Räyhäkkäästi kyökissä.

[Kebabmaniac]

Oli kyllä haggis hyvää, täytyy yrittää veivata sitä kotikonstein jotenkin.

Tää herkku jäi mulla mieleen skoteista aamupaloilta, sehän on hemmetin hyvää. Mutta materiaalien saanti nykyään varmaan vaatii  suhteita lihantuottajiin tai metsästäjiin - kaikki roipe mikä niille ei kelpaa mennee haggikseen. Tai no, onhan (Hakaniemen) kauppahallissa erilaisia kiveksiä/keuhkoja/verkkomahoja jne edelleenmyyviä paikkoja, sinne vaan reseptin kanssa. Epäilemättä viskikastike on myös valmistusprosessin oleellinen osa. Saakos muuten tiedustella mistä tuo Haggis oli peräisin, joutuuko sitä tilaamaan ylämailta asti ?

[Ryhis]

Kaverini Kaljakeiju ja OD toivat säilykehaggista ylämailta käydessään siellä viime kesänä.

[Janne]

Mä olen kerran tehnyt haggista. Mielentila oli hyvin liikuttunut ensimmäisten lammasteurastusten ja runsain mitoin nautittujen kaatoryyppyjen jäljiltä joten tarkka resepti on hämärän peitossa. Merenrantamökin laiturilla pikaisesti tyhjäksi huuhtaistuun pötsiin laitettiin kaurahiutaleita, jauhettua lampaansydäntä, maksaa ja lihaa sekä ropaus suolaa ja pippuria. Paketti narulla kiinni ja lihaliemeen kiehumaan.

Jälkikäteen ohjeita lueskellessa selvisi että pötsiä pitäisi liottaa suolavedessä vähintään vuorokausi ominaismakunsa hälventämiseksi, mutta tiesipähän ainakin syövänsä jotain muuta kuin saarioisten maksalaatikkoa. Rakenne oli hyvinkin maksalaatikkoinen, maku huomattavasti voimakkaampi. Viskiä meni lisää aika runsaasti. Samana yönä liekitettiin pässin kiveksiä jaloviinalla ja hyvin upposivat nekin.

[Ryhis]

Päivän urputukset;

http://www.hs.fi/talous/Pienten+ruokaketjujen+usko+onkoetuksella/a1359393844026

Silkkaa asiaa!

[Ryhis]

Halvat ruhonosat ovat nyt nousukiidossa. Filee ei kiinnosta enää edes Stockmannin minkkiturkkirouvia!

No ei vaiskaan, lievä kärjistys. Eikä siannisk...siis kassler. Eikun puhutaan vain sianniskasta ole edes varsinaisesti mikään halpa ruhonosa. Eikös iloisella 90-luvulla jokin lihafirma oikein TVssä mainostanut, että "siellä grillataan taas kassleria" - ja ärsyttävä jingle päälle? Huh huh ja hyh hyh! Onneksi moisesta on päästy eroon. Jokatapauksessa possunniskaa saa parhaimmillaan karvan alle seitsemän euron kilohintaan, kun rupisimmastakin ulkopaistin rämmäleestä veloitetaan helposti 15€ - tai ylikin - per kilo!

Sianniskan hankinta alkaa etsimällä talon isoin kattila sekä uunivuoka. Mikäli uunivuokasi on mallia valurautakiulu, sekin kelpaa. Myös bulgarialainen sotilaskypärä käy hätätilanteessa. Mallaile vähän, minkä kokoinen tämä em. kypsennyastia on. Yritä hahmottaa sen ulottuvuudet.

Seuraavaksi marssi halpaa kassleria tyrkyttävään jälleenmyyntiliikkeeseen - ruokakauppaan! Näytä lihamiehelle käsiäsi apuna käyttäen kuinka ison biitin tarvitset, tarkoitus on ensialkuun keittää possua joten on turha ostaa isompaa kimpaletta kuin mitä kattilaan mahtuu. Mikäli olet kykenemätön pitämään kämmeniä pystyasennossa ~20cm etäisyydellä toisistaan samaan aikaan lausuen "laita joku tämmötti kokone pala" voin helpottaa sinua kertomalla, että noin neljän litran vetoiseen kattilaan ts. kypärän kokoiseen mahtuu kutakuinkin 1-1,2kg painava kassleribiitti.

