Aloittelijoiden chilikysymykset. Kysy täällä ensin!

[MiM]

Sade- ja järvivesi ovat parasta kasteluvettä. Suoveteen en ota kantaa.

Olen farmilla monina kesinä pumpannut puolen kilometrin päässä olevalta suolammelta vettä, jos sateet ovat jääneet vähiin ja sadevesivarastot lopussa. Suo(lampi)veden happamuuden ja humuspitoisuuden vuoksi on sitä annettu enimmiten perennapenkeille ja semmoisille viljelykasveille, joiden ei tuosta happamuudesta oleta kärsivän liikaa. Salaatit ja muut välittömästi syötävät kasvit on sitten kyllä kasteltu porakaivovedellä, mitä on seisotettu saavissa tai kastelukannuissa ainakin seuraavaan päivään. Toki on kasveja, jotka suovedestä suunnilleen riemuitsisivat; rodot ja pensasmustikat tulevat ensimmäisenä mieleen.

Miksi porakaivovesi pitää seisottaa ennen kuin sitä annetaan kasveille? Lämpö on ainoa syy seisottamiseen mikä tulee minulle mieleen, mutta silloin seuraavaan päivään (yön yli, ulkona) seisottaminen ei ole välttämättä paras ratkaisu?

[Huru-ukko]

Samalla linjalla Hotvelon kanssa, kaivovesi on hyvä seisottaa yön yli ennenkuin sen käyttää kasteluun.
Ja ainoa syy itselle on juuri se, että se on liian kylmää kasveille annettavaksi samantien.

Ja se illalla pumputtu vesi sinne kuution tankkiin lämpenee varmasti seuraavan päivän aikana illaksi, koska illalla kastelu on tehokkainta siihen aikaan kesällä kun joutuu kastelemaan mahdollisen kuivuuden takia.

Ja siihen aikaa kesää on ja yötkin lämmenneet, eli se vesi todellakin lämpenee siellä yölläkin kesäkuussa jo.

Omasta kuution tankista menee vesi ensin kasvarin seinustalla olevaan 200 litran muovitynnyriin, josta menee letku erikseen kasvarin sisälle 150 litran tynnyriin. Samaisesta ulkona olevasta tynnyristä tulee tällä hetkellä vesi autovalvejen kautta resoihin.

[MiM]

Jep, jep, jos lämpö on syynä, kyselin lähinnä oliko jotain muita syitä.

[Cannedheat]

Sade- ja järvivesi ovat parasta kasteluvettä. Suoveteen en ota kantaa.

Olen farmilla monina kesinä pumpannut puolen kilometrin päässä olevalta suolammelta vettä, jos sateet ovat jääneet vähiin ja sadevesivarastot lopussa. Suo(lampi)veden happamuuden ja humuspitoisuuden vuoksi on sitä annettu enimmiten perennapenkeille ja semmoisille viljelykasveille, joiden ei tuosta happamuudesta oleta kärsivän liikaa. Salaatit ja muut välittömästi syötävät kasvit on sitten kyllä kasteltu porakaivovedellä, mitä on seisotettu saavissa tai kastelukannuissa ainakin seuraavaan päivään. Toki on kasveja, jotka suovedestä suunnilleen riemuitsisivat; rodot ja pensasmustikat tulevat ensimmäisenä mieleen.

Mites noiden Chilien kanssa. Oletko antanut myös Heille tuota suolampivettä? Jos olet, niin mikä oli heidän reaktionsa?

PS. Minä kaatelen (pilaantuneet) viininjämät rodoille ja kyllähän tykkäävät.

[HotVelo]

Mites noiden Chilien kanssa. Oletko antanut myös Heille tuota suolampivettä? Jos olet, niin mikä oli heidän reaktionsa?

Juu, en suo(lampi)vettä anna millekään kasvihuonekasveille. Kuivalla kaudella sitä menee ensinnä perennapenkeille, vaikkei se lisähapattaminen niillekään niin hyvä ole. Mutta kun tuo vaihe on kuitenkin yleensä väliaikainen, ja yksikin sadepäivä tai railakkaampi ukkoskuuro riittää täydentämään sadevesivarastoja varsin pitkälle, niin ei se kukille suurta haittaa tee. Sadevettä panttaan syötäville kasveille kasteluvedeksi tuolloin niin pitkään kuin sitä suinkin riittää ennen porakaivoveteen turvautumista. Jos kuivuus jatkuu pitkään, niin sitten saavat porkkana-, retiisi- ym. juurespenkit myös suovettä juodakseen.

