Filagokin kasvattaa jotain, varoitus mukana isoja kuvia

[Chilivaari]

... olisi myös puutarhan kevättä ja syksyä, niistä voisi ilmeisesti sekoittaa puutarhan kesääkin (juu juu, oikeesti), mutta ne eivät tunnu liukenevan mitenkään erityisen hyvin veteen...

Tehdäänpä nyt tämä selväksi niillekin, jotka eivät kyseisiä aineita tunne. Kemiralla (nykyisin norjalainen Yara) on mielikuvitus ollut vähissä nimiä annettaessa. Nuo lannoitteet eivät ole samaa sarjaa, vain nimet ovat.

Puutarhan Kevät ja Syksy ovat maan pinnalle ripoteltavia isohkoja rakeita, Puutarhan Kesä taas kastelulannoite, pientä, pinkkiä raetta, joka liukenee hetkessä melkein itsekseen tai vähän sekoittaen.

Filagon varovaiseen pohdiskeluun annostelusta sanoisin: Anna vain täysi annos, niin chiliesi ei tarvitse kitua ravinnepuutoksen takia.  :wink:

Mullan määrä vaikuttaa olennaisesti kasteluväliin. Minulla on osa Habaneroista jäänyt liian pieneen 13 cm ruukkuun, kun ei ole ollut tilaa isommalle, eikä uloskaan ole vielä voinut viedä. Kasvit ovat n. 60 cm joka suuntaan ja lehdet ovat valtavia. Samaa kokoa ovat parvekkeella isommissa ruukuissa majailevat. Ne tarvitsevat vettä suunnilleen kerran viikossa, kun niillä on neljä kertaa enemmän multaa juurien ympärillä. Pikku ruukussa on kasteltava lähes joka päivä. Antaisinko nyt siis pienessä ruukussa majailevalle paljon pienemmän lannoituksen, kuten Nutriforte näyttää suosittelevan? Eipä tietenkään. Enemmänhän se tarvitsisi, kun mullastakaan ei enää saa, kun juuret ovat täyttäneet ruukun.

Minä olen tehnyt niin, että molemmat saavat joka kastelukerralla sen millilitran (= gramman) lannoitetta litraan vettä. Keittiöstä luultavasti löytyvä maustemitta on juuri passeli annosteluun. Toista kastellaan kerran viikossa, toista lähes päivittäin. Molemmat näyttävät menestyvän. Harvemmin kasteltava tietysti imee enemmän vettä kerralla, joten ei ero niin suuri ole.

Lisättäköön tähän vielä sekin tilastotieto, että Substralissa normiannoksella on kolme kertaa enemmän typpeä kuin noissa pinkeissä. Jos sinulle on Substral-keskusteluista jäänyt mielikuva, että sitä on laimennettava lisää, sen ovat valmistajat jo ottaneet huomioon näiden kastelulannosten annosteluohjeissaan.

[Filago]

... olisi myös puutarhan kevättä ja syksyä, niistä voisi ilmeisesti sekoittaa puutarhan kesääkin (juu juu, oikeesti), mutta ne eivät tunnu liukenevan mitenkään erityisen hyvin veteen...

Tehdäänpä nyt tämä selväksi niillekin, jotka eivät kyseisiä aineita tunne. Kemiralla (nykyisin norjalainen Yara) on mielikuvitus ollut vähissä nimiä annettaessa. Nuo lannoitteet eivät ole samaa sarjaa, vain nimet ovat.

Puutarhan Kevät ja Syksy ovat maan pinnalle ripoteltavia isohkoja rakeita, Puutarhan Kesä taas kastelulannoite, pientä, pinkkiä raetta, joka liukenee hetkessä melkein itsekseen tai vähän sekoittaen.

Filagon varovaiseen pohdiskeluun annostelusta sanoisin: Anna vain täysi annos, niin chiliesi ei tarvitse kitua ravinnepuutoksen takia.  :wink:

Minä olen tehnyt niin, että molemmat saavat joka kastelukerralla sen millilitran (= gramman) lannoitetta litraan vettä. Keittiöstä luultavasti löytyvä maustemitta on juuri passeli annosteluun. Toista kastellaan kerran viikossa, toista lähes päivittäin. Molemmat näyttävät menestyvän. Harvemmin kasteltava tietysti imee enemmän vettä kerralla, joten ei ero niin suuri ole.