Kiitä lihamiestä ja maksa tuote kassalla. Kirmaa kotiin.

Renssaa lihasta ylimääräiset pois, rasvat voi ja kannattaa jättää mahdollisimman hyvin.

Nosta sikavainaa kattilaan ja kaada sekaan kylmää vettä niin, että liha peittyy. Käännä levy täysille ja odota kunnes vesi kiehuu, kun vesi kiehuu alenna lämpöä tuntuvasti, niin että vesi jää poreilevaksi. Ryhdy kuorimaan veden pinnalle nousevaa vaahtoa pois.

Varttitunnin, suunnilleen, kuluttua vaahtoa ei enää nouse pintaan joten voit huoletta maustaa veden. Kouranpohjallinen karkeaa merisuolaa ja 1 tl sokeria, musta- ja maustepippureita kutakin ~8kpl.

Anna lihan kiehua hiljaa poreillen, välillä vettä lisäten kaksi tuntia. Tällä välin tee soosi.

Soosi:

6 dl kehitysmaiden lasten verta, eli coca-colaa.
6 valkosipulinkynttä
4 shalottisipulia
½ dl chilikastiketta
2 rkl tomaattipyreetä
3 rkl ketsuppia
3 rkl HP BBQ-soosia, tai tavis HPtä
1 rkl sweetchilisoosia, tai "kukko tököttiä" a.k.a. Shirazaa
1 limetin mehu
2 rkl siirappia
1 tl savuaromia
Mustapippuria, ripaus curryä, juustokuminaa ja jauhettua korianteria.

Lohko sipulit ja keitä koko roska kasaan sellaiseksi sopivaksi kastikkeeksi.

Kun possu on kiehunut tarpeeksi, noste se lävikköön valumaan. Heivaa uuninkestävä vuoka uuniin lämpenemään ~250 astetta. Nosta kuuma vuoka varovasti liedelle ja nakkaa sinne n.75g voita. Pyörittele possua voissa ja nosta aina toviksi uuniin paahtumaan. Lopuksi valele vajaa puolet soosista possun ylle. Alenna uunin lämpö 120 asteeseen, nosta vuokaan kansi päälle (ei pakollinen) ja anna olla uunissa tunnin ajan, aina välillä lusikalla kastiketta possun päälle valellen. Tunnin kuluttua ota kansi pois ja anna possun olla vielä tunti, tällä kertaa kymmenen minuutin välein possua soosilla valellen ja penslaten.

Tässä vaiheessa nälkä pakotti nappaamaan possusta biitin, mutta jätin sen vielä tunniksi uuniin tekeytymään.

Soosia kannattaa jättää vähän lihan päälle ripsittäväksi tarjoiltaessa.

Itse silpaisin possusta veitsellä isomman palan syrjään ja hajoitin sen lusikan syrjällä, söin paprikamajoneesin, leivän ja coleslawn kanssa hampparityylisesti. Mutta meno on vapaata, mikään ei estä syömästä sormin suoraan uunivuoasta....

ps. Ennenkuin possun ottaa pois uunista voi sille antaa vähän "höpöä" kääntämällä grillivastukset täysille.

[TunturiTiger]

Kerro oi guru, mitä tekisit puolentoista kilon painoiselle suolatulle possun lavalle? Uunissa tuota pitää tietysti hauduttaa pitkään ja hartaasti - kai?

[Ryhis]

Maustetta pintaan ja rakkaudella uunissa, pitkään ja hartaasti.

