Loisteputki valaisimet myydään kompensoimattomina!!
avaa valaisin ja lue kuristimeen leimattu hyötysuhde: cos(fii) arvo: yleensä n. 0.33-0.55 ts. 18W valaisin kuluttaa mitattuna ja kompensoimattomana n.80W ja kompensoituna n.26W!!
Olen mitannut eri valaisimien sähkönkulutusta ja kokeilemalla sekä mittaamalla löytänyt sopivan kokoiset kompensointikondensaattorit. Olen keskustellut asiasta myös paikallisen elektroniikka kauppiaan kanssa.

Mittasin 120cm valaisimen ottotehoiksi 95W ja kun kytkin rinnalle 6uF konkan, putosi kulutus 45W. Itse putki ottaa n.36W ja kuristin lämpenee n. 10W teholla. Tällä on vuositasolla kirkollisveroa suurempi vaikutus kukkaroon!!

Kompensoikaa valaisimienne kuristimen aiheuttama loisteho kytkemällä valaisimen rinnalle moottorin käynnistys kondensaattori(mm. SP elekroniikasta Oulusta): Konkka liitetään kuristimelle töpseliltä tulevan vaiheen(ruskea) ja töpseliltä tulevan nollan (sinisen) välille eli valaisimen rinnalle, ennen kuristinta. Ei voi kytkeä väärinpäin. 18W/60cm valaisimeen sopiva arvo on n. 5uF (mikroFaradia).  36W/120cm valaisimeen sopiva konkka on n.6uF ja 58W/150cm n.8-10uF.
Elikkä jos sinulla on vaikka ajastimen takana 4kpl 120cm loisteputkia kannattaa ne kompensoida yhdellä 24uF konkalla(4 x 6uF) jne..

HUOM! Nykyaikaisella elektronisella liitäntälaitteella varustettua loisteputkivalaisinta ei tarvi kompensoida, jos elektronisen kuristimen tai valaisimen tyyppikilpeen on leimattu Cos fii arvoksi esim 0.95(hyötysuhde lähes yksi=ei aiheuta loistehoa) Mutta lähes kaikki "perinteiset" loisteputkivalaisimet on toteutettu tavallisella loisteputken kanssa sarjaa kytketyllä käämipakkakelalla jotka aiheuttavat loistehoa.

TÄRKEÄÄ: Viherpeukun osasettien natikoita ei ole jostain syystä kompensoitu. Kuristin moduulissa on vain kuristin ja sytytin. Ne ryöstävät YLI TUPLAT polttimon ottotehosta: 400W ottaa yli 1000W verkosta ja kaikki pitää maksaa. Se perinteinen peukussa myytävä valkoinen koteloitu 400W kasvihuonenatikka sisältää myös kompensoinnin(50uF konkka). JOS OMISTAT OSASETISTÄ KOOTUN VPn VALAISIMEN KOMPENSOI SE. 400Ween kuuluu 45 tai 50uF konkka ja 250Ween 36uF. Konkka kytketään samaan paikkaan kuin aiemmin tekstissä neuvoin loisteputkien osalta. Olen lähettänyt aiheesta peukkuun postia mutta eivätpä ole vastanneet...

Jos epäilet, ota yleismittari(tai kutsu kaveri joka osaa mitata) ja mittaa valaisimen töpselistä ottama virta(A) ja kerro mitatut ampeerit jännitteellä (230V) saat tuloksen Wateissa. Esim 0.22A x 230V = 50,6W

TÄRKEÄÄ! KÄYTÄ VAIN 400V JA SITÄ SUUREMMAN JÄNNITTEENKESTON VAIHTOVIRTA KONKKIA!!!!!! MOOTTORIN KÄYNNISTYSKONDENSAATTORI ON SOPIVA, ENKÄ SUOSITTELE MUITA ELLET VARMASTI TIEDÄ MITÄ TEET. PYYDÄ SÄHKÖMIES TEKEMÄÄN KYTKENTÄ JOS EPÄILET TIETO-TAITOJASI!

Loisteputkivalaisimia ei kompensoida tehtaalla koska ne yleensä kompensoidaan isoissa laitoksissa suoraa sähkökeskuksella. Näin säästetään runsaasti valaisimien valmistuskustannuksissa.

T:Automaatioasentaja & innokas kasviharrastaja
PUUHAPETE =) Leppoisaa kevään odotusta vaan kaikille

Entäpä nämä energiansäästölamput? Siis tavallisella E27 ja E14 kannalle olevat. En omista yleismittaria joka kykenisi vaihtovirran mittaukseen, vain tasavirta onnistuu.

