Muovin elintarvikekelpoisuus vesiviljelykäytössä

Aloittaja maxdrehzahl, helmikuu 13, 2009, 15:46:21 ip

« edellinen - seuraava »

maxdrehzahl

Kuinka huolissaan kannattaa olla jos itse rakennetun ebbin ravinnesäiliö ja kasvatusastia
on valmistettu muovista jossa ei ole elintarvikekelpoisuusmerkintää? Polypropyleenistä
tuo näkyy olevan tehty samoin kuin monet elintarvikeämpäritkin, mutta takaako se
mitään?

timppa

Ei kai siinä mitään pitäisi olla... jos et sitten meinaa syödä sitä itse ämpäriä (vakavalla naamalla heh heh).
Ruoka ilman chiliä on teeskentelyä!
ps. kysy siemeniä, löytyy yli 80 eri lajiketta! OTA YHTEYTTÄ SÄHKÖPOSTILLA: sir_timppa@hotmail.com

En lue yksityisviestejä!

O

Onko elintarvikemuovit aina polypropeenia? Tehdänköön laatikoita myös jostain muusta mitä pitäisi ehkä varoa? Entä altakasteluruukut tai normaalit muovit ruukut?


If a law is unjust, a man is not only right to disobey it, he is obligated to do so. - Thomas Jefferson

Kakq

Entä miten sitten mahtaa olla laita laastipaljujen suhteen? Biltemassa näytti olevan juuri sopivan kokoisia ja hintaisia paljuja omaan tarpeeseen, mutta muovin voimakas löyhkä ja öljymäisyys pisti miettimään, että kannattaakohan noita...

gurgo

Lainaus käyttäjältä: Kakq - helmikuu 22, 2009, 14:10:53 ip
Entä miten sitten mahtaa olla laita laastipaljujen suhteen? Biltemassa näytti olevan juuri sopivan kokoisia ja hintaisia paljuja omaan tarpeeseen, mutta muovin voimakas löyhkä ja öljymäisyys pisti miettimään, että kannattaakohan noita...


Mulla oli viime vuonna paljusta tehty ebb. Kasvit kyllä kasvoivat iloisesti, mutta paljusta lähtee hitusen hajuja :-\

janne80

Itse olen hieman miettinyt että jos pönttöön laittaa 200l jätesäkin ja vedet sinne ei vesi ja haiseva pönttö ole kosketuksissa keskenänsä.. pöntön pesu olisi myös tarpeetonta... vaihtaisi vain säkin toiseen ja uudet litkut sisään...

romantiikka

Lainaus käyttäjältä: janne80 - helmikuu 22, 2009, 20:00:43 ip
Itse olen hieman miettinyt että jos pönttöön laittaa 200l jätesäkin ja vedet sinne ei vesi ja haiseva pönttö ole kosketuksissa keskenänsä.. pöntön pesu olisi myös tarpeetonta... vaihtaisi vain säkin toiseen ja uudet litkut sisään...


Mutta sittenhän siitä säkistä taas liukenee kaikenlaista kun eihän sekään ole elintarvikekelpoista tavaraa.

Jos miettii tälläisiä asioita kannattaa miettiä kannattaako kasvatella niitä chilejä laisinkaan?
Tai voi jatkaa miettimistä esim:

Kenen mielestä siellä kaupassa olevissa salaateissa ne verkkoruukut ovat elintarvikekelpoisia?
Entäs ne muovilaatikot johon ne laitetaan esille?
Ja se pussi siinä salaatin ympärillä?

Entäpä siellä kasvihuoneella josta ne tulevat,onko siellä kaikki materiaali myös elintarvikekelpoista?
Ne kasvatuslaarit,ne kastelu letkut?
Mites sen puutarhurin kädet,onkohan nekään elintarvikekelpoista tavaraa,mitä jos hän ei pessytkään käsiään?

Onko sinun astiasi josta syöt elintarvikekelpoisia?


janne80

Noh... Nuo laastisangot haisevat todella voimakkaalle ja saattavat oikeesti sisältää mitä tahansa. Jos ei haitallista ihmiselle niin ehkä kasveille. Hieman haiskahtaa että tätä nyt paisutellaan hieman liikaa.
Syvällä rintaäänellä voin kuitenkin sanoa että tuollaiset vesiastiat joihin pääsee kasvamaan kunnon bakteerikanta ja alkaa haista hieman viemärille kiitos venähtäneen vedenvaihdon tms. on todella paskamaisia pestäviä etenkin epätasaisen pistansa ansiosta. Tarkoitin että jos siitä selviää muutaman sentin pussin vaihdolla sanoisin että on tehnyt viisaan valinnan.