[Ryhis]

Menikö blinikausi jo ohi? Meillä oli blinibileet kolme viikkoa sitten, mutta työkiireistä johtuen jäi kirjoittaminenkin.. Eipä sillä, kaverini muistelee että lapsuuden blininsyönnit ajoittuivat heidän perheessään pääsiäisaikaan ja pääsiäinenhän on vasta edessä! Kyllähän blinejä voi syödä koska vain, keskikesän hellejaksoja lukuunottamatta - ellei tosiaan tahdo hikoilun lomassa ahtaa käkättimeen voissa paistettuja tattarilettuja kera sillin ja smetanan!

Blineillä on pitkä historia "suomalaisessa ruokakulttuurissa" joka on syntynyt aikana jolloin Suomessa ei ole ollut ruokaa ja kulttuurikin on ollut joko ruotsalaisilta tai venäläisiltä apinoitua keekoilua. Tattarijauhoista tehdyt, ties-minkä-päällä paistetut suolaiset pannukakut, joiden päälle on lastattu valinnaisia täytteitä on todellakin siperialainen versio pizzasta. Ja aivan kuten maailman ympäri levinnyt, eilisillä jämillä kuorrutettu Napolilainen leipä, myös blinit ovat alunperin olleet kaikista köyhimmän kansanosan ruokaa! Tätä on tietenkin hel-ve-tin vaikea uskoa jos menee esimerkiksi Helsingin keskustan fine dining-sektorin ravintoloihin helmikuussa, kolmen blinin hinnalla nelihenkinen perhe syö koko viikonlopun LIDLin eväillä ja iskä vetää vielä kevyet hönötkin tarjouskeppanalla. Uskokaa huviksenne. Vihreän Kortin ravintoloissa blinejä tuskin saa - ellei Metrotukku ole lanseerannut niitä pakasteena! (Ilkeää naurua).

En oikein ymmärrä tätä blinihypeä. Ovathan ne toki hyviä ja kerran vuoteen nautittuina jopa eksoottisia! Mutta silti, jengi hei, nehän on vain lettuja! Ravintolalle käy aivan mainiosti tarjota pikkulettunen ruokahalun herättäjäksi, mutta auta armias jos tähän talonlahjaan on sotkettu mukaan smetananokare sekä savulohta, kyse on silloin blinistä ja siitä pitää veloittaa 6-10€! Ravintolat voisivat mennä itseensä ja tarjota blinejä euron kappalehintaan ja repiä voitot alkoholimyynnistä, sillä mikäpä paremmin kruunaisi blini-illallisen kuin jääkylmä koskenkorva sekä rapsakkaasti humaloitu kylmä olut? Myös valkoviini kelpaa. Uskallan väittää, että moni mesta olisi tupaten täynnä bliniviikkojen aikaan jos em. lettuseen lyöty "herrojen herkku"-leima saataisiin pois.

Aluksi tehdään taikina, jokaisella joka blinejä joskus on tehnyt, on omat niksinsä siihen. Itse käytän 1-olutta korvaamaan osan nesteestä, mutta kukin voi tehdä tyylillään. Muut raaka-aineet mitataan silmällä ja kouralla, tarkoituksena on saada semmoinen kuohkean paksu pannukakkutaikina joka jätetään vetäytymään yön yli.

Blinipannuksi käy oikeastaan mikä tahansa kiulu, tosimustalaiset paistavat blininsä esimerkiksi vanhan kenkärasvapurkin kannessa! Kansanosa jolle käsite "kengät" avautuu korealaislasten ompelemina koripallotossuina tai hirvittävinä muovisämpylöinä (Crocsit), ei sattuneesta syystä hahmota kenkälankkipurkkia ruoanvalmistusastiana ja joutuu tyytymään jälleenmyyjien valikoimiin. Käsittääkseni ihan blinipannuja voi saada jopa Sokokselta tms. Mutta korkeareunainen n. kämmenen kokoinen lettupannu kelpaa. Olen myös nähnyt sellaisen 6 letun lettupannun jossa lettukolojen upotus on suunnilleen sentti, tämä on suorastan ideaali niin blineille kuin muillekin!

