Chilien siementen säästäminen ja geneettinen monimuotoisuus

[Nike]

Olen taas lueskellut....  

Chilien kohdalla pitäisi populaatioiden olla vähintään 20 saman lajin yksilöä jos tavoitteena on siementen tuottaminen, kannan säilyttäminen elinvoimaisena ja siementen levittäminen muille kasvattajille. Tai ainakin mahdollisimman monta yksilöä.  Kuinkas moni on tällä tavalla tehnyt? En ainakaan minä.

Ongelmanahan on, että kun useimmiten sitä hedelmöittää chilin kukan toisella saman kasvin kukalla, niin siemenissä ei ole minkään muun yksilön geenejä. Sitten kun me vielä levitämme niitä tälläisessä melko pienessä yhteisössä, ja sama kuvio toistuu useamman vuoden aikana, niin teemme aikamoisen karhunpalveluksen lajikkeille. Taudit iskevät helpommin, tuottavuus laskee,jne. Varsinkin villien harvinaisempien lajikkeiden kohdalla olisi hienoa jos pystyisi haalimaan saman lajikkeen siemeniä vaikka parista kolmesta eri lähteestä, ja noista kasvattaisi kasvit joilla teettäisi siemeniä.

Hyvä kirja Siementen säästämisestä, Suzanne Ashworth:"Seed to seed".

[tknummelin]

Juuh, no...ainakin tuon rhomboideumin, cardenasiin yms. kohdalla on tullut törmättyä siihen, että ei vaan löydy, prkl.

Onneksi samaa geenikantaa voi pitää ~loputtomiin hengissä ottamalla pistokkaita.

[NaokiSoma]

Hyvä kirja Siementen säästämisestä, Suzanne Ashworth:"Seed to seed".

Löytyykö tuota kirjaa myynnistä ihan kotimaan kamaralta taikka jostakin kirjastosta?

[JartsaP]

Mä en usko, että toi taantuminen olisi chilille mikään iso ongelma, kun se on luonnostaan voimakkaasti itsepölytykseen taipuvainen. Toki on aina riskejä siinä, että geenipohja kapenee, mutta chilillä toisaalta on aina olemassa lukuisia muita lajikkeita, joilta sitten tarvittaessa saadaan geenejä. Paitsi niillä kaikkein harvinaisimmilla lajeilla, niiden kohdalla pelko voi olla aiheellinen. Vaan liekö niin, että niillä geeniperimä on jo nyt, harvinaisuuden seurauksena, kaventunut niin, ettei ihmisen toimet niitä enää pysty turvaamaan?

[PK]

Sinänsähän se on ihan sama mitä kasvattelee ja miten. Ei kannata kuvitella tekevänsä luonnonsuojelutyötä, vaikka puuhailisi harvinaistenkin lajien kanssa.

[cornell]

^ jaahas, no ei ehkä luonnonsuojelua, mutta taitaa kuitenkin olla niin että harrastajilla on ollut hyvin suuri merkitys monien maatiais lajien ja lajikkeiden säilyttämisessä.... vai? Näin kasvi ja eläinpuolella... mulle oli yllätys miten kapean geneettisen pullonkaulan monet tunnetut koira/ hevosrodut ovat kokeneet ja siitä elpyneet asialle omistautuneiden harrastustoiminnan ansiosta...

Ammattimaiset siemenfirmat eivät tunnu olevan erityisen kiinnostuneita viljelykasvien monimuotoisuuden säilyttämisestä ja välillä kuulee huolestuttavia uutisia myös kansallisten geenipankkien toiminnan alasajosta... varsinkin venäjällä...

Tiesittekö muuten, että on olemassa luumu- ja päärynälajikkeita jotka kestävät - 40 asteen pakkasia? ... ja niitä on harrastelijoiden toimesta tuotu myös Suomeen (idästä)... :wink:

[JartsaP]

Ällistyttävän monien, tärkeiden viljelykasvien, kuten viljojen, geeneettinen rikkaus on muuttunut köyhyydeksi nykyaikaisen kasvinjalostuksen ja tehokkuuden ajan seurauksena. Ollaan kuin veitsenterällä, jokin uusi kasvitauti esimerkiksi saattaisi tuhota suurimman osan maailman vehnästä ja mitenkä sitten kävisi? Suppea geenipohja mahdollistaa nopean, kertakaikkisen tuhon.