En oikein käsitä kuinka asioiden miettiminen estäisi/haittaisi minkään asian kasvatusta. Tämä ei ollut silti kysymys joten ei tarvitse vastata.

Vastatakseni jollakin lailla kysymykseesi niin luulen voisin syödä viikon samalta lautaselta (elintarvikekelpoiselta tai not) ilman että vatsa sanoisi asiaan mitään ellei.
a) ajattelisi että onhan meillä pesukonekkin
b) eukko varmaan kieltäisi


Lainaus käyttäjältä: romantiikka - helmikuu 22, 2009, 20:55:58 ip
Lainaus käyttäjältä: janne80 - helmikuu 22, 2009, 20:00:43 ip
Itse olen hieman miettinyt että jos pönttöön laittaa 200l jätesäkin ja vedet sinne ei vesi ja haiseva pönttö ole kosketuksissa keskenänsä.. pöntön pesu olisi myös tarpeetonta... vaihtaisi vain säkin toiseen ja uudet litkut sisään...


Mutta sittenhän siitä säkistä taas liukenee kaikenlaista kun eihän sekään ole elintarvikekelpoista tavaraa.

Jos miettii tälläisiä asioita kannattaa miettiä kannattaako kasvatella niitä chilejä laisinkaan?
Tai voi jatkaa miettimistä esim:

Kenen mielestä siellä kaupassa olevissa salaateissa ne verkkoruukut ovat elintarvikekelpoisia?
Entäs ne muovilaatikot johon ne laitetaan esille?
Ja se pussi siinä salaatin ympärillä?

Entäpä siellä kasvihuoneella josta ne tulevat,onko siellä kaikki materiaali myös elintarvikekelpoista?
Ne kasvatuslaarit,ne kastelu letkut?
Mites sen puutarhurin kädet,onkohan nekään elintarvikekelpoista tavaraa,mitä jos hän ei pessytkään käsiään?

Onko sinun astiasi josta syöt elintarvikekelpoisia?



ZENGROW

helmikuu 23, 2009, 21:22:51 ip #8 Viimeisin muokkaus: helmikuu 23, 2009, 21:33:33 ip käyttäjältä ZENGROW
Samaa tavaraa voi olla elintarvikekelpoisena ja ei elintarvikekelpoisena. Käytännössä tarkoittaa kyseisen aineen puhtausluokkaa.

Eli kun on päätetty että joku aine sopii elintarvikekäyttöön (esim. polypropeeni) on raaka-aine mistä elintarvikekelpoisia esineitä tehdään oltava puhdasta. Raaka-aine ei saa sisältää haitallisia aineita kuin tietyn sovittujen rajojen puitteissa (EU määräyksiä).

Joissain muoveissa voi olla haitallisia kemikaaleja ym. aineita jotka voidaan laskea epäpuhtaiksi.

Monet ravinteet ja ruukut on tarkoitettu normi kukille joita ei ole tarkoituskaan syödä ja ei ole väliä mistä ne on tehty.

On eri asia sitten missä menee rajat ja kuinka tarkasti näitä asioita kannattaa miettiä. Ei kai pienestä epäpuhtaudesta silloin tällöin ole haittaa, mutta itse pyrin syömään ruokani puhtaalta lautaselta.

Ne verkkoruukut ja muovipussit on muuten elintarvikemuovista ja kasvihuoneissa sekä elintarviketeollisuudessa on muutenkin näitä asioita mietitty. Käytännössä kaikki osat ei tarvi olla elintarvikekelpoisia vaan kyse on siitä ylittyykö haitallisten aineiden raja-arvot jossain tarkastellussa kokonaisuudessa.


Lainaus käyttäjältä: O - helmikuu 14, 2009, 13:20:49 ip
Onko elintarvikemuovit aina polypropeenia? Tehdänköön laatikoita myös jostain muusta mitä pitäisi ehkä varoa? Entä altakasteluruukut tai normaalit muovit ruukut?




O

Mitenkäs sopii uusiomuovi? Tulin vahingossa ostaneeksi tuollaisen ämpärin vesiviljelyyn..
If a law is unjust, a man is not only right to disobey it, he is obligated to do so. - Thomas Jefferson

Ryhis

Aiheesta erittäin kattavasti oli muistaakseni ketjussa "laastipaljut hydrossa".
https://horinablogi.blogspot.com/<br /><br />Rohkeus lähtee vatsasta, muu on pelkkää vimmaa.<br /><br />
Lainaus käyttäjältä: mohla"Kokoamisohjehan on vain valmistajan mielipide asiasta ja kaikki mielipiteet eivät ole yhtä arvokkaita kuin toiset
<br><br>https://twitter.com/Yrtithepreaa

tonttu

Mites toi multa sitten? Siinähän voi olla myyräkuumetta ja kaikkee muutakin todella inhottavaa, voikos siinä kasvattaa chilejä, kun tuommoinen multa ei taida olla kovinkaan elintarvikekelpoista?

