kasvaritopic - kasvaria rakentamaan?

[Pacsu]

Ajattelin lisätä tänne tälläisen kasvarin rakennus topicin, kun kasvihuonekasvatuksesta on ollut paljon puhetta Tyräkin kuvien jälkeen   ja varmasti moni muukin on lisäkseni nähnyt märkiä unia samanlaisista sadoista.  :laugh:

varmaankin tutkiskelu on syytä aloittaa Tyräkin ohjeista kaitsulle jotka löytyvät  täältä
Itselläni olisi vaihtoehtoina laittaa kasvit joko äidin kasvariin muiden lajikkeiden kanssa. Huonona puolena on se, että kasvari on toivottoman pieni, joten sinne ei pahemmin kasveja saisi mahtumaan.


Yksi vaihtoehto olisi rakentaa Tyräkin ohjeista "riisuttumalli", ilman lämmitysoptioita pikkuveljen kanssa. Lisäksi uutena vaihtoehtona on ilmaantunut mahdollisuus rakentaa "hallaharsosta" jonkunlainen "kasvari".

Sitten Tyräkille muutama kysymys:
- joutuuko kasvaria varjostamaan keskipäivisin jotenkin? :cool:
- miten kastelu on sinulla järjestetty?

kiitokset jo etukäteen!
Edit: vielä kasvarilajien valinnasta löytyy juttua tästä

[Tyräkki]

Keskipäivällä varjostaminen ilmeisesti on ihan hyvä juttu kesän kuumimpaan aikaan. Ainakin useimmissa kasvihuonekirjoissa/artikkeleissa joita olen lukenut, on kiinnitetty huomiota tähän. Avoimella paikalla olevissa huoneissa tarkoitukseen onkin käytetty jos jonkinlaisia konsteja saviliejusta kaislamattoon. Kaupallisissa kasvareissa käytettäneen nykyään sähkötoimisia automaattikaihtimia. Itse ratkaisin aikanaan tämän ongelman sijoittamalla kasvarini strategisen tarkasti oikealle etäisyydelle suuren männyn pohjoispuolelle. Männyn latvatupsun varjo lankeaa sitten kasvariin juuri sopivasti päivän kuumimpien tuntien ajan, kasvien saadessa kuitenkin edelleen riittävästi "lukseja" hajavalon muodossa. Aikaisin keväällä ja tietysti syksyllä moinen varjo tosin usein sapettaa, ja olenkin harkinnut ko. puun kaatamista jo ekasta kesästä asti. Laiskuus vain on estänyt  Aloin muuten viime kesänä  kun olin tuplamuovittanut kasvarini, epäilemään muun varjostuksen tarpeellisuutta. Tuplamuovi sinällään tuntuu hajottavan valosta pahimman terän, ja hyvällä tuuletuksella pysyvät lämmötkin kurissa. Tuo kuitenkin on vain oletus, kun en ole päässyt sen männyn yhä seisoessa sitä testaamaan.

Kasteluni tapahtuu primitiivisesti kastelukannulla kantaen. Kaivosta pumppaan vettä tynnereihin lämpenemään, ja siitä sitten kannuilla kasvariin. Aika jumppaamistahan tuo on, sillä kuumimpina päivinä hörppää 15m2 kasvari (10m2 kasvualaa) jopa 400 litraa vettä. Keskimääräisen kulutuksen jäädessä kuitenkin luultavasti noin puoleen siitä, ja laskiessa edelleen syksyä kohti. Jonkinmoinen tippukastelusysteemi on minullakin suunnitteilla, mutta ongelmiakin on. Tontilla kun ei oikein ole korkeuseroa, jotta saisi veden virtaamaan omalla paineellaan säiliöstä kasvariin. Paineen ylläpitäminen konevoimalla taas tekee järjestelmästä paitsi kalliin, (vesijohtovesi taas ei tule köyhälle edes kyseeseen) niin ennen kaikkea haavoittuvan ja epävarman. Suunnitelmat kuitenkin muhivat ja kehitystyö jatkuu ns. ikuisuusprojektina :laugh:

Kasvarien koosta ja hankinnastakin vielä kommentti. Chilit tuntuvat riehaantuvan kasvihuoneessa sellaiseen kasvuun ja satoisuuteen, että ei ansarin tarvitse olla mikään "hehtaarihalli" tuottaakseen "ammeellisen chilejä". Oman 15m2 kasvarini kasvatuspinta-ala on siis 10m2, loppu on käytäviä. Tuosta 10 neliöstäkin oli viime vuonna yli puolet tomaatin, kurkun ja makeiden paprikoiden tuotannossa. Joten jo 3-5 neliön kasvatuspinta-alalla saa kasvatuksen onnistuessa sellaisen määrän "kapsaisiininannaa", että sillä pitää pienen kylän asujaimiston naamavärkit irvessä yli talven  

