ESL kasvatusvalon spektri

[Chilivaari]

Jossittelua ja lisätestausta jää paljonkin, jos yleispäteviä tuloksia haluaa. Minulle riittää tämä.
Testissä oli vain kaksi ESL-lamppua. Niiden spektreistä ei saa mistään tietoa, joten tulokset eivät EHKÄ ole ole vertailukelpoisia muun merkkisiin. Valitsin vain hyvin erilaiset lamput niistä, mitä minulla sattui olemaan.

Megaman 2700K "lämmin valkea" on muutaman vuoden toiminut minulla taimivalona ja hyvin on palvellut.
Viva-Lux 5500K  "päivänvalo" oli meillä kattovalona viidettä vuotta ja talviaikaan paloi yli 12 tuntia päivässä. Se on siis erittäin kestävä lamppu, voisi sanoa korkeamman hintansa arvoinen. Se on silmällä katsoen selvästi sinisempi kuin sen katossa korvannut 5000K "luonnonvalo" valokuvauslamppu. Sen valoa kutsutaan "täysspektriseksi", vaikka eihän sellaista loisteputkea oikeasti ole keksitty. Värintoistoindeksi on kuitenkin yli 90, monilla markettilampuilla se tuskin on edes 80. Tällä saattaa olla merkitystä.

[Chiliharri]

     Nyt laitankin sitten aloitukseeni liittyvää linkkiä/kuvaa näin itselleni vastaten, jos jotakuta muuta kiinnostaa. Törmäsin ESL-spektreihin tilatessani eräältä suomalaiselta toimittajalta loistelamppua ihan muuhun käyttöön kuin kasveille. Jollainlailla näyttäisi sopivan tuo 6500k spektrin sininen pää PAR-kuvaajaan, punainen menee ehkä viereen:

Edit: poistan nämä kuvat, koska tajusin että niiden suora liittäminen on periaatteessa tekijänoikeuksien vastaista. Kuvat kyllä löytyvät tämän threadin linkeistä

Täältä löytyy lisää spektrejä 2700k-6500k välillä:
http://www.narva-bel.de/en/Products_1100.html

Tässä ketjussa on ollut juttua, ettei ESL/CFL spektrejä julkaistaisi. Eikös nuo spektrit ole melko samankaltaisia eri loistelampputyypeissä värilämmön ollessa sama - jopa eri valmistajilla? Minä kun olen ymmärtänyt, ettei noita elohopeahöyryn UV säteilyä fluoresoivia ja loistelampuun muuten soveltuvia yhdisteitä ole kuitenkaan määrättömästi.

Chilivaari; mistä muuten ostit tuon vertailutestisi 5500K:n "Viva-lux" polttimon? En löytänyt, kun yritin kysellä tuolla nimellä.

[Chilivaari]

Eikös nuo spektrit ole melko samankaltaisia eri loistelampputyypeissä värilämmön ollessa sama - jopa eri valmistajilla?

Tuon kun tietäisi, niin olisi jo paljon pidemmällä.

Viva-lite näyttää olevan nykyinen nimi. Omani ostin 2006 Adluxin verkkokaupasta, kun muualta ei saanut täysspektrisiä energiansäästöjä. Nythän niitä jo on muutama muukin. Tuo on palanut talvikaudet ainakin 14 tuntia päivässä siitä lähtien, joten on osoittautunut erittäin kestäväksi.

[Chiliharri]

Omani ostin 2006 Adluxin verkkokaupasta, kun muualta ei saanut täysspektrisiä energiansäästöjä. Nythän niitä jo on muutama muukin.

Toivottavasti tulevat nuokin joskus ihan tavallisiin kauppoihin, niin saattaisi hintatasokin lähestyä kuluttajaa Veikkaan, että nykymaailman kilpailutilanteessa kannattaa kuitenkin valmistaa ns. kuluttajatuotteet mahdollisimman halvalla. Ehkä siinä voisi olla yksi syy näiden "halpamateriaalisten" 2700k lamppujen yleisyyteen...

