Aloittelijoiden chilikysymykset. Kysy täällä ensin!

[Majavaraani]

Mä mietin että onko saman lajin eri lajikkeilla yhtäläisyyksiä keskenään ja toisaalta eroavaisuuksia toisiin lajeihin, maun ja poltteen suhteen? Oma suu ei ole vielä niin harjaantunut että osaisin sanoa.

[höppänä]

Ostin 9% vetyperoksidia, kasvit ovat hydrosorassa passiivihydroissa. Mitenkähän tuota kannattaisi käyttää, ja paljonko litraan lientä?

[fiba]

Kun on niitä taimia kasvamassa sen verran runsaasti ettei sitä enää jaksa hienostella mitään erillisiä pintakerroksia jokaisen ruukunvaihdon tai mullanlisäyksen yhteydessä

On siinä vaivansa. Lisähankaluus on sekin ettei voi niin helposti kokeilla sormella kosteutta.
Mä olen silti roiskinut rutiinilla halpaa rautakaupan lecasoraa taimiruukkujenkin päälle. Se ehkä tasaa kosteutta ettei pinta kuivu niin koppuraksi, ja estää ehkä vähän ötököitä. Varsinkin kookoskuidulla tuo tuntuu hyvältä. On tullut fiilis että se kookos vasta on oikea ötökkämagneetti, ja ainakin harsosääsket viihtyy siinä liian hyvin!

Mä käytän rutiinilla kaikki käytetyt mullat ja kookokset maanparannusaineena plantaashillani tuolla Rukkamäessä, joka on vanhaa savista peltomaata. Varmasti tekee lecasora hyvää siellä ainakin...

Aika vähällä vaivalla sen kourallisen siihen ruukun päälle laittaa, kun on rutiini. Samoin mä sikseen laitan myös ruukun pohjalle sitä. Aina on ämpäri lecaa esillä kun jotain istuttelen ...

Yksi haittapuoli on kyllä saanut harkitsemaan koko soran hylkäämistä: niitä papanoitahan sitten rohisee aina lattialla ... 

Ruukku/leca-sora mullan pinnalla ei estä harsopenteleitä, muista ötököistä ei kokemusta. Harsosääsket oikein villiintyivät lisääntymään viime kaudella kun laitoin multakasveille tuuman soraa pinnalle.
"Fungus Gnat Off" auttoi nyt talvella paljon paremmin, mutta ei vienyt ihan kaikkia yksilöitä ja nyt niitä taas sikiää taimiruukuissa.

[Nebs]

Missä vaiheessa taimet voi tunnistaa lajiensa edustajiksi vai toimiiko se vain kukista ja täysikasvuisista kasveista. Onko baccatumin taimilla esim. isommat lehdet kuin muilla?

[Jani M]

Missä vaiheessa taimet voi tunnistaa lajiensa edustajiksi vai toimiiko se vain kukista ja täysikasvuisista kasveista. Onko baccatumin taimilla esim. isommat lehdet kuin muilla?

Lajit usein voi karkeasti tunnistaa kasvutavasta ja lehtien muodoista. Baccatumit ja chinenset kasvavat aivan eri tavalla esimerkiksi. Harjaantunut silmä kyllä erottaa helpostikin siinä vaiheessa, kun oikeat lehdet ovat jonkinaikaa ehtineet kasvaa ja kasveilla muutenkin kasvu on jo lähtenyt vauhtiin. Chinenset kasvavat tyypillisesti aluksi isolehtisinä ja matalina, baccatumit pyrkivät kasvamaan korkeutta ja kasvattavat erityyppisiä lehtiä. Lehtien varret ovat usein pidemmät myös. Annuumien ja chinenseiden erot ovat vähän vähemmän radikaaleja, yleensä annuumissa on paljon sileämmät lehdet, eikä annuumit kasva ihan niin tiheänä kuin chinenset. Viimeistään kukista tunnistaa lajit sitten varmemmin. Lajikkeet ovatkin sitten jo ihan eri asia, on olemassa niin samankaltaisia lajikkeita, ettei kaikista voi mennä sanomaan varmaksi.

