Chilien ymppäys (= varttaminen)

[chilifellow]

Höö!


Kokemuksia käytännön varttamisesta Capsicum spp. ? Eli yhteen hyvään yksilöön monta satoisan kaunista oksaa kiinni.

Periaatteesta onnistuu. Entäpä käytännössä? Ainakin hedelmäpuiden oksien ymppäys on helppoa ja opettavaista.

Jos kiinnostus heräsi, niin voin järjestää kurssin itse "Mestarille".
Järkihintaan.

- väliaikatietona: kustannus olisi n. 80 e / h + tilat olisivat hyvien kulkuyhteyksien päässä Helsingissä (minimi osallistujamäärä 15 )

= kulut jaetaan osallistujen kesken 8 - 10 euroa / jamppa

Hinta olisi edullinen yhdistyksen jäsenille.

- voidaan varttaa myös hedelmäpuita siinä sivussa (lajikevartteita saatavilla pientä maksua vastaan)

ja mahdollisuus ostaa erikoisia puulajeja bonsaikasvatukseen (yhdistysale)

TAI KESKITTYÄ BONSAICHILEIHIN

- KURSSI ONNISTUISI! - :twisted:



lisäinfoa varttamisesta

www.puutarhaneuvonta.com/neuvonta/jalostuseliymppays.htm

kotimaisesta bonsain kasvatuksesta

www.ruukkupuu.fi

ja googlaten hassunhauskaa sisustamista Lisa Tajima, pop bonsai

[snu]

Äänestin, että kiinnostaa, mutta en ole tulossa kurssille, sori vaan. Omenapuille olen kyseistä operaatiota harrastanut kyllä, jatkossa pitäisi tehdä yksi puu sitruuna-, kumkvatti-, mandariini- ja appelssiinipuistani, kunhan kasvavat satoikään (näin jää lisää tilaa chileille). Samoin pitäisi luumupuuhuni lisätä erilaisia luumulajikkeita, sekä sinikkaa ja kriikunaa.

Chilien varttamista olen miettinyt, mutta en ole vielä kokeillut. Voisi kokeilla vaikka jotain bossea johonkin suuren baccatumin juuriin. Näin bossesta pitäisi tulla suunnilleen sen baccan kokoinen. Tai sitten ei. Tai ehkä bossen tilalle joku hyvältä maistuva pienempi lajike.

Varttamisvideoita näyttää löytyvän youtubestakin http://youtube.com/results?search_query=grafting&search=Search

[JartsaP]

Hedelmäpuiden varttamista olen minäkin harjoitellut jo vähän, ja pari onnistunuttakin vartosta on kasvamassa. Chilien varttaminen teoriassa kiinnostaa, mutta käytännön hyötyä on vähän vaikea hahmottaa. Siemenistä kun kasvaa ihan hyviä yksilöitä ja taimet tulevat satoikään nopeasti. Ja lisäksi chilit saa helposti juurrutettua pistokkaista. Hedelmäpuilla on vähän eri juttu, kun eivät yleensä tule kylvöstä aitoina, satoikään tuleminen siementaimilla on tosi hidasta (tai, esim. sitruksilla, kestää lähes ikuisuuden) ja useimmat lajit ovat vielä huonoja juurtumaan pistokkaita.

Hauskoja kokeiluja voisi toki saada varttamalla aikaan, jos heittää hyötytavoitteilla vesilintua.

[ZAZ]

Asiasta mitään tietämättä heittäisin seuraavanlaisella kysymyksellä: Juos vartan Naga Morich:n Habaneroon kiinni, niin mitä sen oksan tuottamat hedelmät tekevät? Pukkaako se kukkiessaan habaa vai nagaa? Vai molempia? Risteytymää mahdollisesti?