Kylläpä kuulostaa sulla olevan kovia sähkösyöppöjä nuo sun lamppusi....
120cm putkesta kun puhuit niin oletan sun puhuvan tuplaputkesta koska oma bilteman 120cm tuplaputkeni vie vähän päälle 90 W sähkömittarin mukaan.

Pitänee mittaa noita vanhempia putkia... kuulostaa kyllä aika uskomattomalta, sillä 9 x 120cm putket vievät mittarin mukaan yhteensä hiukan yli 400w ja mukana on VANHOJAKIN valaisimia.

Viherpeukun koteloitu natikka vie mittarin mukaan 423-426 W (pomppii tällä välillä), osasettiä ei ole tullut mitattua. :)

Eiköhän ESL ole kaikki jo sisäänrakennettuna. Eli ei tarvitse huolehtia tuossa tapauksessa.

Normi loistareissa tuo konkka olisi kyllä hyvä olla, aivan kuten tuossa yllä selvitettiin.

Mutta mutta, ei kai loistehoa laskuteta yksityisasiakkailta? Yritykset ja teollisuus sitten erikseen.

Eikös normaalit yleismittarit mittaa vain pätötehoa? Eli ei kai niihin mittarin lukemiin näy loistehon osuus. Eri asia sitten jos on käytössä jotkut erikoissysteemit?

Joo totta turiset, eihän nuo mittarit mittaa kaikkea mutta sitä mitä laskutetaan kylläkin.
Joskin sähköyhtiöt velottavat vähän omilla tavoillaan....

Pikainen googlettelu sanoo, että

"Loissähkömaksua peritään suurilta sähkönkäyttäjiltä. Maksulla pyritään ohjaamaan asiakkaat tuottamaan itse tarvitsemansa loisteho. Jos asiakas ottaa verkosta loistehoa yli sovitun ilmaisosuuden, joutuu hän maksamaan siitä loissähkömaksua korvaukseksi verkon kuormittamisesta."

Tuo sovittu ilmaisosuus on yleensä ilmeisesti 20 % .

"Sähkölaitokset antavat kuluttajan ottaa loistehoa verkosta yleensä 20% pätötehon huipusta. Ylittävältä osalta peritään loistehomaksu, jonka tariffit vaihtelevat sähkölaitoksittain."

Itse en ole sähkölaskussani nähnyt loistehomaksua so far .. Ymmärsinköhän oikein, että loistehoa pitäisi ottaa 20% esim. kotitalouden pätötehosta (tai sen huippuarvosta?), jotta siitä joutuisi maksamaan loistehomaksua.  Esim. 5KW sähkökiuas ei käytä loistehoa, joten aika reilusti joutunee noita loisteputkia laittamaan, että tuo 20% täyttyisi huippupätötehosta.

Ja tosiaan, en tunne asiaa kovin tarkasti, mutta ihan kiinnostava aihe kylläkin.

Kotitaloudet eivät maksa loistehosta. Tämä asia liittyy siihen toisaalla käytyyn kellokytkinjuttuun kuorman laadun takia. Kuristimilla varustetut lamput muodostavat loistehoa, jonka se kompensointikondensaattori poistaa.

Vanhanmallisiin kiekkomittareihin tuo voi vaikuttaa kuuleman mukaan ja monet halvat mittarit eivät erittele pätö- ja loistehoa, eli näyttävät väärin induktiivista kuormaa mitattaessa.

Itse pelkäsin Fataliin kokemusten mukaan tasauslaskua. Tulihan se lasku, mutta ei siinä ollut mitään extraa. Kulutuksen lisäys ~1500kWh ja kun toukokuussa hankin valaistusta 250w*12h+80w*10h,  täsmäsi kulutus yhteen laskutetun ja lasketun kanssa.

Tuossa kulutuksen lisäyksessä on myös toinen sähkörohmu, mitä en tullut maininneeksi. Muutenhan se luku ei täsämäisi lainkaan.

Olen näiden muiden kanssa samaa mieltä siitä, että loistehoa ei mitata eikä laskuteta kotitalouksilta. Joten siinä mielessä missään tapauksessa ei kannata alkaa kompensoimaan, nuo konkat kun siis muodostavat valaisimen tarvitsemaa loistehoa mutta samalla lisäävät pätötehon kulutusta, jos en kamalasti ole väärin ymmärtänyt.