Chileillä tilanne ei onneksi ole yhtä surkea.

[cornell]

juu, globalisaatio jyrää ja on liian kallista jalostaa eripuolille maapalloa omat eliittilajikkeensa... pitää kuitenkin muistaa, että useiden viljakasvien luonteeseen kuuluu itsepölyttyvyys ja populaatioiden kapeahko geenipohja. Ennen jokaisella aluella oli kuitenkin oma kantansa.

Tuntuu, että lähes kaikki jalostus on tänä päivänä patogeeniresistessin jalostusta eli tauteja vastaan tapellaan. Tämä ei kuitenkaan ole mitään uutta. Taudit ovat vaivanneet viljeltyjä kasveja aina. Ennen vain tuli välillä katovuosia ja silloin oli pare olla vähän jotain riihennurkassa pahanpäivän varalle. Nykyäänkin virustaudit vaivaavat ilmeisesti monia perinnelajikkeita.

Uskoisin kuitenkin, että maailmanlaajuisen suurkadon mahdollisuus on paljon pienempi kuin pari sataa vuotta sitten. Kasvitaudeista ei kuitenkaan päästä eroon, se on selvää. Resistenssi murtuu lopulta aina ja jalostus jatkuu.

Viljely on businesta ja eliittilajikkeista ei hevin luovuta. Eikä muita ole välttämättä tarjollakaan. Kyseisiin lajikkeisiin tuodaan sitten taudinkestävyyttä villilajeista ja paikallisista varianteista. Resistenssigeeni(e)n tuominen eliittilajikkeeseen on todella aikaavievää ja vaikeaa normaalilla jalostuksella ja osittain tämän vuoksi agrobusines on niin kiinnostunut geenimuuntelusta...

Suomen kansallinen kasvinjalostus on ajettu aikalailla alas ja monia tuttuja lajikkeita jalostaneet "vahhan koulun" geneetikot on potkittu viroistaan. Ihme homma.

[JartsaP]

Kyseisiin lajikkeisiin tuodaan sitten taudinkestävyyttä villilajeista ja paikallisista varianteista.

Juuri näin. Näihin aikoihin asti ne pelastavat geenit on saatu tarvittaessa juurikin paikallisista maatiaislajikkeista tai viljelykasvien villeistä lähisukulaisista. Maatiaiset, joilla on osoittautunut olevan ratkaiseva merkitys, ovat yleensä löytyneet köyhien maiden eristyneiltä alueilta. Mutta kehitysapu, globalisaatio ja tehoviljelyn leviäminen hävittävät koko ajan maatiaisia, ajavat niitä nurkkaan ja korvaavat "eliittilajikkeilla". Euroopassa lukuisat maatiaislajikkeet ovat jo kokonaan kadonneet, Suomessakin aiemmin viljellyt vilja- ja vihanneslajikkeet ovat ajat sitten korvautuneet maailmanlaajuisilla teholajikkeilla. Muutaman vuosikymmenen päästä voi olla, ettei maatiaislajikkeita enää löydy mistään, ja jos kasvien alkuperäiset elinympäristötkin on jo silloin raivattu ja kesytetty ihmisen tarpeisiin, ei välttämättä niitä luonnonkasvejakaan enää ole.

Tietysti on "geenipankkeja" ja tutkimuskeskuksia, varta vasten tätä uhkaa torjumaan perustettuja virastoja eri puolilla maailmaa. Olen kuitenkin ymmärtänyt, että ne kärsivät rahoituksen puutteesta - rahasalkkujen päällä istuvat eivät niiden tarpeellisuutta ymmärrä. (Ja omasta mielestäni ne kärsivät tiedemaailman perusvitsauksesta, luovuuden ja mielikuvituksen puutteesta. Minusta ne eivät aja samaa asiaa, kuin vaikka Anatoliassa peltojaan viljelevät tai Thaimaan vuorenrinnepelloilla riisiään kasvattavat, tavalliset ihmiset, puhumattakaan amaranttejaan ja kummallisia mukulakasvejaan kasvattavista intiaaneista Etelä-Amerikassa. Laitokset eivät kehitä mitään, eivät luo mitään eivätkä osaa arvostaa erilaisuutta. Ne vain yrittävät kaavamaisesti säilyttää sitä, minä ovat kerran jostain keränneet, persoonattoman keräysnumeron alla. Ne eivät joudu elämään kasvatuksensa tuloksilla).