Lapsuuteni blinit paistettiin n.10cm halkaisijaltaan olevissa kahvattomissa pikkupannuissa. Nämä valurautaiset kipot olivat jonkinlaisia ammattikeittiön blinipannuja, joita voitiin helposti pinota kymmenittäin toistensa päälle. Iloisella 80-luvulla ei tiedetty sellaisista pikkumaisista ja turhista asioista kuten kolesteroli, rasvamaksa ja viinanhajuinen hengitys - se oli blinien kulta-aikaa. Nyt on toisin ja kahvaton, papukaijapihdeillä operoitava, paistinpannukin taitaa olla varsinainen surmanloukku 2000-luvun uusavuttomalle.

Blinit paistetaan aina voissa, kyllä VOISSA, ja vielä kirkastetussa sellaisessa. Miksikö? Koska hera palaa herkästi, kirkastettu voi omaa korkeamman savuamispisteen ja blinejä paistettaessa hellan tulee ollakin kuuma! Nynnyt ja nysvärit yrittävät toki tässä vaiheessa puolustella juoksevia "talousrasvojaan", kattirasvaa eli margariinia ja jotain pullossa olevaa skeidaa jolla tosimies ei voitelisi edes öljypropun kierteitä! Ei liene yliammuttua verrata blinien paistamista juoksevassa oivariinissa, "räiskymisen estämiseksi", suoranaiseksi homosteluksi. Siksi voita.

Blinien täytteistä voidaan olla montaa mieltä, aivan kuten blinien koosta. Jotkut mieltävät bliniksi vain ja ainoastaan 10cm halkaisijaltaan olevan 2cm paksun kiekon jonka päälle laitetan kaikkia mahdollisia täytteitä, toiset taas ehdottomasti haluavat useamman pikkublinin jolloin makumaailma voidaan rakentaa tarkemmin. Itse olen noudattunut orjallisesti seuraavaa ohjenuorakokoelmaa blinejä nauttiessa:

- Jos joku tarjoaa sinulle blinejä, pidä turpasi kiinni ja nauti.
- Kaikki blinit ovat hyviä jos ne ovat kuumia.
- Myös haaleat blinit ovat hyviä.
- Jos se maistuu sinusta hyvältä, se on passeli täyte blinillesi*

Viimeisen kohdan merkkasin asteriskillä, sillä vaikka kaikilla onkin oikeus omaan mielipiteeseensä, kaikki mielipiteet eivät ole yhtä arvokkaita. Eli jos joku vieraasi pyytää blinien kanssa ketsuppia tai ananaskuutioita, ei ole kohtuutonta kyynelkaasuttaa tätä kerettiläistä ja mahdollisesti roimia häntä kartulla pitkin selkää!

Mikäli olet epävarma blini-illastasi varaa nyt ainakin seuraavia täytteitä:

- Smetanaa (jos meinaat olla ovela ja ostaa ranskankermaa niin älä ole, minulla on silmät kaikkialla ja karttu käden ulottuvilla)
- Lohta, savustettua tai graavattua. Tai vaikka molempia!
- Hienonnettua sipulia
- Sienisalaattia
- Suolakurkku, kuutioituna

Muiksi täytteiksi käyvät mm. erilaiset mädit, Cavi-art (tuotenimi), silli eri muodoissaan, suolaliha, savuporo, katkaravut, melkein mikä vaan.

Blinipöytään pitää lisäksi varata jääkylmää snapsia sekä olutta

[LupeKani]

Pitäisikö sua vedellä pitkin korvia tästä hyvästä, tuli ihan järjetön nälkä taas vaikka juuri ahdin napaani kananrintaa melkein puoli kiloa...

[Tunari]

Räyhis ja Lupekani pitäis bännätä kokonaan

Piru ett teiän reseptit herättää vaan nälän mutt ku taloustilanne on mitä on 


Mutt suuret kiitokset molemmille, reseptitietokantaan päätynyt useampi resepti kummaltakin luokkaa "oottaen parempia taloudellisia aikoja"....

