Aloittelijoiden chilikysymykset. Kysy täällä ensin!

[Miquel]

Onko nuo mainitut vesijuuret mullassa täysin turhia? Kannattaako bubblerista tuleva, varmasti tuuhea, juurakko trimmata siis pienemmäksi ennen multiin laittoa?

[Huru-ukko]

On mielestäni....Varmaan muitakin mielipuolia on...

[rymy_eetu]

no joo.pienimmät lehdet ei enään roiku niin pahasti.mut jääköön nähtäväks et tuleeko komposti tavaraa noista.jalastarista otin kilon verran raakileita tänään pois.

[Jani M]

Auttaa, kun multaa pitää mahdollisimman kosteana hetken, ja laittaa jonkun muovipussin tms päälle pariksi päivää. Kyllä se siitä toipuu. Itse en ole juuristoa koskaan trimmannut, isoimmat lehdet olen napsinut pois tai ainakin leikellyt pienemmiksi.

[koomikko]

Rocotoista,

pistin Marraskuun alussa itämään orange rocotoa ja siemenet itivät viikossa hienosti. Siirsin 3 itänyttä siementä purkkeihin ja kaikki nousivat muutamassa päivässä sirkkalehdille, mutta kasvu on pysähtynyt siihen.

Oliskohan nyt liikkeellä harsosääsken toukat vai joku muu? Loopilla kun katselee niin sirkkalehtien kasvupisteet näyttää ruskeilta tai mustilta (kuolleita?). Mulla on ollut 23w esl 15cm päässä näin aluksi. Pistin jo varmuudeksi uudet siemenet itämään jotta saa rocotoja tällä kaudella.

[Chilivaari]

Jos noita siivekkäitä pörrää ympäristössä, tuo voi olla mahdollista, varsinkin, jos otit multaa avoimesta pussista. Voi myös olla, että kiirehdit liikaa. Ei ne lehdet heti putkahda.


Pikkutaimetkin voi nostaa lusikalla tai vastaavalla ylös, tarkistaa onko juuria ja istuttaa uudestaan syvemmälle. Jos niillä ei ole hentoja haaroittuneita juuria, tuho on käynyt.

[koomikko]

Täytyy tarkistaa juuret. Noiden kasvupisteiden kohtalosta olin enemmän huolissani. Suihkutin niitä tuossa aiemmin mäntysuopaliuksella varmuuden vuoksi, mutta ei kai sen nyt pitäisi tuhota kasvua. Jonkun ryömivän kaverin löysin myös yhdeltä sirkkalehdeltä.

[koomikko]

^Eipä siellä mullassa ollut kuin sellainen 2cm juuren-reppana. Ei mitään haaraumia tai sellaista hiusjuurta ollut havaittavissa.

Eli joku on taas tehnyt tuhojaan. Erittäin outoa sikäli, että kastelin kylvömullan kiehuvalla vedellä ennen istuttamista. Noh, ehkä se ei tappanut niitä kaikkia toukkia.

[Jani M]

Riittää, että yksikin harsosääski pääsee munimaan multaan, niitä toukkia riittää sitten ihan reippaasti. Itse olen voittanut taisteluni harsosääskiä vastaan niin, että suojaan taimet välittömästi istuttamisen jälkeen laittamalla muovisen, läpinäkyvän, kertakäyttömukin tiiviisti istutusruukkuina käyttämieni jogurttipurkkien päälle. Käytän päivittäin niitä auki muutaman sekunnin ajan, samalla vahtien ettei sinne pääse harsosääskiä.

Muutenkin olen itse pääsemässä harsosääskistä eroon, aivan valtava työ siinä on. Kokonaan niitä ei varmaan koskaan saa pois.

Älä muuten vielä heitä taimia pois, vaihda mullat, kastele hyvin, suojaa ne ja anna olla niiden, sieltä monesti silti pukkaa lehteä pihalle, vaikka kasvupiste näyttäisikin menetetyltä.

[Chilivaari]

Itse olen voittanut taisteluni harsosääskiä vastaan niin, että suojaan taimet välittömästi istuttamisen jälkeen laittamalla muovisen, läpinäkyvän, kertakäyttömukin tiiviisti istutusruukkuina käyttämieni jogurttipurkkien päälle.

Tässä vaiheessa suojautuminen voi olla myöhäistä. Harsosääsket voivat munia myös vähänkin avoimeen multapussiin ennen istutusta. Nehän kasvavat hitaammin kuin taimen juuret ja viihtyvät vain pintamullassa, joten puhtaaseen multaan istutettu taimi ehtii kasvattaa juurensa syvälle turvaan ennen kuin toukat kehittyvät munasta syömä-asteelle pinnassa.


Minä olen päässyt täysin eroon harsosääskistä vain pitämällä pintamullan kuivana eli kastelemalla alakautta.

[unenkuva]

Minäkin pidän pintamullan kuivana altakastelulla. Lisäksi harsosääski ansan viritellyt. Lasipurkkiin vettä ja fairia, jostain kuulin että sokeri kuulemma auttaa (ei siitä ainakaan haittaa ole) jota ripottelin lasipurkin reunoille ja veteen. Sen laitoin taimien viereen. Sinne kyllä kertyy sääskiä eikä kovinkaan kauaa mennyt niin kymmenkunta sääskiä siellä killui hukkuneena. Mehu toimii myös. Samoin ole aina nähdessä niitä liiskannut

[Lihamestari]

Mulla toin fairiansa houkutteli tehokkaiten banaanikärpäsiä.
Harsosääkille se kelpasi sen jälkeen, kun olin mäntysuopaisella vedellä kastellut kasvit ja antanut pintamultaan raidikäsittelyä.
Pari viikoa tämmöistä käsittelyä ja sääsket katosivat...