[Nike]

Mä en usko, että toi taantuminen olisi chilille mikään iso ongelma, kun se on luonnostaan voimakkaasti itsepölytykseen taipuvainen.

Itse asiassa New Mexico State Universityn tekemissä tutkimuksissa joidenkin populaatioiden ristiinpölyttymissuhde oli jopa 80%! Lähinnä tarkoitin tuossa aloituspostissani juuri lajikkeiden säilymistä. Jos antaa kasvien vapaasti pölyttyä ristiin niin geneettinen moninaisuus varmasti pysyy suurena. Mutta jos haluan tulevaisuudessakin kasvattaa vaikkapa Aji Cristalia, niin jonkun jossain on pidettävä huoli että kaikki ne loistavat ominaisuudet jotka liitämme ko. lajikkeeseen, pysyvät puhtaina ja elinvoimaisina.

Sinänsähän se on ihan sama mitä kasvattelee ja miten. Ei kannata kuvitella tekevänsä luonnonsuojelutyötä, vaikka puuhailisi harvinaistenkin lajien kanssa.

Olen aivan eri mieltä. Käsittämätön letkautus?! Niinkuin muut jo mainitsivatkin, ammattimaisia kasvinjalostajia ajaa hyvin pitkälti pelkkä taloudellinen ajattelu. Ainoat, keillä on riippumattomuus ja mielenkiinto lajikkeiden suojeluun, ovat innostuneet harrastajat. Esim. //www.seedsavers.org on saanut merkittäviä tuloksia aikaan. Vastaavanlaisia yhdistyksiä on muuallakin maailmassa.

[svalli]

EU pitää huolen siitä, että maatiaislajikkeet katoavat ja viljelyssä on vain suurten siementuottajien rekisteröimiä siemeniä, sillä Euroopan alueella ei saa kaupallisesti myydä ja kasvattaa lajeja, jotka eivät löydy EU:n Common Cataloguesta.

http://ec.europa.eu/food/plant/propagation/catalogues/index_fi.htm
Kataloogissa on chilien ja paprikoitten osalta vain annuumeja ja niistäkin suuri osa hybridejä. Tänävuonna kasvattamistani tomaateista vain yksi on EU:n listalla ja se onkin tämän vuoden ainoa hybridi.

Harrastelijoiden tekemä siementen talteenotto ja vaihtokauppa onkin tärkeää monien puutarhakasvien monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Miksi ihmeessä kasvattaisin kotipuutarhassa samoja lajikkeita, joita saan kaupasta ja joista osa on jalostettu kestämään kuljetusta ja säilytystä maun kustannuksella.

[PK]

Tulipa näemmä luettua huolimattomasti Niken ensimmäinen postaus, eihän siinä puhuttu sanallakaan lajeista.

Mitä ensimmäiseen kommenttiini tulee, tarkoitin sillä nimenomaan chilien kasvatusta täällä Suomessa ja en suinkaan väheksy maatiaslajikkeiden säilyttämistä. Eipä se kyllä tekstistä kovin hyvin paistanut läpi

Edelleenkin olen varsin huoleton Suomessa tapahtuvan chilin kasvatuksen geeniperimää rappeuttavasta vaikutuksesta noin laajemmalti ottaen.

[svalli]

Toivottavasti EU:n laki suojaa eurooppalaisia maanviljelijöitä ahneilta amerikkalaisilta patenttiasianajajilta, mutta tuskimpa lakia on pelkästään siksi tehty. Koska siementen rekisteröinti on kallista, siementen tuottajat rekisteröivät vaan omia hybridejään, joista kenenkään ei kannata säästää siemeniä, sillä jälkeläisten laadusta ei voi olla varma. Useat maatiaislajikkeet siis katoavat, elleivät kotipuutarhurit säästä siemeniä omasta sadostaan.
http://en.wikipedia.org/wiki/Heirloom_plant#UK_and_EU_Law_and_National_Lists

EU ei kuitenkaan suojaa kuluttajiaan mahdollisesti vaaralliselta GM maissilta?
http://europa.eu/rapid/pressReleasesAction.do?reference=IP/04/1305&format=HTML&aged=1&language=EN&guiLanguage=en
http://www.greenpeace.org/eu-unit/press-centre/press-releases2/seralini-NK603

Tässä lisää mielenkiintoista luettavaa:
http://www.grain.org/seedling/?id=435
http://www.grain.org/seedling/?id=337

[Nike]

Noissa hybrideissähän on se vaara, että kun tuhansien eekkereiden maisseilla on kaikilla samanlainen ja hyvin kapea perimä, niin kun ilmestyy jokin uusi kasvitauti joka on tappava juuri kyseenomaiselle perimälle, niin tuhot ovat valtavia.