Tuossa nuo yleisimmät lajit, frutescens usein voi näyttää hyvinkin annuumin kaltaiselta, mutta kukkavarret ja kukkien heteet paljastavat frutescensin kyllä. Pubescens on taas tyypillisesti karvapintainen ja haarautuu leveästi.

[sorrii]

Ostin 9% vetyperoksidia, kasvit ovat hydrosorassa passiivihydroissa. Mitenkähän tuota kannattaisi käyttää, ja paljonko litraan lientä?

Liquid Oxygen sekä OxyPlus -valmisteet ovat 17% vetyperoksidia: Edelliselle on ollut ohje tallella ja kopsattuna tuonne: [laske siitä suurinpiirtein]
http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=1668.1495;wap2

PS. EU'ssa tiukennettiin noiden räjähdysaineisiin käytettävien kemikaalien määräyksiä joku aika sitten ja on näidenkin aineiden pitoisuutta laimennettu. OxyPlus on nyt 12% ja esim. Pavunvarren sivulla puhutaan annostuksesta 75ml/10l ... Tuolla 9% se siis olisi ~1ml/l [kaksinkertainen tuon vanhan ohjeen määriin, siis]

[chipe]

Missä vaiheessa taimet voi tunnistaa lajiensa edustajiksi vai toimiiko se vain kukista ja täysikasvuisista kasveista. Onko baccatumin taimilla esim. isommat lehdet kuin muilla?

Kysymyksen innostamana kokeilin tuossa juuri vähemmän harjaantuneilla silmilläni "arvaa laji" -leikkiä omaa taimistoani kastellessa. Tuo kun tarjoaa vallan mainion kokeilukentän arvailulle: paaljon taimia, paaljon lajeja kaikista neljästä päälajista (+yksi frute eli Tabasco), lajit keskenään sekaisin vieri vieressä, nimikyltit pieniä huomaamattomia ruukkujen reunoilla, enkä oikein muista mikä on missäkin .

Pubet on karvaisine lehtineen ja vielä karvaisempine varsineen helppo tapaus, ne erottaa selvästi. Yleensä noilla on vielä tapana kasvaa joko poikkeuksellisen nopsaan haaroittuen tai vaihtoehtoisesti kapean kuusen näköisenä niin että lehdet taipuu osapuilleen varteen asti (en tiedä onko tuo ihan normaalia, mutta niin mulla suuri osa tekee).

Chinenset on seuraavaksi helpoin tapaus. Yleensä ne tunnistaa jo sirkkalehtien jälkeisestä tilasta siitä että niihin kasvaa ensin kolmas selvästi erinäköinen ja omanmallinen suurempi, leveämpi, pyöreämpi lehti. Ja tuo lehden malli on muutenkin aika hyvä indikaattori, vaikka välillä muut muistuttaakin sitä ja vastaavasti välillä jotkut chinenset tekee kapeampaa lehteä, mistälie olosuhde-erosta johtuen. Vähän isompana noilla on tapana olla selvästi tukevamman näköisiä kuin muut. Isolehtisiä, matalia, lehdistöltään tiiviitä ja varreltaan vankkoja niin että ne kasvit joiden kuvittelisi kaatuvan viimeisenä tuulessa on tod. näk. chinensejä. Ja moni noista on myös poikkeuksellisen kauniita muodoiltaan niin että lehdistö muodostaa ylhäältä katsottuna tiiviin vihreän kolmion tai neliön. Sellaisista yksilöistä on vaikea erehtyä lajista.

Jani M:n vastauksesta poiketen baccatumit tuottaa mulla eniten tunnistusongelmia, etenkin suhteessa annuumeihin ja välillä chinenseihinkin.  Isolla osalla annuumeista on pitkät kapeat lehdet ja harva lehdistö ja ne onnistuu yleensä tunnistamaan aika hyvin. Baccoilla taas tuntuu olevan poikkeuksellisen paljon taipumusta käpristellä ylälehtiään monenmoisilla tavoilla ja sellaiset yksilöt arvaa yleensä aika hyvin baccoiksi. Osan baccoista tunnistaa tavallista kiiltävämmän ja ohuemman näköisistä lehdistä ja joillain nuo lehden reunat ovat vähän aaltoilevia malliltaan. Mutta sitten on se osasto jota en kyllä meinaa varsinkaan leveämpilehtisistä annuumeista erottaa. Ja joillain baccoilla on lehdet aika chinensemäisiäkin. Paria sellaista tuossa juuri katselin, lehdet näytti vähän chinenseiltä mutta kasvi oli puolet liian korkea ollakseen chinense -> Starfish.