[Jozpe]

Itse olen kasvattanut taimet aina turpeessa, mikä on ennen siemenien kylvöä kasteltu kiehuvalla vedellä. Se menetelmä tappaa suurimman osan jo mullassa olevista ötököistä. Sitten kun mullan lämpötila on tippunut sinne 30 asteen hujakoille, olen kylvänyt siemenet sekaan. Sitten kantta päälle parilla ilma-aukolla.

[Huru-ukko]

SE  100 asteinenvesi kyllä tappaa kaiken hyödyllisenkin sieltä  mullatsta/turpeesta .ESim pikku öttiäiset, osa voi olla tarpeellisia. ja bakteerikannan.Niitä tiedä enkä osaa sen paremmin luetella...MUtta onhan niitä listoja jo muutenkin olemassa ilman yhtä lisää...

[Miquel]

Kuinkahyvin joku mullan päälle laitettava suojaus, kuten hienojakoinen sora, torjuu harsosääsket munimasta?
Jos käytössä uusi turvepussi jossa ei pitäisi ketään vielä majailla...

[sorrii]

Mä en ole huomannut noiden sääskien aiheuttavan muuta harmia kuin että lentelevät naamaan, suuhun, nenään ja saavat muijan pahalle päälle.

Hyvä ansa tulee kun lorauttaa vähän etikkaa makeaan mehuun [ei sokeriton  ] ja tippa Fairya tai muuta pesuainetta joka poistaa pintajännityksen.

Mä olen hävittänyt melkein kokonaan multakasvit kotoa - vanhoja toki jäljellä - ja istutellut uudet kookoskuituun tai hydrosoraan. Ajattelin juurikin etteivät ötökät viihtyisi. Nyt vaan näyttää että harsosääsket [niitä kai ne on?] viihtyy kookoksessa aivan erinomaisesti! Seuraavaksi varmaan alan käyttää pelkää perliittiä!?

Passiivinen hydrokasvatus on kyllä hyvä ja helppo tapa sisällä näin talvella erityisesti - sitähän kookoskasvtuskin on periaatteeltaan.

*************

Perliitistä tuli muuten hyvät fibat kesällä kun kokeilin ekakerran: Mulla oli mökillä kasvarissa kokeilussa kolmea alustaa Autopoteissa: Pari ruukkua perliitissä [Ajit Cristal ja Verde]; Kookoksessa Ajit Finlandia ja Brasilian Starfish; Puutarhaturpeessa jatkettuna vähän lecasoralla oli 4kpl annuumeja: Jallu, Chilaca, Ancho ja Joe's long. Alussa lähtivät kasvuun parhaiten turpeessa olevat; sitten perliitissä kasvavat painoi ohi kuin se Jaakon varsi; Kookoskasvit näyttivät pysähtyvän, mutta syksyyn mennessä ottivat annuumit komeasti kiinni. Nuo arviot perustuu kokemusperäiseen vertailuun suhteutettuna lajin tyypilliseen kasvuun, tietysti  : Olihan kaikilla kolmella vähän eri litkut ja lannoitteetkin: Nutriforten Tomatti&Mansikka setti parliitissä ja turpeella; Atami kookoslannoite kookoksessa...

Perliitissä vaan tuli komeinta satoakin ja Fantasyllä 3-sija kasvatuskilpailussa 
Mä siirsin noita isoja Autopotteja kotiin sisälle sitten syksyllä kun näytti et eivät millään ehdi kypsytellä runsasta satoaan. Kookos- ja perliitti-kasvit elelee edelleen täällä sisällä autopoteissaan ilman sitä auto'a eli pikkukaukalo jokaisella alusastiana ja passiivihydroperiaatteella: Lorottelen kerran viikossa reilusti vettä [lannoite-] niin että kaukaloon jää pari senttiä... Niissä ei varmasti ölliäiset majaile!

[unenkuva]

Tästä mullan desifioinnista kiuhuvalla vedellä ollaan nyt monta mieltä... Toiset sanoo, että kannattaa tehdä (Fatiliikin neuvoo tekemään) ja toiset sanoo ettei kannata... Harsosääsket viihtyy kosteassa pintamullassa, ja paljon auttaa kun altakastelee, että pintamulta kuivuu. Olisikohan hyvä tapa "desifioida" multa harsosääskiä vastaan levittämällä se vaikka leivinpellille ja antaa pelkästään kuivua?

[Lillen]

Heräsi kysymys että mikä on chilisiementen kylmä kestävyys?

Omien tietojeni mukaan siemenet eivät pakkasesta kärsi ,mutta en tarkalleen muista eikä riskejä viitsi ottaa kun olisi muitakin kuljetus mahdollisuuksia kuin posti...

[MrJones]

Kuinkas pitkään noita pieniä taimen alkuja voi kasvatella Jiffyissä?

[Chilivaari]

... mikä on chilisiementen kylmä kestävyys?

Pakkasessa niitä säilytetään siemenpankeissa. Kuivina ne kestävät melkein mitä vain; maastopaloja, tulvia, pakkasia, jotkut linnun suolistojakin. Kokemusta on -20° postilaatikossa useiden tuntien ajan.