Joku instanssihan aloitti juuri siementen varastoinnin jonnekin Grönlantiin vai Huippuvuorille vai minne se oli? Jostain sen juuri luin... Juuri sitä varten että jos tulee tälläisiä kasvikunnan pandemioita, niin siemeniä olisi jäljellä edes jossain.

Noista kaupallisista vihanneslajikkeista puheenollen; lapsista huomaa hyvin kuinka he ovat tottuneet yhdistämään vaikkapa kurkun siihen tietyn näköiseen lajikkeeseen jota kaupasta saa, ja tomaatin toiseen. Sitten kun kantaa pöytään jonkun avomaakurkun tai mustan venäläisen tomaatin, niin eihän sitä voi edes maistaa kun ei se näytä "oikealta". Hupaisaa mutta surullista.

Ja sori PK, joskus tulee ajateltua yhtä ja kirjoitettua toista  :oops:

P.S Tuosta SSE: stä puheenollen, älyttömän hienon näköinen chililajike:
http://www.seedsavers.org/prodinfo.asp?number=971

[tknummelin]

Immateriaalioikeudet <3

http://piraattiliitto.org/uutiset/2007/07/monsanto-menetti-roundup-ready-geenipatenttejaan

Yhtiö on mm. haastanut kymmenittäin pientilallisia oikeuteen patenttirikkomusten perusteella esimerkiksi tilanteissa, joissa tuuli on puhaltanut syytetyn tilalle Monsanton siemeniä naapurifarmarin pelloilta ja syytetty on sitten omaa viljaansa myydessään Monsanton mukaan rikkonut yhtiön immateriaalioikeuksia. Suuryrityksen hyökkäyksen kohteiksi joutuneilla pienviljelijöillä on harvoin ollut resursseja puolustautua kunnolla oikeudessa, ja monet heistä ovatkin ajautuneet konkursseihin.


A.k.a. Reilujen kerho ry.

Imperialismiksikin taidettiin tuollaista muinoin kutsua? Joka tapauksessa, suuryritysten ylivaltaa on nykymaailma. Ihan itse voi jokainen katsoa mitä Suomessakin on "pk-yrityksiä tukeva politiikka". Tarpeeksi kun tuot tavaraa maahan, niin ei tarvitse maksaa tulliverojakaan.

Mitä taasen maatiaislajikkeiden säilymiseen tulee, niin imo ainoa tapa säilyttää ne on aktiivinen harrastajayhteisö. Koska mikään muukaan taho niistä tuskin kiinnostuu?

[Janne]

EU:n Monsato sai takajaloilleen kun väitti että maissista siirtyy geeni eläimeen

Tällaista en ole kuullutkaan, haisee urbaanilegendalta. Että ravinto muokkaisi geeniperimää?

[tknummelin]

Olen Niken tavoin "huolestunut" Suomen tulevasta chilikannasta. Kun lukee porukoiden kasvatuslistoja,
niin niistä löytyy se huolen aihe. Kymmeniä lajikkeita, ja usein samoissa tiloissa...

Aika monelta löytyy tuo kestävän siementuotannon vaatima yksilömäärä, valitettavasti vain eri lajikkeina!

Silloin kun kasvatetaan ainoastaan omaan käyttöön, ei huoleen ole aihetta. Mutta siementen ja palkojen
jakaminen/myyminen eteenpäin jollain nimikkeellä sekoittaa koko pakan aikaamyöden tosi pahasti.

JS

Vaan eivätkö muka kaikki harrasta sitä, että merkataan erikseen se kukkavarsi, jonka palosta aikanaan otetaan ne siemenet? Siis jotain pussinsulkijaa ympärille ja pölytys toisen "puhtaan" kanssa?

Vai onko tuokaan sitten loppujen lopuksi saletti tapa varmistaa puhtoisuus...No, ensi kaudelle ei joka tapauksessa ole tulossa montaa lajiketta ainakaan omaan pesään, sittemmin nakertuva kasvihuonekin on tarkoitus täyttää kahdella-kolmella eri rehulla. Villit saavat nauttia parveketiloista, arvaan ma.

