Led valaistuksesta

[HerraDI]

Nämä roskaa olevat ledivalot ovat nimenomaan suoraan verkkoon kiinni tulevia lamppuja, usein e27 kantaisia. Mutta näitä ei pidä sekoittaa erillisellä liitäntälaitteella oleviin ledivaloihin jotka oikeasti toimivat, koska liitäntälaitteille on olemassa standardit mitkä rajoittavat virran harmoonisien tai emc-säteilyn määrää. Sama ongelma kyllä koskee pienitehoisia energiansäästölamppuja koska näillekkään ei vielä ole määritelty häiriörajoja.

[Pjoottori]

Heh, tämähän on hauskaa... Itse olen sähkön kanssa aikalailla tekemisissä, nykyään toimin sähköurakoitsijana. Oma näkemykseni tai lähestymiskulmani asiaan on puhtaasti mielenkiinto ja tiedonhalu. En todellakaan voi sanoa olevani asiantuntija monessakaan asiassa, mutta. Asioita saa ja pitää kyseenalaistaa. Jälleen kerran korjatkaa jos olen väärässä. Kaikki (tai ainakin lähes kaikki) energiamuodot jotka omaavat perusolemukseltaan säännöllisen aaltoliikkeen noudattavat pääpiirteissään samoja fysiikan lakeja. Verrataan vaikka valonlähdettä ja kaiutinta joka tuottaa äänenpainetta. Kaiuttimelle on määritetty tietty impedanssi ja nimellisteho. Valonlähteelle on määritetty käyttöjännite ja nimellisteho. Kaiuttimelle syötetään vahvistimelta nimellistehoa tietyllä taajuudella, ja valonlähteelle ( tai sen liitäntälaitteelle) vaadittua jännitettä, jolloin muodostuu (likimain) valonlähteen nimellisteho, jonka se muuttaa tietyn taajuiseksi ( luetaan useiksi eri taajuuksiksi ) energiaa fotonien avulla, siis tietyillä aallonpituuksilla. Mitä paremmin vahvistin tuottaa taajuudet ilman vaihe-eroja sitä laadukkaampaa, terävämpää ja täyteläisempää ääni on. Ideaalitilanteessa siis kaikki energia toistetaan nimellisteholla vain yhdellä taajuudella. Tämänkaltainen ääni omaa suuren intensiteetin, tosin aivan tämänkaltainen tilanne ei tietenkään ole mahdollien. Jos valonlähde tuottaa ison osan tehostaan tietyille halutuille taajuuksille, omaa tämänkaltainen valonlähde suuren intensiteetin ( äärimmäinen esimerkki laser ). Kysymys omasta mielestäni on siinä, minkälaisella hyötysuhteella pystytään tuottamaan halutunkaltaista valoa, oli kysymyksessä sitten ihminen tai kasvi. Valonlähteeseen, tai sitten kaiuttimeen voidaan kanavoida vaikka kuinka paljon sähköenergiaa, mutta kysymys onkin siitä kuinka hyvin, laadukkaasti ja halutun kaltaisella tavalla se pystytään muuttaan haluamaamme energiamuotoon. Ja ymmärtääkseni esim. ledeillä tämä on ainakin aallonpituuden suhteen helposti hallittavissa oleva asia. Ledien energiatehokkuus taas on asia erikseen. Ymmärtääkseni tämän päivän teknologialla ledeillä pystytään muuttamaan sähköenergiaa valoenergiaksi "vain" 20-30 prosentin tehokkuudella, tämä vrmaankin muuttunee jos ajattelee puolijohdeteknologian historiaa. Hehkulamput taas tulee olemaan pelkkää historiaa, ainakin perinteisissä muodoissaan. Loisteputkivalaisimet tulevat myös olemaan historiaa ( niinku tietysti kaikki muukin ), perinteisissä muodoissaan, jo tänä päivänä käytetään lähes ainoastaan elektronisia liitäntälaitteita, joita on mahdollista himmentää esim. 0-10v ohjauksella ( ittellä semoset tulossa keittiöön, voi vaikka kellolla manipuloida kasvit luulemaan milloin aurinko nousee, milloin laskee). Ja purkauslamput, siis suurpainenatrium ja monimetalli-valonlähteet. Ne tulevat olemaan vielä pitkään käytössä, millä valaistaan suuren 12m. korkean kiinteistön vastaanottoaula lattiaan asti, ei tänä päivänä ledeillä eikä loisteputkilla ( joo halogeneillä teoriassa mutta ei käytännössä). Ja purkauslamput ( ei elohopeahöyrylamppu) omaavat suuren intensiteetin, koska niiden tuottama valoenergia osuu pääpiirteittään halutuille (tai pakonsanelemille) taajuuksille, ne omaavat suuren intensiteetin, joka myös ääni-opissa, että valo-opissa tarkoittaa suurta kohdistunutta energiaa, kanavoituna tietylle taajuudelle, jolloin saavutetaan suuri intensiteetti, joka muunmuassa tarkoittaa kykyä läpäistä. Nämä siis vain omia ajatuksia jotka osittain perustuvat opintoihin ( joo on niitä fourierin sarjojakin laskettu ), ja omaan kieroutuneeseen ajatusmaailmaani. Heh ei  tullut mikään myyntipuhe vaan paljon asiaa tyhjästä....