Ahaa no tämä selvensi.. itse katselin lähinnä noita pitoisuuksia ja mietin että Puutarhan Kevät ja Kesä eivät paljoa eroa, Kesä on vain tuplavahvuus suunnilleen, jolloin annostelulla hoituisi homma, ja jos haluisi nostaa P osuutta vastaamaan ihan täysin, niin ripottelisi kehiin vähän Syksyä.  Silloin tosin K osuus kasvaisi, mutta muistelen jostain lukeneeni, että chilit nimenomaan tykkäävät siitä. Voin olla väärässäkin, tämä on sellainen epämääräinen muistikuva... .

Mutta suurempi ero varmaan juurikin tuo liukenevuus, joka siis Kesällä oletettavasti paljon parempi, samoin tämä Nutriforten pinkki jauhe liukenee aika nopeasti ja täysin. Eli meinaan käyttää nyt kokeeksi ainakin suurimmalla osalla tätä.

Meiltä töistä saisi tuotannon sivutuotteena liuosmaista ainetta kanisterikaupalla, jossa on n 15000 mg/l N ja n 7000 mg/l P, hivenaineita vaihtelevasti ja vähän muutakin. Ulkosalla se tekee nurmikolle aika hyvää, liiankin hyvää, menee koko kesä leikatessa . Ruukuissa esim. kiinanruusu sekä tekee vaahteranlehden kokoiset lehdet, että kukkii runsaasti valtavin kukin ( annostuksella teelusikallinen suoraan juurelle silloin tällöin). Chileillä kun pointti ei ole kasvattaa lehtiä ja isoja kukkia, niin en ole ollut kovin aktiivinen testaamaan, varsinkin kun tuote ei ole aina samaa vaan vaihtelee, ja meillä on tiedossa vain keskimääräinen koostumus eräitten aineksien suhteen. Mutta ehkä jonain kesänä tulee sitäkin kokeiltua.

Filago, jolla on tänä kesänä nyt kokeilussa lähinnä laaja valikoima lajikkeita, ensi kesänä varmaan vähemmän lajikkeita mutta enemmän yksilöitä per laji, kunhan selviää mitkä ne mulle sopivimmat on... sitten on helpompi tehdä epätieteellistä tutkimusta eri lannoitteilla

[Filago]

Soma, se sinulta peräisin oleva Dutch Haba, onko se ennemminkin kuin annuum vaiko chinense sen suhteen mistä se tykkää? Se on jäänyt selvästi jälkeen kasvussa samanikäsille baccoille, tosin samanikäinen haba on vielä matalampi. Sinänsä ihan terveen oloinen kasvi muttei sellainen täynnä räjähtävää nuoruuden intoa kuin nuo baccat... Annan nyt sillekin sitten vähän lannoitusta, jos se saisi siitä syyn kasvaa rehevämmin. Nyt se on semmoinen laihan kälväkkä kuivarakenteinen tapaus .

Kasvutavaltaan se on enemmän kuin annuum, joten sille voi antaa kyllä ihan reippaasti lannoitteitakin. Oikeastaan ainoa chinensemäinen piirre kasvussa on useampi nuppu per kasvupiste.

No niin, nyt on Ducth Haba saanut pinkkiä juotavaa, katsotaan mitä tapahtuu.. Lehdet eivät ole vaalenneet eikä alalehdet pudonneet aikaisemminkaan, joten arvio menee ennemmin mutulle nyt sitten vaikuttaako siltä, että tykkää saada muutakin kuin mitä mullasta irtoaa .

Kiitos taas nopeasta vastauksesta, on hienoa, että sinä Soma ja Chilivaari jaksatte osallistua näihin blondin tajunnanvirtoihin

Filago

[Filago]

Viime yönä ämpärichilit olivat ekaa yötä ulkona. Aamulla olivat aivan reippaina ja päätinkin jatkaa kokeiluja suuremmalla joukolla. Nyt ämpärichilit edelleen ulkoruokinnassa, ja terassilla katon alla vähän maanpintaa korkeammalla loput "vanhemmat chilit". Ämpärit ja vanhempien chilien osasto ovat harkkailleet ulkoilua nyt jo aika kauan, mutta nostettu iltaisin aina sisään tähän asti. Nyt sisällä enää chilitapaamisen jälkeen idätettyjä "pikkuisia" sekä tomaatit. Ehkä huomenna siirrän tomaatit isompiin multiin, jolloin niille ei ole enää tilaa sisällä (Tomaatitkin harkkailleet auringon ottoa jo, mutteivat ihan yhtä paljoa kuin chilit. Sen sijaan nuorin chilisatsi ei ole käynyt ulkona auringossa kertaakaan.. voipi olla että niistä tulee sisächilejä).

