Vasta viidettä kautta kasvattelevana en ole rohjennut tänne edistyneemmälle puolelle kirjoitella, mutta ehkäpä kysymyksen voisi esittää keskustelun aloitukseksi?

Varsin usein chiliväen keskusteluissa kuulee väitteen, että typpilannoitus ehkäisee tai heikentää kukinnan onnistumista. En tiedä, mihin se perustuu. Olen minäkin sitä toistanut, vaikka omakohtaista kokemusta ei ole, kun ei ole tullut tehdyksi vertailuja. Yhdestä kasvista ei voi päätelmiä tehdä, kun vaikuttavia asioita on monia muitakin.

Nyt ihmisiä on hämmentänyt Nutriforten ohjeet Mansikka ja tomaattilannoitteella paprikan viljelyyn. Ohjeissa selkeästi käsketään lisätä typen osuutta kukintavaiheessa ja vähentää sitä vasta "pääsadon" aikana, jolloin myös lisätään kaliumia. Pääsato tässä voisi tarkoittaa vaikka sadon lopettelua, kypsyttämistä.

Lannoitetaulukkoni (http://chilivaari.blogspot.com/2008/07/lannoitteista.html) on vuosia sitten tehty yksiosaisille lannoitteille, joita ei tarvitse (eikä voi) säätää. Monikomponenttiset eivät taulukkoon suoraan taivu, mutta tein vastaavan taulukon muutamalle sekoitukselle. (Kemiran/Yaran) Hydrolannos esiintyy sekoitussuhteessa 1 ml hydroa, ½ salpietaria. Siitä toki käytetään muitakin sekoituksia. Hydroflexista laskin kaksi eri sekoitussuhdetta ja niille erikokoiset annostelut. Litrassa kasteluvettä on varsinainen tulos, muut sarakkeet ovat laskutoimituksia varten muistiinpanoina.
(http://www.chilivaar.in/2011/nutriforte.jpg)
Nutriforte esiintyy tässä kolmena eri sekoituksena. Taimikasvatukseen, kukintaan (eli ilmeisesti raakile- ja satovaiheeseen) ja sadon kypsytykseen on omat sekoitukset. NPK sarakkeissa on laskettu murtolukujen ja 15 ml mitan yhteisvaikutukset ja kokonaistulos on sitten Litrassa kasteluvettä sarakkeessa.

Nutriforte siis suosittelee taimikasvatukseen 13-4-22 lannoitusta. Kukkiville paprikoille he lisäisivät typpeä 17-4-22. Pääsadon ollessa puskissa vähennetään typpeä, kaliumia lisätään 15-5-29. Muutokset ovat lopulta aika maltillisia.

On myönnettävä, että minusta tuossa saattaa olla järkeä. Jos lannoitusta lisää kukkiville, varsinkin ensimmäisiä raakileitaan kasvattaville chileille, satoa tulee enemmän ja satokausi jatkuu ja jatkuu. Vähentämällä lannoitusta kukintavaiheessa sato saattaa lopahtaa lyhyeen. Vertailevaa tutkimusta en varsinaisesti ole tehnyt ja kokemukset ovat enimmäkseen saman yksikomponenttilannoitteen lisäämisestä tai vähentämisestä.

Miten muilla? Onko perusteltuja havaintoja?

Nutriforteja on tullut käytettyä vuoden verran ja purkin kyljestä luetun ohjeen mukaan olen annostellut.
Kukkimisvaiheessa tuo 1/2 + 1/2 on toiminut hyvin, nyt natikan alla Aji Cristal tekee reilusti podeja ja kun parin viikon aikana annoin pelkkää vettä niin kukkiminen loppui kuin seinään ja nyt kun palasin aiempaan lannoitusohjelmaan on kyseinen kasvi taas luomassa uusia nuppuja.
Kyseessä viime vuonna runsaasti satoa tehnyt kasvi 30cm altakastelupauliinassa, mullanvaihto-operaatiota ei ole suoritettu.

Vastaavia kokemuksia oli myös viime kesän ulkokasvatuksessa.

Mulla taas on päinvastaisia kokemuksia ebbikäytössä Kemiran hydrolannoitteesta(se hydroflexin edeltäjä).
Silloin kasvuvaiheessa käytin suhdetta hydro 1/salpietari ½ ja kukinnan aikaan jätin salpietarin pois lähes kokonaan.
Hyvin toimi sillai mulla.