[sorrii]

Tarkoittiko sähköurakoitsija että riittävän tehokkaan valaismen intensiteetti takaa, että voin lukea lehteni puskienkin takaa ...   

[Pjoottori]

Sanotaan näin että juuri niin siinä käy 

[Ryhis]

Luonnossa aurinkoon verrattuna maa on pieni nuppineulanpää jossain kaukana joten maahan kulkeutuva valo ei hajaannu ollenkaan vaan päivastoin "tiivistyy" - käytännössä yhdensuuntaista valoa siis. Yhdensuuntaisia valonsäteitä eivät ne lehvästöt varjosta samaan tapaan kun lähellä olevaa lamppua. Kolmanneksi ja neljänneksikin aurinko kiertää päivän aikana pitkän ympyrän koillisesta luoteeseen, ja kaikki sisemmätkin lehdet saa valoa ainakin vähän aikaa ja sininen taivaankansikin valaisee katossa olevaa loisteputkea tehokkaammin.

Puhumattakaan maapallon pyörimisliikkeestä jolloin otsonikerroksessa hidastuneet fotonit saavat hippasen sisäkierrettä jota coriolisvoimat vielä lisäävät. Eteläisellä pallonpuoliskolla chilin lehdet töröttävät vallan villiin suuntaan jos vertaa meikäläisiin kasvatuksiin.

Laitoin juuri LSD:tä aamukahviini.

[sorrii]

Chilipään kokemusmaailmassa määpallo ei pyöri, vaan aurinko kiertää maata!
Saattaa toki tuntua siltä kolmannen aamutuopin jälkeen, jos ei syä paria voikkua välillä ... 

Onhan tää jo tylsääkin, varsinkin väärässä ketjussa. Pitää ruveta piirtää kuvia kun ei rautalanka tartu tohon näyttöön ...

[Wonka]

Täytyy kyllä sanoa, että pari kertaa mietin uskaltaako tähän soppaan lusikkaansa laittaa, kiehuu sen verran kovalla lämmöllä. Päätin nyt ihan ajatuksia herättämään jakaa eriävän mielipiteeni ledivalaistuksen riittävyydestä.

Ja purkauslamput, siis suurpainenatrium ja monimetalli-valonlähteet. Ne tulevat olemaan vielä pitkään käytössä, millä valaistaan suuren 12m. korkean kiinteistön vastaanottoaula lattiaan asti, ei tänä päivänä ledeillä eikä loisteputkilla ( joo halogeneillä teoriassa mutta ei käytännössä).

