Valoa chileille

[Whili]

... esim T5 ei sano mulle mitään järkevää? 

T5 loisteputki on 16mm paksu ja lampun kanta on G5. T8 on 26mm ja kantana G13.
Pintalämpötila on T5 putkilla hieman korkeampi sekä valoteho, mutta T8 on pitkäikäisempi.

Airam

[-V-]

Pintalämpötila on T5 putkilla hieman korkeampi sekä valoteho, mutta T8 on pitkäikäisempi.

Ovatko valoteho ja pitkäikäisyys riippuvaisia itse putkesta vai muusta tekniikasta? Perinteisesti T8-valaisimissa on käytetty magneettista kuristinta, joka on hyötysuhteeltaan hieman huonompi kuin nykyaikaiset, mutta erittäin pitkäikäinen. T5-valaisimia taas saa vain elektronisella liitäntälaitteella, jossa on hieman parempi hyötysuhde, mutta tuppaa usein hajoamaan ennen kuin putket ovat lopussa.

[Jani M]

Pintalämpötila on T5 putkilla hieman korkeampi sekä valoteho, mutta T8 on pitkäikäisempi.

Ovatko valoteho ja pitkäikäisyys riippuvaisia itse putkesta vai muusta tekniikasta? Perinteisesti T8-valaisimissa on käytetty magneettista kuristinta, joka on hyötysuhteeltaan hieman huonompi kuin nykyaikaiset, mutta erittäin pitkäikäinen. T5-valaisimia taas saa vain elektronisella liitäntälaitteella, jossa on hieman parempi hyötysuhde, mutta tuppaa usein hajoamaan ennen kuin putket ovat lopussa.

Valtaosa uusista T8-loisteputkirungoistakin on jo ihan elektronisella liitäntälaitteella varustettuja. Ei ole tullut enää vastaan sellaisia, missä olisi tuo magneettinen kuristin. Onneksi. Ehkä joissakin aivan halvimmissa voi niitä olla, mutta on onneksi katoavaa kansanperinnettä.

[-V-]

Valtaosa uusista T8-loisteputkirungoistakin on jo ihan elektronisella liitäntälaitteella varustettuja.

Näinhän ne nykyään. Kiinnostaisi tietää, onko vastaavalla tekniikalla toteutetuissa T5- ja T8-valaisimissa eroa.

Onneksi.

Hyötysuhde ja välkkymättömyys ovat kyllä plussaa. Tuo kestävyys on aiheuttanut harmaita hiuksia. Ehkäpä ensi talveksi jaksan selvittää omani tilanteen ja hyvällä tsägällä löydän vielä jostain päin maailmaa asiallisen hintaisen palikan.

[sorrii]

Ei oo täällä paljon puhuttu, mutta mä olen käyttänyt tavallisissa wanhoissa kirppariloistareissa pikasytyttimiä: Tube Save RAPID löytynee ainakin vielä Motonetistä ~6€/kpl
[elektroninen pikasytytin] Noilla putket syttyy ainakin heti ja mutulla väittäisin että kestävät selvästi pidempään. Valmistaja[kin] sanoo että poistaa myös välkkymisen. Halpapäivitys vanhaan valoon.

Loisteputkivaloa ostaessa Tampereella kannattaa käydä vilkaisemassa Rakennustori Nekalassa [Rauta-Soinin vieressä]. Ostin itse sieltä 2x58 wattisen siistin rungon hyvällä heijastimella muistaakseni 15€ + putket ~5.50€/kpl: 10000 lumenia 25€'lla.
Siellä on aika kasat käytettyjä valasimia ja tiet muutakin rakennusten purkuosaa sekä uuttakin tarviketta.

PS: Tuossa Rakennustorin valossa [joita oli muutama kuukausi sitten hyllyt täynnä 15€ hintaan] on Helvarin elekroninen poweri [  - liitäntälaite] eli aika uusia olivat.

[-V-]

[elektroninen pikasytytin] Noilla putket syttyy ainakin heti ... Valmistaja[kin] sanoo että poistaa myös välkkymisen.