T: Toinen automaatioasentajan koulutuksen saanut ja innokas kasviharrastaja.

Lainaus käyttäjältä: "JartsaP"samalla lisäävät pätötehon kulutusta,

Lainaus

öö ei kai? ymmärtääkseni ne juurikin kompensoivat sen induktiivisen kuorman... eivätkä lisäisi pätötehon kulutusta, tämmöinen mielikuva mulla ainakin on. Mutta enpä siltikään alkaisi mitään omia konkka virityksiä tekemään

T: 5. vuoden sähköteekkari
"Sähkö on sinistä ja sattuu  :shock: "

Hyviä kommentteja tullut!
Lisää vaan tietoa kaikilta jotka tietävät, niin saadaan tämä asia selväksi ok?

En tosiaan tiedä että miten "sähköenergiamittari" jota kerrostaloasukkaat eivät itse pääse lukemaan, reagoi kompensoimattoman purkusvalaisimen ottamaan loistehoon.
2kpl 18W valaisimia, joilla molemmilla oma kuristin ja molempien kuristimiin leimattuna cos fii = 0,35 .
Laitoin yleismittarin Amp AC alueelle ja kytkin mittarin tulevan vaihejohdon(ruskea) kanssa sarjaan ja mittasin kytkennän ottavan 0,75 Amp = 0,75A x 230V = 172W. Jätin yleismittarin kytketyksi ja otin töpselin seinästä. Kokeilin eri kokoisia moottirikäynnistys konkkia(mittarin jälkeen ennen kuristinta, nollan ja vaiheen välille) ja luin yleismittarista valaisimen verkosta ottaman virran. Lopulta kun olin kytkenyt molempien 18W valaisimien rinnalle 6uF konkan yht. 12uF, putosi valaisimen verkosta ottama virta 0,25Amp jolloin valaisimien yhteensä ottama teho siis putosi-> 0,25A x 230V = 57,5W. Pienemmillä konkilla oli virta isompi kuin 0,25A mutta pienempi kuin ilman mitään konkkaa. Myöskin töpseliin laitettava energian kulutus mittari, joka näyttää A, V, VA, kWh sekä sähkön kulutuksen rahana, näytti että kompensoimaton 36W valaisin otti n. 95VA(Näennäisteho VolttixAmpeeri) ja kun kytkin kompensointikonkan, näytti mittari 45VA.

En tosiaan tiedä (olen vain olettanut) että talouteni energiamittarini kiekko pyörii tämän valaisimen loisvirran ansoista nopeampaa(mittaa myös loistehon??). Ainakin on varmaa että kompensoimaton valaisin ottaa enemmän virtaa (A) verkosta jolloin "olettaisi" myös sähkömittarin näkevän kuorman näin??

Ja kaikissa koteloiduissa Suurpainenatrium, Elohopeahöyry ja Monimetalli-purkausvalaisimissa ON kompensointikondensaattori sisällä, paitsi näissä ViherPeukun osasettivalaisimissa, eli ei se kompensointi siellä turhaakaan ole??.

EIKÖS SE NÄIN MENE:
Kuristimen kela aiheuttaa induktiivista kuormaa(jännite tai virta siirtyy toisen edelle, en muista kummin päin) ja kondensaattori kapasitiivista kuormaa eli päinvastaista kuin induktiivinen.
Kuristimen(joka on kela) aiheuttama vaihesiirto(jännite siirtyy Cos fiin asteluvun verran virtaa edelle( tai jälkeen)) täytyy kompensoida vastaavan kumoavan vaihesiirron aiheuttavalla kapasitiivisella kuormalla, jolloin päästään optimitilanteessa lähes olemattomaan loistehoon(vaihesiirtoon).

On totta että konkka itsessään kuluttaa sähköä, mutta VAIN sen sisäisen vähäisen, vuotovirran verran joka ei tosiaan ole käytännössä paljon mitään.

Täytyy kysyä myös paikalliselta energialaitokselta mitä he ovat mieltä, juoksuttaako loisteho energiamittareitamme, vai hötkyilinkö opastamalla kaikkia kompensoimaan LP-lamppunsa.

Lainaus käyttäjältä: "Puuhis1"Myöskin töpseliin laitettava energian kulutus mittari, joka näyttää A, V, VA, kWh sekä sähkön kulutuksen rahana, näytti että kompensoimaton 36W valaisin otti n. 95VA(Näennäisteho VolttixAmpeeri) ja kun kytkin kompensointikonkan, näytti mittari 45VA.