[Ryhis]

Piru ett teiän reseptit herättää vaan nälän mutt ku taloustilanne on mitä on 

?

Jos possunniskaa saa vitosen-per-kilo, niin kovin paljon halvempaa safkaa en keksi.

[LupeKani]

Itse ostan lihaa pakkaseen lähestulkoon aina -30% leiman kanssa ja muut ainekset sitten kaappiin tulee pikkuhiljaa kerättyä, kuten maustekastikkeet jne.  Myöskään muutama euro vihanneksista ei luulisi kenenkään budjettia kaatavan, varsinkin kun ruokaa saa tehtyä isomman satsin kerrallaan. Jos lasketaan hintaa omille resepteille, niin 2-3 päivän safkoja tullut tehtyä vitosella. Mutta kaipa ne einekset ja kebabilla käynti tulee sitten halvemmaksi...

[Tunari]

Okkie, näin iloliemen vaikutusten jälkeen selvennystä edelliseen viestiin...

Elikkäs aikaisempi viesti oli siis 100% kehuja molemmille teistä, hattua nostan kummallekin...
...ja tuo talouskommentti nyt oli vain sitä ett täss kuussa tuli ylimääräisiä kuluja sen verran että tämä kuukausi mennyt nyt ruisleivällä ja hernekeitolla, ens kuussa helpottaa taasen...
(ja pakastinta en omista, mikä hankaloittaa ruoan valmistusta / säilöntää jossain määrin)...

Mutt hyviä reseptejä / vinkkejä jakelette, jatkakaa ihmeessä samaan tahtiin (testaan kunhan kerkeän)....

-Teemu

[Bruce Willis]

parin kolmen päivän ruoan saa tehtyä todella helposti ja edullisesti!

Otetaan esimerkki,kaalilaatikko. Kaalia saa euron kilo ja joskus jopa alle,siihen paketti jauhelihaa kaksi euroa sekä sipuli+siirappia ja riisi sekä mausteet niin uskallan väittää että ison vuoan kaalilaatikkoa saa siis tehtyä hintaan 3.50€ josta syö monta kertaa!
Sitten tulee myös keitot, jauheliha+makkarakeitot ei nekään enempää maksa

Ja itse löysin kasleria hintaan 2€ kilo josta saa tehtyä varsin maukasta sapuskaa kun tekee kaslerista pieniä pihvipaloja jotka sivelee vaikka grillikastikkeella ja pistää uuniin ja tarjoaa lohkoperunoita sen kanssa..

Monia hyviä vihanneksia ja juureksia saa myös kohtuuhinnalla, keität tai paistat tai vaikkapa höyrytät niitä 

Ruokaa todellakin saa tehtyä edullisesti jos vain tahtoo ja näkee vaivaa sen eteen. mutta jos kärsii taavettisyndroomasta ja ostaa vain lihatiskiltä valmiiksi viipaloitua nautaa ja salaatit nekin tiskiltä niin ilman muuta ruoalle tulee hintaa!

[Tunari]

parin kolmen päivän ruoan saa tehtyä todella helposti ja edullisesti!

Otetaan esimerkki,kaalilaatikko. Kaalia saa euron kilo ja joskus jopa alle,siihen paketti jauhelihaa kaksi euroa sekä sipuli+siirappia ja riisi sekä mausteet niin uskallan väittää että ison vuoan kaalilaatikkoa saa siis tehtyä hintaan 3.50€ josta syö monta kertaa!
Sitten tulee myös keitot, jauheliha+makkarakeitot ei nekään enempää maksa

Ja itse löysin kasleria hintaan 2€ kilo josta saa tehtyä varsin maukasta sapuskaa kun tekee kaslerista pieniä pihvipaloja jotka sivelee vaikka grillikastikkeella ja pistää uuniin ja tarjoaa lohkoperunoita sen kanssa..