Tässä tapauksessa nämä ovat sama asia.

Elektronisen liitäntälaitteen tapauksessa "välkkymättömyys" tarkoittaa sitä, että loisteputken välkkymisen taajuus nostetaan 50Hz:stä vaikkapa 20KHz:iin, jolloin ihmissilmä ei sitä havaitse.

[HerraDI]

Loisteputken valontuotto, elinikä ja välkkymättömyys ovat kiinni lähes täysin laitteesta jolla putkea ajetaan. Elektroninen liitäntälaite nostaa putken valontuottoa, koska suuremmalla taajuudella saavutetaan parempi hyötysuhde. Elinikä nousee koska putken päät lämmitetään elektronisella liitäntälaitteella ennen käynnistystä ja tämä suojaa putken katodeja. Välkyntä tosiaan katoaa kun taajuus nostetaan kuten yllä mainittiin.

T5 ja T8 putkilla ei hyötysuhteessa juuri ole eroja kunhan molempia ajetaan elektronisella liitäntälaitteella. Parhaat hyötusuhteet saavutetaan pienivirtaisilla putkilla, joita ovat T5 putkista 14W, 21W, 28W ja 35W. Tosin ero ei ole kovin suuri muihin alle 80W tehoisiin putkiin.

Valontuotton lasku ikääntymisen seurauksena on hyvin pientä, ensimmäisen 15 tuhannen tunnin aikana valontuotto laskee noin 10% jonka jälkeen valontuotto pysyy vakiona vähintään 30 tuhanteen tuntiin asti. Tämä koskee tosin vain elektronisesti ohjattuja putkia joissa tehoa tai virtaa säädetään aktiivisesti.

Lopuksi pieni varoituksen sana kiinalaisista elektronisista liitäntälaitteista, nämä ovat täyttä sekundaa. Kaikki kiinalaiset laitteet mitä on tullut vastaan ovat olleet alitehoisia osa jopa alle 60% ilmoitetusta.

[akselsson1]

takoitatko tässä elektronista sytytintä vai jotain muuta, hienompaa kapistusta?

[Whili]

takoitatko tässä elektronista sytytintä vai jotain muuta, hienompaa kapistusta?

Kuristimesta Elektronisesta liitäntälaitteesta on kyse, elikkäs se korvaa sen ison painavan mötikän.



E: menikös nyt oikein 

[HerraDI]

Tarkoitin elektronistaliitäntälaitetta, nämä eivät juuri paina paljoa mutta ovat semmomoisia noin 30cm pitkiä vehkeitä.
Kuristin on aina magneettinen ja vanhaa tekniikkaa, tämän tunnistaa tosiaan että se painaa julmasti.
Elektroninen sytytin taas on pelkkä sytytin jolla putki sytytetään kun käytetään kuristinta, eli vanhan tekniikan tekohengitystä.

Muoks. Yllä oleva kuva on juuri elektroninen liitäntälaite.

[-V-]

T5 ja T8 putkilla ei hyötysuhteessa juuri ole eroja kunhan molempia ajetaan elektronisella liitäntälaitteella.

Tätäpä juuri hain, ja asia lienee siis kuten epäilinkin.

Lopuksi pieni varoituksen sana kiinalaisista elektronisista liitäntälaitteista, nämä ovat täyttä sekundaa.

Onko noita muita kuin kiinalaisia? Omassa valaisimessa on surullisenkuuluisa Helvarin 2x58W-palikka, ja jos tuo on Suomessa tehty, saa kaikki teollisuus mun puolestani häipyäkin maasta.

[sorrii]

Mikäs tuosta Helvarista tekee surullisenkuuluisan?? Mä oon olettanut että olisi kohtuu laadukas [just äsken kehuskelin omaa ostostani  ]

[-V-]

Mikäs tuosta Helvarista tekee surullisenkuuluisan?? Mä oon olettanut että olisi kohtuu laadukas [just äsken kehuskelin omaa ostostani  ]

Aikanaan tuon ongelmia netistä selvitellessäni ilmeni, että tuota elektronista 2x58W-palikkaa olisi hajonnut enemmänkin.

