Mistä ruukkuja? - ja muuta jaarittelua

[Slapa]

Auttakaas hyvät ihmiset, kun kohta hukun chilintaimiin, eikä ole ruukkuja mihin niitä siirtelisi. Tässä ensivaiheessa pitäisi löytää semmosia ohuita muovisia taimiruukkuja, jotain 10-15 cm halkaisijaltaan, johon voisi nuo 10 cm:n taimet työntää. Paikallisessa Kukkatalossa sanottiin, ettei ne myy noita ruukkuja. Nehän kai tilaa niitä itelleen kymmeniä tuhansia kerralla...
Pitäs löytää joku paikka, josta voisi vaikka 100 kpl ostaa suht edullisesti. Tietääkö kukaan, mistä noita saisi? Jossain vaiheessa sitten pitäisi alkaa ostelemaan isompia ruukkuja niille chileille, joille on tilaa majatalossa; suurin osa varmaan joutuu muuttamaan kotoa joko tuttavien ja sukulaisten iloksi tai sitten autuaammille kapsaisiinilaitumille... *SNIF*
Entäs mistä löytyisi noita vesiviljelylannoitteita. Kaikki kukkakaupat tähän asti on myynyt ei-oota ja jossain on alettu vesiviljelystä puhumaan tyyliin, "niin, se-ja-sehän toi sillon sen Suomeen, ei siitä paljon ole kuulunut..."
Toki tiedän, että Viherpeukusta saa, mutta onko muita paikkoja?
No sitten mistäs saisi eksoottisempia chilejä? Nuo omat on vielä niin pieniä, että satoa saa odotella monta kuukautta (huomatkaa itsevarma asenne sadon onnistumisesta), joten olisi kiva päästä makustelemaan jo etukäteen jotain. Olen kuullut, että Leppävaaran CM myy ainakin Habaneroa, mutta joku taisi puhua, että ne on ihan lällyjä. Tarkottaako se, että ne on Habaneroksi lällyjä, mutta tappaa vielä keskiverto makkaransyöjän, vai onko ne oikeesti ihan paprika-lällyjä?
Ostelin viime viikonloppuna Hakaniemen hallista jotain tuoretta punaista pitkulaista chiliä. Kun kysyin myyjältä, että mikähän laji oli kyseessä, myyjä totesi että se on kutosen chili. Olin pakotettu toistamaan kysymykseni, jolloin myyjä kärsivällisesti selitti, että se on tulisuusasteikolla 1-10 kohdassa 6... Noh, kun en parempaa vastausta saanut, niin ostinpa chilin ja kotona alettiin vaimon kanssa jännityksellä laittamaan siitä ruokaa. Ajateltiin että kun se nyt on kerran kutosen chili, niin laitetaan varmuuden vuoksi oikein muovihanskat käteen, niin ei tule illalla vammoja. Kuinka ollakaan, se chili oli ehkä aavistuksen tulisempi kuin tulisimmat paprikat. Ruokaan ei tullut pienintäkään tulisuutta, raakana se hiukan pisteli kielenpäätä. Myyjää ei varmaan voi asiasta syyttää, jos chilin tuntemus oli tuolla tasolla, mutta pitänee käydä ystävällisesti huomauttamassa, että tuo chili ei kyllä yllä kunnolla koko asteikolle, eli voisi tuottajalta kysäistä hiukan lisää aiheesta. Onneksi meillä on kiva valikoima tuliaisiksi saatuja jamaikalaisia hot pepper -soosseja, joten ruoka saatiin pelastettua.

Sami

[pelti]

Taitaapi toistaiseksi olla tuo viherpeukku melkeinpä ainoa mistä noita ravinneliuoksia saa.

Itse asun leppävaarassa ja on ne CM:n hapsut melkolailla pliisuja itsekasvatettuihin verrattuna, mutta kyllä niistä tavalliselle kaduntallaajalle potkua löytyy ihan riittämiin.

The Pepper Gardenissa on ohjeet oman ravinneliuoksen tekoon. En vaan ole vielä jaksanut selvitellä kaikkien komponenttejen suomenkielisiä nimiä ja sitä saako niitä suomessa ihan apteekista kuka vaan.

PK-seudulla ainakin bauhaus myy muoviruukkuja laidasta laitaan. Muhevaiselta saattaisi löytyä myös (näitä useampi pk-seudulla )

Voin tässä jonain päivänä naputella nuo liuos-ohjeet verkkoon. Vilkuile täältä aina välillä.

[Slapa]

Kiitos vinkeistä. Tuo Pepper Garden mulla on, pitänee itsekin tutkailla niitä liuoksia.

Sami

[Strode]

Kyllä kaupan habanerotkin saa sukat pyörimään jaloissa. Vastaanväittäjät voivatkin sitten syödä kokonaisina niitä

Myös Kannelmäen Maxista löytyy habaneroja. Ja jotain muutakin.