Tuollaisen pienen kasvarin kyhääminen mistä tahansa jätepuusta taas ei paljon maksa, eikä muovikaan niin ylettömän kallista ole. (ainakaan jos tyytyy ns. rakennusmuoviin) Mitään perustuksiakaan ei välttämättä tarvita, ja turvesäkitkin voi kitsaudessaan jättää ostamatta ja viljellä suoraan kasvarin parannetussa maapohjassa.(jos on sopiva maa) Lämmityskaapelitkin ovat vapaaehtoinen lisäherkku, sillä kauden voi mainiosti aloittaa huhtikuun alun sijasta vielä kesäkuunkin alussa. Satoa tulee varmasti silti yllin kyllin, kunhan vain kasvattelee riittävän suuret ja vahvat taimet siihen mennessä. Todella pienelläkin rahalla pääsee siis alkuun, jos ei aseta rimaa liian korkealle. Ratkaiseviksi tekijöiksi jääkin oikeastaan vain, että onko paikkaa kasvarille, ja onko tahtoa nähdä vaivaa kapsaisiinikänninsä eteen :p

[Pacsu]

Kiitos Tyräkille vastauksesta!
Tietoa tulikin niin, että en tiedä mistä aloittaa.

Todennäköisesti kasvarini tulee olemaan jätelaudasta ja rakennusmuovista kyhätty hökkeli, sillä opiskelijabudjetilla vedettäessä, ei raha muuhun taida riittää. Näin ollen kasvarista tullee aika pieni 3*3 m^2 tai sitten vielä pienempi.

Ajattelin keskikesällä varjostaa kasvihuonetta siten, että laitan naruilla ylösnostettavan harson pohjoisseinälle. Kasvarini tulee näillä näkymin olemaan aukealla, johon säteitä tulee koko päivän illan viimeisiä tunteja lukuunottamatta.

Ilmastoinnissa voisin tosiaan panostaa noihin aikaisemmin mainittuihin automaattisiin aukaisimiin, sillä nyt jo kylmää ajatella, mihin luukun kiinni jääminen voisi johtaa.

Toinen ongelma on tosiaan kastelu. Vanhempieni kaivosta loppui vesi osaksi jo viime kesänä, ja en usko että he tukevat poikiensa harrastusta niin paljoa että ovat kesän juomatta ja saunomatta.   Jos kesä on kuitenkaan yhtään sateinen ongelmat saattavat vähetä kertaheitolla. Koska vettä nyt kuitenkin todennäköisesti on vähän siihen pitää jotenkin varautua. Ensimmäinen idea oli laittaa kasvit säkkeihin ja sitten keskellä kastelulaite, joka toimisi ajastimella. Toisaalta kyseinen laite roiskisi vettä ympäriinsä, ja jos sitä on vähän se pitäisi saada tarkasti kasvin juurille. Koska vanhempien tontilla olisi aika hyvät korkeuserot voisin veden saada suhteellisen hyvin valumaan alas ihan omalla paineellaan. Minulla on tästä jos eräskin idea, mutta kerron siitä kun saan laskelmani valmiiksi.    

Pohjasta en ole tehnyt suuria suunnitelmia, mutta näillä näkymin koitan rakentaa sen tyyliin hiekkaa-styroksia-hiekkaa. Koska ainakin hiekkaa on käytettävissä ilmaiseksi
Mitään sokkelia en pysty tällä hetkellä valamaan, joten varmaankin "kehikko" sitten ankkuroidaan jotenkin, en tiedä vielä ihan tarkasti miten pohjan päälle.

[Tyräkki]

Kehikko on hyvä ankkuroida maahan junttaamalla ainakin kulmiin teräksiset aitatolpan "maajalat". Noita saa ainakin rautakaupasta. Opiskelijapudjetilla häärätessä voi maahan tempaista lekalla niiden sijaan vaikkapa n.5x5cm paksut teroitetut tolpat. Junttaa syvälle, mutta ainakin jotain 40cm, niin eiköhän pysy. Noihin sitten kiinnität kehikkosi pystytolpat. Jos päädyt puuhun, ja varsinkin kyllästämättömään, niin tsekkaa maatolppien kunto jo parin kesän jälkeen.