Nähtävästi kyseessä ei kuitenkaan ollut true rms -mittari, kun noin erilaisia lukemia antoi (kuten yleismittarilla mittailusikin).

Lainaus käyttäjältä: "Puuhis1"En tosiaan tiedä (olen vain olettanut) että talouteni energiamittarini kiekko pyörii tämän valaisimen loisvirran ansoista nopeampaa(mittaa myös loistehon??).

Sehän tosiaan sitten mittaa pelkästään pätötehoa, kuten jo onkin kerrottu. Uudemmat mittarit (kotitalouksissa) kyllä mittaavat myös loistehon, mutta ei siitä laskuteta. Ihan huoletta voi siis jättää valaisimensa virittämättä, jos ei todella tiedä mitä on tekemässä. Tulee vähemmän ruumiita..

Soittivat mulle paikalliselta energialaitokselta, kun olin tiedustellut sähköpostilla tätä loistehon kompensoinnin tarvetta. Elikkä asia oli niinkuin jo edellinen kirjoittaja totesi, eli loistehosta ei yksityisen sähkönkuluttajan tarvi maksaa.
Turhaan hötkyilin kun kehotin kaikkia kompensoimaan loistehon, ei oo tarpeen...

Mutta aurinko kasvattakoot ja kypsyttäkööt meheväksi tulisen satomme :)

Induktiivinen kuorma siirtää virran vaihekulmaa jännitteestä jälkeen. Siis jännite on se mikä töpselissä on, sitä ei yksittäinen chilinkasvattaja paljon heilauta lamppuineen  :wink: Virta taas riippuu kuormasta, ja induktiivinen jättää sen jännitteestä jälkeen. Tätä pyritään niillä kondensaattoreilla kompensoimaan. Loistehoa ette pysty käyttämään hyödyksi vaikka kuinka yrittäisitte  :)  Eli jos lamput tarvitsevat tietyn tehon, ottavat ne sen pätötehona, ja riippuen piirissä olevasta induktanssista sen lisäksi tarvittavan määrän loistehoa. Eli kompensoimalla kuorma, tuotetaan kuorman tarvitsema loisteho siinä kondensaattorissa, ja verkosta otetaan vähemmän (tai ei ollenkaan) loistehoa. Tällöin virtakin pienenee, eikä siinä ole mitään merkitystä onko TrueRMS-mittari vai ei (jos virta on sinimäistä).

T: 5. vuoden sähköteekkari joka tekee eräästä kompensointilaitteesta diplomityötä  :wink:

E: Ja ainakin Bauhausista ostamani loisteputkivalaisin oli valmiiksi kompensoitu.

Meinaisko tuo nyt sitten, että jos on paljon induktiivista kuormaa, piiriä syöttävän kaapeloinnin kuormitus kasvaa, ja kompensointi auttaa pitämään kuormituksen kurissa? Työpaikalla muistelen olevan jonkun hillittömän kondensaattorin tai vastaavan kompensoimassa tehtaan vielä hillittömämpää induktiivista kuormaa (iso firma varmaan joutuisi maksamaan loistehostakin). Elektroniikkatehtaassa kun on eräskin loistelamppu, moottori ja muuntaja.

Lainaus käyttäjältä: "JartsaP"Meinaisko tuo nyt sitten, että jos on paljon induktiivista kuormaa, piiriä syöttävän kaapeloinnin kuormitus kasvaa, ja kompensointi auttaa pitämään kuormituksen kurissa? Työpaikalla muistelen olevan jonkun hillittömän kondensaattorin tai vastaavan kompensoimassa tehtaan vielä hillittömämpää induktiivista kuormaa (iso firma varmaan joutuisi maksamaan loistehostakin). Elektroniikkatehtaassa kun on eräskin loistelamppu, moottori ja muuntaja.

Nimenomaan juuri näin. Loistehon siirto kuormittaa johtoa/verkkoa periaatteessa ihan turhaan. Lisäksi, koska verkkokin on pääasiassa induktiivinen, kasvattaa loistehokuormitus jännitetteenalenemaa kertaluokkaa enemmän kuin pätötehon siirto. Eli jos verkko on "heikko" eli kaukana jakelumuuntajasta, notkuttaa loistehon siirto jännitettä paljon enemmän kuin pätöteho.