Kyllä tänä päivänä on jo myynnissä led-valaisin ratkaisuja joilla tämä pystytään toteuttamaan. Esim. Suomalainen Meltron valmistaa mm. teollisuushallien ja ulkoalueiden valaisemiseen tarkoitettuja valaisimia, jotka ovat syöneet 8kpl 13w ledejä.
Yksittäisiä diodeja pystytään kyllä tekemään vaikka sata watisia. On siten eri asia kannattaako tehdä.
Led-kasvivaloissa käytetään yleisesti 1-3w ledejä. Tuli vaan mieleen, että mitä saisi aikaiseksi hieman tehokkaammilla ledeillä.
Totta kyllä, että purkauslamput tulevat olemaan vielä pitkään käytössä, mutta kilpailukykyistä ja pidemmänpäälle halvemmaksi tulevaa tekniikkaa on jo tarjolla.

[HapanNero]

Jos jollain on kiinnostusta led valojen rakentelusta niin olen hankkimassa ledejä(ei tietoo millloin saan ne)
3w 660nm punainen
3w 455nm sininen
Hinnat tulee olemaan n.2€/kpl

viestiä voi laittaa niin infoon enemmän kun saan asiat etenemään.
Kosonen99(at)gmail.com

Ja tänne foorumille laittelen kuvia/ohjeita kun saan omat valot rakennettua.
Prototyyppeihin saa yleensä upotettua enemmän rahaa kuin ostaisi kaupasta,mutta rakentelu on hauskaa.
Ps.saahan niitä chilejäkin ostettua kaupasta 

[turan]

Moi,

Mä harkitsen yhdestä komerosta kasvatuskaapin tekemistä ja mietin että sinne vois hommaa jonkun LED-valaisimen. Kooltaan toi tila olis 1m leveä, 40 cm syvä ja 150cm korkea. Minkähänlainen LED-valaisin sinne sopis? Oliskohan tämmönen 100W valaisin mistään kotoisin?
http://ledfinland.fi/uusia-tuotteita/ Muotonsa puolesta se tuntuis hyvältä ratkaisulta tohon vähän pitkulaiseen tilaan. Riittäiskö tuossa teho ja tarviiko tilaa jotain tuuletusta? Kasveja tulis varmaan 3-4 ruukkua passiivihydrona.

[Siku]

Mulla on ollut ledi kahdessa eri kaapissa. Lämmöt eivät kummassakaan nousseet nimeksikään ja kaappi viellä vaimentaa tuuletinten huminaakin mukavasti.
Ensimmäinen oli tällainen; Kasvutilaa n. 40x50x150cm. Tällä hetkellä tällainen; tilaa 100x60x180cm.

Oman uskomuksen mukaan, LedFinlandin lamput ovat parhaimmasta päästä. Eiköhän tuo tankokin ole siis ihan pätevä, jos ledeihin haluaa lähteä.

Mainitaan nyt, että natikka kun tuli taloon, niin on jäänyt tuo ledien tarve aika vähäiseksi ja voisin myydä omani pois hintaan 180€ (sis postit). (Uutena 230€ + 20€ postitusmaksuja)
Kyseessä on myöskin LedFinlandin valaisin, teholtaan 120W. Ikää on pyöreästi vuoden verran eli käyttötunteja on vielä runsaasti jäljellä. Boksit, liput ja laput tallessa. Takuutakin vielä vuosi jäljellä.
Pistä YV:tä tulemaan, jos kiinnostaa.

E: Voihan tuota muutkin kysellä, jos kiinnostaa.
Tarkastin myös sähköpostin, niin tilaus tehty 9.3.11. Varsin tarkastikin vuoden vanha laite.

E: Menijo

[sillychili]

Mistä johtuu että kolmen 15w ledin (2 punavoittosta ja 1 sinivoittonen) alla olevien kolmen chilin lehdet ovat paljon kovempia mitä eslin tai natikan alla olevien? Yhteyttääkö chilit ledien alla kuinka tehokkaasti?