Tyräkki eduskuntaan vaalilauseella "kasvari kaikille ja kapsaisiini vapaaksi"

[Fatalii]

Loistava kuulla että olet sitä mieltä että "muutamalla neliölläkin" pärjää, Tyräkki
Varsinkin kun itsellä tuo kasvari (pieni) on "ylimääräisenä" sisä, parveke- ja pihakasvatuksen lisäksi.
Mökilläkin on kasvarissa päädyn verran tilaa, joten eiköhän tässä tosiaan olla suu irvessä ympäri vuoden

Näytti jo siltä että pelkästään viime kesän parvekekasvatus lisäsi irvistelyn määrän maksimaaliseksi
Nyt saa sitten aikaa vähän enemmän erimakuista irvistelyä, loistavaa!!

Pitäisiköhän noita avausluukkuja olla muutama että sais aikaiseksi läpivedon, vai olisiko luukku+ovi raollaan hyvä systeemi ?

Voisi melkeen käydä hakemassa hyvissä ajoin tuollaisen avaajan...

[Tyräkki]

Ansari täytyy saada auki molemmista päistä jotta sen tosiaankin saa pidettyä saunaa viileämpänä kesähelteellä. Ihan sama sitten onko niiden aukkojen tukkeena yleensä ovi vai ikkuna, kunhan tarvittaessa saa läpivedon aikaiseksi

Automaattiavaaja on hyvä, sillä et kuitenkaan aina muista juosta aukomassa luukkuja heti kun aurinko näyttää pärstäänsä pilven takaa. Tuo vempele lisäksi ilman viilentyessä myös sulkee luukun, joten ihan välttämätön verme kasvatukseen tosissaan suhtautuvalle. Ellei sitten suhtaudu niin vakavasti, että muuttaa kasvariin asumaan koko kesäksi ja hoitelee itse päätoimista luukunavaajanvirkaa

[Pacsu]

Tuollainen kesätyö voisi olla mukava nimikkeellä "chilisaunottaja" pitäsi vaan olla asianmukaiset virvokkeet mukana.

No juuh, sen verran tuota asiaa on nyt ajateltu viedä veljen kanssa eteenpäin , että ensi viikonloppuna pitäsi laittaa nuotio tulevan kasvarin paikalle. Poltetaan se sitten, että saadaan routakerros sulamaan niin päästään tekemään pohjaa. Aineksetkin olisi tarkoitus haalia kasaan suuremmilta osin.

[Tyräkki]

Aiotteko kasvattaa chilit sitten siinä samaisessa maassa jonka päälle nyt sen nuotionne virittelette? Jos aiotte, niin ei liene sitten enää syytä kalkita kovin voimallisesti, on sen verran voimakkaasti emäksinen aine tuo tuhka, ja nopealiukoinen. Saattaisipa olla paikallaan noutaa oikein apteekista lakmuspaperiakin ja tsekata se ph, niin ei mene ihan metsään. Toisaalta tuhka on kyllä hyvä lannoitekin, kunhan ei ole liikaa. Hyvää maaliskuista juhannusta vaan kokonpolttajille

[Strode]

lakmuspaperiakin ja tsekata se ph, niin ei mene ihan metsään.

Ai tätä saa ihan apteekista? Hyvä tietää!

[Janne]

Ja hyvä on myös tietää että apteekin lakmuspaperi maksaa aivan käsittämättömän paljon, jos en ihan väärin muista niin jotain 70 markkaa rulla tms... Kannattanee silti kysyä.

Akvaarioliikkeistä saa kuulemma edukkaammin liuoksia joilla ph:ta mitataan.



Edited By Janne on 1046887680

[Fatalii]

Voipi olla että näitä kasvaritopikin alle tulevia viestejä voi tulla tässä "muutama" kevään ja kesän aikana!

PH-mittauksen kanssa on saanut leikkiä tässä vesiviljelyvempeleellä.. .yllättävän herkkiä muuttumaan moiset arvot.. veden kanssa ehkä sinänsä kuitenkin helpompaa kuin maan.. mitenhän se mittaus maasta tapahtuu... sekoittamalla maata vähän neutraaliin veteen? ja siitä nesteestä mittaamalla? sama periaate kuin esim kevytsoran PH-mittauksessa.
Viherpeukusta löytyy ainakin PH-testisetti.
Sekä veden PH-arvojen säätelyyn tarkotettuja aineita.
Käytännössä ihan samanlainen tuo mittari kuin akvaarioliikkeissäkin.