Lainaus käyttäjältä: "Fatalii"Viherpeukun koteloitu natikka vie mittarin mukaan 423-426 W (pomppii tällä välillä), osasettiä ei ole tullut mitattua. :)

250W vai 1000W  :P

400w, täytyy vielä mitata huvikseen tuo 600w.

Onnistuin vastustamaan kiusausta avata uusi triidi  ;D

No niin siis, äsken ruuvvasin kompensoitikonkan irti 250W monimetallista ja valo tasoittui.
Alkoi siis "pätkimään", eli valo värisi jo aivan silminnähden heijastettavasta pinnasta tarkasteltuna.
Nyt kondensaattorin poiston jälkeen valo on samettisen tasaista.

Subjektiivisesti pohdittuna, eli nillittämällä suoraan polttimoon näyttäisi antavan valoa enemmän kuin koskaan aiemmin.
Polttimo vaikuttaa järkyttävän kirkkaalta verrattuna kondensaattorilla avecoituna.

Polttimolla ikää muutama kymmenen tuntia joten ei tulisi olla siitä kiinni.

Edit: Kondensointi -> kompensoiti

Mikä tarkoitus näillä loisteputkivalaisimilla on? tarvitseeko kasvi sen verran valoa että se ei selviä talvesta muuten?

Semi of topic:

Nyt kun tarkemmin asiaa pohdin niin ilmeisesti kondensaattori ei ole osa alkuperäistä konseptia, vaan se on kyytiin ronkeloitu ilmeisen jälkijättöisesti?
Kuristin on tämmöinen (http://gangfeng.manufacturer.globalsources.com/si/6008802866171/pdtl/Magnetic-ballast/1011306494/Ballast.htm?source=RSS_Hd)  ja siihen printattuun kytkentäkaavioon ei ole merkattu konkkaa ollenkaan.
Pelkästään lamppu, kuristin ja sytytin.

Valo sätki jo niin pahasti että sisukalut meni purkuu joten ajattelin kokeilla ilman kondensaattoria ja nyt oikeasti vaikuttaa siltä että konsepti kondensaattorin kanssa on ylipäätänsä haasteellinen.

Rehuist sen verran että lamppu ompi huoneessa jossa on ikkunoita (etelään) vain yhdellä seinustalla ja ikkunoiden vastakkasessa päädyssä valaisin katon kautta huoneen valaisi koko päivän ajan. Huoneella kokoa öbaut 20 m2.
Ikkunalaudalla olevat rehut kääntyivät kaikki auringonvalon (harmaa päivä tänään) sijaan juuri tuonne takaseinän sinisen valon lähdettä kohti.
Yhden näreen päällä oli 20W ESL (2700K)  kymmenen sentin päästä kasvista, jopa tämä rehu kääntyi monimetallin sinisen suuntaan.

Lainaus käyttäjältä: Pankkipoju - huhtikuu 05, 2010, 23:50:40 ip
Nyt kun tarkemmin asiaa pohdin niin ilmeisesti kondensaattori ei ole osa alkuperäistä konseptia, vaan se on kyytiin ronkeloitu ilmeisen jälkijättöisesti?
Kuristin on tämmöinen (http://gangfeng.manufacturer.globalsources.com/si/6008802866171/pdtl/Magnetic-ballast/1011306494/Ballast.htm?source=RSS_Hd)  ja siihen printattuun kytkentäkaavioon ei ole merkattu konkkaa ollenkaan.
Pelkästään lamppu, kuristin ja sytytin.

Rautakuristimellinen kaasupurkauslamppu on induktiivinen kuorma. Se tarkoittaa, että sen ottaman vaihtovirran aaltomuoto on ajallisesti hieman jäljessä jännitteen aaltomuotoa, mikä aiheuttaa ylimääräisiä häviöitä sähköverkon komponenteissa. Kuristin-lamppu-yhdistelmän rinnalle kytkettävä kondensaattori muuttaa kuorman kuorman sähköverkolle sopivammaksi.

Yksittäisissä kotiasennuksissa kompensointi ei ole välttämätön, ja konkan voi jättää pois, koska loistehosta ei erikseen laskuteta (sen sähköverkolle aiheuttamat kustannukset sisältyvät siirtohintaan). Suuritehoisissa teollisuus- ja vastaavissa sähköliittymissä induktiivisesta loistehosta laskutetaan erikseen, ja silloin konkat säästävät rahaa, jos valaisimia on paljon.

