A-P-U-V-A! Mitkä valaisimet valitsen?

[chili_maestro]

Bauhausista ei kannata ostaa halpoja tarjousputkivalaisimia. Ite ostin kaksi kpl. ensimmäinen meni rikki kuukaudessa ja nyt toinenkaan ei meinaa syttyä millään. Muistaakseni chilivaari sanoi että valotehokin on pienempi kuin muualta ostetuissa. halpa ja hyvä, tämä yhtälö ei läheskään aina toimi.

[CyberDog]

Hyvin totta. Loisteputkissa kannattaa pitäytyä tunnettujen valmistajien putkissa.

[dikkindassan]

Itse ostin valaisimet finnparttian tukusta perniöstä. ostin valmiit rungot ja ostin lisäksi heijastinpintaa jotka saiin askarreltua putkien taakse, taisko mennä rahaa huimat 40e lamppuineen päivineen. 3x18w kasvilloisteputkea ja honkkarista kello pistorasiaan

[sorrii]

Etkös harkitse LED-valaisinta!? Pienessä tilassa ei tuota lämpöä; Tilassa tuskin oleskellaan, joten väri ei oo ongelma. Kunnollisissa kasviledeissä on aika äänekkäät tuulettimet, jotka ei lie hiritse myöskään jos tuo pikkuhuone on erillinen.
Mä ostin kesällä täältä foorumista 120W panelin (220€) ja laitoin keittiööni 250W natikan tilalle. Sen se ainakin hakkaa menne-tullen. Kasvit viihtyy, kukkii, tekee hedelmää, eivätkä kasva holtittomasti pituutta kuten kävi natikalla!
Siinä mun panelissa ainakin on myös niin laaja valokulma (120 astetta) että katon rajasta valasee hienosti koko huoneen (vapaa tila n 3x3m) ja kauimmaiset ja alimmatkin kasvit näyttää voivan hyvin. Täyttä päätä kukkivat habanerotkin .
Katselin itsekin hiljan toista valasinta ja ainakin ebayssä löytyy paljon. Growing lamp, grow light, plant light, led plant growin light ...
Yleisiä näyttää olevan 15w pikkupanelit (sini-puna); joitain tavalliseen 27mm edison-kantaan sopivia löytyy sekä 50- ja 90W ufoja, 120w sekä 300w paneleita. Aika kiinnostava oli 180W paneli jossa oli saadettavissä väri-koostumus kasvuvaiheen mukaan. Noi halvimmat 15 wattiset taisi maksaa alimmillaan 30€ (kuluineen); 50 wattinen ~100€; 90W ~140; 120W ~180€ ... 90 wattisen ufon sanotaan vastaavan 400w natikkaa teholtaan (kasvin silmillä katsottuna) joka voi olla liioitteluakin. Minä ainakin väitän että tää mun 120 wattinen sitä hyvin vastaa .. Valo vaan on aika sairaan värinen, eikä huoneessa juuri viitsi oleskella, jos ei laita lisäksi keltasävyistä muuta valoa.

Noita pikkuvaloja en oo kokeillut chilien kanssa, mutta oon pitänyt pitkään "tavallisia" 1W led-spotteja muilla koristekasveilla ja näyttävät parjäävän ja jopa piristyneen verrattuna entiseen kun olivat loisteputki valossa tyyliin yleisvalaistus ... Nyt on kämpässä ihan varjopaikoissakin jukkapalmu, juoru, rönsy ja jotain köynnöksiä ledin valossa; 1 lamppu /kasvi ... Noita pieniä led-spotteja muuten myy Verkkokauppa aika kivaan hintaan. Halvimmat (1W - 12V) maksaa 1,90€. Mä oon niitä laittanut entisiin halogeenivalaisimiin. Ja tuntuvat ihan ok toimivanmillä vaan ~12V virtalähteellä. Mulla oli joskus sellainenkin viritys, että kytkin 5x20W halogeenit wanhan tietokoneen virtalähteellä! ((vaatii vaan vähän pellepelotonhenkeä))

Mä en ainakaan upottaisi 150 - 200€ johonkin loisteputkiin. Mieluummin sitten jos ei ledit kelpaa, niin yksi tai kaksi kunnon 200 - 250W esl'iä ja vähän hopeeta, mylaria tai peilejä seiniin.
Eikäpä sellainen pieni 250W natikkakaan hirveesti kuumenna, kun tekee vähän ilmanvaihtoa. Itsellä on yksi käytetty 250W natikka johon hommasin (käytetyn;) monimetallin kasvukausia varten. Aika moniin natikkavalaisimiin sopii monimetallipolttimokin. Pitää vaan selvittää; googlailla tai sähköpostitella valmistajille, myyjille tms. Mulle ainakin tuli vastauksia ...

