Valoa chileille

[biblo]

Jos tilat hyvän kokoiset ja valon väristä ei väliä niin kallistuisin natikkaan lähinnä vaon tunketumistehon vuoksi. Hyvän kokoisilla tiloilla meinaan että mihinkään pieneen kaappiin ehkei natikkaa kannata tunkea.

[sorrii]

Kasvatusoloja ja -tavoitteita on nii-in monenlaisia, että helposti menee täällä foorumissa sekaisin, kun ei voi tietää kirjoittajien taustoja.
Jotkut kasvattelee paria purkkia, ampäriä ja lopulta jotain ebbiä keittiön ikkunanlaudalla, hyllyssä, pöydällä; 15W eslin, sitten parin loisteputken ja lopulta natikan valossa.
Toiset pyhittää heti ison talvipuutarhansa chile'ille jotka sitten kesän tullen siirtää 100m2 kasvihuoneeseensa ja loput 50 kasvia 2ha puutarhaansa;
Eräät rakentelee sisäkasvihuoneita, lasivitriinejä ja foliohuppuja vaatehuoneeseen .... jne

Tuo kommentti että voi tuoda lähemmäs kasveja on mulle outo: itse toivoisin ettei tarvitsisi tuoda niin lähelle! Ihanne, kun samassa tilassa asun ja työskentelenkin (opiskelen),
että voisi pitää valot katossa tai ikkunan päällä. Käytännössä aika toimiva ratkaisu on mulla ollut, että vetäisin ketjujen varaan 2'n ja 3'n putken loisteputkivalaisimen ikkunan eteen; kasvit oli pieninä ikkunanlaudalla ja isompina kukkapöydällä siinä edessä. Putkia saa sitten viritellä vähintään viikoittain ja pidin 10-40cm päässä kasveista.
Jossain kasvatuskaapissa ja vaarsinaisessa kasvatustilassa toki on hyvä varmasti elää kasvien ehdoilla ...

Nyt oli talven olohuoneen katossa parvekkeen edessä 250W natikka/monimetalli, joka valaisee kohtuullisesti 2m seinustan täynnä kasveja; etäisyys kasveihin n. 1m; kyllä siinäkin hedelmää tulee parin ihmisen tarpeisiin. Keittiössä on katossa 120W led-paneli, joka pitää kasvit hyvin elossa talven yli, ja jotkut jopa kukkii ja tekee yksittäisiä hedelmiä...
Natikan ja monimetallin välillä en ole havainnut juuri muuta eroa, kuin että natikan valo on rumaa; monimetallin valossa voi ihminenkin elää!

Makuuhuoneessani oon pitänyt jo toista vuotta ikkunanlaudalla 4 kasvia joiden päällä on tupla-loisteputki ja edessä huoneeseen päin hopeafolioverho (clas ohlsonin "lämpöpeitto")
Siinä valossa ovat annuumit (Hungarian Hot Wax, Lombardo, Pimenta Padron) tuottaneet ihan ok satoakin. Valoa tulee ulkoa ja putkista, jotka n. 5-20cm päässä latvoista. Folio pitää huolen ettei valoa mene hukkaan ja pysyy makuuhuone hämäränä. Se folio ikkunan edessä myös viilentää yöaikaan, jolloin kasvit lepää paremmin! Mulla sisälämpö pysyttelee 24 asteessa, mutta siinä folioverhon ja ikkunan välissä putoaa öisin 15 asteeseen ...

Nyt paraikaa mulla tekee ihan mukavasti hedelmää Aji Cristalit, jotka on ollut samoissa mullissa yli 2 vuotta! Ikkuna koilliseen ja päällä 2kpl loisteputkea [3000K ja 6500K, 36W]

Tuleehan tuossa etäisyyttä kasveihin, ja näkyy kirahvitautia, mutta toimii ...

