Tarinoita keittiöstä

[Traalik]

Rupesipa hirnuttamaan nuo palautteet kokeille uusimmassa silimiittitopikissa. Ravintola-ala se vaan on (wänkk)eri bisnis.
Siksipä koulua pidemmälle ei paljoa kiinnostanut, on yksi spartalaisimmista ammateista maailmassa satamahuoran lisäksi.
Vanha ja iätön totuus on, ettei ole tyhmiä kysymyksiä, on vain tyhmiä ihmisiä.
Siispä kysynkin, mikä on eh, paremman ilmaisun puuttuessa, typerin kysymys tai asiakaspalaute, mitä olette kuulleet? Tai antaneet
Aivan päällimmäisenä itselle tuli mieleen erään tarkan markan kisällin utelut siitä, sisältääkö tonnikalalasagne kalaa.
Tai saisiko listan kalleinta sorbettia samaan hintaan lounasjälkiruoan mustikkasopan loputtua kesken..
Tai saisiko pihvin ilman pihviä.

Keittiön sisäpuolella tapahtuneita juttusia kyllä muistuu siinä määrin, ettei tänäkään päivänä ihan hirveän mielellään
maksaisi ravintolahintoja.
Kaksi viikkoa sitten uudelleen elämään alkaneet kylmäsavulohet karkasivat pastaan, pihvit kävivät lattialla etc etc.
Ja ja, kerran jouduin tekemään eläinsuojeluyhdistyksen hippivegaaneille ex carte ja sävelsin kasvispaistoksia, jotka nimesin maailman parhaan kasvissyöjän mukaan Führerin lehtipihveiksi. \o

[Ryhis]

Pääni halkeaa niistä myriadeista tarinoita, joissa pääosaa näyttelee TYHMÄ SUOMALAINEN JUNTTIASIAKAS IDIOOTTIMAISINE KYSYMYKSINEEN.

Otetaan pari herkkua top-50 listalta.

- Asiakas palauttaa Lindströminpihvin ja kiljuu aivan raivohalvauksen partaalla, miten hänet on yritetty tappaa raa-alla pihvillä. Pihvi on kuulemma punainen sisältä ja vuotaa verta. (tarinan opetus, Lindströminpihvissä on punajuurta).

- Asikas miettii pitkään ja muistaa olevansa joko keliaakikko tai gluteiinille allerginen (sama asia, ja sitäpaitsi gluteIInia ei ole olemassakaan, vehnän proteiini on gluteeni). Ja koska suomalainen, allerginen 40-v akka on myös idiootti, ei hän tietenkään tiedä mitä tappava allergiansa tarkoittaa käytännössä. Eli listaa käydään kimpassa läpi ja pitkän harkintansa jälkeen tollo idioottiasiakas päätyy lasagneen. Selitän, että lasagnelevyt on (jumalauta saatana) PASTAA ja pastassa on gluteenia. Asiakasta tämä ei harmita, hän kysyy jos ne pastalevyt voisi noukkia keittiön puolella pois.

Saatuaan kieltävä vastauksen, poka kysyy voitaisiinko hänelle tehdä gluteeniton lasagneannos. Sanon, että voidaan mutta siinä menee tunnista kahteen. Poka lähtee niskojaan nakellen ja uhkaa potkuilla, vetäydyn kuivavarastoon vetämään buranaa ja viskiä pahimpaan heikotukseen.

- Asikas kysyy kuinka monta kaloria on brie-salaatissa, "entäs jos jättää brien veke?" on seuraava kysymys vaikka jo ensimmäiseen vastasin "en todellakaan tiedä".

- "Jos mä tilaan punaviinihärkää niin saako sen ilman punaviiniä? Mä oon kato autolla"

- "Salviakana oli ihan hyvää, mutta vois kyllä mainita että siinä on aika paljon salviaa."

- "Moi mä oon allerginen suolalle, onks teil mitää suolattomii tuotteita?" Ei mutta miten olisi suuntäydeltä katkenneita hampaita?

- "Onks tää juustofondyy oikeesti tässä? ****tu padallinen sulatettuu juustoo ja leipäkrutonkeja? Mä haluun **u lihaa!"

