Kamerat ja valokuvaus

[jaolsten]

EF 100mm f/2.8 USM macro ostettu!

Laitoin tasan vuorokausi sitten ostoilmoituksen http://www.digicamera.net-foorumille. Tarjouksia tuli eilisen aikana vajaa kymmenen kappaletta, joten monia myynnissä olevia macrolinssejä jäi markkinoille! Samaa Canonin 100mm lasia pari, mutta myös tuota Tamron 272 SP AF 90mm F/2.8 Di 1:1 Macroa. Jos haluatte seurata esimerkkiäni, niin voin antaa myyjien yhteystietoja.

Sitten yksi myyjä kyseli seuraavaa:

Minulla olisi tuossa myyntiä odottelemassa myöskin EOS 450D runko ja siinä EF-S 18-55mm 1:3.5-5.6  II Kit lens.
-           runko ostettu 20.02.2009 Verkkokaup....com  (kuitti on)
-          laukaisuja 7193
-          kaikki toimii
-          objektiivi käyttämätön
Sattuisitko tietämään ostajaa hintaan 170€?

Laittakaa mietteitänne tähän perään, mielestäni köyhän/aloittelijan kannattaa ehdottomasti ostaa Second Handia!

[jaolsten]

Ja edelleen: lukekaa noista laseista täältä:

http://www.the-digital-picture.com/Reviews/Tamron-90mm-f-2.8-Di-Macro-Lens-Review.aspx

Sen verran paljastan, että Tamronin saa alle 300€ ja Canonin alle 350€ hintaan. Kaupassa uutena lähes tuplat.

[Lightweight]

Tarttis löytää teleputki Sonyn slt a57:aan mielellään joku 70-300mm tai vastaava.. Onko kellään suositella jotain hyvää ja halpaa jota voisin käytettynä sitten metsästellä. Noita vanhoja Minoltan 70-200mm, 100-210mm yms.. tuntuis löytyvän, mutta onko noi sitten hankinnan arvoisia.. Olis tuo 200mm croppikennolla kuitenkin aika lähellä tuota 300millistä..

[ottulo]

Noin, laitoin sit aurinkoisen päivän kunniaksi kameran naksumaan ja otin kuvia kunnes akku loppui kesken. Ei tuossa vieläkään paljon "tapahdu", mutta on tällä kertaa edes vähän liikettä jos tarkkaan katsoo.

http://www.youtube.com/watch?v=aVCpC4LWzIc

[Jani M]

Tarttis löytää teleputki Sonyn slt a57:aan mielellään joku 70-300mm tai vastaava.. Onko kellään suositella jotain hyvää ja halpaa jota voisin käytettynä sitten metsästellä. Noita vanhoja Minoltan 70-200mm, 100-210mm yms.. tuntuis löytyvän, mutta onko noi sitten hankinnan arvoisia.. Olis tuo 200mm croppikennolla kuitenkin aika lähellä tuota 300millistä..

Tamronilla on ainakin ihan ok zoomeja tuossa haarukassa ja todella halvalla.

http://www.verkkokauppa.com/fi/product/28572/csntm/Tamron-SP-70-300mm-F4-5-6-Di-USD-zoomobjektiivi-Sony

[juksu]

Noin, laitoin sit aurinkoisen päivän kunniaksi kameran naksumaan ja otin kuvia kunnes akku loppui kesken. Ei tuossa vieläkään paljon "tapahdu", mutta on tällä kertaa edes vähän liikettä jos tarkkaan katsoo.

http://www.youtube.com/watch?v=aVCpC4LWzIc

Doddiih. Itsekkin funtsin jotta häätyy koittaa joskus kuvata tuota chilien kavua.. Pitäs melkee olla yks runko lisää niin sais olla jonku kk samassa paikassa sitte se kamera.

[juksu]

Tuosapa olis tommonen suttu timelapse.. Hätäseen testasin kun tupsahti kapula luukusta tosa.
Kuvia nappasin 240kpl ja kuvia otti 7s välein.. eli jotain alle 30min vaan kuvasin.