Ostin muuten VP-luxilta 15W led-spotin joulun aikaan joka on osoittautunut kiinnostavaksi lampuksi, vähintään:
Lamppu on malliltaan spotti, ettensanoisi valonheitin, jonka valaistuskulma on aika pieni ~10 astetta, ehkä- mutta valo on hyvin tehokas yli metrinkin päästä, ja sillä etäisyydellä valaisee sopivasti yhden pienehkön (40cm) kasvin. Paraikaa tekee Omnicolor hedelmää ainakin selvästi paremmin kuin aikaisemmin 2'n loisteputken valossa, jotka oli melkein kiinni kasvissa. Noita pitäisi olla ikkunan päällä vaikka verhotangossa 40cm välein, niin olisi pysyvä kesä siinä kohdassa. Tokihan hintaa on 60€, joten 4 kpl hinnalla saisi jo 120W panelin ... (jostain muualta, esim. Led-finland, joka myy aika laadukkaanoloisia...) Vertasin sitä valotehoa sellaisella pilipali-mittarilla, joka näytti spotin valokeilassa lähes samoja lukemia, kuin 250W natikka. Tuntui, että etäisyys vaikutti vähemmän!

Mä olen pikkuhiljaa alkanut hylkäämään natikan sisäkäytössä! Koska en siedä sitä väriä, eikä näytä isompaa tehoeroa olevan monimetalliin. Mun kokemusteni mukaan, jos kasvit on yksinomaan natikan valossa ilman yhtään päivänvaloa, ne kasvaa pituutta holtittomasti. Led-paneli taas näyttää pysäyttävän koko kasvun. Monimetallilla voi sekä mies, tyttöystävä, että kasvit keskimäärin parhaiten
Syksyllä kyllä osoittautui natikka aika ylivoimaiseksi avuksi, kun lisäsin sen parvekkeelle. Siellä kasvit sai sopivasti sitä luonnon "hajavaloa" (varjossa klo 13 lähtien) ja natikasta lämpöä sekä potkua kukkimiseen. Sen inhottavan värinkin sai naapurit silmilleen, kun itse pidin verhot edessä..

Yhditelmä led-paneli + natikka samassa tilassa on kyllä vielä kokeilematta, kun ahne oon. Mullahan 30-50 kasvia kituu 50m2 asunnossa. Noilla valoilla kasvattaisi tehokkaasti ehkä 10 kasvia .... 

[Chilivaari]

... kallistuisin natikkaan lähinnä valon tunketumistehon vuoksi.

Selittäkääpäs joku minulle tuota termiä. Sitä toistellaan täällä alinomaa, mutta ei se vielä tee siitä totta.

Onko se jostakin myyntipuheista tarttunut, vai onko sillä tieteellistä todistetta; muualtakin kuin hamppufoorumeilta?

[PP]

... kallistuisin natikkaan lähinnä valon tunketumistehon vuoksi.

Selittäkääpäs joku minulle tuota termiä. Sitä toistellaan täällä alinomaa, mutta ei se vielä tee siitä totta.

Onko se jostakin myyntipuheista tarttunut, vai onko sillä tieteellistä todistetta; muualtakin kuin hamppufoorumeilta?

Fysikaalisesti tuossa ei ole mitään perää. Valo kulkee suoraan ja lehtien läpi menee vähän valoa oli se mitä aallonpituutta hyvänsä. Tuossa voisi olla kysymys yksinkertaisesti siitä, että enemmän on aina enemmän ja sen vuoksi syntyy kuva läpitunkevasta valosta. Natikka on yleensä kasvattajan tehokkain ja kirkkain lamppu ja siitä tulee siksi enemmän valoa kauaskin joten näyttää siltä, että valo "tunkeutuu" paremmin kasvuston alaosiin.

[Eric Sour]

kysymys kuuluuki et kumpi 250w esl tai 250 natikka,noissa on hyviä puolia molemmissa, miten lämmöt? esli on vissiin paljon viileämpi ja saa sitten paljon lähemmäs.kasvatelen chilejä vielä mullassa,

Tuleehan tuota lämpöä kummastakin aika paljon. Jos vain tilat on semmoiset että tuon natikan väri ei häiritse, on se ylivoimaisesti tehokkain noista.
Jos taas lamppu sijoitetaan asuintiloihin, valitsisin itse monimetallin. Hyötysuhde on kuitenkin aikapaljon parempi kuin esleissä. Toki tuohon mm-valaisimeenkin kannattaa ostaa sitten kunnollinen polttimo, kun noi yleensä on tarkoitettu esim. pihojen valaisemiseen, ja spektrit ei kovin mairittelevia ole. Sama kyllä pätee moneen natikkaankin.