Monia hyviä vihanneksia ja juureksia saa myös kohtuuhinnalla, keität tai paistat tai vaikkapa höyrytät niitä 
Siis miun ongelma on tää priorisointi.. Siis rahaa tietyn verran, kulutus tietyn verran... Säästän sitten mielummin ruuassa kuin karsimalla harrastuksia... Tämä kk oli tiukka (kuten jokainen maaliskuu ennen tätä, ens kuusta lähtien helpottaa taas ensi maaliskuuhun asti)...


Ruokaa todellakin saa tehtyä edullisesti jos vain tahtoo ja näkee vaivaa sen eteen. mutta jos kärsii taavettisyndroomasta ja ostaa vain lihatiskiltä valmiiksi viipaloitua nautaa ja salaatit nekin tiskiltä niin ilman muuta ruoalle tulee hintaa!

Joo siis mulla asenneongelma ruokaan.. Esim. Kaali... Tuoreena ok, missä tahansa muussa muodossa en saa nieltyä, laatta lentää välittömästi
Mutta siis omalta kohdalta tää on taasen priorisointikysymys... Tulot x, menot y... Harrastukset maksavat, kustantaakseni ne on säästettävä jossain... Helpoin säästökohde ruoka..
Tämä siis tässä kuussa (jokavuotinen tiukka maaliskuu), ensi kuusta lähtien taasen uudet kuviot ensi maaliskuuhun asti....
(Muutenkin viikolla menee ruokaa miten menee [== halvalla] että saapi kokata ns. "parempaa ruokaa" vkl...

[MrJones]

[quoteKerro oi guru, mitä tekisit puolentoista kilon painoiselle suolatulle possun lavalle?][/quote]

Eihän tolle oo muuta vaihtoehtoa kuin yön yli kypsytys. 80 astetta 10h punaviinissä, niin tulee taivaallisen hyvvee.
Tietysti normaalit patahärpäkkeet messiin. Chilit yms...

[Ryhis]

Kansitakit kahisee ja nihilistit nillittää, vai miten se sananlasku meni? Suomessa kuulemma ruoka on kallista, itse olen eri mieltä. Bisse on kallista, samoin erilaiset prestiisituotteet, kuten sisäfilee yms. Länsimaisen, ilmaisen preussilaispohjaisen peruskoulutuksen saanut ugri elää siinä harhassa, että jokainen päivä on rokkifestaria kera sisäfileen ja laatuviinin. Ei näin.

Suomessa on ihan maltilliset hinnat, ottaen huomioon, että olemme huonolla ostokyvyllä (vähän ihmisiä) oleva pohjolan perähikiä. Totta kai ruoka maksaa kun sitä raahataan pitkin ja poikin. Jotkut tanokit käyttävät ruoasta puhuessaan eineksia referenssinä, kun vertaillaan raaka-aineiden hintoja valmiiseen safkaan. Kyllähän einesten kilohinta saadaan sopivaksi, kun sisältö on enimmäkseen petrokemian apuaineilla jäykäksi tehtyä hanavettä. Saarioisen E-vapaan lasagnen "jauheliha" on oikeasti jollain helvetinkoneella jauhettua kalkkunan persreikää ja kaulanahkaa. Miettikää.

Suomi on muutenkin kummallinen maa; asiat ovat paremmin kuin koskaan mutta silti nillitetään. Erityisesti nillitettään rahojen riittämisestä. Muualla, jossain Oikeassa Maassa, köyhä ihminen on sellainen jolla ei ole mitään. Suomessa köyhä on sellainen joka ei voi ostaa ihan jokaista asiaa joka mieleen tulee. Köyhyys ei siis aiheudu tulojen pienuudesta, vaan menojen suuruudesta. Opiskelijoilla vasta meneekin huonosti jos 45-vuotiaan sosiologian opiskelijan yhden kuukauden yhteenlasketuista tuista ei riitä rahat sekä Flow-festarilippuihin, että playstation kolmoseen.