Ainakin yksi toinen suomalainen verkkokauppa näyttää myyvän myös tuota sinun merkkiäsi. Sama puoti myy myös Bio Vital merkkistä lamppua, jonka valmistajan väitetään operoivan saksassa. Olisikohan tuon Narvan valmistama, kun heidän sivuiltaan löytyy samalla nimellä oleva "päivänvalo-esli". Värilämpötilaksi on ilmoitettu 5800k, ja spektri näyttää mun käsityskyvyllä aika hyvältä jopa kasvivaloksi. Ainakin jos vertaa saman valmistajan 2700k:n polttimoon. Liekö sitten kuinka lähellä noita Chilivaarin testissä mukana olleita lamppuja - mene ja tiedä sitten.

[Chilivaari]

Kevään "kaappikokeilu" saa jatkoa.
Nyt yritän talvehtivien chilien kanssa tutkia, onko valon värillä merkitystä kukintaan, sadon tuotantoon, kokoon ja laatuun. Testikasvit ovat samat kuin keväälläkin, valot ovat isommat, samoin testitila.

Lyhyt sanallinen yhteenveto:
http://chilivaari.blogspot.com/2011/10/valotesti-lyhyt-yhteenveto.html
Varsinainen juttu testitilanteesta:
http://chilivaari.blogspot.com/2011/10/valotesti-saadaanko-satoa-sisalla.html

Tuloksia, jos niitä yleensä saadaan, pitäisi olla näkyvissä tammikuun lopulla. Mahdollisen sadon määrä ja laatu ovat arvostelukriteereistä tärkeimmät. Runsas kukinta ei minulle riitä.
Jos sinulla on testitapaan parannusehdotuksia, niitä voisi vielä ottaa huomioon.

[Macex]

Todella esimerkillistä pioneerityötä chilivaarilta!

[Pienviljelijä]

Kuinkas lämmintä tuolla testitilassa on?

[Chilivaari]

Nyt 21, mutta keskitalvella laskee, vaikka on siellä patterit.
Edellisinä talvina alin lukema oli 15°. Kyllä siinäkin vielä kasvaa.

[misthema]

Sori, mutta oli aivan pakkomielteinen liike tämä vanhan ketjun nostaminen.

Siis, se mikä tuossa spektreissä nyt vaikuttaa mihinkään, on, että nuo 6400 kelvinin lamput "boostii" kasvunopeutta vegevaiheessa, missä taas 2700 kelvinin lamput buustivat sitä sadotusta. Tottakai molemmilla kelvineillä (ja millä tahansa muullakin) saa satoa aikaiseksi. 6400 kelvinin lamppuja käytetään kait lähinnä juuri sen takia että taimi kasvaisi "omaa tahtiaan", siinä missä se tulisi hitaammin ylös 2700k lampuilla ja päinvastoin. Asiaan tietysti vaikutta moni muukin asia, kuin vain kelvinit.

EDIT: Ajatellaan asiaa vaikka niin, että 6400 kelvinin lamput on herkkua lehdille ja 2700 kelvinin lamput taasen herkkua kukille.

[PP]

Sori, mutta oli aivan pakkomielteinen liike tämä vanhan ketjun nostaminen.

Siis, se mikä tuossa spektreissä nyt vaikuttaa mihinkään, on, että nuo 6400 kelvinin lamput "boostii" kasvunopeutta vegevaiheessa, missä taas 2700 kelvinin lamput buustivat sitä sadotusta. Tottakai molemmilla kelvineillä (ja millä tahansa muullakin) saa satoa aikaiseksi. 6400 kelvinin lamppuja käytetään kait lähinnä juuri sen takia että taimi kasvaisi "omaa tahtiaan", siinä missä se tulisi hitaammin ylös 2700k lampuilla ja päinvastoin. Asiaan tietysti vaikutta moni muukin asia, kuin vain kelvinit.

EDIT: Ajatellaan asiaa vaikka niin, että 6400 kelvinin lamput on herkkua lehdille ja 2700 kelvinin lamput taasen herkkua kukille.