Siihenhän moni bisnes nykyään perustuu, että kuluttajat suorilta olettavat, että tuttu ja turvallinen tuotemerkki olisi juuri sitä. Sitten tuotetaan Kiinassa halvalla ja lyödään "laatumerkki" (jonka oikeudet ovat saattaneet jossain välissä siirtyä jonkun sijoittajan salkkuun) pintaan.

EDIT: Lisätäänpä vielä, että mulla ei ole hajua, missä tuo Helvar on tehty. Laatu murtuneine kylmäjuotoksineen ei vaan vakuuttanut.

EDIT2: Tarkensin, että elektronisesta liitäntälaittesta puhuin. Magneettikuristimia olen pitänyt pitkäikäisinä, mutta saatan siinäkin olla väärässä.

[chilihardhead.fi]

Mikäs tuosta Helvarista tekee surullisenkuuluisan?? Mä oon olettanut että olisi kohtuu laadukas [just äsken kehuskelin omaa ostostani  ]

Aikanaan tuon ongelmia netistä selvitellessäni ilmeni, että tuota 2x58W-palikkaa olisi hajonnut enemmänkin.

Siihenhän moni bisnes nykyään perustuu, että kuluttajat suorilta olettavat, että tuttu ja turvallinen tuotemerkki olisi juuri sitä. Sitten tuotetaan Kiinassa halvalla ja lyödään "laatumerkki" (jonka oikeudet ovat saattaneet jossain välissä siirtyä jonkun sijoittajan salkkuun) pintaan.

EDIT: Lisätäänpä vielä, että mulla ei ole hajua, missä tuo Helvar on tehty. Laatu murtuneine kylmäjuotoksineen ei vaan vakuuttanut.

Olipahan tuo Karkkilan ylpeys palovaarallisuutensa puolesta tapetilla Suomessakin ja taisi olla myyntikiellossakin  joissakin maissa.

Vanhat loistarit on muutenkin aika monen palon alku.

[sorrii]

Täytyypä tarkkailla Helvaria ...

Syksyllä siis ostin käytetyn -uudennäköisen- valaisimen Rakennustorilta ja ajattelin että tässäpä löytö. Sehän kyllä on ainakin toiminut moitteetta ja nyt näppituntumalla ei ainakaan lämpene juuri lankaan. Tuskin paljon kättä lämpöisempi on valon runko siitä "virtalähteen" kohdalta. Vertailuna bauhausin valolistat kuumenee arviolta lähelle 50 astetta, eli selvästi kuumemmaksi.

Paloista kun aina puhutaan, niin olen yrittänyt miettiä miten se palo voisi lähteä esim minulla, enkä kyllä näe palavaa materiaalia kovin lähellä valaisimia. Lähes kaikki valaisimet mulla roikkuu ketjuissa, joten pitäisi aikamoinen kipinäruisku olla että sytyttäisi jotain. Nykyisissä oloissa luultavasti vaarallisimmat laitteet olisivat tietokone kirjahyllyssä [750W virtalähde]; Natikan digitaalinen virtalähde joka kiinnitetty keittiön seinähyllyyn [hyllylevy ruuvattu elementtiseinään - alla teräspöytä jossa kasveja]; jääkaappi ja pakastin ovat komeroon upotettuja, ja jääkaapin uusin juuri viime perjantaina! Vanha sammahti omia aikojaan; takasäleikössä oli aika tiivis pöly  ] Huomasin muuten aika ankaran varoituksen tässä uudessa jääkaapissa putkien rikkoutumisen varalle: Jäähdytysneste on isobutaania joka varmaan palaisi aika reippaasti tuon styroksilaatikon kera ... Taitaa siis jääkaappi olla se vaarallisin laite nyt juuri. Telkkari on kuukauden vanha joten ei liene vaarallinen ..

[Chiliputti]

Mistä tieto 10000 luxin optimivalaistuksesta on peräisin?