Yksi josta en oikein osannut päättää olisiko se annuum vai bacca kallistui veikkauksena kiiltävämpien lehtiensä puolesta baccaksi mutta paljastuikin tabascoksi eli fruteksi.

[Nebs]

Kiitoksia näistä erittäin kattavista vastauksista. Tuolla taimilaatikossa on muutamia taimia ilman nimiä niin ehkä näiden avulla pystyn tunnistamaan ne.

[Valtola]

Tervehdys,

Mitenkäs noita kasvatusastioita / idätysastioita kannattaisi desinfioida, kun kiehuva vesi ei ole niitä mukavimpia käsitellä ja/tai luottamus kiinalaisiin muoveihin ei ole suurin mahdollinen mitä tulee lämmönkestoon?

Vetyperoksidia joutunen ebbi-kokeiluun kuitenkin hankkimaan, niin minkä vahvuisena on tehoa esimerkiksi homeisiin, koskapa astioita on säilytetty myös ulkotiloissa?

Linkki keskusteluunkin käy, jos sellaista on jossain käyty.

[Pete28]

Isopropanolialkoholia olen itse käyttänyt astioiden pyyhkimiseen. Sitä myydään desinfiointiaineena. Haihtuu suht nopeasti joten siinäkin suhteessa helppo. Käytetään myös käsidesi-aineissa joten ei pitäisi olla myrkyllistäkään.

[sorrii]

Nii-in. Vetyperoksidi on kohtuullisen arvokasta tuhlattavkasi pesuveteen. Se pitoisuus pitää olla aika korkea ...

Mä oon pessyt Desa'lla, Klorinilla ym. desinfioivalla veskipuhdistusaineella: nehän saa huuhdottua pois. Kaipa voisi käyttää jotain säilöntähommiinkin myytävää ainetta. Tai noita viinikaupan aineita jolla putsataan kiljuastioita.
Mä olen nyt viime aikoina pessyt Vanish Oxi Actionilla ... sillä valkopyykille tarkoitetulla. Varmaan toimii ... eisenniinvaliäoo ...

Aika iso osa häiriköistä kuolee jo reilussa 40-asteessa. Kuuma hanavesi taitaa yleensä olla 45 kieppeillä, jonka kestää kyllä kiinaämpäritkin. Tämä lisänä, tai pelkästään.

[Valtola]

Ja taitaa olla vissiin niin ettei kovin herkästi saa kasvustoja aikaan tuo ebbi, kun on valolta suojattu ja liikkuvaa vettä ynnä säännöllinen vedenvaihto ja pesu. Idätyspurnukat ja vermeet täytyykin sitten käsitellä jollain monista mainituista, kiitokset isännät.

[Althalus]

Aika iso osa häiriköistä kuolee jo reilussa 40-asteessa. Kuuma hanavesi taitaa yleensä olla 45 kieppeillä...

Meillä hanan kuuma vesi on 55-60c kerrostalossa. Tappaa jo monen moista pöpöä. Omakotitaloissa tietysti itse säädettävissä. Mummi muunmuassa piti kuumaa vettä 70 tienoilla kun pelkäsi että muuten jäätyy. Siinä tuli lapsena otettua muutamat lievät palovammat käsiä pestessä.

[sorrii]

...ebbi, kun on valolta suojattu ja liikkuvaa vettä ynnä säännöllinen vedenvaihto ja pesu..

Tiedähäntä kuinka säännöllinen pesu  .. Mulla on 3v vanha ebbi jota en ole jaksanut kertaakaan kunnolla pestä. Liquin Oxydgenilla olen käsitellyt keväällä ennen käyttöönottoa. [Tuo ebbi siis on parvekkeella ja pakkasessa talven]
Soraanhan pääsee valoa ja jää juurista möhnää jossa voi kyllä pesiä vaikka mitä. Ne soratkin kait kestäisivät kuumalla vedellä käsittelyn ja vaikka kuivaamisen saunassa. Mökillä oon jotain astioita ja soraa, perliittiä ym. säsitellyt yli 100 asteisessa saunassa sekä kuivannut.