Ja sitten on satamiljoonaa tarinaa erilaisista bonuskorttijärjestelyistä. Hei vaikka meidän lounastarjousbuffetravintola on samassa kauppakeskuksessa kuin Stockmann, meillä ei käy stokkan kortti. Samoin jos Joensuun Rossossa on "kanaleipä" ollut tarjouksessa viime viikolla, en todellakaan voi tietää mistä on kyse, sitäpaitsi tämä ei ole Rosso eikä nyt olla Joensuussa.

Suomalaiset ovat idiootteja! Ei koskaan ikinä asiakaspalvelualalle Suomessa!

Sitten on kaikki ne tarinat, jossa asiakas uhkaa potkuilla tai ravintolan oikeuteen haastamisella. Linjakokin hommissa mut on uhattu tappaa ja hakata. Mun päälle on syljetty, heitetty ruokaa. Potkuilla uhattu päivittäin..

Pannaan vielä loppuun kevennys idiootista joka tilasi listan ulkopuolelta. Lounasravintolassa.

"Ääähh teillä ei taaskaan ole mitään kivaa listalla. Voisiks mä tilata jotain keittiöstä?"
"Joo siinä alhaalla on ne kaks vaihtoehtoa mitä voi tilata"
"Jeps. Mä otan muikkukeiton"
"?"
"Mä otan sen muikkukeiton"
Katson listaa ja pääni meinaa haljeta, koska muikkukeittoa ei ole siinä. Sattumalta tiedän, että muikkukeittoa ei ole ollut KOSKAAN IKINÄ tarjolla.
"Ei meillä ole muikkukeittoa."
"On on, hississä oli mainos"
"Kuule jätkä, hississä on mainos kalakeittokirjasta, joka on myynnissä 6 kerrosta alempana Akateemisessa"
"Saaks mä silti muikkukeittoa?"

Muistaakseni tämä talidomiini älysi lähteä vasta kun ilmoitin kysyväni "alakeittiöstä" olisko muikkukeittoa jossain kulhollisen verran, eli avasin työtason alle upotetun jääkaapin oven, painoin pääni sisään ja huusin "onko muikkukeittoa?" ja vastasin hieman erilaisella äänellä itse itselleni "EI OLEEE".

Stana.

[tuohisuu]

nimesin maailman parhaan kasvissyöjän mukaan Führerin lehtipihveiksi. \o

  Pitääpä muistaa nimetä annokset jos kesän päälle tulee ituhippejä kylään.  "Saisiko olla Herra Kellogsin ejakuloinnin esto muropiiras?"   (Joka ei tiedä miksi muroja lapsille syötetään, ottaa googlen käteen), tai "Neiti Jamesonin sillipiiras", "Van goghin kasviskorvaset"....

[Tepi]

Käänteinen juttu, sarjassa "Huonoa Suomalaista lounasruokaa jonka tekevät tyhmät idiootit"...yksi huonossa maineessa oleva asiakkaan työpaikkaruokala on tunnettu ihan päin v**** tehdystä ruuista. Jokunen kuukausi sitten Katri-Antelli ilmeisesti piti kaikissa ruokaloissaan "Sydän ystävän viikkoja". Tässä omassa "suosikkipaikassani" kaikki mahdolliset pöydät täynnä tämän kampanjan esitteitä...ja ruokana oli juustolenkkiä ja öljyssä lämmitettyjä paistinperunoita. Periaatteesta en asiasta valittanut (ei sinne kukaan pakota syömään) kehaisin kuitenkin kassalla et "onpa herkullisen kevyesti tehty lounas"...ruokalan täti ei ymmärtänyt lievää sarkasmia äänessä ja otti ilmeisesti oikeina kehuina tuon kommentin- täti ainakin vastasi siihen et "eiks olekin, siinä on perunaakin mukana".

[tonttu]

Pannaan vielä loppuun kevennys idiootista joka tilasi listan ulkopuolelta. Lounasravintolassa.