Onneksi on nyt sitten semmoinen Liiterin muovihuoneen tapainen, tilaa vain 1.4 x 1.4 metriä pohja, mutta sinne mahtui ämpärit ( tällä hetkellä 8 kpl) ja tulee mahtumaan tomaatitkin. Olettaisin, että kun ämpärichilit kestivät viime yön ilman muovia terassilla, niin muovin kanssa menee maata vasten no problemo.

Filago, joka jakoi Nutrifortea tänään kaikille ja jää odottamaan ihmeitä

ps. Juu ja ulkochileistä huomaa kyllä, että vaurioitta ei sopeutuminen aurinkoon ja tuuleen ole tapahtunut.. kaikissa on enemmän tai vähemmän valkeata ja/tai ruskeata ja/tai repaletta, mutta koko ja kasvu ja vankkuus ja uuden kasvun määrä .. kyllä se ulkoilu on kannattanut silti . Vaikka jumalaton homma toi edes takaisin roudaaminen on ollu, ja siksikin päässyt välillä tuleen liikaa aurinkoa. Harsot ei sovi Hangon kallioille, tuuli vie kaiken heti.

[Chilivaari]

... Harsot ei sovi Hangon kallioille, tuuli vie kaiken heti.

Minulla on parempi keino, luulisin. Toista viikkoa ovat nyt Whippet's Tailit ulkoilleet ihan maahan istutettuna, eikä vielä näy palovammoja.

Otin läheisestä harvennusta vaativasta puskasta vähän chilejä isompia oksia ja työnsin ne maahan chilien eteläpuolelle. Vähitellen kuivuvat lehdet huojuvat siinä auringon ja chilin välissä varjostaenkin silloin tällöin.  :lol:

Jos joutavia koristepensaita ei ole, koivut, pihlajat ja männytkin kelpaavat.

[Filago]

... Harsot ei sovi Hangon kallioille, tuuli vie kaiken heti.

Minulla on parempi keino, luulisin. Toista viikkoa ovat nyt Whippet's Tailit ulkoilleet ihan maahan istutettuna, eikä vielä näy palovammoja.

Otin läheisestä harvennusta vaativasta puskasta vähän chilejä isompia oksia ja työnsin ne maahan chilien eteläpuolelle. Vähitellen kuivuvat lehdet huojuvat siinä auringon ja chilin välissä varjostaenkin silloin tällöin.  :lol:

Jos joutavia koristepensaita ei ole, koivut, pihlajat ja männytkin kelpaavat.

Raportti pihamaalta: kaikki muut selvisivät aivan hötkyilemättä yöstään, ainoastaan pienempi Naga roikotti lehtiään ja latvaansa aamulla varhain. Se oli eilen kasteltu ja multa vielä kosteaa niin en alkanut kastelemaan, vaan siirsin varjoon toipumaan ja nyt saanut jo melkein nestetasapainonsa kuntoon. Jos ei ois alkanut nousta ois kait pitänyt tuoda sisään juomaan? Yhdistelmä viileä yö ja aurinkoinen aamu taitaa olla kasveille rankka.

Mitä tulee ehdotukseesi varjostusoksista, niin se varmaan toimii hienosti paikoissa, joissa on multaa johon oksat saa tökättyä. Meillä suurin osa pihaa on suoraan jääkauden peruja olevaa kalliota, ja kukkapenkit on perustettu siten, että kerätty ensin kivikehä, sitten täytetty mullalla. Parhaiten pärjäävät maksaruohot, mehitähdet, vuorenkilpi, laukat ja keto-orvokit, kun multaa on vain senttejä, ja sekään vähä ei saa maaperästä kosteutta. Vihanneksien kasvatus onnistuu vanhassa hiekkalaatikossa jonka hiekan tilalle vaihdoin mullan, salaattia yms. pientä. Ja ruukuissa ja ämpäreissä voi sitten kasvattaa esim. chilejä .