Minä en (chilien) multakasvatuksessa ph-arvoja ole koskaan mittaillut, mutta vesiviljelyn asiantuntijat varmaan osaavat kertoa, mikä voi vahvasti humuspitoisen happaman (näin jossain arvon 4 heitettynä tekstin sekaan) veden vaikutus mahtaisi olla. Nyt sitten pitää mainita, ennenkö tätä näkemystä kohta korjataan, että suotyyppi vaikuttaa sen veden happamuuteen. Joillain suotyypeillä veden ph taitaa olla jopa neutraali. Mutta lähtökohtaisesti sen voi olettaa olevan hapanta. Ellei nyt sitten asu paikassa, missä voi ottaa kasteluveden suon keskellä olevasta hetteestä (lähteestä).

Porakaivoveden seisottaminen on tosiaan ensisijaisesti lämpötilakysymys. En ole mitannut, mutta väitän, että sen lämpötila ei vuodenajasta riippumatta ainakaan meillä paljon +4 asteen lämpötilasta heitä. Tykkään sitten sanoa veden hapettuvan samalla kun se lämpenee, mutta sen näkemyksen saa, jos niin haluaa, rinnastaa homeopatiaan uskottavuudeltaan.

[Cannedheat]

Minä en (chilien) multakasvatuksessa ph-arvoja ole koskaan mittaillut, mutta vesiviljelyn asiantuntijat varmaan osaavat kertoa, mikä voi vahvasti humuspitoisen happaman (näin jossain arvon 4 heitettynä tekstin sekaan) veden vaikutus mahtaisi olla. Nyt sitten pitää mainita, ennenkö tätä näkemystä kohta korjataan, että suotyyppi vaikuttaa sen veden happamuuteen. Joillain suotyypeillä veden ph taitaa olla jopa neutraali. Mutta lähtökohtaisesti sen voi olettaa olevan hapanta.

Olen aloittelijan tyhmyyksisäni antanut itseni ymmärtää, että Chili on ennen suon kuin saven kasvi. Ja juu suo ja suo ovat kyllä erilaisia, jopa veden väritkin ovat melkein kirkkaasta (lähellä oleva suo), lähes täysin mustaan, jossa kalatkin ovat mustia.

Tykkään sitten sanoa veden hapettuvan samalla kun se lämpenee, mutta sen näkemyksen saa, jos niin haluaa, rinnastaa homeopatiaan uskottavuudeltaan.

Pintatieteestä hieman entisessä elämässä "tietävänä" niin olet oikeassa. Lämpötilan noustessa molekyylien liike kasvaa ja veden (vedellähän ei oikeastaan ole mitään mitattavaa pintaa. Ei edes jäällä) happipitoisuuskin todennäköisesti tällöin kasvaa, vaan onko se hyvä asia kasveille? Eivätkö kasvit kaipaisi ennemminkin hiilidioksidilla kyllästettyä "Sodastream- vettä"? Pelle Pelottomat?

[Cannedheat]

Heitänpähän!

Kasvit rakastavat pienen mökkini lämmön nousua. Nauttivat, eli reagoivat.  Hiilidioksidi nousee, ei välttämättä häkä.

Ja aito kysymys: kiljukaljan, eli kotiviinin teko chilien luona olisi varmasti "tehokasta".  CH

[Cannedheat]

Häkellyttävää, vaan Chocolate Fatallii räjähti kasvamaan! Muut ovat vain pitkiä koripalloilevia neitejä. Olipa raju yö kyllä!

[Miquel]

Lämpötilan noustessa molekyylien liike kasvaa ja veden happipitoisuuskin todennäköisesti tällöin kasvaa, vaan onko se hyvä asia kasveille? Eivätkö kasvit kaipaisi ennemminkin hiilidioksidilla kyllästettyä "Sodastream- vettä"? Pelle Pelottomat?

Juurille kelvannee hapetonkin vesi, biotoopeille vesiviljelyssä extrahappi on taasen ihan hyvä juttu.

[Dada]

Vanha kansa uskoo munankuorien käyttöön, ja että ne estäisi joitakin tuholaisia. Itse en ole koskaan testannut, onko kukaan muu?

Toisekseen haluan kysyä lannoitus/kastelupolitiikasta. Lannoitusohjeita annetaan ml/l, mutta kukaan ei oikein ota kantaa sitten kastelutyyliin. Olettaisin että toinen antaa kunnolla kuivahtaa/nuupahtaa ennen kastelua ja toinen pitää tasaisemman kosteana jollei jopa märemmän puolella. Eikö lannoitteiden määrä kannattaisi laskea ml/vko, eikä ml/l?