Joissakin erikoisissa kaasupurkauslamppuasennuksissa on sarjakonkkia. Sellaista ei saa jättää pois. Perusmonimetallivalaisimsta sellaisia virityksiä tuskin tapaa (mutta asia on syytä varmistaa ennen kuin muuttaa kytkentää).

LainausValo sätki jo niin pahasti että sisukalut meni purkuu joten ajattelin kokeilla ilman kondensaattoria ja nyt oikeasti vaikuttaa siltä että konsepti kondensaattorin kanssa on ylipäätänsä haasteellinen.

Aika erikoinen vika, mutta luultavasti se konkka on viallinen.

LainausIkkunalaudalla olevat rehut kääntyivät kaikki auringonvalon (harmaa päivä tänään) sijaan juuri tuonne takaseinän sinisen valon lähdettä kohti.
Yhden näreen päällä oli 20W ESL (2700K)  kymmenen sentin päästä kasvista, jopa tämä rehu kääntyi monimetallin sinisen suuntaan.

Itse huomasin päinvastaisen ilmiön, kun kasvattelin natikalla ikkunan vieressä. Kauimpana ikkunasta olevat kasvitkin käänsivät lehtensä ikkunaa kohti, vaika päällä loimotti 350 W natikka. Ilmeisesti sininen valo on se, joka ohja kasvien liikkeitä.

Ostin 4 eurolla loisteputkivalaisimen, 2x18w loisteputket.
Konkka 0,1uF, 1 kuristin. Riittääkö tähän 5uF konkka vai pitääkö laittaa isompi? (Tavoitteena ennemmin 45W kuin 60W)
Puuhis1 kirjoitti "2kpl 18W valaisimia, joilla molemmilla oma kuristin" ja "Lopulta kun olin kytkenyt molempien 18W valaisimien rinnalle 6uF konkan yht. 12uF, putosi valaisimen verkosta ottama virta 0,25Amp jolloin valaisimien yhteensä ottama teho siis putosi-> 0,25A x 230V = 57,5W."
Vanha aihe, mutta kysyttävä on kun kysytyttää!

Lainaus käyttäjältä: KP78 - elokuu 26, 2013, 18:19:05 ip
Ostin 4 eurolla loisteputkivalaisimen, 2x18w loisteputket.
Konkka 0,1uF, 1 kuristin. Riittääkö tähän 5uF konkka vai pitääkö laittaa isompi? (Tavoitteena ennemmin 45W kuin 60W) Vanha aihe, mutta kysyttävä on kun kysytyttää!

Jos pitää kysyä, niin varmaankin olet kuluttaja-asiakas, etkä teollisuusasiakas. Eli voit unohtaa koko asian, et maksa loistehosta kuitenkaan, vaan pelkästä pätötehosta. Vaihtosähkö on vaikeaa.

Toinen juttu on se että tuollanen vaatimaton 0,1uF konkka kuitenkin aiheuttaa ikävän napsahduksen myös stereolaitteistoon kun valaisimeen kytkee virran tai virran pois. Vähentäisikö isompi konkka napsahduksen voimakkuutta?

Niin että miten on? Poistuuko stereoista kuuluva napsuminen konkan poistolla tai isompaan vaihtamisella?
Se kun ei pelkästään kaiuttimista kuulu, vaan menee myöskin äänitettävään audiosignaaliin (mikrofoni) ja sitä kautta häiritsee välillä kun ajastimella kytkee loisteputket päälle...

Lainaus käyttäjältä: KP78 - marraskuu 19, 2015, 09:13:23 ap
Niin että miten on? Poistuuko stereoista kuuluva napsuminen konkan poistolla tai isompaan vaihtamisella?
Se kun ei pelkästään kaiuttimista kuulu, vaan menee myöskin äänitettävään audiosignaaliin (mikrofoni) ja sitä kautta häiritsee välillä kun ajastimella kytkee loisteputket päälle...

Todennäköisesti ei. Kummallakaan tavalla. Pitäisi ennemmin parantaa stereoiden häiriönsietokykyä, joka sitten taas on noin luokassa mahdotonta keskivertokuluttajalle.

Lainaus käyttäjältä: KP78 - marraskuu 19, 2015, 09:13:23 ap... menee myöskin äänitettävään audiosignaaliin (mikrofoni) ja sitä kautta häiritsee välillä kun ajastimella kytkee loisteputket päälle...