Tuuli on ongelma täällä kallion ylimmällä huipulla myös, esim. pihakalusteet, vaikka ovatkin painavaa puuta, pitää kerätä suojaan taloa vasten aina jos kukaan ei juuri paraikaa istu tuolilla. Painava pöytä pysyy paikoillaan hiekkaa ja kiviä täynnä olevan keskiankkurin avulla. Jne. Jatkuvasti saa etsiä pihasta kadonneita tavaroita naapurien tonteilta alarinteestä.

Kaikista harmillisinta on kuitenkin se, että menee tontin ominaisuuksien takia tämä 1A kasvuvyöhyke ihan hukkaan, tutut kasvattavat pihassa luumuja ja päärynöitä jne, ja itsellä ei ole tarpeeksi multaa muihin puihin kuin luonnostaan bonsaituviin mäntyihin.

Onneksi sankoja voi kuitenkin laittaa riviin seinustalle aika monta, ja se kuuluisa Hangon aurinko varmistaa, että jotain satoakin voi odottaa. Liiterin muovihuoneen pidän käytössä niin kauan kunnes tulee eka myrsky, joka joko rikkoo sen tai vie naapuriin. Hyvällä tuurilla vasta syksyllä, ja vielä paremmalla vasta kun paketoitu pois pihasta.

Filago, jolla olisi nyt sitten tomaattien kanssa päätösten paikka, minkä laittaa mihinkin astiaan ja minne

[NaokiSoma]

Liiterin muovihuoneen pidän käytössä niin kauan kunnes tulee eka myrsky, joka joko rikkoo sen tai vie naapuriin. Hyvällä tuurilla vasta syksyllä, ja vielä paremmalla vasta kun paketoitu pois pihasta.

Ihanaa optimismia!   Laita alareunaan kiinni useampi tiiliskivi, niin kyllä se ainakin omalla tontilla pysyy.

[Rince]

Liiterin muovihuoneen pidän käytössä niin kauan kunnes tulee eka myrsky, joka joko rikkoo sen tai vie naapuriin. Hyvällä tuurilla vasta syksyllä, ja vielä paremmalla vasta kun paketoitu pois pihasta.

Ihanaa optimismia!   Laita alareunaan kiinni useampi tiiliskivi, niin kyllä se ainakin omalla tontilla pysyy.

Oma vastaava kasvarini meinasi keikahtaa kumoon, onneksi oli pensas vieressä niin säästyttiin suurimmilta vahingoilta; kasvari siirtyi (kovassa tuulessa ovi auki) puolisen metriä ja lähes kaikki ruukut tippuvat hyllyiltä... Vain yksi paprika katkesi kokonaan, chilit selviytyivät.
Vahingosta viisastuneena kasvari on nyt kiinnitettu maahan raudoilla, ja lisäksi sidoin kasvarin seinät kiinni toisiinsa naruilla. Ainakin tässä mallissa kehikon putket on kiinni muovikulmissa pelkällä tahdonvoimalla... Jos kasvari on vielä käyttökelpoinen ensi kesänä, niin liimaan putket kiinni.

[Filago]

Liiterin muovihuoneen pidän käytössä niin kauan kunnes tulee eka myrsky, joka joko rikkoo sen tai vie naapuriin. Hyvällä tuurilla vasta syksyllä, ja vielä paremmalla vasta kun paketoitu pois pihasta.

Ihanaa optimismia!   Laita alareunaan kiinni useampi tiiliskivi, niin kyllä se ainakin omalla tontilla pysyy.

No kerrotaan tähän nyt sitten pyöräkatoksemme tarina. Kaupastahan saa sellaisia muutaman metri kanttiinsa metalliputkirakenteisia katoksia, joissa on katto ja pressuseinät jotka voi joko laskea alas tai rullata ylös katonrajaan.

Saimme loistavan idean, että polkupyöriä ei ehken tarvitsisi viedä aina sisään varastoa täyttämään tai ahtauttaa terassia jos ne pitäisikin kiveyksellä olevassa katoksessa. Tuumasta toimeen ja katos pihalle. Sellaiseen tulee mukana hienot ankkurointinarut ja kaikkea.