Time-lapse testi

Kyseessähän oli tuo RF-36 Timer Remote Control, vai mikälie. Ei tuossa itte kapulassa ole edes mitään nimeä Ohjevihkosessakaan ei ole mitään että kuka valmistanu etc. mutta eipä tuo miua haittaa. Ohjeet oli suhteellisen selvästi lontooksi (oli kyllä osaksi aika ässiä virheitä ja piti lukasta pariin otteeseen että mitäs tässä sanotaan, mutta kyllä noilla pärjäs)

[akselsson1]

Tää on ala joka on alkanut pikkuhiljaa kiinnostaa kun oon likkakaverin digijärkkärillä räpsinyt kuvia raveissa, olen alkanut vähän perehtymään kameran sielunelämään ja jopa käyttänyt manuaaliasetuksia (aaltoja, hurraahuutoja).
ISo arvoa ja valotusaikaa olen jo oppinut säätämään jotenkuten, mutta osaako joku lyhyesti selittää mistä on kyse valoaukon säätämisessä, mihin se vaikuttaa o.O

[juksu]

ISo arvoa ja valotusaikaa olen jo oppinut säätämään jotenkuten, mutta osaako joku lyhyesti selittää mistä on kyse valoaukon säätämisessä, mihin se vaikuttaa o.O

Aukon säätäminen vaikuttaa siihen kuinka paljon päästetään valoa sinne kennolle, mitä isompi aukko (pienempi f-arvo sitä suurempi on se aukko). Aukon valinta vaikuttaa myös kuvan syväterävyyteen, eli siihen kuinka suuri ala kuvasta on tarkka. Yleensä parhaimmat tulokset useimmilla kakkuloilla saadaan siinä kun f-arvo on abbauttia 8, tällee hätäsesti heitettynä.

[akselsson1]

ISo arvoa ja valotusaikaa olen jo oppinut säätämään jotenkuten, mutta osaako joku lyhyesti selittää mistä on kyse valoaukon säätämisessä, mihin se vaikuttaa o.O

Aukon säätäminen vaikuttaa siihen kuinka paljon päästetään valoa sinne kennolle, mitä isompi aukko (pienempi f-arvo sitä suurempi on se aukko). Aukon valinta vaikuttaa myös kuvan syväterävyyteen, eli siihen kuinka suuri ala kuvasta on tarkka. Yleensä parhaimmat tulokset useimmilla kakkuloilla saadaan siinä kun f-arvo on abbauttia 8, tällee hätäsesti heitettynä.

mmjjaaha  minäpä sulattelen tätä ja koitan pitää mielessä ensikerralla, toi jotain valoa asiaan mulle, thänks

[jaolsten]

http://www.digitaalikuvaus.com/kuvaustilat.html

[wille]

Sonyn järkkäri sai astua taka-alalle Nikonin D3100:n astuttua taloon. 18-55 lasilla.

[Lightweight]

Iskältä sain mielenkiintoista putkea sen nuoruus vuosilta ja aktiivikuvaus ajoilta.

Super Carenar MC 300mm f5.5-22 ja Tamronin 2x tele jatkeen kummatkin M42 kiinnityksellä eli adapteri kauppaan.

[Aji Inferno]

Tää on ala joka on alkanut pikkuhiljaa kiinnostaa kun oon likkakaverin digijärkkärillä räpsinyt kuvia raveissa, olen alkanut vähän perehtymään kameran sielunelämään ja jopa käyttänyt manuaaliasetuksia (aaltoja, hurraahuutoja).
ISo arvoa ja valotusaikaa olen jo oppinut säätämään jotenkuten, mutta osaako joku lyhyesti selittää mistä on kyse valoaukon säätämisessä, mihin se vaikuttaa o.O

Aukon ja valotusajan välinen suhde on sellainen, että jokainen valotusajan tuplaantuminen tai puolittuminen vastaa yhtä "pykälää" himmenninaukossa. Seuraavat yhdistelmät valotusaikaa ja aukkoa esim. tuottavat saman määrän valoa, eli periaatteessa saman kuvan:

1/1000s - aukko 2.8
1/500s - 4
1/250s - 5.6
1/125s - 8
1/60s - 11
1/30s - 16

Käytännössä noista kuvista ei kuitenkaan tule samanlaisia, vaikka niiden valotus onkin sama. Jos objektiivina on järjestelmäkameroissa tavallinen 50mm putki, yhdistelmä 1/1000s aukolla 1:2.8 tuottaa hyvinkin nopean liikkeen vangitsevan kuvan, jonka syväterävyys on pieni (vain itse pääkohde näkyy terävänä). Vastaavasti, 1/30s aukolla 16 ei enää vangitse liikkuvaa kohdetta hyvin, ja ilman kameran kuvanvakaajaa kuva voi myös jo "tärähtää" (nyrkkisääntö: käsivaralta ilman vakaajaa kuvatessa suljinajan pitäisi olla aina suunnilleen sama kuin objektiivin polttoväli: 50-millisellä siis 1/60s, 200-millisellä telellä 1/250s, jne.) + kuvassa on nyt syväterävyyttä niin paljon etualalta taustalle, että suunnilleen kaikki näkyy terävänä!

Nuo esimerkin suljinajat ja aukot pätevät "vanhan ajan" kameroihin, joissa oli/on kiinteät suljinajat sekä tuollaisin pykälin merkityt aukot. Nykyisissä digivehkeissä nuo säädöt ovat portaattomia, mutta idea käynee selväksi.

Se vielä sanottakoon, että objektiivin polttoväli vaikuttaa paitsi siihen, miten pitkällä suljinajalla sillä käsivaralta voi kuvata kuvan tärähtämättä, myös kuvan syväterävyyteen. Laajakulmat (alle 35mm polttoväli) omaavat laajan syväterävyysalueen. Parhaiten ja pahiten tämä näkyy älypuhelinten kameroissa, joiden polttoväli on tyypillisesti luokkaa 8mm tms. Niissä ei periaatteessa tarvittaisi tarkennusta aina lainkaan, koska kaikki tulee enemmän tai vähemmän terävänä niin läheltä kuin kaukaakin. Haittapuolena toki se, ettei niissä tahdo saada kohdetta erotettua taustasta oikein millään ilveellä... Vastaavasti, teleobjektiivit (200 millistä ylöspäin) omaavat pienen syväterävyysalueen. Esim. 1000-millinen luontokuvauksessa tavallinen peilitele on niin tarkka tarkennuksesta, että aivan pieninkin virhe tekee kohteesta yhtä suttua...

Filminherkkyysasetus on sitten vielä yksi muuttuja tässä yhtälössä. Jokainen "pykälä" malliin 25, 50, 100, 200, 400, 800, 1600 jne. vastaa taas samaa kuin suljinajan puolittuminen tai himmenninaukon avaaminen yhdellä pykälällä. Niinpä, jos esim. "normaalilla" 100-herkkyyden "filmillä" oikea valotus syntyy valotusajalla 1/125s aukkolla 1:8, tuplasti herkempi 200-tason filmi/asetus sallii yhdistelmäksi 1/250s - 1:8 tai 1/125s - 1:11 jne... Perinteisellä filmillä nyrkkisääntönä oli se, että mitä epäherkempi filmi, sitä laadukkaampia kuvia. Kodakin erittäin epäherkkä Kodachrome 25 on diafilmeissä lajinsa legenda, joka vaatii suunnilleen supernovan verran valoa, mutta tuottaakin sitten hyvässä kamerassa maailman parhaat kuvat! Herkempiä filmejä alkaa vaivata suunnilleen 400-herkkyydellä rakeisuuden lisääntyminen ja värien latistuminen. Hassua kyllä, sama ongelma on siirtynyt myös digikamera-aikaan! Filmin rakeisuutta vastaa digikameroiden nopeasti kasvava "kohina" suunnilleen samasta 400-arvosta ylöspäin. Paras tulos useimmissa digikameroissa saadaan noin herkkyysarvolla 100. Hyvät järjestelmäkamerat pystyvät nykyään hyvään tulokseen jopa herkkyysarvolla 1600, tai (hyvin harvoin) suuremmallakin, mutta kuluttajatason kameroilla yli 800 herkkyysarvoa ei kannata käyttää kuin aivan pakon edessä...