Oliko kovastihin perusteita tälle näkemykselle? Eikö tämän vege/kukitushöpinän voisi jo lopettaa? Chilit on yleensä jatkuvasatoisia kasveja toisin kuin höpöheinä, jonka ohjeistuksista nämä vege/kukitusjutut on peräisin. Chilivaari on todennut (rajoitetulla kokeella), että kylmemmällä valolla kasvaa jonkin verran nopeammin, mutta asiaa ei voi yksinkertaistaa tuolla tavalla.

[Chilivaari]

Siis, se mikä tuossa spektreissä nyt vaikuttaa mihinkään, on, että nuo 6400 kelvinin lamput "boostii" kasvunopeutta vegevaiheessa, missä taas 2700 kelvinin lamput buustivat sitä sadotusta.

Kerropa nyt, mistä tuollainen "varma tieto" tulee. Onko tutkimuksia, kokemuksia?
Pienimuotoisessa kokeilussani alkaa näyttää siltä, että tuo juttu "2700K kukintaan ja sadotukseen" ei ole totta chilien kohdalla. Muutamasta raakileesta on kyllä liian aikaista sanoa yhtään mitään, mutta epäilys itää.

[misthema]

Jaahas, en mä tuollaisia testejä huomannutkaan katsoa...
Oma tietoni puhtaasti höpöheinän puolelta.

Mutta miten tämä kuva sitten poikkeaa siitä mitä minä sanoin?
http://www.chilivaar.in/2011/kaappi13.3pv.jpg

Tai entäs tämä: http://chilivaari.blogspot.com/2011/11/valotesti-1-kuukausiraportti_16.html
Testisi ei tietenkään ole vielä valmis, mutta omat uskomukseni silti kantavat tuossa tekstissä jonka aikaisemmin kirjoitin.

EDIT: Minun puolestani voit testata asiaa kuinka monta kertaa tahansa. En usko että testitulokset kovasti muuttuvat.

EDIT #2: Lainauksia täältä: http://www.saunalahti.fi/arimat/orkideavalot/

Valon määrää säädellään valotehoa ja lampun alla vietettyä aikaa säätelemällä. Kasvit reagoivat valon määrän ohella myös sen värilämpötilaan eli värisävyyn. Värilämpötilan muutokset ja päivän pituus ovat (lämpötilan ja veden saannin lisäksi) tärkeitä tekijöitä kasvin päätellessä milloin on aika kukkia ja milloin levätä tai kasvaa. Keinovalojen ominaisuuksia muuntelemalla luonnon olosuhteita voidaan matkia tai tätä viestiä voi myös manipuloida.

Näkyvä valo jakautuu vaihtelevasti eri aallonpituuksiin (spektriin), jotka tulkitsemme värisävyiksi. Kasveille valon eri aallonpituuksilla on tärkeä merkitys. Sinivoittoinen valo parantaa kasvien kasvua tukevoittaen ja lyhentäen varsia. Kasvit esimerkiksi kääntyvät aina kohden sinistä valoa. Lisäksi sininen valo säätelee soluhengitystä ja lehtivihreän muodostumista. Punertava valo kytkeytyy fytokromien kautta kasvin sisäisen kellon toimintaan ja se edistää kukintaa ja hedelmien kypsymistä, viherhiukkasten muodostumista, varren ja lehtien kasvua, lehtien ikääntymistä ja putoamista. Pelkässä sinivoittoisessa valossa kukinta on heikkoa ja liiassa punertavassa tai hyvin tumman punaisessa (far red) valossa varsista tulee honteloita. Lähellä infrapunaa oleva punainen valo voi estää siementen itämisen, koska kasvi tulkitsee sen aiheutuvan liiasta pimeydestä. Ihmissilmälle tärkeän keltaisen ja vihreän valon merkitys on kasveille vähäisempi.

Nämä tietystikin käsittelevät orkideoja, mutta kasveja ne ovat siinä missä chilitkin.

[Macex]

Pakko kyllä todeta, että kyllähän tuo kaappikokeilu on ns. suuntaa antava. Kokeilu pitäisi tehdä isommalla mittakaavalla, että voitaisiin tehdä oikeasti pidempiaikaista testiä ja saada luotettavampia tuloksia.