[sorrii]

Muitaisin lukeneeni että nimenomaan punaisilla säteillä olisi sitä tunkeutuvuutta. Kasvit on vihreitä joka on punaisen vastaväri ...
Ymmärtäisin, että se tunkeutuu syvemmälle kasvisolukkoon, ei lehvästöön.

[Chilivaari]

Muitaisin lukeneeni että ...

Vaan kun nyt en hyväksy "muistaisin lukeneeni" tyyppisiä vastauksia.
Tosiasioita pöytään.

[PP]

Muitaisin lukeneeni että nimenomaan punaisilla säteillä olisi sitä tunkeutuvuutta. Kasvit on vihreitä joka on punaisen vastaväri ...
Ymmärtäisin, että se tunkeutuu syvemmälle kasvisolukkoon, ei lehvästöön.

Kasvit on vihreitä, koska vihreää valoa heijastuu pois enemmän kuin muita värejä. Se ei vielä tarkoita, että
punainen valoa etenisi solukossa paremmin kuin muut värit. Voihan niin olla, sitä en väitä, mutten tiedä perustetta, miksi olisi.

Tärkein ymmärrättävä asia taitaa olla se, että harrastajan kannalta valon värin ja valaisimen tyypin valintaan vaikuttaa lähinnä sähkölasku ja valaisimen paikka (olohuone, oma kasvatustila, ...) Kaikilla valoilla kasvaa ja satoaakin kunhan valoa on riiittävästi.

Itsekin olen tajunnut vasta viime kuukausina, että suuri osa valo- ja lannoituskeskustelun tiedoista pohjautuu ihan muuhun kuin chilin kasvatukseen.

[sorrii]

  Tarjosin ylivertaisen päättelykykyni yhteiseksi hyväksi  

[biblo]

... kallistuisin natikkaan lähinnä valon tunketumistehon vuoksi.

Selittäkääpäs joku minulle tuota termiä. Sitä toistellaan täällä alinomaa, mutta ei se vielä tee siitä totta.

Onko se jostakin myyntipuheista tarttunut, vai onko sillä tieteellistä todistetta; muualtakin kuin hamppufoorumeilta?

Olen itse mieltänyt sen niin että natikan/monimetallin valoteho on niin suuri että se läpäisee loisteputkia/eslejä paremmin kasvuston jolloin "alapuoliset" kasvin osat saavat myös valoa reilusti. Tämä on siis niin kutsuttu IMHO, In My Humble Opinion.

Totuutta en osaa sanoa, ehkä joku fiksumpi.

PS. Minäkin kyllä loistareilla olen ajatellut esikasvatuksen hoitaa kuten ennenkin. Monimetalliin voisin ajatella siirtyväni kunhan asiat varmistuu tilojen puolesta.

[Jan]

... kallistuisin natikkaan lähinnä valon tunketumistehon vuoksi.

Selittäkääpäs joku minulle tuota termiä. Sitä toistellaan täällä alinomaa, mutta ei se vielä tee siitä totta.

Onko se jostakin myyntipuheista tarttunut, vai onko sillä tieteellistä todistetta; muualtakin kuin hamppufoorumeilta?

Fysikaalisesti tuossa ei ole mitään perää. Valo kulkee suoraan ja lehtien läpi menee vähän valoa oli se mitä aallonpituutta hyvänsä. Tuossa voisi olla kysymys yksinkertaisesti siitä, että enemmän on aina enemmän ja sen vuoksi syntyy kuva läpitunkevasta valosta. Natikka on yleensä kasvattajan tehokkain ja kirkkain lamppu ja siitä tulee siksi enemmän valoa kauaskin joten näyttää siltä, että valo "tunkeutuu" paremmin kasvuston alaosiin.