Typpihän lisää viherkasvua ja taas kukinnassa kaliumin määrä korostuu. Mene ja tiedä...

Lainaus käyttäjältä: Miksa73 - helmikuu 12, 2011, 15:10:34 IPTyppihän lisää viherkasvua ja taas kukinnassa kaliumin määrä korostuu.

Kysymys kuuluikin, onko tästä todisteita?
Olisihan se kukinta voinut onnistua myös salpietarin kanssa, vai teitkö vertailevaa tutkimusta?

Nutriforteja tuli testailtua kasvarissa hydrossakin, lannoitteet purkissa olevan ohjeen mukaan 1/2 + 1/2 ja satoa tuli ongelmitta ilman suurempia kukkien tiputtelua.

Ehkäpä olosuhteilla on osansa?

Puhutaanko tässä nyt siis pelkästä kukitus vai myöskin sadotusvaiheesta? Sen verran olen itse käsittänyt, että typpipitoinen lannoitus huonontaisi chilien makua!

Lainaus käyttäjältä: jeQQ - helmikuu 12, 2011, 21:10:00 IPSen verran olen itse käsittänyt, että typpipitoinen lannoitus huonontaisi chilien makua!

Edelleen kysyn, kuulopuhetta vai itse koettua?

Nutriforte vähentää typpeä kypsytysvaiheessa (pääsato) ja lisää kaliumia. Missä vaiheessa se tapahtuisi, ei ole minulle selvillä.

Makupuhe on Fataliilta ja itse jätin suosiolla sadotusvaiheessa typen vähiin, Jukka kuitenkin tietää aikamoisen paljon näistäkin asioista. :)

En tiedä onko sattumaa vai ei, mutta 7Podi, jossa on paljon kukkia, mutta siitepölyä ei tullut yhtään, alkoi tuottamaan HETI seuraavana päivänä siitepölyä kukkiin kun vaihdoin vedet kukitusravinteisiin. Eli typen määrää vähensin reilusti.

Huvitti vain kun äsken kävin kopauttamassa kukkia ja pöllähti ihan silmällä nähtävästi siitepölyä. Kaksi päivää sitten ei mitään!!!

Havainto on varmaan totta, mutta sen syy voi olla joku muukin. Kuten aika.
- Olen viime päivinä tutkinut Aji Pancan (C chinense) kukkia. Moneen päivään ei siitepölyä ole. Emi kehittyy ensin ja odottelee ilmeisesti ulkopuolista siitepölyä. Heteet kehittyvät päiviä kukan aukeamisen jälkeen ja siitepölyä muodostuu. Tuossa tavassa on suuria eroja eri lajikkeiden kesken, mutta tämä pölyttää itsensä vasta viime hädässä, ellei muuta löydy.

- Vesiviljelyssä vanha liuos on jo saattanut olla köyhää, loppuun imettyä ja kukituslannoitteessa saattoi olla enemmän typpeä ja kasvi innostui siitä. Et varmaan mitannut liuoksia? Voiko typen määrää yleensäkään mitata erikseen?
Paljonko siinä kukitusravinteessa on typpeä?

Lainaus käyttäjältä: Chilivaari - helmikuu 12, 2011, 12:22:52 IP
Vasta viidettä kautta kasvattelevana en ole rohjennut tänne edistyneemmälle puolelle kirjoitella, mutta ehkäpä kysymyksen voisi esittää keskustelun aloitukseksi?

Nutriforten ohjeet Mansikka ja tomaattilannoitteella paprikan viljelyyn. Ohjeissa selkeästi käsketään lisätä typen osuutta kukintavaiheessa ja vähentää sitä vasta "pääsadon" aikana, jolloin myös lisätään kaliumia.

(http://www.chilivaar.in/2011/nutriforte.jpg)

Miten muilla? Onko perusteltuja havaintoja?

Joo laita lisää typpeä kun alkaa kukkimaan , vähennät sitten kun on podit alulla ettei maku huonone 8)
Kyllä ne siitä alkaa sadot paranemaan.
Itse ainakin uskoisin valmistajan ohjeistukseen , ellen omaisi parempaa tietoa.