Eli toisinsanoen, kasvit on aika tehokkaita pilkkomaan vain parhaat palat niihin hedelmiin. Jos on joitakin kasveja, jotka tätä ei kunnolla tee, niin niitä taasen ihminen ei suostu syömään. Näin niinkuin maalaisjärjellä.

Neutroni

Uusiomuovin käsittelyssä tarivtaan rankemmat mömmöt. Uusioelintarvikemuovia ei taida olla.

Muovien ominaisuuksien muuttamiseen käytetään monenlaisia kemikaaleja, joista osa on hyvinkin haitallisia. Niillä voi olla syöpää aiheuttavia tai hormonivaikutuksia, ja osa aineista on sellaisia, että ne kertyvät maaperästä kasveihin ja edelleen kasveja syöviin eläimiin. Eivät ne muuten ongelmallisia olisikaan, jos kasvit pilkkoisivat ne aineenvaihdunnassaan.

Sitä tuskin on tutkittu, mitä jostain tietystä purkki X:stä irtoaa, joten jonkinlaisen pienen riskin siinä ottaa, kun käyttää muita kuin elintarvikelaatuisia astioita viljelyyn. Itse hommasin elintarvikemuoviset laatikot, mutta niissä on pahana puolena kolminkertainen hintalappu halpalaatikoihin verrattuna. Mutta kun sitä on muutenkin käyttänyt rahaa aivan järjettömästi, tyhmää sitä sitten on tuollaisesta turvallisuusasiasta viimeistä satasta tinkiä. Eipähän tarvitse sitten miettiä sitä, onko niissä jotain vai ei. Vaikka itsellä ei niin väliä pitäisikään, mistä sitä tietää vaikka lapset innostuisivat tai antaisi chilejä jollekin raskaana olevalle tai muuten herkälle.

Varmasti jotkut haisevat laastipaljut kannattaa suosiolla hylätä, mutta niitä on kyllä hyvin puhtaan ja siistin oloisia polyeteenilaatikoita, esim. Ikean säilytyslaatikot. Voi olla, että sellaisesta ei kovin paljoa liukene, mutta varmuuden saaminen on käytännössä liki mahdotonta. Kaikki vaaralliset aineet eivät haise eivätkä maistu. Yksi mahdollisuus tietysti on käyttää halpaa astiaa ja eristää se vedestä elintarvikelaatuisella polyeteenikalvolla, mutta vaivansa siinäkin on.

Pankkipoju

Lainaus käyttäjältä: Neutroni - heinäkuu 01, 2010, 10:54:45 ap
Uusiomuovin käsittelyssä tarivtaan rankemmat mömmöt.


Ei kait?

Mun ymmärtääkseni meillä on kahdenlaisia polymeereja (muoveja)....

1. Semmosia joissa makromolekyylit pysyy spagettina intermolekyylisten (tää on oma suomennos) voimien niputtamana.
2. Sellaisia jossa polymeeririmpsujen välillä on kovalenttisia sidoksia.

Ainoastaan nuita ekoja voi ylipäätänsä uudelleenkäyttää, koska ei tietenkään voi olla mitään tapaa rikkoa molekyylisidoksia polttamatta koko puaskoo (verrtttt. kumisaapas).

Kovasti olen sitä mieltä että muovit (kohdan 1. jutut) voidaan uusiokäyttää täsmälleen samalla tapaa kuin ne käsiteltiin ekallakin kertaa. Eli teoriassa neitseellisenä materiaalina niin kauan kuin makromolekyylejä ei pätkitä. Ei mitään havaintoa miten pitkiä käytännössä ovat, ymmärtääkseni muutama kymmenen tuhatta molekyyliä jonossa tai jotain.

Neutroni

Lainaus käyttäjältä: Pankkipoju - heinäkuu 01, 2010, 15:53:39 ip
Kovasti olen sitä mieltä että muovit (kohdan 1. jutut) voidaan uusiokäyttää täsmälleen samalla tapaa kuin ne käsiteltiin ekallakin kertaa. Eli teoriassa neitseellisenä materiaalina niin kauan kuin makromolekyylejä ei pätkitä. Ei mitään havaintoa miten pitkiä käytännössä ovat, ymmärtääkseni muutama kymmenen tuhatta molekyyliä jonossa tai jotain.