[Ryhis]

Jaahas, en mä tuollaisia testejä huomannutkaan katsoa...
Oma tietoni puhtaasti höpöheinän puolelta.

Tätä lisää ja isommat lusikat.

Foorumin tiedemiehet ovat jo vuosia pumpanneet tällekin foorumille "varmaa tietoa" kukituksesta ja vegetyksestä. En kyllä ymmärrä miksi koska chilin kukintoja ei panna Horniman's-teen kanssa maissipiippuun palamaan.

Samat jannut jakavat auliisti myös "näppäriä kikkoja", jotka on 1:1 kopioita Kapteeni Hapon hampunkasvatusoppaasta, kuten esimerkiksi että "hitsipillillä kuumennettaan isonaula jolla tehdään reikä jusurttipurkin pohjaan".

Nämä tietystikin käsittelevät orkideoja, mutta kasveja ne ovat siinä missä chilitkin.

Ja heroiini ei ole vaarallista koska Andy McCoy on edelleen elossa? Jos yhtään tietää mitään orkideoista, niin ymmärtää niiden olevan koko lailla erilaisia kasveja kuin chilit. Mielekäs vertaus olisi, että auto ja polkupyörä ovat molemmat kulkupelejä, mutta aika erilaisia.

Lupaan syödä hatullisen paskaa ja heittää kolmoisvoltin kerien suorin vartaloin takaperin jos joku oikeasti pystyy todistamaan kasvu/kukitus-suhteen muuttumisen värilämpötilan mukaan ja vielä laskemaan ajankohdan milloin "vegetysvalo" pitäisi vaihtaa "kukitusvaloon". Väitän, että sitä ei kukaan pysty tekemään. Luuloja ja huhupuheita kyllä piisaa. Sekä sitä kuuluisaa hamppupuolen "varmaa tietoa".

[Macex]

Lupaan syödä hatullisen paskaa ja heittää kolmoisvoltin kerien suorin vartaloin takaperin jos joku oikeasti pystyy todistamaan kasvu/kukitus-suhteen muuttumisen värilämpötilan mukaan ja vielä laskemaan ajankohdan milloin "vegetysvalo" pitäisi vaihtaa "kukitusvaloon". Väitän, että sitä ei kukaan pysty tekemään. Luuloja ja huhupuheita kyllä piisaa. Sekä sitä kuuluisaa hamppupuolen "varmaa tietoa".

Et olisi itse valmis moista testiä tekemään tukemaan jyrkkää mielipidettäsi?

[Chilivaari]

Testisi ei tietenkään ole vielä valmis, mutta omat uskomukseni silti kantavat...

Kun täällä jo ehdittiin vedota aloittamani sadotusvalon "testiin", jossa ensimmäinen raakile ilmestyi 2700K valon alle, kerronpa nykytilanteen viikkoa myöhemmin.
2700K - 2 raakiletta
5400K - 5 raakiletta
Edelleen tällä ei ole mitään tieteellistä tai edes tilastollista merkitystä. Tuloksen olen aikonut laskea vasta helmikuun alussa. Tähän on turha kenenkään vedota.
Nyt on näkyvissä ilmiö, joka tavallaan vääristää tuloksia myöhemmin: sinisemmässä valossa latvus kasvaa voimakkaammin, enemmän oksia ja se saattaa jatkossa johtaa suurempaan satoon - tai vain suurempaan viherkasvuun.

[PP]

Edelleen tällä ei ole mitään tieteellistä tai edes tilastollista merkitystä. Tuloksen olen aikonut laskea vasta helmikuun alussa. Tähän on turha kenenkään vedota.

Erinomaista työtäsi ollenkaan vähättelemättä: muutaman kasvin testi ei myöhemminkään kerro mitään tilastollista tai tieteellistä. Selvä ero lopputuloksessa voi viitata johonkin, mutta todella merkitsevään kokeeseen, joiden tulokset olisivat enemmän kuin viitteitä johonkin suuntaan, vaadittaisiin kymmeniä kasveja ja erittäin kontrolloidut olosuhteet. Sinä tämän tiedät, mutta ajattelin kirjoittaa selvennykseksi. En ole kasvibiologi, mutta tieteellinen tutkimus ja sen periaatteet on tuttuja.