Tokihan loisteputketkin on ihan hyviä valoja, kun niitä on paljon. Vaan tuottavat nekin lämpöä, ja suhteessa vaikka natikaan itseasiassa enemmän samoilla wateilla (hyötysuhde)
Itsellä ainakin on mennyt pikkuhiljaa hermot, kun loistareita pitää siirrellä aika usein jotta ovat riittävän lähellä kasveja. Ja useita, isoja valasimia on hankala siirrellä ja pitää varastossakin.

Tehokas kasvivalo; esl, natikka, monimetalli tai se LED riittää aika isoon tilaan yksin! Eikä tarvi olla niin lähellä kasveja. Ja hyvä on muistaa, että kasvit tarvii myös pimeyttä!

[viherpiipertäjä]

Tätäkin led-vaihtoehtoa tuli pyöriteltyä jonkin aikaa, kunnes tulin siihen tulokseen, että nuo loisteputket ovat meikäläiselle ihan hyvä vaihtoehto. Mulla on olohuoneessa isot ikkunat etelään, jonne chilit pääsee sitten kevättalvella. Lisäksi löytyy lasitettu parveke ja kasvihuone. Ainakin pienemmät chilit varmaan säilyy hengissä talven yli noiden loisteputkien alla, ja isommat leikkaan sitten mahdollisesti alas..... katellaan nyt. Mutta kiitokset asiantuntevasta led infosta  Näillä eväillä mennään nyt ainakin alkuun. Joskohan saisin tänä viikonloppuna viimein siemenet multaan 

[hippi]

Meikäläiselläkin tässä kasvatushommat lähdössä käyntiin ja valaistusta mietin. Loisteputkiin olen minäkin päätynyt, mutta nyt ongelmaksi muodostunut kasvatusala ja etenkin valojen korkeus, tilaa ei ole kovin paljon joten pienellä setillä lähden liikenteeseen. Eli jos laittaisin jotain 2x18w loisteputkihässäkän niin kuinka korkealle tulisi valoja pystyä nostamaan kasvun edetessä? Varmaan riippuu lajikkeesta mutta onko mitään nyrkkisääntöä näin pahimpaan raivoon.

Nostokorkeutta kyselen kun ajattelin tuollaisen http://shop.zengrow.com/product/41/zengrow-design--poytapuutarha tehdä itse (kun rouva meinaa että ei tarvi tehdä käytännöllistä lue:rumaa viritelmää). Mun mallissa tuota valolippaa voi siis säätää ylös- ja alaspäin tarpeen mukaan. mutta kuinka paljon? Vai hylkäänkö koko idean ja uhmaan rouvaa ja rykäisen nurkkaan jonkun tosi tyylikkään virityksen?

[Kärsä Babar]

Tässä on ainakin siistin näköinen valaisin ratkaisu: http://www.chilitarvike.fi/tuotteet.html?id=2/139

[anttu]

Tässä on ainakin siistin näköinen valaisin ratkaisu: http://www.chilitarvike.fi/tuotteet.html?id=2/139

Sain juuri tällä viikolla kaksi tällaista, toisen työpöydän puskan valoksi ja toisen vertailuun LED-valojen kanssa. On kyllä oikein siistin näköinen, ja aallonpituuksiltaan ilmeisesti aika hyvä chileillekin. Sinisen ja punaisen lisäksi valon taajuuskäyrässä on myös pieni vihreä piikki. Ilmeisesti saa kasvin näyttämään paremmalta. Kasvin hyvinvointiinhan vihreästä ei ole mitään hyötyä.

Itse tilasin nämä el-Brixistä, koska oli siellä halvin, mitä löysin. http://www.el-brix.fi/shop/product_details.php?p=2732

[Chilivaari]

... Kasvin hyvinvointiinhan vihreästä ei ole mitään hyötyä.