Se on peräisin esimerkiksi kasvihuoneviljelyn oppaasta ja 10.000 luksia mainitaan keskimääräisenä minimivalaistuksena. Jotkut kasvit tyytyvät vähempään, toiset vaativat enemmän. Lukemassani vanhassa oppaassa ei puhuttu esimerkiksi paprikasta erikseen. Tähän liittyvä valaistuksen suunnitteluohje oli yli 100W valoa neliömetrille.


EDIT:
Tuollahan minä siitä kirjasta kerroin:
http://chilivaari.blogspot.fi/2011/03/kaapissa-kuhisee.html

Kasvien kyllästymispiste vaihtelee suuresti.

Sienille ja kukille riittää useimmiten 50-100 umol/m2/s
Salaatti ja maustekasvit 100-300 umol/m2/s
Kirsikkatomaatti ja paprika 300-700 umol/m2/s
Tomaatti ja kurkku 700-1000 umol/m2/s

Ripustuskorkeudellakin on merkitystä. 750W HPS-valaisimet joilla syöttöteho on yli 250W/m2 ja ripustuskorkeus 1,5 metrissä todellinen säteilyteho onkin enää 125 umol/m2/s kasvuston korkeudella.

PAR-säteily


Luximittareiden mittauskäppyrä.

Mittauskertoimia.

Lienee parempi jatkaa aiheesta täällä...

Löysin sivuston (klikkaamalla tätä kohtaa pääset sivulle), jossa oli suurpiirteinen tapa laskea umol/m2/s -> FC -> W/m2 -> LUX. Sivulla kuitenkin painotetaan, että eri arvojen suora muuntaminen on hankalaa, koska ne mittaavat valon spektrin eri alueita.

Laskeskelin noista kuitenkin muuntokertoimet. Eli jos haluat muuttaa luksit umol/m2/s käytetään kerrointa 0,01887 (10000LUX*0,01887=~188,7 umol/m2/s)
Vastaavasti umol/m2/s muuttaminen lukseiksi onnistuu kertoimella 53 (300 umol/m2/s*53=~15900LUX)

Ilmeisesti tuo mainittu 10000 luksin mini on se raja, jossa paprikat pärjäävät. Olisiko kyllästymispistettä ajatellen kuitenkin järkevämpää käyttää miniminä 15900 luksia? Selvyyden vuoksi lienee hyvä mainita, että kyllästymispisteellä tarkoitetaan valonmäärää, jossa yhteyttäminen ei enää nopeudu (Wikipedia). Eli valojen suhteen ei kannata näköjään liioitella. Tämä oli allekirjoittaneelle uutta tietoa.

Täytyy vielä yrittää kaivaa tieteellisempää pohjaa laskutoimituksille. Saisi luksimittarista ja valaisimista enemmän hyötyä irti, kun pystyisi mitoittamaan valonmäärän eri kasveille sopivaksi ja samalla maksimoimaan tehokkaan kasvatus pinta-alan.

[Feint]

Nostellaanpa vähän. Aloittelijana kaipaan apua valaisimen hankinnassa. Budjetti on huikeat 20e, pitäisi saada tuleville taimille joku lisävalo. Rehut sijoitetaan kaapin päälle, johon tarvittaisiin joku pöytälamppu tai vastaava valaisin. Pystyykö tällä hinnalla edes saamaan mitään käyttämisen arvoista ja toimivaa?

[biblo]

2*18W-loisteputkirunko sis.putket taitaa maksaa suurin piirtein kahdenkympin pintaan. Siihen itse sijoittaisin.

[TeemuN]

Kierrätyskeskuksesta valaisin ja siihen joku tämmönen lamppu:
http://www.discoland.fi/discokanta_display_2011.php?pkey=1111675237

[Sihijuoma666]

Tietääkö joku mahtuuko Ikean Foto -valaisimeen(38cm) tuo Bilteman 45w ESL? Ainakin 50-senttiseen taisi mahtua? Mutta kasvatuspöytä olisi vain 80cm kanttiinsa niin sopisi siihen päälle paremmin nuo pienemmät vierekkäin.