"Ääähh teillä ei taaskaan ole mitään kivaa listalla. Voisiks mä tilata jotain keittiöstä?"
"Joo siinä alhaalla on ne kaks vaihtoehtoa mitä voi tilata"
"Jeps. Mä otan muikkukeiton"
"?"
"Mä otan sen muikkukeiton"
Katson listaa ja pääni meinaa haljeta, koska muikkukeittoa ei ole siinä. Sattumalta tiedän, että muikkukeittoa ei ole ollut KOSKAAN IKINÄ tarjolla.
"Ei meillä ole muikkukeittoa."
"On on, hississä oli mainos"
"Kuule jätkä, hississä on mainos kalakeittokirjasta, joka on myynnissä 6 kerrosta alempana Akateemisessa"
"Saaks mä silti muikkukeittoa?"

Muistaakseni tämä talidomiini älysi lähteä vasta kun ilmoitin kysyväni "alakeittiöstä" olisko muikkukeittoa jossain kulhollisen verran, eli avasin työtason alle upotetun jääkaapin oven, painoin pääni sisään ja huusin "onko muikkukeittoa?" ja vastasin hieman erilaisella äänellä itse itselleni "EI OLEEE".

Stana.

No on kyllä Suomessa huonoa asiakaspalvelua :-P Intiassa  tarjoilijalle olis syttyny dollarin kuvat silmiin ja "moment sööör" Todennäköisesti kaveri olisi lähtenyt juoksemaan tunniksi pariksi ympäri kaupunkia kysellen muikkuja keittoon ja lopulta olisi tuotu pieneksi jauhettua kingfishiä muikkukeittona pöytään ja kymmenkertainen lasku erikoispalvelusta :-)

Siitä vaan pään keikauksella oisit tehny tonnikala keiton ja pistänyt 150 euron laskun pöytään...

[Tomppa]

hmm..  Keittiöstä ei ole kokemusta niin hirvittävästi mutta asiakaspalvelusta sitäkin enemmän..

"asiakas kysyy voinko maksaa kortilla" vastaan.. "Ei koska korttilaitteemme linjat ovat poikki,.."
"asiakas"..   niin että kortilla ei siis voi maksaa..(juurihan niin sanoin..)     No ...jos saat katkenneet puhelinkaapelit korjattua niin joo..voit.. ( onneksi oli käteistä ja sai oluensa ostettua)

sitten...

Asiakas palauttaa veikkauksen kupongin jossa on 22€ voitto..  ensiksi hän tahtoo rahana koko summan..
kysyin tuleeko muuta..ei tule jotenka merkkasin kassaan tuon palautuksen..


yhtäkkiä hän haluaakin pari kenoa ja tupakat..sitten loput rahat käteen..Siitä voitosta..

annoin loput rahat 15.50 asiakkaalle..kysyin tahtooko hän tositteen voitosta,joka annetaan aina asiakkaalle.. ei hän nyt tarvitse..heitin sen roskiin..ja minuutin siinä elämäntarinaansa kerrottuaan hän tahtookin lappusen jossa lukee hänen voittamansa summa...sanoin että heitin sen jo pois ja en viitsisi alkaa kaivamaan sitä tuolta 500 muun lapun joukosta..."  mutta minulla on oikeus saada tuo lappu"    taas näitä eläkeläisiä....

Voi vittu..pari minuuttia kaiveltuani löysinkin oikean lapun ja annoin sen asiakkaalle..joka valittaa kun on hieman rypistynyt... (pitäskö mun nyt kiikuttaa tuo painotaloon jotta he suoristavat sen..)

sitten hän keksikin että ostaa vielä kaksi luonto arpaa..noh, kohteliaasti kysyin että mitkäs laitetaan..

" tuo tuossa ja toi"       ok.. otin arvat ja merkkasin ne myydyiksi... EI Vittu.. 

" asiakas"    hmm..voisikos ne kuitenkin vaihtaa ässäarpoihin..


( en tiedä mitä hän olisi vielä keksinyt,lähdin tupakalle tässä vaiheessa ja sanoin työkaverille että hoidatko loppuun tämän...)     10 minuutin päästä mummo riehuu vieläkin kassalla...

onneksi oli todella hiljainen päivä muuten....

tämä tapahtui viime talvena eräässä kioskissa lahden keskustassa..( jossa en ollut kovinkaan kauaa duunissa  )

viimeisin työni on ..vahtimestari..