Äläpä levitä tuollaista nollatietoa, ellei sinulla ole todellista näyttöä asialle.
Ledivalmistajat ovat sitä levitelleet, mutta heille se onkin markkinointijuttu, kun he pyrkivät myymään sinisiä ja punaisia värivaloja.

[Xbow]

Kyllä kasvit sisältävät pigmenttejä, jotka absorboivat vähän myös vihreää valoa. Yleisimmätkin sekä tutkituimmat pigmentit tekevät näin. Kuitenkin sen verran, että sillä on selvä merkitys, eikä niin että esimerkiksi koko 490-625nm spektrin osa pitäisi poistaa arvioidessa kasvilampun todellista tehokkuutta.

LED markkinoinnissa on menty älyttömyyksiin. Väitetään, tai tarkemmin sanottuna annetaan tarkoituksella ymmärtää, että 11% hyötysuhteen omaava ledi toimisi 90% hyötysuhteella. 50% hyötysuhteella toimiva lamppu ilmeisesti toimii oikeasti 410% hyötysuhteella, eli saamme energiaa tyhjästä. Ikiliikkuja on syntynyt. Hallelujaa, maailma on pelastunut.

Juu, olen silmäillyt esimerkiksi klorofylli a, klorofylle b sekä karoteenin asborptio spektrejä sekä mitattua fotosynteesin toiminnan voimakkuutta eri valoilla. Ei vihreä valo ole viherkasville "hyödyllisintä", muttei todellakaan täysin hyödytöntä. Kyhäilen tässä jonkinmoista mallia lamppujen vertailemista helpottamaan. Tietokoneella kun pitää laskea, manuaalisesti menee liian työlääksi.

[anttu]

Kovin syvällisesti en ole aihetta opiskellut, mutta näin maalaisjärjellä kasvi ainakin on vihreä => heijastaa pääasiassa vihreän aallonpituuksia => käyttää vihreää vähiten tai ei lainkaan.

Enivei, kevään mittaan meikäläisen idätelmät saavat nautiskella erilaisten keinovalojen alla, ja ehkä saan jotain havaintoja eroista tai sitten en. Vielä en ole sen kummemmin LED:n kannattaja kuin fanaattinen vastustajakaan. Puhukoot tulokset puolestaan.

EDIT: Löysin tällaisen kuvan:



Kuinka tärkeitä nuo phyco-alkuiset on? Yleensä viitataan vain noihin klorofylleihin, ja jossain oli mainittu myös tuo karoteeni tarpeellisena kasvin terveydelle tms. Tuo phycoerythrin näyttäisi olevan ainoa, joka jossain määrin osuu vihreään, eli wikipedian mukaan 520-570 nm aallonpituuksille.

[Chillie]

... Kasvin hyvinvointiinhan vihreästä ei ole mitään hyötyä.

Äläpä levitä tuollaista nollatietoa, ellei sinulla ole todellista näyttöä asialle.
Ledivalmistajat ovat sitä levitelleet, mutta heille se onkin markkinointijuttu, kun he pyrkivät myymään sinisiä ja punaisia värivaloja.

Miksi ledivalmistajat eivät voisi myydä vihreitä ledejä?

[Xbow]

Taitaapi esiintyä levissä noi mainitut pigmentit. Klorofylli a:ta, klorofylli b:tä sekä beetta karoteenia esiintyy chileissä. Muitakin pigmenttejä chileissä on, mutta nistä ei isommin juttua ole. Anthocyanin:iä esiintyy chileissä "aurinkovoiteena", mikäli valoa on lehtiin tullut enempi ( riippuu lajikkeesta).

Fotosynteesin voimakkuutta / aallonpituus voi mitata esimerkiksi sen perusteella, kuinka nopeasti ilman happipitoisuus muuttuu. Auringonkukkien (muistaakseni) kanssa on huomattu, että huonossa valossa vihreän rooli on vähäinen, mutta voimakkaassa yli 800 mikromoolia/(m²s) valossa lisätyn vihreän rooli oli voimakkaampi kuin punaisen.