 

[Monsesteri]

Vanha kansa ja Ilta-Sanomat http://www.ruokala.net/ajankohtaista/olisitko-uskonut-11-nerokasta-kayttotarkoitusta-munankuorille/1288689232206 uskovat kananmuniin.. itsekin tulin tänne samaa kyselemään. Toimi tai ei niin nopealla googlailulla kananmunan kuorista ei ole muuta, kuin iloa kasville (kalsium) elikkäs hienonsin saksilla ja heittelin vähän mullan päälle. Ei se ota, jos ei annakkaan vai miten se meni

[Chilivaari]

Eikö lannoitteiden määrä kannattaisi laskea ml/vko, eikä ml/l?

Ei missään nimessä.
Eihän tuosta ottaisi selvää Erkkikään. Ja se johtaisi massiivisiin liikalannoituksiin.
Oikea suhde olisi ml/uusi kasvu vaikka grammoissa.
Mutta eihän tuo ole mahdollista mitata. Kasvista pitäisi riipiä uudet lehdet ja punnita ne. Näin juttu kuitenkin on, kasvukaudella enemmän lannoitusta ja talvella ei juuri ollenkaan.

[Dada]

Löytyi näköjään alkuperäinenkin lähde, jostain syytä kuitenkin nro 12 poistettu Suomen kirjoituksesta
http://www.goodhousekeeping.com/home/green-living/reuse-eggshells-460809

Lontooksi hakemalla löytyy useampia artikkeleita, mutta olettaisin että enemmän järkeä salaateille ja muille puutarhakasveille joita nuo etanat ja muut kiusaavat.

Mitäs chilit pitävät lisäkalsiumista jota tuosta munankuoresta saisi?

[unenkuva]

Vanha kansa uskoo munankuorien käyttöön, ja että ne estäisi joitakin tuholaisia. Itse en ole koskaan testannut, onko kukaan muu?

Toisekseen haluan kysyä lannoitus/kastelupolitiikasta. Lannoitusohjeita annetaan ml/l, mutta kukaan ei oikein ota kantaa sitten kastelutyyliin. Olettaisin että toinen antaa kunnolla kuivahtaa/nuupahtaa ennen kastelua ja toinen pitää tasaisemman kosteana jollei jopa märemmän puolella. Eikö lannoitteiden määrä kannattaisi laskea ml/vko, eikä ml/l?

Chilivaaria kompatakseni, esim. Puutarhan kesää ja moni muitakin lannotteita (mm. Biobizz) voi antaa jokaisella kastelukerralla.

[Dada]

Chilivaaria kompatakseni, esim. Puutarhan kesää ja moni muitakin lannotteita (mm. Biobizz) voi antaa jokaisella kastelukerralla.

Kiitoksia kommenteista, itse tosiaan menen biobizzillä joten aika turvallista enkä ole onnistunut antamaan övereitä Kasvu vaan tyssäs parvekkeelle heiton jälkeen kun aika viileä ja taivas on edelleen lonkeron värinen. Aurinkosäitä odotellessa! 

[paapo]

Joko kannattaa huolestua? Chilit ovat olleet jo pari viikkoa yhteensä päivisin pihalla auringon paisteessa (ei kumminkaan peräkkäisinä päivinä) ja eilisen jälkeen ilmestyi tämmösiä.

[unenkuva]

Palanut. ei tarvi huolestua. Vähemmän suoraa auringonpaistetta jonkun aikaa

[paapo]

Palanut. ei tarvi huolestua. Vähemmän suoraa auringonpaistetta jonkun aikaa

Ihmetyttää vain, että miksi tuo ei ole aiemmin palanut vaikka onkin suorassa paisteessa ollut pidempiäkin aikoja.

[unenkuva]

Palanut. ei tarvi huolestua. Vähemmän suoraa auringonpaistetta jonkun aikaa

Ihmetyttää vain, että miksi tuo ei ole aiemmin palanut vaikka onkin suorassa paisteessa ollut pidempiäkin aikoja.

Valon ja uv-säteilyn määrä on lisääntynyt kevään edetessä

[Huru-ukko]

Ei ole palanut, jos palaa koko lehteen tulee isomalle alueelle vaalentumia. Nuo on liian selkeärajaisiakin palojäljiksi.
Ehkä mekaaninen vaurio, tai yhtenä vaihtoehton joku toukka nakertelee lehtisolukkoa alhaaltapäin.

Onko tuossa koko vaurio, vai onko niitä koko kasvin alueella ?.