Rakkauden tunnustuksia - Mikä on sinun chilisi?

[Aji Inferno]

Pubescensien kanssa kannattaa silti olla varovainen; ne, vaikka ovatkin vahvoja kasveja, ovat myös ylivoimaisesti oikukkaimpia tapaamiani chilejä. Ne ovat kykeneviä tekemään itsemurhan tai ainakin pelästyttämään kasvattajansa pahanpäiväisesti melko pienistäkin muutoksista kasvuolosuhteissa...  :O

[Tyräkki]

Rocotot kasvarissa ovat alkaneet voisa silminnähden huonosti. Kasvavat kyllä edelleenkin, ja satoakin hiukan tulee, mutta lehdet kellastuvat vanhemmista alkaen. Lannoituksesta tuskin on kyse, sillä kaikki muut chilit kasvavat ja voivat hyvin tismalleen samalla kasvualustalla ja hoidolla. Voisiko lämmin ja kostea kasvarin "ilmasto" kenties olla vuoristochilille väärä ympäristö, vai mikä mättää?

[Aji Inferno]

Jos kyse on samasta ilmiöstä kuin itselläni, kannettuani vihreät riiviöt olohuoneesta lasien taakse parvekkeelle, niin ei liene syytä suureen huoleen. Kasvit (muutkin kuin rocotot) reagoivat olosuhteiden muutoksiin mainitsemallasi tavalla, kellastuttamalla ja pudottamalla etenkin isoimmat vanhat lehtensä, mutta alkoivat pikkuhiljaa kasvattaa uusia, erilaisia lehtiä.

[Tyräkki]

En siis ripottele vielä tuhkaa ylleni

[Tyräkki]

Rocotojen yllätyksellisyys alkaa tosiaankin valkenemaan hiljakseen minullekin. Siinä missä kasvarin taimet riutuvat, niin vanha sisäkasvatuksessa ollut puskani kukoistaa, ulkona :O  Sehän on lähes koko talven köllötellyt "chilitoriossa", ja tehnyt jopa kivasti satoa pitkin aikaa. Välillä yritin siirtää sitä kehnompaan valoon, jolloin se sai "sulkasaon". Pääsi tietysti kiireesti takaisin chilitorioon ja toipuikin hienosti.

Nyt pari viikkoa sitten päätin tehdä radikaalin liikkeen ja raijasin sen ulos. Vaihdoin vielä uuteen suurempaan ruukkuun, ja korjasin pois niin vihreät kuin punaisetkin marjat (n. 30kpl) Samassa yhteydessä laskin sen hetkeksi alas tukikepistä, ja vaihdoin uuden korkeamman tukikepin. Lopuksi sijoitin sen lasten pikkuisen leikkimökin pohjoispuolelle, jossa se on suojassa pahimmalta suoralta paahteelta, joskin hajavaloa tulee koko päivän runsaasti. (5m päässä valkea mineriittiseinä joka peilaa auringonvalon "päin pläsiä")

Olin jo muutenkin varautunut moisen "elämänmuutoksen" vuoksi vähintäänkin "sulkasatoon", mutta kun nykyinen kylmä jakso vain paheni, niin arvelin voivan käydä vieläkin hullummin. Mutta mitä vielä. Puska rehottaa entistä tuuheampana ja hyvinvoivempana huolimatta mm. muutamista 2C yölämpötiloista. Runsastunut valokaan (tosin vain ajoittain toistaiseksi) ei ole saanut pahoja aikaiseksi, vaan hänen korkeutensa jopa pukkaa runsasta uutta kasvua. Myös uusi kukintakierros on ryöpsähtänyt käyntiin voimallisempana kuin koskaan aiemmin.

Eli ota näistä nyt sitten selvää  Tai no jaa, yksi asia nyt kuitenkin on varma. Nimittäin se, että ailahtelevuutensa ja oikullisuutensa perusteella Rocoto on ehdottomasti chilimaailman primadonna, ja siis niin feminiini kuin vain olla voi  (älkää arvon rouvat ja neidit lynkatko minua :: )

[kyris]

Silläkin uhalla, että minut julistetaan holhouksenalaiseksi ja lähetetään Lapinlahden suljetulle osastolle, joudun tunnustamaan rakkauteni Madame Jeannetteen, tuohon karibian kesyttämättömään kaunokaiseen.

Vaikka jokainen kohtaaminen saa kyyneleet silmiin, ja miehestä räkänokan, en kykene Madame J:tä vastustamaan...

Ihanan hedelmäisen maun levitessä suussa, hieman ennen jumalattoman poltteen alkua soi vain päässä The Jormas ja "Saat miehen kyyneliin, se helppoa on..."  

Tämä rakkaus-suhde hakkaa kivuliaisuudessaan jopa teini aikojen sydänsurut  :p  Mitään tälläistä en ole ennen kokenut!

[Tyräkki]

Käykääpä puutarhanetissä chili9 palstalla tsekkaamassa miltä näyttää omenan kokoinen Rocoto