Kai sinulla on kunnolliset XLR-mikrofonikaapelit? Ohuilla miniplugivirityksillä saattaa kuulua vaikka venäläiset radioasemat.

Loisteputken sytyttimiä on myös erilaisia. Elektronisella putket eivät välky, vaan syttyvät pehmeästi ja heti. Näiden vaikutusta äänihäiriöihin en tiedä, mutta silmälle ja korvalle ovat miellyttävämpiä - mutta myös kalliimpia.

Nysväämiseks menee tähän laittaa XLR:t http://www.samsontech.com/samson/products/microphones/usb-microphones/gomic/ ;) ja ei auta häiriöihin.
Kai noissa bilteman valmiissa t5-paketeissa on elektroniset jutut, mutta silti tulee häiriötä. Ne vaan sopii hyvin kasvihyllyyn ja alle mahtuu hyllyn mitalta kasveja valon alle.
Auttaiskohan faradayn häkki kasvihyllyn ympärillä paremmin häiriöihin?

Lainaus käyttäjältä: KP78 - marraskuu 20, 2015, 11:16:44 ap
Nysväämiseks menee tähän laittaa XLR:t http://www.samsontech.com/samson/products/microphones/usb-microphones/gomic/ ;) ja ei auta häiriöihin.
Kai noissa bilteman valmiissa t5-paketeissa on elektroniset jutut, mutta silti tulee häiriötä. Ne vaan sopii hyvin kasvihyllyyn ja alle mahtuu hyllyn mitalta kasveja valon alle.
Auttaiskohan faradayn häkki kasvihyllyn ympärillä paremmin häiriöihin?

Onko selvinny asia?

Mä oon tätä asiaa funtsinu oikeesti useampaan kertaan, mutta ei tää oikein tunnu oikeelta. Mä oon paska harrastelijamuusikko ja paska sähköasentaja ihan tällai selittääkseni kiinnostustani.
1. Jos sä sytytät loisteputkivalaisimen niin se ei vaikuta samassa tilassa olevaan mikrofooniin jos kytkennät on oikein - täten faraday häkki ei auta asiaan, tai jos se auttaa niin kyseinen tila ei välttämättä ole terveellinen ihmisen olla siellä. Ees metrin vaikutusalueen sähkömagneettisen kentän luominen vaatis ihan järkyn tehon.
2. Loisteputken loisteho ei käsittääkseni voi vaikuttaa sähköverkkoon siten, että se aiheuttaisi napsumista edes samassa pistorasiassa olevaan audiolaitteeseen - jos kaikki on kytketty oikein..jos se kuitenkin tekee niin kyseinen kytkentä ei välttämättä ole terveellinen ihmiselle. Lisäks sen pitäis mielestäni vaikuttaa koko sähköverkkoon vähintään lähimpään jakokeskukseen asti - eli naapurit valittais samasta.

Joten mikä siis on vialla? No asiaan on pari ratkaisua:
1. Kaikki audiolaitteesi ovat rikki ja niiden maadoitus on kytketty väärin, luultavasti jännite rungossa ja kuolet jos kosket niihin.
2. Lamppusi on ollut ostettaessa hengenvaarallisesti väärin kytketty, siinä on jännite rungossa ja luultavasti kuolet jos kosket siihen.
3. Olet mennyt lisäämään jonkin ylimääräisen osan täysin toimivaan sähkölaitteeseen ymmärtämättä ollenkaan mitä olet tekemässä, koska "internetissä sanottiin että niin pitää tehdä" - olet muuttanut lampun mahdollisesti räjähtäväksi sekasikiöksi ja elämä maapallolla loppuu ehkä yhdessä isossa räsähdyksessä.


Ja lopuksi: Laitteesi saattaa olla tarkoitettu eri jännitteelle tai se on muuten viallinen tai muuten vaan paska, tai joku on sorkkinut sitä. Heitä se roskiin ja osta uusi niin et kuole ja olet oppinut kokemuksesta jotain. Ensi kerralla älä mieti mitä lisäisit ostamasi valaisimen kytkentään internetohjeitten perusteella.

Ps. Lisäämällä xlr- liittimiä mihinkään et mitenkään auta asiaa, vaan luultavasti rikot stereos ja mikkis myös.

Lainaus käyttäjältä: ChiliTard - marraskuu 29, 2015, 00:29:13 apJos sä sytytät loisteputkivalaisimen niin se ei vaikuta samassa tilassa olevaan mikrofooniin jos kytkennät on oikein -....