[Chilivaari]

Hyvä tarkennus.
Olen monesti kysellyt vastausta saamatta, onko edes hamppukasvien reaktiosta valon väriin oikeita tutkimuksia, vai perustuuko sekin vain lamppukauppiaiden myyntipuheisiin ja muutamaan samansuuntaiseen kokemukseen. Huumeiden kasvatus on kuitenkin niin laaja ja tuottoisa bisnes, että siitä voisi olla tutkimustietoakin. Vaan eipä se meitä auttaisi, kun chili on kovasti toisenlainen kasvi ja tavoiteltavat ominaisuudet täysin erilaiset.

[Ryhis]

Et olisi itse valmis moista testiä tekemään tukemaan jyrkkää mielipidettäsi?

En, koska ymmärrän valomäärän olevan tärkeämmässä roolissa kuin värilämpötilan.

Asiat saa tehdä juuri niin monimutkaisesti kuin kukin itse haluaa, itse henkilökohtaisesti en näe mitään järkeä polttimoiden hysteerisellä vaihtamisella. Varsinkaan kun saman lampun alla saattaa olla useita kasveja ja todennäköisesti kaikki ne ovat eri kasvuvaiheessa ja reagoivat muihin ulkoisiin muuttujiin eri tavalla.

Vaaria kompaten, kun vaatekaapissa rehottaa hamppupelto jonka yksilöt ovat pistokkaita yhdestä yksilöstä ja kaikki saman ikäisiä ja olosuhteet liki muuttumattomat, voi jollain valokikkailulla saada tiukempaa pössyä. Mitä tulee ikkunalaudalla tönöttäviin 5-6 eri chililajikkeeseen, niin nuo valokikkailuun käytetyt voima- ja rahavarat kannattaa törsätä johonkin muuhun.

[C. Berkele]

Otin töissä huvikseen reflektanssispektrit elävästä C.Chinense (kaupan oranssi habanero) kasvista aallonpituusvälillä 400nm-2500nm. Ihan mielenkiintoinen (vaikkakin aika ennalta arvattava) tulos. Pitäisi jossain vaiheessa tehdä ihan kunnollinen absorptiomittaus: samasta lehdestä reflektanssi ja transmittanssi. Ensimmäinen kuva on VNIR alueen (400-1000nm) ja toinen SWIR alueen (1000nm-2500nm) reflektanssi. Pystyakseli kertoo reflektanssin prosentteina ja vaaka-akseli aallonpituuden. Tästäkin kyllä voi olettaa jo, että klorofyllien absorptio on aika laaja (tuskin lehdessä mitään kovin tarkkoja kaistanpäästöfilttereitä on). Lähinnä minua ainakin kiinnostaa, kuinka paljon klorofyllien absorptioiden väliin jäävistä "vihreistä" aallonpituuksista absorboituu lehteen. Heijastumalla niistä ei jää lehdeltä "käyttämättä" kuin ~18%. Eli tilanne ei näyttäisi olevan niin mustavalkoinen, kuin ainakin minä olen ymmärtänyt näistä netistä löytyvistä käyristä.

SWIR alueella näkyy erittäin selvästi veden absorptio (syvät absorptiot 1450nm, 1950nm ja 2500nm tienoilla). Siitä johtuen liiallinen IR valaistus on varmasti haitallista kasville. Se aiheuttaa turhaa lämpenemistä ja vedenhukkaa.

Kovin syvällistä analyysiä ei minulta sitten voi odottaa, sillä olen vain mekaniikkasuunnittelija en kasvifysiologi





Sekin tulos tästä voidaan johtaa, että varmasti mahdollisimman hyvin toimiva lamppu sisältäisi paljon säteilyä väleillä 400nm-500nm ja 600nm-675nm.

Voisin mittailla lamppujen spektrejä kunhan saan niitä hommattua. Jos joku haluaa lahjoittaa omasta mielestä parhaan eslinsä tieteen alttarille, saa sellaisen lähettää minulle testiin (ei se testissä hajoa, mutta otan sen palkkiona ).