja sen emästä lisätään liuokseen ja vielä paras silloin kun sen hapon pKa arvo on halutun pH:n arvoinen. Tällöin happomuotoa ja emäsmuotoa on yhtä paljon. Kun jostain muualta tulee happoa niin vedessä oleva emäsmuoto vastaanottaa tulleet vedyt muuttuen itse happomuotoon ja näin heikentäen veden pH:n vaihtelua. Sama emästä lisätessä toistepäin.

Puhtaassa vedessä (se mitä puhtaalla nyt käsitetään puhuessa raanasta/kaivosta otettua) ei tämmöistä puskuriseosta ole kylläkään ainakana mainittavissa määrin

[cornell]

No nih: tommihydro jälleen ok uusien litkujen myötä...pistin saman vahvuset kuin edellisellä kerralla, mutta tilavuudeltaan enemmän...  en lisännyt Downia, mutta lisäsin H2O2:a....

pH nousi kuten aina 7.5 arvoon, annoin olla eikä lähtenyt tippumaan... hapan tuoksu katosi juurista vuorokaudessa ja aloin lisäillä Downia... nyt pH 6.5... D:tä mennyt suhteessa noin 2/3 edelliseen kertaan verrattuna ...

Muistiinpanoista huomasin, että tommihydron happamoituminen alkoi n. 5 päivää vesien vaihdosta... sitä ennen pH 6-6.5...

MITÄ mÄ USKON TAPAHTUNEEN:

Joku happamassa (ja/tai hapettomassa) viihtyvä bakteeri oli pesiytynyt reserviastiaan tai tuli kaivoveden mukana.... sen onnistui lisiä ravinnevedessä ja se alkoi muuttaa hydron olosuhteita mieleisikseen -> pH alas... kyse ei välttämättä ole pelkästään hapesta ... tämä selittäis tapahtumat jokseenkin hyvin.... (myös hajun ja kellertävän sakan)

Jos näin on H2O2:n pitäisi poistaa ongelma...

äkillinen happamoituminen tapahtui mulla jo toista kertaa... ekalla kerralla tilanne taimetusbublerissa palautui ilmapumpulla...

Kiinnostavaa on että mun ns. elävässä hydrossa jossa isot ajit kasvaa ei ole ollut mitään tän kaltaisia ongelmia... virtaavat hydrot pelittää!

[cornell]

Kuvapäivitystä:

Sidoin ajit ja kasvatan ne scrogiin... viherpeukun verkko oli niin luokattoman huonoa tavaraa, että meni naruhommiksi.... ei tullut kovin siisti


CAP 1151 alkoi kukkia


Red U -haba juroo (ei ihme: kylmää ja liian märkä kasvualusta)


Aji benito jurahti kans, pakko napsia noita pikkupalkoja... niissä on yllättävästi jo potkua


Tomaattihydron pH painui taas alisiin :?  No, kun ei toimi ni ei toimi... iskin diffuusoripumpun ressuun ja 20 l lisää vettä + ravinteita... kylhän ne tommit siitä piristyivät... mikrosadettimet jäi pois käytöstä ja pönttö on nyt perinteisen bublerin mallinen... vesipumpun tuottama virta vetää ilmaputken kautta myös ilmakuplia liuokseen... ainoa miinus on se, että pumppua ei voi päästää kovin syvälle veteen... tällöin virta ei enää jaksa vetää ilmaa mukaansa.... pitänee hankkia pumpulle pieni poiju, että se voi vajota vedenpinnan mukana...

Pakko saada makeet Virtaseen tällä viikolla, sit oli hydrot valmiita.... sb:t ja ramirot puskevat ekoja kukkia molemmat

PI 441551: n. 50 raakiletta ja *erkellesti kukkia, raakileet tulettomia mutta ihan rapsakkaa evästä..... kävin USDA:n sivulla kattomassa miltä niitten puska näyttää... oli hienoinen yllätys:

http://www.ars-grin.gov/cgi-bin/npgs/acc/display.pl?1336487

[cornell]

Hydrot alkaa olla asennettuina... suojamuovit pitää vielä korvata jollain siistimmällä... ehkä vesivanerikansilla

Makeet anskut (5kpl) pääsivät Virtaseen... keksin sijoittaa melonin päätymuhviin  :idea:  yks dubleri vähemmän... Virtanen koostuu kahdesta erillisestä putkesta, joita syötetään takaa ylös osoittavan kulma-muhvin kautta...



Ramiroiden kukat ovat epämuodostuneita... ehkä niiden pitää harjotella tai sit yöviileet (n. 8 astetta) haittaa kukanmuodostusta... toivottavasti ne normalisoituvat....