[Volitans]

Asiasta mitään tietämättä heittäisin seuraavanlaisella kysymyksellä: Juos vartan Naga Morich:n Habaneroon kiinni, niin mitä sen oksan tuottamat hedelmät tekevät? Pukkaako se kukkiessaan habaa vai nagaa? Vai molempia? Risteytymää mahdollisesti?

Tuleee hapsuja. Idea on lähinnä siinä, että elinvoimaiseen runkoon voidaan varttaa lajikkeita, jotka eivät muuten välttämättä selviäisi. Näin tehdään Eurooopassa esim. lähes kaikkien viiniköynnösten kanssa, koska muuten viinikirva Phylloxera vastatrix tuhoaa köynökset. Runkona käytetään Pohjois-Amerikkalaista köynöstä, joka kestää viinikirvan ja siihen on sitten vartettu hyviä rypäleitä tuottavat kasvatetut varret.

Esimerkiksi Champagnen viinialueella on kaikki köynökset vartettuja, paitsi yksi, joka kasvaa jonkun kappelin edustalla - sillä on jostain syystä luontainen vastustuskyky viinikirvalle. Tästäkös uskovaiset sitten ovat innostuneet...

Chilien kohdalla en näe varttamista kovin hyödyllisenä edellä jo esille tulleista syistä johtuen - ehkä jotain muuten honteloita lajikkeita voisi ympätä tukevampaan runkoon. Mutta tietenkin mielenkiintoisena kokeiluna kannattaa testata, jos mieli tekee.

[snu]

Siis jos Habanero on se runko, johon lykkäät nagan oksan, niin saat siitä oksasta nagoja, et hapsuja. Risteytymää et saa, mutta ainakin sitrushedelmissä on kuulemma tapahtunut joidenkin ominaisuuksien siirtymistä alkuperäisestä osasta vartettuun. Jälkeläisiin nämä eivät kuitenkaan ole siirtyneet.

[Volitans]

Siis jos Habanero on se runko, johon lykkäät nagan oksan, niin saat siitä oksasta nagoja, et hapsuja. Risteytymää et saa, mutta ainakin sitrushedelmissä on kuulemma tapahtunut joidenkin ominaisuuksien siirtymistä alkuperäisestä osasta vartettuun. Jälkeläisiin nämä eivät kuitenkaan ole siirtyneet.

Olet oikeassa - lukivirhe  :oops:

[JartsaP]

Onpa kuulunut juttua, että muillakin hedelmäpuilla olisi havaittu perusrungon vaikuttavan jollain lailla jalo-osan hedelmien makuun ym. ominaisuuksiin. Omakohtaista kokemusta ei ole. Mutta hedelmäpuut, kuten omenat, päärynät jne. ovat melkein poikkeuksetta joko vartettuja tai mikrolisättyjä. Tämä siksi, että siemensyntyisten jälkeläisten vaihtelevuus on hyvin suurta. Ja esim. kääpiöomenapuu syntyy, kun kääpiöivälle perusrungolle vartetaan normaalin syömälajikkeen verso. Jos nyt tälle pitäisi joku chilianalogia löytää, niin se voisi olla vaikka pienikasvuinen koristechili, jonka päälle vartettaisiin vaikka isomarjainen baccatum (edellyttäen, että chilien varttaminen edes onnistuu, ja että lajikkeet ovat yhteensopivia). Näin pitäisi syntyä pienikasvuinen puska, joka kantaa isoja baccatum-marjoja... periaatteessa ainakin. Sen itsepölytteiset jälkeläiset olisivat kuitenkin ihan samanlaisia hujoppeja kuin baccatumit yleensäkin. Mutta juuristo vaikuttaa tietenkin nestevirtauksiin siellä latvustossa, ja voipi olla, että pienten marjojen kasvatteluun erikoistunut perusrunko vaikuttaisi myös jalo-osan marjojen kokoon tai laatuun  - kuten yllä sanottua, periytyviä muutokset eivät tietenkään olisi, koska mitään geneettistä muutosta latvalle EI tapahtuisi. Pihlajalle vartetut omenat kuulemma voivat olla kitkeriä, mutta niiden siemenistä kasvatetut jälkeläiset, tai niistä otetuista vartteista omenaperusrungolle lisätyt kloonit olisivat ihan normaaleja omenoita (siemensyntyiset normaalin vaihtelun mukaisesti, kloonit tietenkin aitoa lajiketta).