Toimi loppukesän ajan ihan hyvin, sitten tuli eka syysmyrsky.. narut katkeilivat ja koko hökötys lensi mäen juurelle. Kokonaisena, joten ei hätää, pyörätkin keräiltiin oman aidan seasta takaisin. Tässä vaiheessa oli juuri niitä tiiliskiviä sun muita ollut painoina, jotka siis olivat turhan kevyitä. No mies päättää, että häntä ei pieni tuulonen lannista, ja pystytti katoksen uudelleen, tällä kertaa joka kulmassa ja vahvempien ankkurinarujen päissä kunnolla painoa, muutama auton akku, hiekkaämpäreitä jne.

Seuraavan syysmyrskyn aikaan sitten havaitsimme, että painoa oli riittävästi, jotta katos ei enää lentänyt. Sen sijaan yrittäessään lentää se katkoi omat rakenteensa, jotka siis olivat metalliputkea, ja pressuosat repeilivät. Eli katos pysyi tontilla, mutta muuttui epämääräiseksi rojuläjäksi. Uutta emme hankkineet, koska emme kyenneet ratkaisemaan yhtälöä mitenkä halvan katoksen saisi yhtäaikaa a pysymään kotona b pysymään koossa.

Tuo Liiterin muovihuone on em. katosta paljon paljon kevyempi ja hentorakenteisempi (muovia kaikki osat), ja siinä on kivasti pintaa mihinkä tuuli ottaa, joten en hetkeäkään kuvittele, että se selviäisi myrskystä muuten kuin rullalle pakattuna varastossa. Sen paikallaan pysymistä auttamassa on tällä hetkellä myös jokaisen siellä olevan ämpärin paino. Pohjalla olevien ruoteitten poikki on lautoja ja ämpärit niiden päällä, ja ankkurinarut kiinnitetty vimpan päälle. Toivotaan parasta, odotetaan väistämätöntä .

Jos joskus hankin nk. oikean kasvihuoneen tälle tontille, paras vaihtoehto olisi varmaankin sellainen historiallisromanttinen rautarunkoinen . Pitäs vaan löytää seppä joka tekisi mulle hienoa mustaa kiemuraista ja satoja kiloja painavaa kasvarin runkoa. Sellaseen pitäis sit varmaan olla lasia ikkunaosat, muovi ei sopis tyyliin. Ehkä lyijylasia . Ehkä kun saan sen lottovoiton, teetän heti ekana. Tai vaihtoehto B olisi hankkia talo vähän kauempaa rannikosta ja vaikkapa metsän suojaamana? Sillä lottovoitolla siis.

Filago, joka näyttää sit syksyllä kuvia ulkoilleista chileistä jotka kasvavat tukevarunkoisina mutta vaakatasoon

ps. Ja jos vaikuttaa, että mää tyrmään kaikki hyvät ideat niin ei se sitä, ihan hyviä ideoita, jotka vanhassa paikassa Siilinjärvellä oisvat toimineet täysin.. täällä vaan on joutunu niin usein myöntämään luonnonvoimat vahvemmiks ja kekseliäämmiks kuin itsensä. Tuuli lohkoo myrskyissä mm. seinätiilistä välillä pintoja mukanaan, sitäkään ilmiötä ei sisämaassa näe.

[NaokiSoma]

ps. Ja jos vaikuttaa, että mää tyrmään kaikki hyvät ideat niin ei se sitä, ihan hyviä ideoita, jotka vanhassa paikassa Siilinjärvellä oisvat toimineet täysin.. täällä vaan on joutunu niin usein myöntämään luonnonvoimat vahvemmiks ja kekseliäämmiks kuin itsensä. Tuuli lohkoo myrskyissä mm. seinätiilistä välillä pintoja mukanaan, sitäkään ilmiötä ei sisämaassa näe.

Mitäs jos louhisit kallioon "bunkkerin" ja laittaisit siihen muovisen etelä-seinän  sekä katon? Ainakaan tuuli ei veisi ja lämmötkin pysyisivät kohtuullisella tasolla kallion varaaman viileyden ansiosta? Ja uskoisin, ettei edes maksa maltaita!

Tai rakenna taloon etelä-siipi, jossa on lasiset seinät ja katto :wink:. Siihen tosin saattaisi tarvita lotto-voiton...