[tknummelin]

Käsittääkseni chiliyhdistyksen yksi "lupaus" on kehittää siemenpankki. Olisi mielenkiintoista kuulla miten
tämä on tarkoitus toteuttaa...

JS

No, nythän on käytännössä jo siirrytty siementen säilömisestä niiden "älykkääseen" käyttämiseen. Tovarii, flexuosum, praetermissum ynnä muita on jaettu pitkin poikin Suomenmaata, suurena toiveena saada takaisin puhdasta siementä korvaukseksi alkupanoksesta...

Toivottavasti toimii :|

[JartsaP]

Edelleen olen sitä mieltä, että jos chilit kasvattaa sisällä tai edes kasvihuoneessa, jossa ei pahemmin pölyttäjähyönteisiä ole, on varsin pieni todennäköisyys, että juuri se chili, josta siemenet kerää, olisi ristipölyttynyt "väärällä" lajikkeella. Sillä chilin kukka on voimakkaasti itsepölytteinen. Oma siitepöly on kuitenkin lähimpänä, ja jos ötkät puuttuvat eikä ihminenkään edesauta ristipölytystä siirtelemällä siitepölyä naapurikasvista, ei paljon muuta mahdollisuutta olekaan. Sanoisin, että kukan suojaaminen pussilla tms. on jo varmuuden maksimointia. Toki se kannattaa tehdä, jos vain suinkin viitsii ja aikoo levittää siemeniä eteenpäin. Itse olen tyytynyt tekemään selväksi siementen saajalle, että lajike ei täysin 100% varmuudella ole aitoa. Paitsi sisällä kukkineissa yksilöissä, joissa ristipölytysvaaraa ei mielestäni ole ollenkaan.

Chilille melko läheistä sukua oleva tomaatti omaa jopa niin vahvan itsepölytysmekanismin, että tomaattien risteyttäminen vaatii kukan emaskuloinnin jo varsin aikaisessa nuppuvaiheessa, kukka kun helposti pölyttyy jo ennen kuin aukeaa.

[cornell]

Ei yksittäinen harrastaja voi alkaa lajikkeiden monimuotoisuudesta vastuuta kantamaan... pääosin itsepölyttyvät lajit kestävät jatkuvaa itsesiitosta suht. hyvin... senkaltaista valintaa mä kuitenkin teen, että idätän aina liikaa siiduja ja valikoin vain elinvoimaisimmat jatkoon... olen miettinyt myös sellaista, että kasveista, joilla siemenen kuori jää sirkkalehtiin tiukasti kiinni ei pitäis kerätä siiduja...

Toinen juttu on se, että ei ne geenit mihinkään katoa vaikka jokin lajike risteytyisikin... tottakai siinä menetetään juuri tietynlainen perinnöllinen kombinaatio, muta geenipoolin kannalta tuo ei ole "olennaista".... seen... vaikka voidaanhan me perustaa siitepölyn vaihtorinki... se saattaa mennä yli hilseen jo puolisoilta kuin poliisiltakin... :lol:

Geenimanipulaatioon liittyen on liikkeellä monen monituista juttua ja paljon myös huttua... yleisestiottaen olen sitä mieltä, että ongelmakysymyksiä on paisuteltu aivan liikaa muihin ajankohtaisiin ongelmiin verrattuna... Yhtiöiden ökypolitiikka on oma lukunsa ja sympatiat ovat täälläkin "pienen ihmisen" puolella...

luulisi viljelykasvien geneettisen perinnön turvaamisen olevan eräs agrotieteiden ykkösprioriteetteja, vaan eipä tunnu olevan... ja nuo EU laatustandardit ovat aivan nauretavia... mitä tahansa paskaa saa Espanjasta tuoda kunhan on mittojen mukaista... ja hirveästi menee vihanneksia kompostiin vain muodon vuoksi...

Yks esimerkki harrastajien panostuksesta kasvinjalostukseen... vanha tuttumme... sannabis cativa/dindica... Reaganin julistettua sodan huumeita vastaan alkoi useammassakin autotallissa jalostus sisäkasvatukseen sopivien lajikkeiden luomiseksi... 15 vuodessa plantun pituus tippui 1,5 metristä 0.5-1 metriin... THC pitoisuus nousi 3% jopa 30% ja kukinta-aika lyhentyi kymmeniä %.... että semmosta...