Ajit partsilaatikoissa ovat ihan ok, puskevat sileitä lehtiä, starfishun eka kuku aukeaa pian... PI441551 pudottaa osan raakileistaan... ilmeisesti liika on liikaa...

Pube on ollut allapäin jo pari päivää... lehdet roikkuvat myös päivisin



Tomaatit kasvaa ja ekat nuput tulossa




Asennusvaiheessa kaikki pumput olivat pois päältä useita tunteja... tomaattihydron pH tippui heti 1.5 arvoa... tosi herkkää....
nostin sen upilla ja kaikki jälleen ok

Multakasveilla ei mene kovin hyvin... käytin ruukutukseen ihan liian märkää tavaraa ja kun uutta kasvualustaa tuli ehkä 10 kertainen määrä juuret ovat olleet aika heikossa hapessa reilun viikon...  haban lehdet alkavat hieman vihertää, mut Aji benito vaan kellastuu... tulis edes pari lämpimämpää päivää... mullassa lisäksi starfish ja viimekesän risteytekset

[cornell]

Kesäkuu ja yöt alkaa lämmetä... hieman nihkeetä on ollut kasvun kanssa, kun ei ole raaskinnut julmasti lämmittää ja yöllä kasvarissa semmonen 8 astetta...

Hydroseinusta:


Lähempää katsottuna... siellä niitä keikkuu...


raakileita aivan törkeesti... kunhan kypsyisivät joskus....

Lentävässä Virtasessa majaileva melooni on alkanut kasvaa...




Vaan pilviä kasaantuu taivaalle... isot ajit on puutteessä ja CAP 1151 on menettänyt runsaasti lehtiä ilm. jonkin hivenaineen puutoksen takia... pH ta on säädetty ja mikroa ja bloomia lisätty vaan ei auta.... aluksi lehdet näyttää tältä



ja lopulta ennen putoamista tältä:

kyseinen lehti ei ole vielä putoilukunnossa mutta selkeesti huonossa jamassa

Anyone??

[cornell]

Kootut mokat jatkuu... multatsilit piti ruukuttaa uudelleen.... turve oli aivan liian märkää... kertaakaan en ole kastellut, mutta ruukuttaessa tais lipsahtaa.... kysyn vain miksi piti odottaa 2 viikkoa???

Haba piristy heti ja uskon aji beniton myös virkoavan... näin sitä oppii asioita jotka luuli tietävänsä

[Sauli Särkkä]

Mikäs sulla on magnesiumin ja mangaanin tilanne noissa ravinteissa?



-Sale

[Omskakas]

Samannäköisiä kärsineitä lehtiä löytyy myös multa lähinnä kaleidoskoopista, joka on samassa kuplittajassa aji cristalin kanssa. Jos keksit, mikä on vialla, kerro toki mullekin.  

[cornell]

No en tiä mikä on MG tilanne... tällä hetkellä mennään aika vahvoilla litkuilla, lähinnä mikroa ja bloomia... m 0,8 ja b 1,5 ml/l ... ressu on kuitenkin laimentunut jo veden lisäilystä....

Kolme ajia aivan eri näkösiä... PI441551:n lehdet rullaa alasja ovat tummia kärjestä, pienellä osalla taas klassinen Mg-vajari laikutus..... Stafisun lehdet vähiten kärsineet, mutta jonnii verran lehtien laidat ylös käpristyneitä (Mg?)... CAP 1151 ruskistaa lehtiä kärjestä ja lehtisuonet vaalenee (Mg vajareissa suonien välit vaalenee)... nuoret lehdet kyllä ylös käpertyneitä.....

Ongelma saattaa olla useammasta tekijästä johtuva... oireet alkoivat n. puolta laimeammilla litkuilla, siksi lisäsin rojua ränniin (lannoitteita)... Oireet sopivat useampaan ravinteeseen... mikroravinteita kyllä pitäis olla tarpeeksi... olen lukenut tripack lannoitteiden Mg vajareista hamppupuolelta ja siksi käyttänyt vain hitusen grow ta ja korvanut sen mikrolla...

Lisään vettä ja Mg-sulfaa iisisti ja seurataan...

Ramirot puskee ekoja palkoja... starfisu kukkii

[Toivo]

kuinka tehokas pumppu tuossa ''virtasessa'' ja parvekelaatikko jutussa on? Ja kuinka isot ravinnesäiliöt?

[cornell]

Muuttolaatikot ressuina, vettä kierrossa n. 40-45 litraa (osa ränneissä osa ressussa)...
Pumput ovat peukun keväällä myymiä 150-500(600) l/h pumppaavia 5w pelejä... 10x ressun tilavuus /h on mun nyrkkisääntö pumpun teholle