Vetyperoksidilla desinfiointiin löytyy ohje esmin. tässä Liquid Oxygenin ohjeessa [prosenttien mukaan täytyy tiet soveltaa!]
Ohje on Puutarhurin verstaan netistä kopioitu 2012:

Liquid Oxygen käyttöohje [OxyPlus on sama tuote; nykyisissä taitaa olla vahvuus vaan 10%]

Sisältö: 17,5% vetyperoksidi H202
Vetyperoksidi on elollisten organismien käyttämä kulmakivi joka on osallisena
kasvien ja eläinten aineenvaihdunnassa.
Ravinnesäiliöön lisättynä se hajoaa nopeasti vedeksi ja hapeksi vapauttaen
ylimääräisen happiatomin ravinneliuo kseen,
jonka juuristo imee samalla kun ravinneliuos ruokkii kasvin.

Vesiviljely:
-   5 ml / 10 1 ravinneliuosta.
-   Sekoita huolella ennen pumpun käynnistystä. Parhaiten sekoitus onnistuu jos lisäät Liquid Oxygenin l:een litraan lämmintä vettä,
sekoitat, ja lisäät litran ravinnesäiliöösi.
-   Liquid Oxygenia tulee lisätä ravinnesäiliöön 2-3 kertaa viikossa ihanteellisen happipitoisuuden saamiseksi.
-   Jos voit lisätä Liquid Oxygenia päivittäin, on sekoitussuhde 5 ml / 20 1
ravinneliuosta.

Vesiviljelyjärjestelmän puhdistus:
- 100 ml / 10 1
-   Voit käyttää Liquid Oxygenia myös järjestelmäsi ja kasvualustasi puhdistukseen
ja steriloint iin.
Riittävän voimakas liuos tehokkaasti poistaa bakteerit ja muut taudinaiheuttajat.
-   Käytettäessä lekasorassa tai perliitissä poista ennen huuhtelua mahdollisimman paljon vanhoja juuria.
-   Kun huuhtelet kasvualustaa, Liquid Oxygen hapettaa kasvualustassa olevan orgaanisen materiaalin ja siten kiihdyttää sen hajoamista.
-   Koko järjestelmän puhdistus onnistuu helposti kierrättämällä liuosta pumpulla läpi järjestelmän.
-   Muista huuhdella kasvualusta ja järjestelmä huolella pelkällä vedellä ennen uudelleen käyttöönottoa.

Pistokkaat kivivillakuutioissa:
-   Annostus: 2 ml / 1 1 lämmintä vettä. Säädä Ph 5.S:een.
-   Upota kivivillakuutiot nesteeseen ja anna kastua täysin. Nosta kuutiot nesteestä
ja anna liian veden valua kuutioista pois.
-   Leikkaa pistokkaat, aseta ne kivivillakuutioihin ja sumuta ne läpikotaisin. Annostus sumutukseen 2 ml / 1 1.
-   Ympäristön olosuhteet ovat tärkeät pistokkaan juurtumisen nopeuden kannalta.
Korkea ilmankosteus, oikea lämpötila ja taimitarha ovat onnistuneen juurruttamisen kulmakiviä.
-   Sumuta säännöllisesti edellä mainitulla liuoksella.

Siementen idätys:
-Annostus: 2 ml / 1 1 lämmintä vettä
-Sekoita liuos kunnolla.
-Liata siemeniä nesteessä 24 h. Tämän jälkeen idätä siemenet tavalliseen tapaan.

SÄILYTÄ LASTEN ULOTTUMATTOMISSA!

PS. Tuolla ohjeessa kummallisia kijroitusvihreitä. Muunsin sen peedeeäffästä Wordiin ja ilmeisestikin ohjelma käytti tekstintunnistusta! L-kirjaimia on muuttunut 1-seksi ja jossain 5-numero muuttunut S-kirjaimeksi .. Aika hyvin silti ... 