EDIT: Itsekin asun 400m päässä merestä, mutta ei täällä koskaan mitään hirmumyrskyjä ole. Ehkä siis itselläni vertailukohta on hivenen erilainen, enkä osaa suhteuttaa tuulen voimaa.

[Filago]

Varsinaisesti meinasin ottaa kuvaa Rocoton raakileesta jonka viereen ilmaantunut toinenkin, josta tosin ei vielä tiedä alkaako kasvaa. Arvatkaapa tarkensiko kamera innolla koivuangervoon, jonka suojissa Rocoto ulkoilee yhdessä Rocopican kanssa. Nämä ovat siis olleet nyt ympäri vuorokauden pihalla, en ole siirrellyt edes tuon muovihäkkyrän suojaan. Eli ei kuvaa, kuva tulee kun osaan käyttää kameraani.. ehkä joskus?

Otinpa sitten sisällä pari kuvaa ikkunalautaosastolta. Short Yellow Tabasco jonka lehdet ovat todella pienikokoisia ja kasvi muutenkin pienikokoinen, on nyt alkanut kukkia ja pukata palonalkuja. Saa minun puolestani kukkia vapaasti, katsotaan sitten syksyllä mikä oli tulos.


By filago,  at 2008-06-06

Naokisoman siemenpankista peräisin oleva ja hiukan myöhään kylvetty PI441551 on sekin alkanut kukkia. Kaunis ja hämmästyttävän iso (läpimitta yli 2 cm) kukka.


By filago at 2008-06-06

Sitten aikaisemmin ketjussa, jossa oli puhetta varkaista mainitsin, että kun minulla on kerran kaksi Nagaa niin toinen saa olla koekaniini vapaan kasvatuksen suhteen. Tässä on nyt tuo vapaasti ulkona kasvava yksilö, männyn siitepölyn peitossa, kuvattuna vain alakerran varas, joka on keksinyt että kukkimista ei kannata jättää vain latvuston toimialaksi. Saa nähdä onko se yhtä vakuuttunut kuin latvus siitä että homman nimi on kukat, ei hedelmät. Kukkia ropissut kymmenittäin ( kesän loppuun mennessä päästään varmaan satoihin ) tähän mennessä, ehkä parissa kohtaa saattaa olla tulossa raakile tai sitten ei.


By filago,  at 2008-06-06

Taustalla näkyvä riuku on Espoosta muutama päivä sitten kesälomailemaan tullut C02598. Lajike iti vähän huonosti ja tavoite kahden yksilön sijasta saimme aikaan vain yhden. Ko. kasvi ei ole Espoossa kukkinut, niin päätimme siirtää sen Hangon aurinkoon tekemään edes yhden hedelmän, että voimme yrittää ensi vuonna uudelleen lajikkeen parissa. Latvassa on jo uutta kasvua, kyllä se siitä.

Muuten kesä etenee ja kasteluvettä kuluu .

Filago, joka lueskeli Infernon päiväkirjaosiota, ja mietiskelee, että villichilien säilymisen kannalta olisi kai paras, jos niitä kasvattaisi mahdollisimman moni, ja siemenet leviäisivät laajasti ja halvalla. Mersustatus ehkä vähenisi, mutta eikös harvinaisia lajeja suojella parhaiten pyrkimällä poistamaan harvinaisuus tekemällä lajista yleinen?

[PK]

Filago, joka lueskeli Infernon päiväkirjaosiota, ja mietiskelee, että villichilien säilymisen kannalta olisi kai paras, jos niitä kasvattaisi mahdollisimman moni, ja siemenet leviäisivät laajasti ja halvalla. Mersustatus ehkä vähenisi, mutta eikös harvinaisia lajeja suojella parhaiten pyrkimällä poistamaan harvinaisuus tekemällä lajista yleinen?

Ei sillä kotikasvatuksella ole suojelun kannalta käytännössä mitään merkitystä. Hehkutukset pois, suunnassa jos toisessa.

[NaokiSoma]

Naokisoman siemenpankista peräisin oleva ja hiukan myöhään kylvetty PI441551 on sekin alkanut kukkia. Kaunis ja hämmästyttävän iso (läpimitta yli 2 cm) kukka.

Et kyllä hirveän myöhään kylvänyt, kun minulla viime kesänä kukinta olkoi vasta joskus pitkällä heinäkuussa...

