mistä harrastuksesi sai alkunsa

[Baabloo]

2006 syksyllä menin maistamaan jotain chiliruokaa ja impulsiivisenä ihmisenä päätin, että tahtoo omia chilejä. Tuli sitten pämpättyä kaikki löytyvä tieto itseensä ja ostettua hieman tuoreita chilejä, joista sitten otin siemenet. Nyt tilanne on se, että on pari hyvänoloista kasvia, jotka laitoin jo talvella kasvaan + taimikasvarissa 10 purkissa itämässä tavaraa, joista osa jo itänyt. Aluksi kyllä luulin, että ei tämäkään harrastus kestäisi, mutta näemmä tulee 6kk jonkun ajan kuluttua täyteen.

[Jomppe]

Olen aina tykännyt kasvatella eri kasveja.
Viime keväänä istutin kukkia ja tomaatteja, kunnes sain syntymäpäivä lahjaksi yhden Aji Andeanin.
Siitä se lähti, kauppaan hakemaan lisää chilejä, ostin muistaakseni yhden satsin ja pari irto Ugandalaista habaa.
Ei muuta ku siemenet multaan ja loput soseeksi..
Siitä sitten innostus lähti, eikä loppua näy

[Inca]

Kasviharrastus on niin mukavaa ja antoisaa puuhaa, että päätin värinokkosten ja muiden tavallisten huonekasvien lisäksi kasvattaa myös jotain mistä tulisi jotain rouskuteltavaa. Tykkään suht tulisista ruuista ja sitten eksyin näille sivuille Tilasin viime elokuussa mahdollisimman väärään chilinkasvatusaikaan siemeniä ja kasvatin pari Bird´s eyetä ja loistareiden avulla sain parisenkymmentä omaa tulista pirulaista

Nyt on sitten 6 pientä tainta mm. Apachea ja Sweet Bananaa itämässä ja nyt olisi tarkoitus kasvattaa auringon valossa lisää tulista herkkua!

Voi sitä päivää kun on oma talo ja kasvihuone... Sinne pääsee sitten myös tomaatit ja muut ruokakasvit! On tämä opettavaista ja mukavaa!

[Chiliman]

Kuulin ircissä, että tuttu osti chilisiemeniä ja alkaa niitä kasvattamaan. Ajattelin, että olisi kiva itsekin alkaa niitä kasvattamaan, joten tilasin myös itse kun ei ne olleet niin kalliita kuin ajattelin :p. Innostus vain kasvoi entisestään kun ensimmäinen siemen (tai siis vartta) näkyi mullan pinnalla, meinasin sitä ennen jo luopua toivosta, vaikkei sitä pahemmin edes ollut. Mutta sieltä niitä alkoi näkymään ja koko ajan niiden kanssa tulee säädettyä ja vahdattua, että kasvavatko ne silmissä

On tämä mukava pikku lisä-harrastus Koko ajan oppii uutta, ainakin kun täällä näitä foorumeita selailee ja lueskelee.

[Kati]

Ihan alkuun pidin kasvimaata. Sitten innostuin kasvihuoneesta ostotaimilla. Taisi olla tomaattia, kurkkua ja kesäkurpitsaa. Eri tomaattilajikkeista innostuin pari vuotta sitten, kun alkoi se tavallinen tanskanvienti tympästä.
Kokeilin erilaisia säilykkeitä tomaatista. Syötiin tomaattia ja kurpitsaa paljon myös kaikenlaisissa ruuissa ja tuoreena. Tavallisia paprikoja kasvattelin siinä sivussa myös, ja kokkailuharrastuksen myötä erilaisten syötävien kasvien kasvatus kiinnostaa enemmän ja tulee kokeiltua kaikkea mielenkiintoista.
Isommasta kasvihuoneesta haaveilen, ja sellaisesta jonka saisi talvellakin pidettyä jossain +10asteessa.
Siellä sopisi talvettaa monenlaista rehua .

[Herra 47]

Tulisesta ja mausteisesta ruuasta oon pitänyt koko ikäni... mutta chiliharrastus lähti reilu 2 vuotta sitten ku pistin kaupasta ostamani chilin siemeniä itämään... ihan noin niinku kokeeks.... että lähteekö kasvamaan...