Tämä voisi liittyä esim. siihen, että ledit eivät tuota juuri lämpöä, eikä lehtiä lämmittäviä infrapunasäteitä, jolloin kasvi ei haihduta yhtä paljoa kuin lämpimämpien valojen alla. Se ei siis myöskään ime alustasta vettä yhtä paljoa kuin kuumemmissa olosuhteissa kasvava kasvi ja ravinteiden imeytyminen muuttuu myös.

Kaliumin lisääminen tai kalsiumin vähentäminen kasvualustasta saattaisi auttaa. Näin ainakin tuumivat asian olevan hampun kohdalla:

The pattern of the K deff is common to some other problems, and often its misdiagnostiqued it instead of the actual cause. The browing of edges (advancing to tip) of the leaves, sometimes acompanied with a chance in texture of the leaves (becoming brittle) is caused by bad regulation of leave's stomata. It happen too when there is radicular damage (roots drown, mechanical damage, hard swings of ph, cold), when there is little CO2 (not enough air renovation) or when salt's concentration around roots is high and difficulties the uptake of water. Thus in general it happen when for some reason water uptake is difficult (or CO2 low), and plant reacts closing stomatas to avoid dehydration.

LED growing clearly reduces transpiration and water uptake, due the reduced temperatures and, more important, the lack of InfraRed. Less water uptake obligue to make some adjustements.

First one, as we water less, in order to provide the same amount of fertilizer, its concentration must be higher, in proportion to the reduction in water uptake. Resulting EC may be high enough to make more difficult water uptake due reduced osmotic pressure gap (between roots and surroundings), and cause symthoms as of overfert ones.

Ja:

so about fertilization, I would like to add that what treefrog described may be K deff aswell. But probably caused by excess Ca (and probably, Mg) in the media. K is well uptaked when its present, and as formula was the same than worked fine with HPS, the problem must be related to it not being enough in the media.

Myös jos ledissäsi ei ole tarpeeksi sinistä valoa, kasvin fotosynteesi heikkenee, sillä sininen valo avaa kasvien lehdillä olevia hengitysaukkoja.

Lisäksi punaisen ja "kaukopunaisen" suhde, sekä valon kokonaismäärä vaikuttaa lehtien olemukseen. Kirkas valo yhdistettynä siihen, että punaista on paljon suhteessa kaukopunaiseen tekee lehdistä pienempiä ja paksumpia kuin himmeämpi valo ja enempi kaukopunaista.

En ole ihan varma kuinka iso osa tästä koskee nimenomaan hamppua, mutta mutuilen, että tämä koskisi kasveja yleensä, eli myös chiliä.

Blue strongly promotes stomata opening, while red light has the opposite effect. Stomatas aperture increases transpiration, thus water consumption, but help the plant keeping internal CO2 concentration high enough. And this strongly affect photosynthetic efficacy (we saw how low CO2 internal concentration is the main limitation of P at moderate-high irradiance). So when growing with LEDs, or any reddish spectrum, there is only two ways of avoiding low internal CO2 concentrations: compensate it with enough blue light or grow in CO2 enriched environment.

High irradiance and high R/Fr promotes small but thick leaves, with high chlorophyll concentrations, while low irradiance and low R/Fr promotes large but thin leaves with low chlorophyll density. Its called respectively sun and shade adaptation. Shade adaptation works better at low light levels and sun one works better at high irradiance.

[Tonppa]

Ensimmäimäinen kuva bolivian rainbousta ennen ku meni led finlandin 120w valon alle ja toinen kuva kuukauden valohoidon jälkeen... 12 tuntia päivittäin.
Jokainen voi tuosta itse päätellä kasvaako/tekeekö satoa. 