[Pacsu]

Aiotteko kasvattaa chilit sitten siinä samaisessa maassa jonka päälle nyt sen nuotionne virittelette? Jos aiotte, niin ei liene sitten enää syytä kalkita kovin voimallisesti, on sen verran voimakkaasti emäksinen aine tuo tuhka, ja nopealiukoinen. Saattaisipa olla paikallaan noutaa oikein apteekista lakmuspaperiakin ja tsekata se ph, niin ei mene ihan metsään. Toisaalta tuhka on kyllä hyvä lannoitekin, kunhan ei ole liikaa. Hyvää maaliskuista juhannusta vaan kokonpolttajille

Ei toki!
Idea on sulattaa vähän routaa kyseiseltä paikalta että saadaan kaivettua pohjaa styroksille ja hiekalle Luulisi toimivan paremmin kun kaivautuminen ei ole himottanut pahemmin armeijan jälkeen Todennnäköisesti kasvatusalustana toimii ne samaiset turvesäkit kun sinullakin, joten tuhkasta ei tarvitse sen enemmin murehtia

[Pacsu]

...mitenhän se mittaus maasta tapahtuu... sekoittamalla maata vähän neutraaliin veteen? ja siitä nesteestä mittaamalla? sama periaate kuin esim kevytsoran PH-mittauksessa....

Jeps niinhän se toimii http://www.metsavastaa.net/index.cfm?docID=1934
Samaa toimintaa voidaan tietysti seurata pH-mittarein tai titrauksin, mutta voi olla kotioloissa "vähän" hankalaa, varsinkin jos se "pikku kemistin setti" on jäänyt saamatta joululahjaksi

[Mari]

Kasvarin lämpöä pystyy tasoittamaan myös isolla vesitynnyrillä... Päivällä jäähdyttää ja yöllä lämmittää... Ja samallahan siitä saa ensimmäiseen hätään kasteltua noita kasveja...

[Fatalii]

Erittäin mielenkiintoiselta kuulostaa tuo vesitynnyriviritys!

Onko käytännön kokemuksia miten paljon auttaa torjumaan kylmyyttä?

Täytyypä ehdottomasti koittaa tuotakin keinoa, eipä se vesi tosiaankaan hukkaan mene....

[Tyräkki]

Vesitynnyri kasvarin  nurkassa tosiaankin toimii lämmöntasaajana ihan kivasti, kokeiltu on. Kasteluveden kantomatkakin oli miellyttävän lyhyt kun otti kasteluveden tynnyristä ja täytti sen taas letkulla. Minä kuitenkin luovuin tuosta sinänsä hyvästä systeemistä silkkaa ahneuttani. 200L tynnyrin tilalle kun saattoi istuttaa pari chilipuskaa kun tynnyrin kyöräsi ulos  Kasvarin neliöt ovat kultaakin kallisarvoisempia.

[Mari]

Eipä ole henkilökohtaisia kokemuksia, mutta keittiö puutarhurin käsikirjasta olen tuon vinkin poiminut. Mitä enemmän haluat vaikutusta sen isomman vesitynnyrin sinnen kasvihuoneeseen roudaat (jos raaskit uhrata arvokasta tilaa) . Onhan järven/meren rannallakin syksyisin myöhempään lämmintä. Siis halla yöt tulee myöhemmin kuin keskellä manteretta.

[Jarkko]

Hallanvaaran aikaan on myös nuo harsot on oikein sopevia peitellä puskat myös kasvarissa. Mun kasvarissa on sitten lisäksi ihan sähköpatterit tuomassa yöksi hieman lämpöä kasveille. No sitte löytyy jotain haponkestävää lämpökaapelia mullan seasta pitämässä juuret lämpöisenä. Tosin tää kaapeli vissiin maksaa jonninverran.
Joskus näin jossain, että oli tehty tuo käytävä vanhoista kunnon punatiilistä. Nehän kerää kans päivällä lämpöä ja luovuttaa sitten sitä mukavasti yöllä.

[Fatalii]

Tuo harso onkin muuten käyttökelpoista... sekä varjostaessa arempia kasveja että myös hallalta suojaamaan... eikä ole kyllä kovin kallistakaan....

Itselläni on ideana pitää kasvit isoissa ämpäreissä (20-30L) ja säkeissä esim tyroksin päällä, niitä sitten termostaattiohjattu lämmitin (puhallin+pattteri) lämmittää tarpeen mukaan...

Paljonhan tuollainen lämpökaapeli puree virtaa ?

[Tyräkki]

Lämpökaapeleita löytynee vaikka minkä tehoisia alkaen muutamasta sadasta watista ylöspäin. Omani lienee jotain 2200w (muistaakseni :p )