[Filago]

Sain nimimerkki Nickyltä vaihdossa muutaman erikoisemman siemenen: ainokainen onnistunut risteytyspalko kantoi sen verran siemeniä, että muutama riitti Hankoonkin ja ikkunalla on nyt kaksi kasvia, hiukan erilaisia kooltaan ja kasvutavaltaan. Ensimmäinen yksilö avasi tänään ekan kukkansa, ja tässä tuleekin nyt sitten arvauskilpailu: arvaa vanhemmat .

Ensin yleiskuva kasvista: suuret hiukan naisen kämmentä pienemmät lehdet, vahva tukematta pystyyn kasvava varsi ja nuppuja per lehtihanka 2-3 (yksi iso, loput pikkuisia) näissä ekoissa jotka näkee tarpeeksi laskeakseen.


By filago, at 2008-06-12

Sitten kukka edestä: koko vajaa kaksi senttiä, himmeänpuoleinen ja pieni vihreäsävyinen kuvio, palhot valkeat.

By filago at 2008-06-12

Ja kukka takaa, calyxissa pienet mutta selvät hampaat, kukan terälehtien ulkopinnan väri vihreänkeltainen.


By filago,  at 2008-06-12

Ja sitten vaan arvaamaan.

Ja Nicky, mitenkäs omat kasvatuksesi, joko niistä näkee kukat ja joko palotkin?

Filago, joka odottaa jännityksellä tuottaako tämä tai toinen yksilöni muutakin kuin kukkia, mahtaako mahdollinen risteytyksen hedelmättömyys ilmetä jotenkin...

[NaokiSoma]

Ensimmäinen yksilö avasi tänään ekan kukkansa, ja tässä tuleekin nyt sitten arvauskilpailu: arvaa vanhemmat .

Emokasvi on aika selvästi Lemon Drop, sen verran selkeät kukat siinä ovat. Lehdet ovat kuitenkin baccaa paljon tummemman vihreät ja kiiltäväpintaiset, joten se viittaisi chinenseen. Olkoon sitten isäkasviveikkauksenani joku Habanero.

[Filago]

Ja minä kun luulin että tämä olisi ollut vaikeaakin näkemättä kasveja luonnossa molempia yhtä aikaa.

Emo on todellakin ollut Lemon Drop, ja äidiltään tämä isompi yksilö on selvästikin saanut pitkät jännevälit lehtiinsä ja kukkien vihreät kuviot. Olkoonkin, että kuviot ovat ehkä kolmannes itselläkin kasvavien oikeitten Lemon Droppien kuvioiden viemästä pinta-alasta, mutta väri on oikea.

Ja isukki, se on tietojeni mukaan Red Uganda Habanero. Tässä kasvissa isän puolelta on lähinnä kukan terälehtien paksuus, sitä on vähän vaikea saada kuvassa näkymään mutta ne eivät ole ohuet ja ilmavat kuten baccalla olisi vaan chinensemäisen jäykät ja paksut. Ja aluksi kukka aukeni kellomaisena.

Sitähän ei voi koskaan olla varma onko risteytys onnistunut, mutta ainakin tällä hetkellä näyttää siltä, että kumpikaan yksilöni ei ole puhdas Lemon Drop.

Se matalampi veljeksistä, siinä on lehtiä abaut sama lukumäärä mutta kasvi on paljon matalampi, saman ikäisen chinensen kokoa. Lehdissä on myös muhkuraisuutta hiukan enemmän kuin kaverissaan. Nuppuja on näkyvissä, ekassa haaromiskohdassa neljä, seuraavat eivät vielä näy. Kunhan päästään hänekin kanssaan kukkavaiheeseen, laitan sitten kuvia.

Ja mikä mielenkiintoisinta, jos satoa tulee, pääsee näkemään minkä muotoisia, värisiä ja makuisia iPodeja saadaan.

Nyt tässä tosin on sellainen pikku kysymys, että infernon mukaan baccan ja chinensen risteytykset ovat steriilejä. Laitan varmaan aloittelijapalstalle erillisen ihmettelyn aiheesta, mutta jos se meinaa, että en tule saamaan näistä hedelmiä joissa olisi siemeniä tai itäviä siemeniä, niin sillehän ei sitten voi mitään.