Lainaus käyttäjältä: omarosa - helmikuu 13, 2011, 21:04:49 IP
Joo laita lisää typpeä kun alkaa kukkimaan , vähennät sitten kun on podit alulla ettei maku huonone 8)

Jaahas, kolme päivää lisättyä typpilannoitusta?
Sen verran siinä menee kukinnasta podien alkuun parhaimmillaan.

Lainaus käyttäjältä: omarosa - helmikuu 13, 2011, 21:04:49 IP
Itse ainakin uskoisin valmistajan ohjeistukseen , ellen omaisi parempaa tietoa.

Nyt en vain kysellyt uskomuksia, vaan pikemminkin yritän murtaa niitä. Siis omakohtaisia, perusteltuja havaintoja, please.

Minä uskoisin, että lisätty typpilannoitus hyödyttää raakileiden kehitystä, kasvua ja pitää sadon tuotannon vakaana pitkään. Kasvi kasvaa samalla kuin se tuottaa satoa. Parhaimmillaan joku Inca Red Drop tuottaa tasaisesti 8 kuukautta, kunhan sitä ravitsee. Missä vaiheessa lopettaisit typpilannoituksen?

Hmm, mulla tuotti verrattain ihan hyvin mullassa ollut kasvi pelkällä vedellä. Vertauskohtana nutriforten lannoilla olleet muutamat ebbikasvit. Toisaalta ebbissäkin oli vähän vikoja ja muuta, joten tulos ei varmastikaan ole kovin vertauskelpoinen. Kesän aikana tuli neljä hyvää satoa PWH:sta pelkällä vedellä.

Tuo ohje saattaa myös olla suunnattu määrältään isompaan satoon pyrkiville, mutta laadun kustannuksella.

Voisiko muutama ystävällinen ihminen kertoa, mitä kukitusvaiheen lannoituksella tarkoitetaan. Siitä puhutaan paljon, mutta ne, jotka eivät kyseisiä aineita käytä, eivät tiedä ravinteiden suhteita.

Siis esimerkiksi Flora, Biobizz, GHE, Yara, Hydroflex jne. Mitkä ovat ravinteiden suhteet NPK-asteikolla kasvatuksessa, kukinnassa ja kypsytysvaiheessa? Noiden tietojen löytäminen ulkopuoliselle näyttää mahdottomalta.
Omat ratkaisut kelpaavat hyvin, jos et ole noudattanut valmistajan suosituksia. Miten kasvoi ja satosi?

Lainaus käyttäjältä: Chilivaari - helmikuu 14, 2011, 17:45:07 IP
...Biobizz...

Itse olen vaan silmämääräisesti kastelukannuun pistänyt muutaman millilitran growia, sitten kun kukkia alkanut ilmestymään olen laittanut myös bloomia jokusen millilitran. Hedelmiä on tullut, mutta en tiedä onko huoleton annostelu vaikuttanut sadon määrään. En siis ole lopettanut "grow" lannoitteen antamista, ehkä hieman vain vähentänyt sen määrää sitten kun "bloom" otetaan mukaan.

Lainaus käyttäjältä: Old Skool - helmikuu 14, 2011, 18:02:15 IP

Lainaus käyttäjältä: Chilivaari - helmikuu 14, 2011, 17:45:07 IP
...Biobizz...

Itse olen vaan silmämääräisesti kastelukannuun pistänyt muutaman millilitran growia, sitten kun kukkia alkanut ilmestymään olen laittanut myös bloomia jokusen millilitran. Hedelmiä on tullut, mutta en tiedä onko huoleton annostelu vaikuttanut sadon määrään. En siis ole lopettanut "grow" lannoitteen antamista, ehkä hieman vain vähentänyt sen määrää sitten kun "bloom" otetaan mukaan.

Ja voitko vielä kertoa mikä on ollut kastelukannusi koko? Eli mihin määrään vettä olet nuo määrät laittanut?

Lainaus käyttäjältä: Minbaari - helmikuu 14, 2011, 21:00:41 IP
Ja voitko vielä kertoa mikä on ollut kastelukannusi koko? Eli mihin määrään vettä olet nuo määrät laittanut?

1.4l taitaa olla aika lähellä. Aika miedoilla lannoituksilla siis.