Vihreän roolin on mittausten perusteella arvioitu olevan muita valoja vähäisempi, mutta ei kuitenkaan nolla. Olihan tussakin käyrässä molempien klorofyllien osuus yli nolla vihreässä kohdassa. Toisinsanoen se kuuluu huomioida laskuissa. Olisi mielenkiintoista saada capsicumin fotosynteesin voimakkuuskäyrä eri kasvuvaiheissa. Nyt olen sitä arvioinut mm. wikipediassa löytyvän "photosynthesis rate" käyrän sekä parin eri klorofylli + beettakaroteenikäyrien mukaan. Voisin sitten laskeskella tietokoneella sitäkin eri spektreillä, kun tiedetään valon voimakkuus. Jostain syystä LED lamppujen kuluttajamarkkinoilla harvemmin mainitaan niinkin "joutavaa" suuretta kuin valon voimakkuus. Joskus ei edes ilmoiteta, missä suhteessa eri valoja on, tai että millä valolla voimakkuus on mitattu..... Ei muuten mitään, mutta silloin on mahdoton arvioida, miten valo vaikuttaa. Maksa dona, mutta emme sitoudu että valoa tulisi lampusta...

Tuolla olen analysoinut joitan valoja. Pystyn helposti lisäämään eri vaikutuskäyriä. Parametreinä on ollut valon voimakkuus ( joko lumenina tai watteina ) + spektri + ottoteho. Harmi vaan että kaikissa muka-huippu lampuissa ei näinkään yksinkertaisia tietoja ole kerrottu.

Edit: Vihreiden LED lamppujen hyötysuhde ei ole näyttänyt kovin kaksiselta. Voin toki sellaisenkin lisätä laskelmiin. Jotkut täydentävät LED valoa muilla valaisimilla. Eihän ledien käyttö poissulje mitään.

[calm]

Edit: Vihreiden LED lamppujen hyötysuhde ei ole näyttänyt kovin kaksiselta. Voin toki sellaisenkin lisätä laskelmiin. Jotkut täydentävät LED valoa muilla valaisimilla. Eihän ledien käyttö poissulje mitään.

Ehkäpä vihreiden ledien hyötysuhteen kasvattaminen on nähty tarpeettomaksi, kun ihmissilmillä vähäinenkin määrä vihreää valoa näyttää kovin kirkkaalta?

[Xbow]

Tuossa olisi yksi netistä löytynyt fotosynteesi käyrä:


Kuten näkee, fotosynteesin suhteellinen teho PAR alueella on pienimmillään luokkaa 30% tuon kuvan mukaan. Miksi näin?

1) Kasvissa on muitakin pigmenttejä kuin mainitut klorofyllit sekä karoteeni. Kokonaisabsorptio tulee summaamalla eri pigmenttien absorptio-osuudet.
2) Heijastunut tai lehden läpi mennyt valo voi absorboitua seuraavaan lehteen
3) Absorboituneen valon fotosynteesitehokkuus vaihtelee, ollen LEDejä tutkivan dippatyön lähteiden mukaan 70%-sininen,60%-vihreä,100%-punainen. Eli kaikkien fotosynteesi pigmenttien summa-absorption kun kertoo tällä niin... Siksi action spektrin punainen osuus on korkeammalla kuin alla olevassa spektrissä.
Ja muita tekijöitä on.

Olenko tulkinnut väärin? Saa korjata. Fotosynteesin toimintanopeutta eri aallonpituuksilla voi mitata. Kun vielä löytyisi noita action spektrejä tsileille

[CyberDog]

Noi tosiaan vaihtelee jonkun verran :/ Paprikalle tai jollekin lähisukulaiselle vois löytyäkin ja sitä voisi paremman puutteessa noudattaa.

Edittii: Korjattu oikeelliseksi.

[Jan]

Noi tosiaan vaihtelee jonkun verran :/ Paprikalle tai jollekin muulle lähisukulaiselle vois löytyäkin ja sitä voisi paremman puutteessa noudattaa.

Käsittääkseni paprika on samaa lajia eikä vain lähisukulainen. Tai siis tiedän näin olevan. Täälläkin aika usein se kuitenkin erotellaan, joten onko tosiaan niin, että paprikat (kuten normikansa sanan ymmärtää) ovat niin pitkälle jalostettuja, että niiden hoito ja valontarve jotenkin radikaalisti poikkeaisi muista chileistä (jotka jo muutenkin poikkeavat toisistaan aika paljon)?