Näin juuri. Läpi menevä valo on fysikaalisesti sellaista, jota lehdet eivät ime itseensä ja näin ollen siitä tuskin on kasville hyötyä. Natikka on parempi juurikin sen takia, että siitä lähtee enemmän valoa ja ainoa oikeasti häiritsevä haittapuoli on tuo valon väri. Monimetallilla saat sitten suurin piirtein saman valotehon siedettävämmällä värillä, mutta valaisimesta joutuu yleensä maksamaan vähän enemmän, koska siinä pitää olla tuo suojalasi. ESLi taas on helppo vaihtoehto ja kyllä senkin alla chilit tekevät hedelmää, mutta siinä kannattaa heijastimeksi valita nimenomaan ESLeille tehty malli, koska muut eivät välttämättä kestä lampun painoa. Valinta on siis ihan omista mieltymyksistä kiinni.

[Chilivaari]

Läpi menevä valo on fysikaalisesti sellaista, jota lehdet eivät ime itseensä ja näin ollen siitä tuskin on kasville hyötyä. Natikka on parempi juurikin sen takia, että siitä lähtee enemmän valoa ja ainoa oikeasti häiritsevä haittapuoli on tuo valon väri.

No nyt aletaan puhua ymmärrettävillä termeillä.
Enemmän valoa merkitsee myös suurempaa valaisinta ja suurempaa sähkölaskua.

Oletteko kuulleet kaverista, jolla on 600W loisteputkitehoa olohuoneessaan?
En minäkään.

[Kärsä Babar]

Enemmän sähkölaskua merkitsee enemmän kasvua ja satoa.

[Chilivaari]

Kyllä, ja se on ammattiviljelijälle kasvihuoneessaan ratkaiseva tekijä.
Amatöörit yrittävät kärvistellä vippaskonsteilla edes jotakin satoa omissa asuintiloissaan.

[sorrii]

Pikaisella googlauksella tutkistelin, että yleensä käsitteellä valon tukeutuvuus, tarkoitetaan kuinka syvälle aineeseen valo tunkeutuu; lääketieteessä ihoon; pilkkimiehet miettii kuinka syvälle veteen, jään läpi ... jne
Koristelääkekasvikasvatusfoorumilla selvästikin puhutaan tunkeutuvuudesta lehvästöön, missä siis ei ole kyse lehtien läpi kulkevasta valosta, vaan yksinkertaisesti siitä kuinka kauas valoa riittää;
pitäis ehkä puhua tunkeutuvuuden sijaan "kulkeutuvuudesta" ?!?
Sieltä copypastesin ilman lupaa tämän:


Kun valonlähde on mahdollisimman pieni ja kirkas, se tiet kulkeutuu kauemmaksi, kuin iso ja himmeä. On aika helppo kokeilla tuijottelemalla läheltä vaikka loisteputkea (36W ~3000Lumen) ja vaikkapa 3W lediä jolla on lumeneita reilut sata. Ton 3W taskulampun valokeila ylettyy aika kauas, mutta valaistu alue on tiet pieni. Loisteputkea pystyy katselemaan juurikaan aivastelematta ja kivuttomasti 5 cm päästä. 30 kertaa pienemmät lumenit tuollaisesta cree-ledistä sensijaan polttaa verkkokalvot, jos sitä tuijottelee kohti.

Mä oon kokeillut eri valonlähteitä sellaisella Hongkong tavaratalon halpis kasvimittarilla (jossa kosteus, ph, ja valonmittaus [ja ph ei toimi ollenkaan])
Natikalla ja monimetallilla pääsee 1000-lukemaan melkein puolen metrin päässä. 36W Loisteputki antaa 200 kun pistää mittarin kiinni putkeen. Samaan 1000 X lukemaan pääsee teholedeillä parinkymmenen sentin päässä. Sekä ledillä, halogeenillä että näillä purkauslampuilla saa mittarin pohjaan läheltä. Bilteman 30W esli antaa yllättäen sen 1000 kun laittaa mittarin ihan kiinni, ja 500 tulee 20cm päässä. Led-finlandin 120W paneli antaa sen 1000 -lukeman 30cm päästä. Mulla on ollut sekä bilteman että hongkongin 24W eslejä joilla se maximi ehkä tuo 500. 20 cm päässä ei mittari juuri liikahda ... Sekavaa. Idea nyt vaan on, että kyllä ihmissilmälläkin voi asioita päätellä kun suhteuttaa asiat: Esim kun tuijottelen läheltä loisteputkea, ja sitten katson pilviselle taivaalle, niin putken kirkkaus on samaa luokkaa kuin ne pilvet, mutta pinta-ala vähän pienempi. Ja natikkaakin pystyy kyllä katsomaan kohti selvästi paremmin kuin aurinkoa. Ja kun aurinko paistaa ikkunasta sisään, näyttää se natikan valaisema alue olevan varjossa ..... Auringon tunkeutuvuus on aika hyvä, eikä lähellekään pääse näillä vehkeillä.