Varttamisella on vielä yksi etu, jota tässä ei taidettu vielä mainita: vartetut puut tulevat yleensä paljon aiemmin satoikään kuin siementaimet. Tämä johtuu siitä, että jalo-osat on otettu täysikasvuisista, satoikäisistä puista, ja ne jotenkin "muistavat" sen. Eli vaikka juuristo on nuorta, niin latva on satoiässä ja latvustohan sen määrää, koska kukinta alkaa. Chilimaailmassa tämänkin seikan hyödyllisyyttä on vaikea kuvitella, mutta eritoten sitruksilla se on erittäin merkittävä tekijä. Useimmat sitrukset voivat syntyä täysin emonsa klooneina siemenestä, apomiktisesti, mutta siementainten tuleminen satoikään kestää useista vuosista kymmeniin. Aika pitkä aika odottaa, jotta näkisi onko taimi emonsa kopio vai ei... Pah, olinhan mä sen jo tuossa yllä sanonut...

Varttamisella voi tavoitella monenlaista muutakin hyötyä: perhepuita (joissa on monta lajiketta samassa rungossa, monipuolisuuden tai pölytyssuhteiden vuoksi). Kylmänkestävyyden parantamista. Sopeutumista erilaisiin maalajeihin, kosteusoloihin jne. Taudin - tai tuholaistenkestävyyttä. Pieni- tai pystykasvuisuutta. Yleisintä kuitenkin lienee yksinkertaisesti erityisen hyväksi havaitun yksilön monistaminen kasveilla, joita ei ole helppo pistokaslisätä.

[ZAZ]

Eli siis teoriassa yksi ja sama kasvi voisi tuottaa esim 15 erilaista hedelmää?

[JartsaP]

Ihan käytännössäkin, jos joku viitsii varttaa yhteen runkoon 15 jalo-oksaa.

[snu]

Jostain sitrus-foorumilta luin, että jollain oli 57 lajiketta samassa puussa. Suomesta ei tosiaan ollut kysymys...

[Volitans]

Eli siis teoriassa yksi ja sama kasvi voisi tuottaa esim 15 erilaista hedelmää?

Kyllä, paitsi kyseessä ei ole silloin sama kasvi vaan yhteensä 15 tai 16 kasvia riippuen siitä, tuottaako runkokasvikin hedelmää.

[snu]

Se hyvä puoli ainakin on, että jos haluaa kasvatella montaa eri lajiketta, niin samassa puskassa kasvaen ne vievät vähemmän tilaa kuin kuudessatoista eri ruukussa. Tosin satoa tulee varmasti enemmän kuudestatoista puskasta kuin yhdestä.

[JartsaP]

Juu ja varmaan ristipölytyksen "vaara" on jonkin verran suurempi, jos samassa varressa on montaa lajiketta. Suurin ongelma kai tossa kuitenkin on se, että jos saatavilla on vain siemeniä, niin ne taimet joutuu kuitenkin ensin kasvattamaan siemenistä erikseen.

Talvettamiseen varttaminen voisi kyllä olla ihan hyvä keino. Edellisen kesän puskista keräisi oksan jokaisesta ja ymppäisi yhteen puskaan, jonka sitten talvettaisi hyvässä keinovalaistuksessa. Keväällä sitten ottaisi oksista pistokkaat ja kasvattaisi niistä uudet kasvit. Ei tartteis niiden siementen kanssa leikkiä ja odotella niiden taimettumista. Paitsi että sekin on ihan hauskaa.