Valokuvaus on melkolailla kuin höyryveturin ajamista (suosittelen: Train Simulator 2013 ). Kaikki säätimet vaikuttavat toisiinsa, ja kuskin/kuvaajan tärkein taito on valita kussakin tilanteessa juuri oikea yhdistelmä, jolla saadaan aikaan esim. täydellinen henkilökuva, joka ei ole tärähtänyt, ja jossa vaikka hääpari erottuu juuri sopivan terävänä sopivan sumeasta taustasta...

Semmoista höpinää entiseltä luontokuvaajalta... Toivottavasti sekaan ei mahtunut kovin montaa dementiavirhettä. Korjataan, jos mahtui.

Ihan kuriositeettina: kaikki kirjani "Myrsky" kuvat ovat ottamiani valokuvia Kiinan syrjäseudulta Cangnanista. Kamerana toimi tuolloin Olympuksen halpa "superzoom" SP550UZ, jossa lajityypilleen ominaisesti kaikki oli säädettävissä, jos niin halusi, mutta mikään ei toiminut ihan samalla tavoin tai yhtä hyvin kuin järjestelmäkameroissa. Selvimmin se tuntui siinä, miten noille "pokkareille" (no, makuasia tässä tapauksessa) ominainen pienikokoinen kuvakenno muutti kameran syväterävyys- ja hämäräkuvausominaisuuksia melkoisesti. Siihen sai tottua, että kuvissa oli aina kohinaa vähänkin hämärässä kuvattaessa, mikä tarkoitti toisinaan "Photoshoppailua" kohinanpoistosuotimien kera (jolloin kuvista poistui myös paljon detaljeja kohinan myötä). Syväterävyyttä riitti samaten liiankin kanssa, paitsi silloin kun käytti pitkiä telepolttovälejä (mikä taas ei aina ole käytännöllistä). Kameran värien toisto, optinen terävyys ja dynaaminen valaistusalue olivat myös rajallisia halpoihinkin järjestelmäkameroihin verrattuna.

Voisi sanoa, että tuollaisilla "kaikki samassa paketissa kohtuuhintaan" -kameroilla saa helposti aika hyviä kuvia, mutta todella hyvien kuvien ottaminen vaatiikin sitten jo kaikenlaista "säätöä", koska halvan paketin tekniset kompromissit tulevat vastaan kaikessa. Tässä tapauksessa olen itse aika tyytyväinen siihen, mitä "lelukamera" sai aikaan kirjan kuvitukseen pienen photoshoppailun jälkeen, mutta itse käsittelemättömät alkuperäiskuvat eivät ole mitään valokuvauksen mestariteoksia. Esim. kuvien kohinaisuudelle ja hiukan haalealle värimaailmalle ei oikein voinut mitään - edes Photoshopissa... Mutta halpa ja teknisesti epätäydellinen kamera pakottaa kuvaajan myös tiettyyn luovuuteen, eli pyrkimään ottamaan vehkeestä kaiken irti, ja välttämään sen pahimpia sudenkuoppia. Joskus tekniset virheetkin voi kääntää lopulta hyödyksi. Jopa kuvien kohinaisuus voi olla, sopivasti käytettynä, hieno tehokeino! Loppujen lopuksi, hyvä kuva on hyvä kuva, jos se siltä katsojan silmissä lopulta näyttää! Kaikki tekniset vipstaakit ovat vain tekniikkaa - kuvien taika syntyy siinä, miten me sitä keksimme käyttää. Myös "väärä" valokuvaus voi olla hyvää valokuvausta, valotusajoista ja aukoista alkaen.