Mutta asiaa; uskon että Suomessa voi syödä myös edukkaasti syömättä jotain aivan kammottavaa skeidaa. Tietysti, jos on idiootti, niin silloin joutaakin syömään kalliitta eineksiä tai tonnikalaa purkista.

Blogahduksen alussa olevassa kuvassa oleva annos on maksanut noin kolme euroa.

LIDListä ostin seuraavat tuotteet
- Bratwursti 2,49€
- Perunasalaatti 0,99€
- Ruusukaali 2,5€
- Sipuli 0,2€
- Voinokare 0,1€
- Sinappi 0,2€

Bradareista riittää kahdelle aterialle, kolme nakkia per veto. Ruusukaali tuli puolen kilon pakastepussissa, siitä riittää kolmeen ateriaan. Kahden päivän safkat kustansivat siis 6,48€

[JaloPena]

Tiukkaa ja täyttä asiaa, iso peukku ruokajutuillesi. Olen löytänyt jutuistasi hyviä ideoita/fiksauksia omiin resepteihini.

Olen itsekin saarnannut samasta asiasta monen monta kertaa. Eineksien "halpa" hinta revitään valmistusaineista, jotka eivät ole ainakaan minun ruokapreferenssieni mukaisia. Ja maksan mieluummin ruuanlaiton palkat itselleni kuin einesfirmojen "kokeille". Kunnon aineksista ruoka tulee ihan yhtä halvaksi - yleensä jopa halvemmaksi - kuin valmiina ostettu moska.

Esimerkki: Jos mukulat haluavat hamppareita, ostan Lidlistä 8 rouhesämpylöitä n. 20 senttiä kpl, paistan pihvit lähilihan kunnollisesta kinkkujauhelihasta (8 euroa kilo) ja kananmunat väliin. Lisäksi salaattia, sipulia, ketsuppia, sinappi-kurkkusalaattia ja vaikka paholaisen hilloa. Jos mieli tekee ranskalaisia, ne saa tehtyä nopeasti kokonaisista (ja kuorimattomista) perunoista ja paistettua kattilassa rypsi/auringonkukkaöljyllä (ilman naudanmakuaromeita). 1-2 kunnon hampparia ja ranskikset maksavat alle kolme euroa per lärvi. Maistuvatkin joltain ja samalla tietää mitä suuhunsa pistää. Ja ovat tuoreita.

Räyhis on ihan oikeilla jäljillä. Ruoka itsessään ei ole niinkään kallista, kyse on laiskuudesta. Laiskuudesta tehdä itse ja etsiä vaihtoehtoja.

Ja vastaväittäjille, kyllä minä taidan tietää mistä puhun. Olen hoitanut max 6 hengen ruokahuoltoa 30 vuotta.

[Ryhis]

Pastapaketti auki sekunnissa. Jätä ne sakset sinne kaappiin.

http://youtu.be/cqw5WUimBuw

[Ryhis]

Noh noh..kuukauden päivät vierähtänyt edellisestä blogipäivityksestä. Täytetyistä paprikoista on siis ainakin kuusi viikkoa aikaa, eikä kuvaa löydy mistään. Reseptiäkään en kirjoittanut ylös, mutta kyllä sen suunnilleen muistaa!

Täytetyt paprikathan ovat vähän sellainen "nolo juttu", tiedättekö? Semmoinen pakollinen mitäs-sille-vegevammaselle-laitetaan-kun-me-muut-vedetään-härän-ulkofileetä? Jokainen jossain määrin kasvisruoan varassa 90-luvulla elänyt lienee törmännyt kasvissafkojen Totoon, perusvetoon joka ei ihastuta eikä vihastuta! Perinteisen punaisen paprikan sisään on leivottu Ben-sedän riisiä ja liikennevaloja ja hyvässä lykyssä jotain mausteita. Hyi helkkari!!