[ingeniero]

Kevät tulee ja ikkuna lähellä, joten ei ihan varteenotettava näyttö valaisimelle

[Tonppa]

Ikkuna missä ilman valoa kasvoi oli etelään päin ja led hankinnan jälkeen kasvoi ikkunan vieressä joka länteenpäin  jossa aika vähän luonnon valoa. Tällä hetkellä kasvamassa yht noin 40 chiliä ikkunalla,esl ja ledin alla ja nopeinta ja tuuheinta kasvu on ledin alla. Ikkunalla ja esl alla kasvaa pitkiä ja honteloita  ,koitan jossain vaiheessa laittaa lisää kuvia...

[OscarMike]

Led-Finlandin lamppu yllätti minut sekä positiivisesti ja negatiivisesti. Valaisin on ollut toimintavarma ja kasvit tuntuvan pitävän siitä koska tuottaisivat satoa jopa talvella mutta pituuskasvun puolella jättää toivomisen varaa. Mene ja tiedä sitten miksi ei pituutta tule, liekkö syy laitteissa vai niiden käyttäjässä   

[11-13]

Puhun nyt yleisellä tasolla, enkä niinkään chileistä, koska chilien kanssa en ole kovin kauaa pelaillut.

Eli kasveilla tuo pituuskasvu loppuu yleensä siihen kun tuntevat saavansa tarpeeksi valoa. Silloin lopettavat pituuskasvun ja aloittavan yleensä haaroittumisen ja rehevöitymisen. Eli enempikin tuuheutuvat ja kasvattavat lisää lehtimassaa jos valon saanti on riittävä.

[Pripyat]

Puhun nyt yleisellä tasolla, enkä niinkään chileistä, koska chilien kanssa en ole kovin kauaa pelaillut.

Eli kasveilla tuo pituuskasvu loppuu yleensä siihen kun tuntevat saavansa tarpeeksi valoa. Silloin lopettavat pituuskasvun ja aloittavan yleensä haaroittumisen ja rehevöitymisen. Eli enempikin tuuheutuvat ja kasvattavat lisää lehtimassaa jos valon saanti on riittävä.

Onhan tämä ihan loogista jos ajattelee luonnossakin tapahtuvaa kasvua kasveilla. Pituuskasvulla haetaan 'omaa paikkaa' kasvuympäristössä josta alkaa saada lehdille riittävästi valoa muihin tärkeämpiä toimintoja varten (lisääntyminen).

[PP]

Puhun nyt yleisellä tasolla, enkä niinkään chileistä, koska chilien kanssa en ole kovin kauaa pelaillut.

Eli kasveilla tuo pituuskasvu loppuu yleensä siihen kun tuntevat saavansa tarpeeksi valoa. Silloin lopettavat pituuskasvun ja aloittavan yleensä haaroittumisen ja rehevöitymisen. Eli enempikin tuuheutuvat ja kasvattavat lisää lehtimassaa jos valon saanti on riittävä.

Yleisellä tasolla pätee ehkä jotenkuten mutta ei aina chileille, eikä varsinkaan monille baccatumeille. Ne kasvaa koko ajan valosta riippumatta pituutta ja kesällä kasvarissa ruunsaassa valossa erittäin nopeasti, mutta toki nekin haarautuu ja tuuheutuu samalla.

[11-13]

^ juu, tokikin aina lajin ominaispiirteet hommaan vaikuttaa, ei aukealla puun taimikaan pensaaksi jää, vaikka se valoa riittävästi saakin. Tosin se puu jää yleensä hyvin matalaksi, koska ei tarvitse kilpailla paikasta auringossa.

[Tonppa]

Itse olen ruvennut kierrättämään hilejä viikko ledin alla ja viikko ikkunalla tai esl alla. Osa hileistä tuuheutuu ja haarottuu kovasti ledin alla ja pituuskasvu tapahtuu ikkunan tai eslin alla. Kukkaa ja podia parhaiten tekevät ledin alla