PS. Ostin juur eilen 2x28W T5 loistarivalon Biltemasta + 4000K putket joille luvataan 2800 lumen. Tällä ihmemittarilla saa lukeman 500 ihan läheltä ja 200 n.10cm päässä. 36W loistella nipinnapin tulee 200 kun mittari koskee putkeen. Putken halkaisija vaan on puolet isompi, jotan valon määrä on jokseenkin sama. Ilmeisesti se tunkeutuvuus taas on sitten 5cm'n vs 15cm ...
PSPS. Edelleen ihmettelen sitä 30W esliä, jottas se tuntuu olevan ylläri!

[sorrii]

Mulla muuten on ollut parhaimmillaan olohuoneessa 400 watin edestä loisteputkia ...  ... Meni vähän hermot niiden ketjujen, jatkojohtojen ja toimimattomien ajastimien kanssa. Ite pitää kaikki kuitenkin opetella, että muistaa. 

[InkRose]

Sellainen kysymys tuli päällimmäisenä mieleen että onko noilla kaikilla ollut samantasoinen (yhtä laadukas ja hyvin suunnattu - toki valaisintyypin huomioiden) heijastin? Kyllähän se nimittäin vaikuttaa aika rankasti etenkin loistareiden ja ESLien tuloksiin lyhyenkin matkan päästä mitattuna. Esim. siis jos nuo äskettäin hankkimani Tertialien varjostimet vuoraisin mylarilla tai muulla valkoista/vaaleanharmaata jauhemaalia paremmin heijastavalla materiaalilla, uskoisin että tuloksissa olisi aika selvä ero.

Edit: tuolla ekalla kysymyksellä siis tarkoitin omia mittauksiasi.

Toinen asia mikä tuossa alkoi mietityttää on että miten tuota tunkeutuvuutta on mitattu? Laajalta alalta tuleva valo (aurinko > natikka > ESL) "tunkeutuu" lehvästöön paremmin koska isompi osa fotoneista menee esteistä ohi, samoin suuremmasta valovirrasta heijastuu ympäristöstä enemmän ja sitä kautta kulkeutuu taas syvemmälle lehvästöön. Tuohan pitäisi mitata mahdollisimman hyvin valoa absorboivassa kaapissa ettei heijastuksia tulisi (muuten kuin kasvista itsestään) jotta tulokset olisivat termin antaman mielikuvan kannalta luotettavia.

[PP]

Ei tuossa hamppufoorumin tekstissä ja taulukossa ole sen kummempaa järkeä käyttää termiä tunkeutuvuus. Kysymys on edelleen lähinnä valotehosta, minkä näkee siitäkin, että taulukossa teho ja tunkeutuvuus kulkee samaa tahtia. Jos mittattaisiin valon määrää tietyssä pisteessä kasvuston keskellä, saataisiin tulos, että valaisimen valotehon kasvaessa valon määrää kasvaa lineaarisesti.

Kannattaa tutustua myös termeihin valovirta, valovoima ja valaistusvoimakkuus. Fysiikkaa.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Valovirta

[Chilivaari]

... taulukossa teho ja tunkeutuvuus kulkee samaa tahtia. Jos mittattaisiin valon määrää tietyssä pisteessä kasvuston keskellä, saataisiin tulos, että valaisimen valotehon kasvaessa valon määrää kasvaa lineaarisesti.

Siinäpä se tunkeutuvuus tuli määriteltyä. Pelkkä keksitty termi hämäämään kasvattajaa. Tuota taulukkoa voisi lukea myös niin, että "Tunkeutuvuus" = maksimi valaisuetäisyys.