Tuosta ongelmasetistä tihkuu tietoja kovin tipoittain.
USB-mikkiin ei tietenkään voi vaihtaa XLR:ää.
Tämä juttu lähti joistakin konkanvaihtokyselyistä. Oletko siis tinaillut valaisintasi?
Onko laitteet maadoitettu? Sekä tietokone että valaisin?
Ei kai ne ole samassa jatkojohdossa? Tai saman sulakkeen takana?
Jos mikki on läppärissä, vie se toisiin huoneisiin.

Jos vika poistuu vetämällä loisteputkiin eri sulakkeen sähköt jatkojohdolla vaikka keittiön maadoitetusta pistorasiasta (näinhän ei tietenkään saa tehdä, se on vaarallista, mutta älä koske laitteisiin siinä vaiheessa), vika on maadoituksissa.

Hyvin on mielenkiintoista kun jokaisessa asunnossa on sama vika, eli edellisten vastausten perusteella maadoitusvika.
Kyllä, joka laite on maadoitetussa rasiassa ja valaisimet eri sulakkeen takana.
Aina kun loisteputkivalaisimiin kytkee virran, tulee napsahdus jonka saa mikrofonilla tallennettua ja häiritsee myöskin radiolähetyksiä mikäli ajastin sattuu lähetyksen aikana laittamaan loisteputket päälle.
Itse olen tullut siihen tulokseen että tällä foorumilla kukaan ei oikeasti tiedä mistään mitään vaikka kovasti yrittävät olla pätemässä.

Myös halvemmilla stereoilla kaiuttimista kuuluu napsahdus aina kun loisteputket sytyttää. Nämä halvat stereothan eivät koskaan ole suojamaadoitettuja.

Kyllä räpsii meilläkin vanhemmat magneettikuristimilla varustetut loisteputket, välillä katkee tv:stä kuva hetkeksi ku ne räppää päälle  :).

Kai se sitten maadoitusvika on.
Virta laitteille tulee eri vaiheista, mutta kas kun sulaketaulussa maa ja suojamaa ovat kaikille yhteiset ja suojamaa vielä maahan nollattuna. Turha silloin on eri pistorasioihin laitteita laittaakaan kun kaikilla on kuitenkin yhteinen maa. Ja koska PC:n virtalähde on suunniteltu niinkuin on, suojamaa on pakollinen. Eri asia olisi tietysti halpisläppäreillä, niitä vaan ei voi käyttää.
Ilmeisesti täytyisi noihin loisteputkivalaisimiin vaihtaa elektroniset liitäntälaitteet vanhojen magneettisten paskojen tilalle. Ehkä täytyy hyvät hyllyihin sopivat valaisimet heivata pois ja etsiä tilalle modernit huonommin sopivat...
Ainoa ratkaisu olisi siis eristää maa ja suojamaa jollain keinolla.

Eiköhän tuo räpsyminen liity ihan suoraan kytkimen kipinähäiriöihin. Virran kytkemishetkellä loisteputken kuristin ottaa reilusti virtaa, kun kuristimen rautarunkoon ei ole vielä muodostunut virran muutoksia vastustavaa magneettikenttää ja loisteputken päätyhehkut ovat kylmät ja johtavat hyvin sähköä, jolloin varsinkin heikkolaatuinen tai kulunut kytkin voi hieman "hitsata". Virran sammutushetkellä käy puolestaan niin, että magneettikenttään varastoitunut energia etsii purkautumisreittiä. Jos virta ei pääse kulkemaan, jännite nousee ja iskee pientä kipinää kytkimen kontaktipintojen välillä. Näitä häiriöitä voi vaimentaa vaikkapa sopivilla snubber-kytkennöillä, mutta taas täytyy ehdottomasti tietää mitä on tekemässä, ettei touhu muutu hengenvaaralliseksi. Myös kytkimen kunto ja laatu vaikuttavat kipinöinnin määrään.

Sähköosioon kantaa ottamatta;

Eikös ne otetut watit vaikuta suoraan myös valotehoon. Nämä pitäisi laskea siis myös mukaan jotta päästäisiin todelliseen hyötysuhteeseen, mikäli sitä todettiin olevankaan.
Mutta vaikka saisi loisteputken palamaan pienemmällä teholla, pieneneekö samalla myös valoteho?

EDIT: Olikin ikivanha aihe.