Näissä paprikoissa on vähän enemmän särmää ja munakoison pehmeä kermaisuus komppa hyvin rapsakkaa suippopaprikaa, annos on aika rasvainen mutta sitä suuremmalla syyllä sitä voi nauttia rapeakuorisen maalaisleivän kera. Ja punaviinin.

Tarvitaan

- Suippopaprikoita
- Munakoiso
- Sipulia (ja valkosipulia)
- Risottoriisiä

- 1 tlk tomaattipyrettä ja 1 tetra paseerattua tomaattia
(- 1 sardellisiivu, ei pakollinen)

- Vakiosetit välimeren mausteita ja oliiviöljyä, myös chiliä kannattaa käyttää

Aloita siivuttamalla munakoiso ronskin sentin paksuisiin viipaleisiin, suolaa nämä hyvin ja jätä "itkemään" ainakin tunniksi. Huuhtele vedellä ja taputtele kuivaksi pyyhkeeseen, paperiin tai paitaasi.

Laita munisviipaleet uunivuokaan ja päälle reilusti oliiviöljyä, uuniin 180 astetta ja uunivuoka sinne kunnes munakoisot ihanan kypsiä, eli kullanruskeita ja pehmeitä - ei mustia ja palaneita! Ota munikset uunista vuokineen ja heivaa ne terässihtiin valuttamaan ylenpalttiset öljynsä veks.

Tällä välin voit tehdä tomskusoosin. Viipaloi yksi isosipuli tai pari pienempää, valkkarinkynsiä saa olla kourallinen, viipaloi nekin. Lorauta öljyä kasariin ja ryhdy kuullottamaan sipulisatsia matalalla lämmöllä, nakkaa hyvissä ajoin pikkuinen sardellisiivu messiin, jos käytät oikeaa sardellia, se liukenee sinne. Älä osta Pirkka-sardiineja tätä varten vaan käytä vain oikeaa sardellia. Samalla voit lisätä myös tuoretta chiliä jos se makuusi sopii, en kuollaksenikaan muista "tulistinko" tätä annosta vai en..todennäköisesti silppusin puolikkaan habaneron sekaan!

Kun sipulit ovat pehmeitä kuin nykynuorten moraali ja selkäranka, nosta lämpöä ja lisää tomaattipyree. Hämmentele tovi ja ripsi sitten sekaan valitsemasi määrä mustapippuria, suolaa, basilikaa, oreganoa ja hunajaa. Ripaus valkoviinietikkaa tekee myös hyvää. Alenna lämpöä ja lisää veitsellä pieneksi kuutioitu (sentti-kertaa-sentti) munakoiso.

Nyt seuraa reseptin kriittisin vaihe! Sekaan pitäisi saada risottoriisiä (puuroriisi käy yhtä lailla), mutta vain sen verran, että se imee itseensä ylimääräisen nesteen! Muistaakseni tähän reseptiin sekoitin vajaan desin risottoriisiä. Mutta ei väliä, jos riisiä menee himpun verran liikaa voi soosiin aina lisätä nestettä.

Nyt panosta voi kypsennellä matalalla lämmöllä ronskin varttitunnin ja nostaa jäähtymään. Täytteen jäähtyessä pese ja kaavi suippopaprikat. Itse leikkasin kannan irti, pyöräytin Kalliilla Ranskalaisella keittiöveitselläni siemenet kiinnikkeineen irti ja viilsiin pitkän viillon paprikan toiselle sivulle. Kun kaikki paprikat on  käsitelty, lusikoidaan jokaiseen täytettä niin paljon kuin järkevästi mahtuu. Lopuksi paprikat pannaan uunivuokaan ja 180 asteeseen kunnes kypsiä.

Mikäli tahdot paprikoista enempi lihapainotteisia, voi soosiin lisätä fond du chef-hyytelökuutioita ja korvata risottoriisin soijarouheella. Tai sitten yksinkertaisesti laittaa sinne lihaa sekaan! Ugh! Hyvät sunnuntain jatkot!