Paljon näyttävät valoa tarvitsevan nuo yrtit, jos keskikokoinen natikkakin riittää vain neliömetrin valaisuun. Olisiko tuossa suorastaan virhe?

Hongkongin yleismittariin ei ehkä kannata luottaa myöskään valon mittauksessa. Jos haluatte luksilukemia, kysykää minulta. Minulla on valo- ja elokuvaukseen tarkoitettu luksimittari. Natikkaa ei kyllä ole, joten sen lukemia en voi kertoa. Tuollaisessa kasvatuskaapissa on 10.000 luksia kun lamppu on 10 cm latvasta. Se on selvästi enemmän kuin pilvisenä päivänä kesällä ulkona. 2x36W loisteputkista lähtee sama teho muutaman sentin kauempaa, mutta tietysti paljon laajemmalle alueelle.

"Tunkeutuvuutta" vasta tutkitaan. 

[sorrii]

Jaa-a. Natikalla on se vakioheijastin, joka tehdasvalmistetussa on: sellainen kirkas mutta vasaroitu pinta. Led-panelissa ei heijastin siinä takana juuri taida vaikuttaa, kun ledit itsessään suuntaa valoa. Perusloistareissa mulla on kirkas toimistovalaismen, varmaankin laadukas heijastin. T5-putkien takana vain se valkoinen taustalevy, kun on IP65 vesisuojattu valaisin: siihen tarkoitus askarrella kirkas heijastin loisteputkirungosta jonka dyykkasin sairaalan roskiksesta   (Hatanpään rannassa on romulava, josta löytyy vaikka leikkaussalivaloja hyvänä päivänä) ...
Sen 30W eslinkin takana itseasiassa on sovitettuna kirkas ja laadukas stucco-heijastin, mutten usko vaikuttavan mittaukseen lähellä: Siinähän on niitä putkia nipussa ympäriinsä, jotka "varjostaa" sen heijastimen.

Toi mun mittari ja mittaus on aika suurpiirteistä vertailua, enkä edes yritä mitenkään tarkaan mitata. Kunhan vertailin esmes. putki vs. esl ~samalla etäisyydellä ...

Mun päätelmäni on lyhyesti se, että mitään merkittävää penetraatiota on turha odottaa muilta kuin tehovalaisimilta; SPNa, MH ja mun mielestä myös tehokas LED

Nyt juuri meinaan kokeilla yhdessä hankalassa nurkassa sijoittaa kasvin päälle 15W led-spotin ja kahdelle sivulle putkia ihan kiinni kasviin; yhdelle sivulle tulee yleisö!

Tuli muuten mitattua lämpöjäkin, kun sain Tieteenkuvalehdelta pistoolimallisen mittarin:
Loisteputki: ~50
3W led: 45
15W led: 43
120W led: 37 (isommissa on jäähdytys)
30W esl: 63
250W MH: 289 ! ... pitäisköhän laittaa se suojalasi??

Mitäkö väliä??
:: Kaikki muut voi laittaa vaikka koskemaan kasvia, paitsi esl ja MH (sekä tiet natikka)

(edit)
PS. Mä kasvattelin viimekesän yhdensortin kasvatuskaapissa, ikkunan ja hopeaverhon välissä, neljää perusannuumia sitenettä päällä oli 3x36W loisteputket (2700K, 6500K ja purple Fluora):
Siinä aika pian lopetin lampun siirtämisen ylös, kun kasvit kasvoi ikkunan yläosaan. Alkuun leikkelin latvoja, mutta sitten annoin niiden vaan "syleillä" putkia. Siinä oli sivussa 12cm tuuletin jäähdyttämässä, enkä huomannut että ne latvukset olisi mitenkään edes palaneet. Aikamoisia rypäleitä siihen tuli ihan putkien alle. Hyvin ne kasvit kestää ton reilu 40 astetta lämpöä, eikä liene tulipalovaarakaan, ellei versot ala kasvamaan sähköliitoksiin .... Vähän niitä villeimpiä leikkelin jo siksikin, että valoa riittäsi vähän alemmaksikin. Leikkaamista ei voi kokonaan välttää ....