Itse olen periaatteessa aina lannoittanut lisää kun kasvit ovat alkaneet kukkia. Tosin syy tähän on että säädän lannoitusta valon määrän mukaan, mitä enemmän valoa on sitä jytkymmät lannoitteet olen laittanut. Eli keväällä alan kukkimisen alkaessa siirtyä lannoittamaan reilummin, mutta erikseen en typen määrää ole nostanut.

Itse alan olla 6 vuoden kasvatuksen kokemuksilla sitä mieltä että multakasvatuksessa ei ravinteiden suhteilla ole kovinkaan suurta merkitystä vaan lannoitteen sopiva annos on selvästi tärkeämpi. Kasvatukset on onnistuneet Puutarhan kesällä, kemiran lannotteilla ja pahamaineisella Subtralillakin.

Lainaus käyttäjältä: Chilivaari - helmikuu 14, 2011, 17:45:07 IP
Voisiko muutama ystävällinen ihminen kertoa, mitä kukitusvaiheen lannoituksella tarkoitetaan. Siitä puhutaan paljon, mutta ne, jotka eivät kyseisiä aineita käytä, eivät tiedä ravinteiden suhteita.

Siis esimerkiksi Flora, Biobizz, GHE, Yara, Hydroflex jne. Mitkä ovat ravinteiden suhteet NPK-asteikolla kasvatuksessa, kukinnassa ja kypsytysvaiheessa? Noiden tietojen löytäminen ulkopuoliselle näyttää mahdottomalta.
Omat ratkaisut kelpaavat hyvin, jos et ole noudattanut valmistajan suosituksia. Miten kasvoi ja satosi?

Viime kesän kasvatuksissa ebbeihin kasvihuoneessa isoille kasveille meni 180 / 90 ml 20 % yaran hydroa (6-6-25) / calcinitia 15,5-0-0) 30 litraan vettä. Kukkivat ja tekivät marjaa kyllä aiemminkin, vaan kun heinäkuun loppupuolella jätin salpietarin kokonaan pois (180/0), niin siitäkös se kukkiminen ja marjantuotto vasta räjähtikin. Elokuun puolivälissä vuorokauden keskilämpötilat romahtivat alle 10 asteen, niin melko hitaaksi sadon kypsyttely sitten meni, mutta kyllä sitä kymmeniä kiloja silti tuli. Tämän vuoden suunnitelmana olisi siis tämän pohjalta jättää typpilisä pois heti heinäkuun alussa.

Jos nyt yhtään laskea osasin, niin tuo 180/90 ml 20% olisi 1,2 g hydrolannosta / litra vettä ja 0,6 g kalkkisalpieetaria / litra vettä == 0,12% / 0,06%. Kastelulannoitukseen tuo olisi jokseenkin ohjearvojen puolivälistä (0,05-0,2%) hydron osalta ja salpietarin osalta ohjeen alarajalta. Mitään yhteiskäyttöohjettahan näille ei valmistajan puolesta ole, saatika eri kasvuvaiheisiin sopivia ohjeita millekään kasveille.

Sisäkasvatuksessa viime keväänä on ollut käytössä noista puolet laimeammat aineet, eikä niistä loisteputkien alla / ikkunalla ainakaan mitään erityisiä puutosoireita ilmennyt. Nyt on pikkutaimilla (sirkkalehdet - ensimmäiset lehtiparit) käytössä 25/15 20% / 10 l == 0,5 g / 0,3 g / l == 0,05% / 0,03% ja näyttäisi, että loisteputkien alla saisi jotain tarjota hivenen enemmänkin. Pari yksilöä näyttävät lehdiltään hivenen turhan vaalean vihreiltä, mutta voi toki olla pelkkää yksilövaihteluakin.

Niin, ja kasveina baccatumeja ja pubescensseja. Pari chinenseä samoissa ebbeissä oli, mutta niiden kasvu ja sato jäivät ihan olemattomiksi näillä lannoitteilla.

Sinulla oli annostus muistissa, tällaisia kokemuksia lisää.

Jos nuo lukemat kääntää lannoitetaulukkoni (http://chilivaari.blogspot.com/2008/07/lannoitteista.html) muotoon, annoit kasvihuoneessa 17-7-31 vahvuista satsia, eli hyvinkin tarkkaan Puutarhan Kesän lukemia. Sisällä pudotit vahvuudet tasolle 8-3-13, mikä ei ehkä  riittänyt.