[Kadotus]

http://www.aasiakas.net/ Varmasti tuttu monelle, hyvää lukemista.

Itsehän muistan kun olin juuri aloittanut työt eräässä rakennuskonevuokraamossa jossa olin joskus töissä ja olin sitten kuorma-auton lavalla, pihan perällä sitomassa kuormaa kiinni ja kuulin kuinka parkkipaikalle ajoi auto. Jatkoin kuorman sitomista, koska sisällä oli 3 muuta työntekijää jotka hoitaisivat asiakkaan, itse kun en ollut vielä saanut edes perehdytystä tiskihommiin ja on aika loogista ajatella että asiakas joka saapuu paikalle, menee aivan toisella laidalla piha-aluetta olevasta sisäänkäynnistä sisälle. Mutta kuulin kuinka rauhalliset askeleet pysähtyivät ja kyseisen 70-80-vuotiaan miehen suusta pääsi vihainen huudahdus: "ONKO TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PALVELUA!??!?!?" Hieman hämmästyneenä jätin kädessäni olleen kuormaliinan rauhaan ja katsoin lähelle pääovea pysähtynyttä asiakasta. Huusin (en raivokkaasti, vaan etäisyyden takia) että "Kyllä, siitä ovesta sisälle niin siellä pojat auttaa mielellään." Sen kummempaa huutoa ei sitten takaisin tullut vaan tämä henkilö käveli ovesta sisään ja ehkäpä 5minuutin päästä käveli ulos ja lähti pois. Ajattelin että homma oli hanskassa.

Esimieheni totesi että "olipa siinä erikoinen mies," oli nimittäin kysellyt josko meillä olisi myydä pientä palaa pleksiä hänelle. No eipä nyt sattunut rakennuskonevuokraamosta moista myyntiartikkelia löytymään joten asiakas poistui erittäin vihaisena huutaen että "TEILLÄ EI KANSSA OLE TEE-SE-ITSE-MIEHELLE MITÄÄN!" Itse olisin ehkä kysynyt sitä ensiksi läheisestä rautakaupasta, tosin en mene takuuseen ettei näin olisi tapahtunutkin, eihän sielläkään välttämättä sitä ainakaan hyllyssä ollut. Mene ja tiedä, yleensä meillä kyllä ehdotettiin asiakkaille jotain paikkaa mistä jotain tuotetta jota meillä ei ole, kannattaisi kysellä, mutta tämäpä ei jäänyt kuuntelemaan.

[Ryhis]

Itse olisin ehkä kysynyt sitä ensiksi läheisestä rautakaupasta

Tästä tulikin mieleeni, pari vuotta takaperin Helsingissäkin oli Teesi-ketjun kauppoja. Muistaakseni kauppakeskus Arabiassa. Minulla oli tarvetta vaseliinipatruunalla, sellaisella jonka saa lyötyä prässiin/pumppuun. Laiskana miehenä en viitsinyt pyöräillä mestoilla vaan soitin ja esitin kysymyksen. Keskustelu meni jotakuinkin näin;

R: Haloo haloo, olisiko teillä valikoimissa sellaista vaseliinipatruunaa jonka saisi rasvapuristimeen?
TM: Öhöm......
R: Sellainen valkoinen tuubi jonka saa auki toisesta päästä?
TM: Tuota noin...sun kannattais kokeilla jotain oikeaa rautakauppaa
R: ?!

[Tritonus]

Mjoo, tämä oli varsin yleistä huumoria ollessani rautakaupassa töissä. Jos jotain tuotetta ei hyllystä löytynyt, oli se sitten loppu tai puuttui valikoimasta saatettiin asiakasta opastaa etsimään tuotetta "esimerkiksi rautakaupasta".
Tämä muuten toimi hyvin, voi sanoa että poikkeuksetta homma päättyi hyvällä meiningillä.

Varmastikin rautakaupan varastomiehen/myyjän ja taksikuskin hommista olisi tähänkin ketjuun ammennettavaa. Palannen asiaan, kun tulee jotain herkullista mieleen, mutta laitetaan nyt jotain lähes jokapäiväistä.