[donjaffa]

Talven ylitse selvisi pari Trepadeira do Werneriä ja yksi Moruga Scorpio. Olen aloittanut lannoittamaan puutarhan kesällä tammikuun lopulla (täältä löytyvän ohjeen mukaisesti) ja kaikki alkoivat kasvaa ja kukoistamaan. Nyt kuitenkin Morugaan on ilmaantunut jo jonkin verran todella pieniä kukinnon alkuja. Kannattaako leikata pois vai antaa olla? Kaikki kolme kasvia leikkasin loppusyksystä tyngäksi eli nyt pitäis saada energiat suunnattua vain kasvin kasvuun. Pitääkö Morugan lannoittamista vähentää? Kaikki kasvit ovat mullassa ja saavat jokatoisella kastelulla lannoitteen.

[Jame]

Eiköhän ne kukat itsekseenkin putoa mikäli kasvi ei ole vielä valmis satoa tuottamaan. Täällä ainakin ylivuotinen Fatalii kukkii reippaasti mutta kaikki kukkavarret ovat toistaiseksi surkastuneet ja pudonneet pois.

[Valtola]

Pikkukyssärinä,
mahtaisiko olla jotain chililajiketta, joka kasvaisi ainakin osan vuotta tuollaisessa +10 asteen tietämillä olevassa sisätilassa? Mullassa tai vedessä ja esimerkiksi ledinauhalla tukivalaistuna ja samalla ehkä hieman lämmitettynä? Siis siten, ettei mene aivan talvihorrokseen ja tiputa kaikkia lehtiä...

Eli kellarissa olisi vapaa ikkunasyvennys 
Lämmöt pysyy aika vakaana talvellakin ja jos tekisin tehokkaasta Kiinan lednauhasta valaisimen, niin lämmittäähän sekin. Juurten lämpöisinä pitäminen olisi jotenkin ratkaistava myös. Termosruukku? Putken sulanapitokaapeli vesitilaan, mullan sekaan tai ruukun ympärille?

[niko.m]

Matelijoille tarkoitettu lämpömatto, taitaa nousta +35c lämpöiseksi. Se ruukun alle, niin veikkaisin juurten lämpötilan pyörivän siinä 20-25c välissä. Lajikkeeksi joku rocoto (Montufar?). Tuo lämpömatto samaan ajastimeen valojen kanssa, niin pitäisi toimia. Itsellä ainakin rocotot tykkäsivät kylmästä yöstä, muut nuupahtivat kun yöllä oli +5c, niin rocoto otti kasvuspurtteja ja aloitti kylmien aikaan kukkimisenkin.

[Valtola]

Loistavaa, hyvä neuvo, jalostan ideaa eteenpäin. Rocotoa onkin itämässä valmiiksi 

[sorrii]

Äkkiseltään mutuilisin että maassa on yleensä ~5 astetta kun vähänkin mennään maan alle. Niin myös tietääkseni lämpimissäkin maissa. Mä en lähtisi lämpömattoja laittamaan jos ei ole oikeesti kylmää. Tuo 10 kuulostaa tosi hyvältä .... Sisäkasvatuksissa ongelma varmaan on enemmän liika [yö-]lämpö kuin kylmä, yleensä.

Tulee itselle mieleen, että jos olisi mulla mahdollisuus moiseen viileään tilaan, niin rakentelisin -tai ostaisin?!?- teltan, laatikon tai kaapin, jossa kasvattelisin chilejäni. Isossa kaapissa natikka tai pienemmässä joku esl tai erinomainen T-Neon ajastimella pitäisi aika luonnollisia lämpöjä: Päivällä lämmin ja yöllä viileää ...

Mä olen parina keväänä kasvatellut alkuun taimet tuollaisissa kaapeissa: 1-versio on tehty astianpesukoneen pakkauslaatikosta: 60x45x90cm. Sen pinnoitin lasikuitutapetilla ja maalasin kiiltävällä valkoisella maalilla. Luukku kylkeen oveksi. Lamppuna 2x55 T-neon [9500K putkilla] ...
Toisen vähän isomman 80cm leveän tein IKEA'n poisto-osaston löytölevyistä. Hyviä taimia tuli viime keväänä vaikka ötökät vähän söi iloa ...