Tuosta voisi spekuloida (vaikka se on ihan turhaa), että kenties vähentämällä vähän typpeä taimikasvatuksessa ja antamalla tuon satsin vasta kukkiville, olisit voinut saada vielä suuremman sadon. Jos nyt uskomme, että Nutriforte tietää, mitä neuvoo.

Tuossahan sinulla tuli se tärkeä pointti, että erilaiset chilit pitävät erilaisesta lannoituksesta. Ei niitä voi niputtaa. Valo-olosuhteet vaikuttavat myös aivan ratkaisevasti lannoituksen tarpeeseen.

Lainaus käyttäjältä: calm - helmikuu 15, 2011, 13:07:27 IP... vaan kun heinäkuun loppupuolella jätin salpietarin kokonaan pois (180/0), niin siitäkös se kukkiminen ja marjantuotto vasta räjähtikin.

Tuo on sitten jo kypsytysvaihetta ja silloin Nutrifortekin vähentää typpeä. Minä lopetin lannoituksen multakasveille kokonaan elokuun alussa ja leikkasin oksien päistä kukat pois. Se johti nopeutettuun kypsään (http://chilivaari.blogspot.com/2010/08/instant-kypsymisia-leikkauksen_13.html) satoon.

Onko kukaan vertaillut "täsmälannoitettujen" / mullassa-miten-ja-milloin-sattuu ja kaikille samaa- lannoitettujen chilien makua ja muuta olemusta?
Entä Multa/vesiviljely: tuleeko samaa tavaraa mutta eri kypsymisnopeudella kun odotetaan sadon lopullista valmistumista?

ainakin itse huomasin täsmälannoitettua "ancho mulattoa" syödessäni häiritsevän kitkerän maun..toinen luomu sen sijaan oli hyvin pehmeän makuinen,toki vika voi olla käytämässäni mullassa.toisessa oli kukkamultaa ja toisessa biolan mustaa johon sekoitettuna hiekkaa ja kaktusmultaa.

Lainaus käyttäjältä: .tomppa. - helmikuu 15, 2011, 15:45:45 IP
ainakin itse huomasin täsmälannoitettua "ancho mulattoa" syödessäni häiritsevän kitkerän maun..toinen luomu sen sijaan oli hyvin pehmeän makuinen,toki vika voi olla käytämässäni mullassa.toisessa oli kukkamultaa ja toisessa biolan mustaa johon sekoitettuna hiekkaa ja kaktusmultaa.

Muistatkos kumpi oli se kitkerämpi noista?

Nimim. pikkutaimet Mustassa, isommille tarjottu Rainbow Kukkamultaa... ::)

Jälkilisäyksenä iso kiitos Vaarille ketjun aloittamisesta ja asiasisällön penäämisestä sekä teille jotka olette kokemuksianne jaksaneet kirjata ja yksityiskohtaisesti täällä jakaa. Ennakkoon siis myös niille jotka vielä tähän tietojaan vielä lisäävät.

kitkerämpi hedelmä oli tuossa sekasikiömullassa jota lannoitin aivan hitusen substralilla mutta vain vähän!! ja juuri kun rupesi tekemään podia, kyllä se makuun vaikuttaa!

Itse käytin viime kesänä ebbikasveilla Hydroflex T:tä ja salpietaria 1:1 6. heinäkuuta asti ja sen jälkeen 2,5:1. 18. elokuuta jälkeen panin tankkeihin GHE:n Ripenia, joka oli siellä pitkään vähitelleen vedellä laimentuen. Hydroflexin NPK on 8-4-32, salpietarissa on kai vain typpeä ja Ripen taas on 0-6-5. Kasvarissa oli myös multakasveja, jotka sai automaattikastelulla Hydroflexia ja salpietaria samoissa suhteissa, mutta laimeampana ja 18.8. alkaen vain vettä.

Kausi oli ensimmäinen, joten arviot on noviisin. Kasvu jatkui hurjana typen vähentämisen jälkeenkin eikä loppunut edes ilman typpeä. Uusi kukkia ja raakileita tuli vielä ainakin syyskuussa ellei lokakuussakin. Samanikäisistä kasveista multakasvit kuihtui (ei kuolleet kuitenkaan) ennen ebbikasveja pikkuhiljaa syys-lokakuussa.