Peruskauraa ovat nämä moottorisahat ja ruohonleikkurit, joihin on asiakkaan toimesta asennettu terä väärinpäin. Näitä toisinaan palautellaan sitten vähän hemmetin tuohtuneina. Suuttumus ei yleensä hirveästi laimene kun ymmärryksen lyhtyyn syttyy valo.

Pienet pihakivetkään, esim. unikivet eivät myöskään paina mitään, ovathan ne niin pieniä. Niitä siis tullaan hakemaan kymmeniä neliöitä (1 lavallinen on muistaakseni n.14 neliötä ja 1500kg) sillä iso-enolta perityllä peräkärryllä, joka ihan itse rakennettiin siitä metsätien laitaan hylätystä kuplasta raavituista osista hellekesänä 1962. Väkisin vaaditaan lastaamaan lavallinen trukilla suoraan kärryyn ja se taipunut/katkennut aisa tai akseli on luonnollisesti sitten sen varastomiehen vika. Painoa ei vain uskota vaikka se siinä lavan kyljessä lukee.

Haluan myös nähdä ne oksattomat puut. Niistä tehtyä terassilautaa kun ei meidän kaupassa ollut koskaan myynnissä toistuvista kyselyistä huolimatta. Näyttäkää mulle se puu, jossa ei oksaa ole ollut koskaan 6m matkalla.

Raivostuttavinta kaikesta oli silti tinkaaminen ja etenkin alennusprosenttien ostaminen. Lähtökohtaisesti kaikesta rautakaupan tuotteista pitää saada alennusta, vaikka se olisi sitten se pussillinen nauloja joka maksaa 0,80€, ja ostokset olisivat vain tämä pussi. Myyjälle supatellaan kuin suurempaakin salaisuutta jakaen että "paahan nyt hinta kohilleen"
Olennaista ei siis ole, mitä tuote todellisuudessa jää maksamaan, vaan paljonko saat alennusta. Lukemattomat ovat ne kerrat, kun asiakas on lähtenyt hakemaan täysin saman tuotteen naapurista, koskapa heiltä sai 5% enemmän alennusta kuin meiltä. Johtuen kuitekin kovemmasta lähtöhinnasta, jäi tuote alennuksen jälkeenkin maksamaan kuitenkin enemmän kuin meillä.

Taksi onkin sitten ihan oma maailmansa. Asiakas ei siis maksa pelkästään matkasta, vaan samalla rahalla hän ostaa oikeuden käyttää autoa haluamallaan tavalla ja käyttäytyä kuskia kohtaan miten tykkää. Aloitusmaksu 8€ on ilmeisesti hyvien tapojen reaaliarvo kesäkuussa 2010.

Lopunkaiken kuitenkin pitää sanoa, että omalle kohdalleni leijonanosa asiakkaista ja asiakaspalvelukokemuksista on pelkästään positiivisia. Jotenkin vaan näitä toisia kuitenkin aina muistellaan.

Ja tämähän ei liittynyt sitten yhtään ketjun aloitukseen. Olkoon, en jätä kirjoittamattakaan, eli kunnon OT:t tähän väliin.

[Paprikaana]

pakko oli käydä lukeen noita aasiakas kokemuksia

[Avon Barksdale]

Räyhäkkään jutuille tuli revettyä oikein kunnolla. Ei olisi kyllä itsellä riittänyt hermot. Olisin antanut paukkua sen verran että vaikka olisi tullut potkut niin olisi ainakin hymyillen lähtenyt.

[Kaltsu]

Yläasteella oli joskus "taksvärkkipäivä", niin olin silloin päivän tiskaamassa Sokos hotellin keittiössä. Salin puolelta tuli pesuun pieniä kippoja joissa oli jonkinlaista levitettä mitä asiakkailta oli jäänyt kippoon jäljelle ja kysyin henkilökunnalta että mitäs tälle pitäisi tehdä. Kaveri sanoi että laita tuohon seinällä olevaan pursotin hässäkkään. Hetken asiaa ihmettelin ja laitoin kaikki tulevat levitejämät pursottimeen. Siinä sitten tiskatessa katselin kun tarjoilija otti pursottimesta "uuden" satsin kippoon asiakkaalle vietäväksi. Kaiken lisäksi pursotin oli lämpöisessä keittiössä. No, todellista kierrätystä.  Tämä tapahtui siis 80-luvulla.