[Xbow]

Juu, capsicum annuumit ovat samaa lajia Capsicum chinense tai frute on siinä mielessä rajamailla, että ei voi sanoa sen olevan puhtaasti eri lajia kuin annuum. Lajin yleisen määritelmän mukaan kaksi eri lajin yksilöä ei voi tuottaa lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä. Hajahavantojen perusteella Capsicum Annuum x chinenset ovat kohtuu useinkin lisääntymiskykyisiä.

No, yhdessä tutkielmassa oli ( viime vuosina tätä sarkaa on kynnetty paljon, ainakin googlen peruseella ) tiivistelmässä todettu, että paprikassa fotoinhibitio esiintyy voimakkaimmin sinisessä valossa, seuraavaksi vihreässä ja vähiten punaisessa. Toisinsanoen punapainotteinen valo lienee parasta tässä mielessä. Niinhän sitä on käytännössäkin huomattu. Japanilaisessa tutkielmassa oli mitattu kahden eri paprikalajikkeen fotosynteesiä muutamalla erispektrisellä valolla. Sama rituaali oli toistettu mm. tomaatilla ja oliko nyt mansikalla + nivaska muita lajikkeita. Tulokset viittaisivat siihen, että paprikoillakin on tuommonen kuoppa keskivaiheilla, mitä ylläolevassa käyrässäkin on. Noiden mittausten perusteella saisi jonkun kaksikyttyräisen käyrän pienimmän virheen perusteella raapustettua, mutta en jaksa moista kun on epävarmaa että onko se sen hyödyllisempi kuin tuo ylhäällä oleva "photosynthesis rate" käyrä. Myös paprikassa on oleellinen määrä sekä klorofylli a:ta, klorofylli b:tä että karoteeneja, näin oli muistaakseni led valaistus ketjuun linkittämässäni liettualaisessa tutkielmassa todettu.

Onglmana on vähän se, että ilmeisimmin fotosynteesin tehokkuutta on tutkittu enempi 60-80 luvulla ja nykyään sitä asiaa pidetään "hyvin tiedettynä". No, tiedemiehet saavat noi tutkielmaraapustukset helposti, mutta meikämaallikko ei Täytyy vilasta, jos jostain kirjastosta löytyisi matskua. Paljon löytyi koulutöitä, jossa mittailtiin fotosynteesiä. Nyt erilaisia inhibiitio ( esim. liian valon takia ) yms interraktioita esimerkiksi fotosynteesi I - fotosynteesi II sekä eri pigmenttien välillä tutkitaan.

Monet tutkielmat viittaavat siihen, että liika valo sadotusvaiheessa vähentää satoisuutta, vaikka fotosynteesiä tapahtuukin kokonaisuudessa enempi. Ja (enempi/vähempi) tiettyjen maksimeitten jälkeen fotosynteesivauhti huononee. Arvoalue oli jotain 800-1100 mikromoolia/neliömetri/s, joten tosi lujilla valoilla, Raaka-Arska tykittää. Tässä puhutaan voimakkaista valoista, eli yksi kysymys olisi, saako paprikasta lisää satoa jos kasvaria vähän suojaisi vaikkapa punavoittoisen värisellä kelmulla aurinkoisina kesäpäivinä. Tuskin kovin merkityksellisesti?, ainakaan Suomessa.

Tosin yhdessä tutkielmassa oli arvioitu, että paprikat hyötyvät liikavalo-olosuhteissa eniten vihreästä lisävalosta.....

[CyberDog]

Mä pääsen yliopiston kirjaston kautta aika helposti noihin käsiks jos vaan joku heittelee mulle mitä hakea. En jaksais alkaa summamutikassa niitä hakemaan.

Ja tosiaan oli pieni moka tuossa kirjoituksessa. Yksi sana tupsahtanut liikaa.

[Xbow]

Juei. En ole tosiaankaan mikään tutkija, joten pikkasen hakuammuntaa, olisiko The action spectrum, absorptance and quantum yield of photosynthesis in crop plants tuossa mitään hyödyllistä... 70-lukuun mennään tuon kanssa.