[ottulo]

Tuli myöhäisiltapäivästä huomattua, että Starfish on päässyt kuivahtamaan, eli oli kastelun aika. Vesien roiskinnan jälkeen tuli mieleen, että mikäpä tämän parempi hetki lyhyelle timelapse-testailulle!

N. 1.5h räpsyttelyn jälkeen ja lyhyen koneellisen jatkojalostuksen tuote on nähtävillä täällä.

[LupeKani]

200-400e pokkari hakusessa. Tarttisi olla tavallista hieman kestävämpi ja mahdollisuuksien mukaan myös vettä tarttis kestää hieman(hoidettavissa myös ilmeisesti jonkinsortin suojalla). Eli kalastusreissuille, chilipuskien kuvaukseen ja matkoille mukaan sopivan kokoinen taskussa kulkeva kamera. Oisko tommonen pentax-optio-wg-3  mistään kotoisin? Vai mitä suosittelisitte?

En ota kuvia sen takia, että joku valokuvausharrastaja voi ***** otsassa selittää, kuinka tuossa on nyt joku ihan päin hittoa. Eli pokkari lähes peruskäyttöön, ei kikkailuja, taskukokoinen ja kunhan saa jokusen kuvan silloin tällöin räpsäistyä vaikka kännitoilailuista.

[Dethlock]

Aika härskinnäköinen toi Pentax... En nyt äkkiä speksejä katsomalla keksinyt syytä miksei toi voisi olla sinun käyttöösi sopiva. Kannattaisi hakeutua johonkin missä pääset hypistelemään sitä, jos istuu käteen niin eikun siitä vaan.

Valokuvausharrastajien mussutukset on muuten aika pientä siihen verrattuna mitä meininki on ammattipuolella. Siellä saa herkästi puukkoa selkään jos eksyy väärään genreen...

[Bruce Willis]

Itse ostin eilen canon ixus 132 koska tarvitsin edullista pokkaria, en tiedä laadusta sitten mutta ostin tuon kärkkäiseltä ja maksoin siitä 129€ sekä 8 Gb muistikortti mukaan kympillä..
Vanha olympukseni kun vetelee jo viimesiään.
Mainittakoon että tuota kameraa myy muut liikkeet siinä 150-160€ jotenka sain edullisesti ja 3 vuoden takuu!

[bobster]

Kyllä noi Ixuset tuntus olevan toimivia. Itellä Ixus 105. Riittää mun tarpeisiin.

[Finsku]

Itte tosiaan räpsiny menemään fujifilm X100:lla. Nytten Fuji toi päivityksen X100 S:n. Pikkasen ärsyttää, kun on vasta alle vuoden vanha kamera ja tekisi mieli päivittää.

Kummassakin X100:ssa on "lehtisuljin", joka on erittäin nopea ja suljinmekanismi on eri, kuin perinteisissä sulkimissa. Sulkimesta on se apu, että ensinnäkin 1/4000 suljin ajat onnistuu, mutta myös että salama saa synkronoitumaan 1/1000 suljinajan kanssa. Useissa hyvissäkin järjestelmäkameroissa synkronointi onnistuu  parhaimmillaan 1/250 kohdalla, tai sitten salaman on "maalattava" kohde.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että X100:lla pystyy kuvaamaan sen suurimmalla aukolla (f.2.0) keskellä kirkasta päivää pienenkin salamalaitteen avustuksella. Kameran omalla salamallakin pääsee alkuun. Iso aukko antaa kermaisen taustan kuvalle ja salama pitää kohteen valaistuna ja tausta tummuu. Näin kohde erottuu kuvasta selkeästi ja kirkkaissa kohteet eivät pala yli. Valokuvaharrastajasta tämä on ainakin melko ihmeellistä "pokkarilta".

Harmi vain, että vanhan X100 tarkennusautomatiikka on jokseensin hidas ja epäluotettava. En ole vielä uutta S versiota päässyt kokeilemaan, mutta arvostelut tuntuvat olevan järjestäin positiivisia.

...ehkä tässä silti on vain säästeltävä täys kenno koon järkkärii 

Niin ja siihen tuleviin laseihin.