[Ryhis]

Voi on kallista. Parissa "huippuravintolassakin" nuo voiylijäämät menevät paistamiseen yms.

Myös ne voit jotka viedään ulos terassille, jossa niihin lentää tupakantuhkaa ja hyvässä lykyssä lokki taapertaa saastaisilla räpylöillään siihen...

[.tomppa.]

onko päivitystä tällä saralla kenelläkään?

[Pankkipoju]

Jos off topiccina kertoisin miten mukava asiakas olen.

Joskus viisitoistavuotta takaperin päivitin näytönohjainta ja samalla kadulla oli kaksi puotia jotka myivät ohjainta samaan hintaan.
Nille joilla on paikallistuntemusta, kerrottakoon että puoti jossa asioin kantoi lempinimeä k*sinurkka...

No eiku ineen, kysyin ohjainta ja sain hinnan.
Kerroin että tuossa viereisessä myydään 10% halvemmalla. Tämä siis oli tuubaa mutta mitäs sen väliä mistä ostan samanhintaisen kortin.

Ukko tiskin takana sanoi että sieltä sitten ja kampesin ovea kohti. Sitä pikkasen jo raotettuani guppe pyysi palaamaan ja kertoi että voi myydä bulkkipakkauksen  tuohon hintaan...
Pakkauksia siis oli (en tiiä onko vieläkin) kahdenlaisia.

Retail -pakkaus jossa oli eri heeno neliväripainatus (julmasti liioiteltu kokonsa puolesta), manuaalia, ajureita, sensemmoisia.
Bulkki -puketti joka koostui pienestä ruskeasta paffilootasta jonka sisällä antistaattisessa pussukassa kortti.

Kitisin että en millään suostu maksamaan moista hintaa bulkkilootasta kun saan samaan hintaan kaikkine lisähärpättimeen ihan tuosta vierestä...
Ukkeli pikkasen jo puhisi mutta suostui myydään juhlalootan 10% alennuksella...

Kotiinpäästyäni revin laatikon kahtia ja latasin roskiin kaikki muut paitsi kortin.
Kun sain PC:n kopan auki, huomasin että shoppaamani korttissa oli joku ihmeellinen HIV -liitinmalli ja omassa koneessani oli pelkkiä KGP -liittimiä tjsp.

Eikun takas kauppaan, aattelin että kait puoleen hintaan suostuu ottamaan pelkän kortin takaisin kun tuli se paketti revittyä ja vähän huudatettuakin äijää..
Muttabutta, tiskin takana oli terhakkarintainen nainen joka ei tiennyt että olin ostanut retail -version joten tietysti vaihdoin bulkkikortin toisella liittimellä varustettuun retail -versioon..

Ukkeli palasi puotiin kun tuulikaapissa olin, iloisesti vilkutin tälle toinen paketti kainalossa ~~~~~~

[Pankkipoju]

Se kuuluisa Suomalaisen rehellisyys ja maalaisjärki... Onko kukaan kyseisiä myyttejä enää näinä päivinä nähnyt?

Venäjänvallan aikana viimeksi...

Kauheimmilleen homma meni Kekkoslovakian aikana jolloin suljetun talouden pakottamana voitiin asiakkaat laittaa maksamaan mitä tahansa hintaa kilpailun puutteen takia.
Ettei olisi tähän jäänyt niin asiakkaita vielä pilkattiin alennuksilla, halvoilla hinnoilla, super edullisilla, perheystävällisillä ja sen semmoisilla irvailuilla jotka osoittautuvat täydeksi propagandaksi heti kun ensimmäinen vapaan talouden kilpailija markkinoille pullahti...

Pyysivätkö anteeksi koskaan vuosikymmeniä jatkunutta valehtelua ja pilkkaamista?