[Slapa]

Hain sitten sieltä Leppävaaran Citymarketista semmoisen chililajitelmarasian, jossa oli keltainen habanero, punainen scotch bonnet, jalapeno ja pari miedompaa. Olivat sitten ensimmäiset oikeasti maistellut tuorechilit. Jukan Crimson Eaglesta aiemmin tehtiin salsaa (aivan loistavaa sellaista), joten siitä ei varsinaisesti saanut kunnon maistiaisia.
Vaimon kanssa varattiin tuorejuustoa, olutta ja vaaleaa leipää riittävästi ja alettiin töihin. Ensin oli pieni pettymys, kun otettiin jokaista lajiketta päästä pieni nökäre, eikä mitään poltetta... Sitten rakas vaimoni teki sen ratkaisevan virheen: Otti ensin isomman palan semmosta miedompaa lajiketta, "Ei tunnu missään" ja perään samanlainen klöntti habaa ja hetken kuluttua armaani hyppeli pitkin keittiötä tuskissaan! Scotch Bonnet ja Haba oli kyllä todella tulisia, minultakin pääsi itku ison Habanero-palan kanssa, kun piti vähän testata että miten paljon sitä tulta kestää... Jalapeno oli todella yllätys; ensin oli hyvä mieto maku, sitten voimakas, pitkään kestävä todella pippurinen polte, varmaan kaikkein pisimpään kestävä kaikista.
Tyttäremme katselivat vieressä, nuorempi (5) aidosti huolissaan kehotti minua olemaan syömättä enempää, isompi ( jopa kokeili varovasti niitä miedompia ja hyppeli yhtä tuskissaan ympäri huushollia kuin äitinsä. No joo, habassakin päästiin jo melkein loppuun, vain tulisin osa on jäljellä ja se ajateltiin sitten käyttää johonkin sopivaan ruokaan (intialainen kanacurry, kookosmaito liemenä kuulostaa sopivalta). Varmasti habakaan ei ollut lähelläkään sitä mitä se pahimmillaan on, koska me siis kahdestaan vedeltiin ensikertalaisina vähän yli puolikkaan habaneron paljaaltaan ja jäähdyteltiin perään oluella, leivällä ja juustolla, mutta uskonpa, että jos olisimme vetäneet sen loppupätkänkin, niin varmasti olisimme päässeet ihan autenttisiin fiiliksiin, sen verran se tulisuus kasvoi kun lähestyttiin tyveä.
Noh, huomenna sitten testaillaan ruoanlaitollisia ominaisuuksia.

Terveisin,

Sami

[Paranoid]

Heh
Aina pitäisi muistaa tietty kunnioitus chilien kanssa ja aina sen unohtaa. Ensimmäinen maistiainen kun ei läheskään aina anna kuvaa todellisuudesta.

Tuli sitten tänään mokattua itsekin.
"Eihän nyt tuommoinen kelta-vihreä hemmetin iso itsekasvatettu chili voi olla tulinen." No maistoin pienen palan ja ei polttele -> loput ruispalan väliin ja kunnon haukkaus -> suuta polttelee ja hiki valuu
Ei nyt niin tulista kuin Haba, mutta tulisuus/koko-suhde on tuolla sekasikiö-risteymällä kohdillaan eikä polte ihan pariin minuuttiin häviä

Tai eihän tuossa oikeastaan muuta mokaa ollut kuin chilin aliarviointi

[pelti]

Nohnoh. Omistat pepper gardenin, mutta et osaa sitä vielä ulkoa siellähän sanotaan, että chilin polte tosiaan on kärjessä vain murto-osa. Tämä juuri mahdollistaa "maallikkojen" uunotuksen maisteluissa. Voi itse huoletta haukata näytteeksi palasen kärjestä ja olla irvistelemättä, menee helposti isompikin rouskaus uhrille  

[Fatalii]

Toki on totta että kaupasta löytyvät tiukimmat ovat tosiaan TIUKKOJA, mutta kaukana siitä mitä itse saa aikaan... ja mikä tärkeintä, se MAKU on valovuosien päässä "kunnon" habaneroista ja muistakin mahdollisista lajikkeista...

Esim. Jalapenostakin saa aika lailla erilaista itsekasvatettuna, puhumattakaan jostain poblanosta... ja puhun edelleen lähinnä mausta, vaikka tulisuuskin noissa käy itsekasvatettuna helposti luuytimeen saakka!
Kaupan poblanot joita sai aikoinaan esim. lauttasaaren sestosta olivat ikävä kyllä, tyypillisen karmea esitys... tiedä sitten noiden kasvatustavoista....

Kenties vielä oppivat saamaan makuakin noihin, ja pientä lisäpotkua, ja kumpaakin mieluiten muuallekin kuin pelkästään siemenkotaan

Kenties ovatkin jo parempaa laatua, eipä ole tarvinnut noihin "sortua" aikoihin, onneksi!

Vielä kun saavat kauppoihin vähän lajivalikoimaa niin hyvin menee!
Tosin se maku pitäisi saada ensin hollilleen jotteivat kaikki lajikkeet maistuisi lähes samalta kuten nyt.

Kummastelin aikoinaan kyllä mikseivät laittaneet selkeämpää varoitusta Habanero-paketteihin... kyllä ne nimittäin jonkun vanhemman mummon "saattavat säikäyttää" tulisuudellaan..
Mummo-parka ostaa tietämättömänä "pieniä somia oransseja paprikoita" ja sorvaa niitä sitten leivän päälle....

Laittaisivat siihen paketin takakanteen (tai muualle "vähän piiloon") tarran jossa sanottaisiin edes: "MÄHÄN VAROTIN!"