Teoriat ovat vain enemmän tai vähemmän vajavaisia malleja todellisuudesta, niin tässäkin. Muoveissa on varsinaisen polymeerin lisäksi erilaisia lisäaineita: pehmentimiä, UV-suoja-aineita, väriaineita, jäämiä polymerointivaiheesta ja ties mitä. Elintarvikemuovissa on luonnollisesti huomattavasti rajoitetumpi sallittujen lisäaineiden lista.  Lisäaineet ovat niitä, jotka voivat liueta ja aiheuttaa haittaa. Polymeerit itse ovat varsin stabiileja.

Pankkipoju

Lainaus käyttäjältä: Neutroni - heinäkuu 01, 2010, 16:08:18 ip
Elintarvikemuovissa on luonnollisesti huomattavasti rajoitetumpi sallittujen lisäaineiden lista. 


Mitenkäs näiden puuttuvien aineiden poissaolo ny sit estää uudelleenkäytön?

Itselleni tulee mieleen että molekyylispagetti on sen verran höttöistä että pieniä molekyylejä sinne väliin edelleen menee, vaikka olisivatkin nyrhitty molekyylisidoksin (kumi <-> öljy)...
Eli että käytännössä juuri käyttö kontaminoisi elintarvikesälän epäkelpoon puhtauteen. Tämä siis teoria, en oikeasti tiedä.

Neutroni

Lainaus käyttäjältä: Pankkipoju - heinäkuu 01, 2010, 16:26:28 ip
Mitenkäs näiden puuttuvien aineiden poissaolo ny sit estää uudelleenkäytön?


Syy voi olla tuossa mainitsemassasi, että kierrätyksessä ei voi olla varmuutta onko muoviin joutunut käytössä jotain vierasaineita. Tai sitten ihan se, että elintarvikemuoveja ei erotella mitenkään kierrätyksessä. Kierrätetyn polyeteenin palasta lienee kallista määrittää, onko se elintarvikemuovia vai ei. Halvempaa on sulattaa kaikki samaan pönttöön ja tehdä siitä ei-elintarvikelaadun polyeteeniä. Lisäksi asiassa voi olla jotain määräyksiä, en tunne sitä sen tarkemmin.

tonttu

Kyllähän esimerkiksi ibc-kontit valmistetaan täysin kierrätysmuovista. Ja myöskin kuluneisiin ibc kontteihin sulatetaan vaan uusi sisusmuovi ja metallikehikko käytetään sellaisenaan. Tämä siis tietoa näitä valmistavan/kierrättävän/vuokraavan yrityksen sivuilta, kun omaa konttia etsin. Näissä konteissaan säilytetään kaikkea mahdollista kemikaaleista, lannoitteisiin ja jopa elintarvikkeisiin/ juomavesiin. Meinaakko, että niillä on omat sulattamot elintarvikemuoveja ja muita muoveja varten?

Neutroni

heinäkuu 02, 2010, 13:34:39 ip #18 Viimeisin muokkaus: heinäkuu 02, 2010, 13:36:48 ip käyttäjältä Neutroni
Lainaus käyttäjältä: tonttu - heinäkuu 01, 2010, 19:16:12 ip
Kyllähän esimerkiksi ibc-kontit valmistetaan täysin kierrätysmuovista. Ja myöskin kuluneisiin ibc kontteihin sulatetaan vaan uusi sisusmuovi ja metallikehikko käytetään sellaisenaan. Tämä siis tietoa näitä valmistavan/kierrättävän/vuokraavan yrityksen sivuilta, kun omaa konttia etsin. Näissä konteissaan säilytetään kaikkea mahdollista kemikaaleista, lannoitteisiin ja jopa elintarvikkeisiin/ juomavesiin. Meinaakko, että niillä on omat sulattamot elintarvikemuoveja ja muita muoveja varten?


En tiedä, en ole varma, etteikö elintarvikemuoviakin jossain kierrätetä. Ainakaan sitä ei tehdä noissa Tellus-laatikoissa, joita ostin ebbiin.

Kai tuossakin joku tolkku pidetään, en kuitenkaan usko, että jos minä tilaan polyesterihartsia tuollaisen kontillisen ja kierrätän sen, seuraavaksi se huuhdottaisiin ja siihen pakattaisiin jotain elintarviketeollisuudelle menevää ruuan raaka-ainetta.

Ainakin tämä firma mainostaa tekevänsä elintarviketeollisuudelle omat kontit. En tiedä, kuuluuko tuohon "räätälöintiin" muovilaatu vai vain mekaaninen rakenne.