Ja lähtihän ne tais olla itämisprosentti jopa 100... no ei siin sit muuta ku kovaa kasvattamista ja mulla on edelleen 2 silloin alkunsa saanutta chiliä... nyt tänä vuonna sit oon pistänyt "muutaman" muun lajin kans kasvamaan ja hiukan tarvikkeita kans tullu investoitua...  :wink:

[Sahkolaite]

Kaikki sai alkunsa kun lukion ensimmäisellä kävin (metsästä muuttaneena) kebabilla ja tutustuin näihin 'vihreisiin papuihin'. Kun alkoi tottua myöhemmin loppuihinkin kaupan jalopenoihin (noin vuonna 2004), niin aloin etsiä tulisempia vaihtoehtoja. Kun kuitenkin pohjalla oli jo pitkä kokemus puutarhakasvatuksesta, niin ei eteen tullut chililajikeiden viljely tuntunut yhtään hullumalta idealta.
  Alkujaan ensimmäiset siemenet löytyivät markettien hyllyiltä, niissä valmiiksi pakatuissa chilitarjottimissa. Siinä määrin omituinen on sunta ollut kasvatettaessa, että vasta tänä kautena tulivat kehiin ensimmäiset multaistutukset. Aloitin siis suoraan vesiviljelmillä, bublereilla itse asiassa.

[Nalle]

Olen varmaankin siinä mielessä poikkeuksellinen tapaus, että olen yleensäkin innostunut kasvien kasvattamisesta vasta ihan viime vuosina. Äitini on varsinainen viherpeukalo ja meillä oli kotona kymmeniä suuria viherkasveja ennen koiran tuloa taloon, joten ehkä sain lapsena jonkinlaisen henkisen yliherkkyyden kasvihommiin, mutta nyt sitten iän myötä viherinnostusgeeni on ilmeisesti aktivoitunut. Ensin hommasin pari tavallista viherkasvia (zamioculcaksia tarkkaan ottaen), sitten kesällä 2005 yritin vähän kasvattaa yrttejä ja viime vuonna paneuduin yrttien, salaattien ja muiden pienten hyötykasvien kasvattamiseen vähän tehokkaammin. Tosin ilmeisesti puutarhamessuilta ostetut mansikantaimet toivat mukanaan punkkiyhdyskunnan, joka söi parvekkeen kasvit henkipatoiksi. Tuolloin en tiennyt  mistään mitään enkä edes huomannut punkkien hyökkäystä, ennen kuin kasvit olivat ellottavan seitin peitossa. Punkeiksi tuholaiset tunnistin vasta tänä keväänä asioista luettuani.

No, tähän chiliasiaan. Kiinnostuin chileistä kyllä jo viime kesänä, mutta turhan myöhään, ja niinpä jätin ne silloin kylvämättä. Samoin olin aikeissa ostaa valmiin tomaatintaimen, mutta sekin sitten jotenkin jäi. Sen sijaan tänä vuonna olin asialla suhteellisen hyvissä ajoin helmikuun lopussa, ja nyt kasvamassa on pari tomaatintaimea (Gardener's Delight) ja yhteensä 12 kappaletta chilintaimia, viittä eri lajiketta, neljä (Red Rocoto, Hot Tree Pepper, Chilly Chili ja Red Habanero) peräisin Chilimaailma.netistä ja yksi kaupan perussiemenvalikoiman Apache. Lajikkeet on valittu lähinnä periaatteella "tuo voisi olla kiva", jos olisin lukenut näitä asiantuntijapalstoja ennen siementilausta niin valikoima voisi olla hieman toisenlainen.

Edelleenkään en tiedä sopivista multalaaduista, ruukuista, valaistuksesta tai mistään muustakaan paljon mitään, mutta kun kerran yksi kaverikin on onnistunut pitämään habaneronsa jo pari vuotta hengissä pohjoisikkunalla ilman mitään erityistä valoa, niin olen lähtenyt siitä, että ei kai tässä nyt voi pahasti reisille mennä, jos edes vähän yrittää ottaa selvää asioista. Eniten pelkään sitä viimekesäisen kaltaista punkkihyökkäystä - pitää kai jättää kaikki vanhat ruukut käyttämättä, kun altakasteluruukkujen osat eivät tahdo kestää kiehuvalla vedellä desinfiointia enkä oikein tiedä, miten ne muutenkaan puhtaaksi saisi.