Filago, joka bongaili Red Savinasta jo pari alkua jotka selvästi kasvaneet... kyllä tämä tästä.. Nagassakin pari toiveita herättävää... jeee

[NaokiSoma]

Nyt tässä tosin on sellainen pikku kysymys, että infernon mukaan baccan ja chinensen risteytykset ovat steriilejä. Laitan varmaan aloittelijapalstalle erillisen ihmettelyn aiheesta, mutta jos se meinaa, että en tule saamaan näistä hedelmiä joissa olisi siemeniä tai itäviä siemeniä, niin sillehän ei sitten voi mitään.

Jos risteytys olisi steriili, niin silloinhan F1 sukupolvi ei itäisi. Jos olet saanut nuo risteytetyn hedelmän siemenet jo itämään, niin kyllä niidenkin jälkeläiset itävät.

Itsellänikin on kasvamassa Habanero Manzano, joka on kyllä tosin mielestäni täysin chinense vaikka chileman.org väittää sen olevan chinensen ja pubescensin risteytys. Ja pubejenhan ei pitäisi risteytyä muiden lajien kanssa.

Elämän pieniä ihmeitä :wink:.

[Chilivaari]

... jos se meinaa, että en tule saamaan näistä hedelmiä joissa olisi siemeniä tai itäviä siemeniä, niin sillehän ei sitten voi mitään.

Voihan sille, paljonkin.  :lol:
Mistäpä niitä F1 hybridien siemeniä luulisit tulevan kauppaan? Niitähän myydään ammattiviljelijöille kilokaupalla.  Ehkä pienet, halvat kätöset jossakin päin maailmaa risteyttävät uudestaan ja uudestaan suuressa mittakaavassa samoja emokasveja. Ei se niin vaikeaa ole, kun sitä työkseen tekee.

Sinä voit myös, jos risteytyksestä tulee herkkuhedelmiä, juurruttaa sen oksia tulevaa satokautta varten.

[PK]

Jos risteytys olisi steriili, niin silloinhan F1 sukupolvi ei itäisi. Jos olet saanut nuo risteytetyn hedelmän siemenet jo itämään, niin kyllä niidenkin jälkeläiset itävät.

Ei se ihan noinkaan mene ;)

[Filago]

Jos risteytys olisi steriili, niin silloinhan F1 sukupolvi ei itäisi. Jos olet saanut nuo risteytetyn hedelmän siemenet jo itämään, niin kyllä niidenkin jälkeläiset itävät.

Ei se ihan noinkaan mene

Jep. Mä en ole kasveihin niin perehtynyt, mutta eläinesimerkillä se menee jossain tapauksessa niin, että F1 jälkeläisiä tulee kyllä ja ne ovat isoja ja reippaita ja ja ja. Siis tyyliin hevosen ja aasin jälkeläiset muulit ovat hienoja juhtia, mutta jos haluaa uuden muulin pitää aloittaa taas hevosesta ja aasista...

Tässä tapauksessa siis tämä nyt kasvava kasvi on se muuli, joka on siis saatu aikaan, mutta voipi olla, että se ei enää pystykään lisääntymään, ts. hedelmiä ei tule tai niissä ei ole siemeniä tai siemenet eivät idä.

Eli kuten Chilivaari ehdotti, jos yksilöni on muuten maukas, ainoa varma keino on ottaa pistokkaita. Ja jos haluan yrittää päätyä samaan, aina voi harrastaa uudelleen risteyttämistä. Kätevintä toki olisi, jos tulisi hedelmiä ja niihin itäviä siemeniä.

Ja tuo on jo nyt osoittanut omaavansa yhden Chinensemäisen piirteen joka ei varsinaisesti ole niitä parhaita: liiat nuput tuntuvat kuivuvan niille sijoilleen kovin helposti. Vieressä baccat saavat aikaan palko per nuppu ja valoa on tarpeeksi niille.

Tuorein uutinen on se, että tuo ensimmäinen kukka tuntuu kuitenkin hedelmöityneen innokkaasta tupsuttelustani, ja terälehdet tipahtivat jo. Kuvaan kunhan palon alkua on enemmän kuin jokunen milli.

Filago, joka kuolaili tänään Aji Cristalinsa palkoja, jotka ovat varmaan lähellä täyttä kokoa jo, ovat nääs isompia kuin edellinen punaiseksi kypsynyt