Typen vähentäminen ja lopettaminen ei siis lopettanut kukintaa saatikka kasvua. Tänä vuonna aion mennä muuten suunnilleen samalla reseptillä, mutta aikataulu aikaistuu, koska taimet on kylvetty melkein 2 kk aiemmin.

Minulla Substral on ainakin pilannut kitkerällä maulla niin tomaatit kuin chilitkin, hedelmiä tuli kukista vähän.

Jätin ebbistä salpietarin kokonaan pois, ja lisäilin kasvun jälkeen pelkkää Yaran hydroa 1ml/l, lopuksi 2ml/l, Ph:ta alensin fosforihapolla, kukat alkoivat pysymään paremmin chinensepuskissakin. Näkyy rocotot kasvavan ja kukkivan reilusti Yaralla nytkin turpeessa 1ml/l annostuksella.

Kasvu ja kukkiminen loppui vasta joulun pakkasiin, lämpö laski liki nollaa
ympäri vuorokauden ??? muuten pysyivät hyvinä vaikkei päivä lämpökään olisi ollut yli 10C

Lainaus käyttäjältä: PP - helmikuu 15, 2011, 18:28:54 IP
Itse käytin viime kesänä ebbikasveilla Hydroflex T:tä ja salpietaria 1:1 6. heinäkuuta asti
.....
Kasvu jatkui hurjana typen vähentämisen jälkeenkin eikä loppunut edes ilman typpeä. Uusi kukkia ja raakileita tuli vielä ainakin syyskuussa ellei lokakuussakin.

Aika typpipitoista sekoitusta olet antanut. Jätit määrät mainitsematta. Niin ebbiin kuin multaankin. Ne ovat sentään oleellisia lukuja.

Kasvu ei tosiaan lopu kuin seinään, vaikka typen annon lopettaa.

^ Appiukkohan lannoitti chilejä Substralilla ensimmäiset puoli vuotta. Habanero kasvoi sellaiseksi "hieman sohvaa isommaksi" ilman mitään latvomisia, mutta kukkaa ei puskenut pitkään aikaan. Hedelmiä taisi tulla aivan loppusyksystä (jos lannoitus lopetettiin juhannuksen korvilla) ja silloinkin alta 20 kpl, vaikka kasvin koko olisi helposti sallinut isommat määrät.

Jos nyt yhtään auttaa.

Lainaus käyttäjältä: Chilivaari - helmikuu 15, 2011, 20:33:32 IP
Aika typpipitoista sekoitusta olet antanut. Jätit määrät mainitsematta. Niin ebbiin kuin multaankin. Ne ovat sentään oleellisia lukuja.

Kasvu ei tosiaan lopu kuin seinään, vaikka typen annon lopettaa.

Juu määrät jäi. Ebbeissä oli isoille kasveille Kärsän ohjeen mukainen 7 + 7 ml (kiinteitä lannoitteita) kymmeneen litraan vettä samoin kuin tietääkseni monilla muillakin. Myöhemmin oli 4 + 10 ml/10 l. En ole laskenut, millaiset pitoisuudet tuosta tulee. Aluksi kasvien ollessa pienempiä, oli laimeampi seos, muistaakseni 2/3 tuosta. Multaan meni puolikasta annosta. Pitänee kokeilla ensi kesänä vähemmällä typellä, jos vaikka hilittisisi viherkasvua.

Lainaus käyttäjältä: PP - helmikuu 15, 2011, 21:49:08 IPPitänee kokeilla ensi kesänä vähemmällä typellä, jos vaikka hilittisisi viherkasvua.

Joo, varmaan suositeltava tavoite.
Itsekin olen tänä keväänä jättänyt taimien lannoituksen melkein kokonaan pois, mutta mullassahan on ravinteita ja lämpimiin keleihin on vielä aikaa. Isot puskat eivät tosiaan ole kovin nättejä, eivätkä aina tuotakaan paljoa suhteessa käyttämäänsä tilaan - paitsi Bluesmanilla.

Jos jättäisit puolet salpietarista pois, se menisi melko lähelle Nutriforten taimikasvatuksen ohjetta. Kukinnan alkaessa sitten vähän lisää. Noin oudosti se ohje meni. Minä en siis tiedä, toimiiko tuo ja jos toimii, mille lajeille, mutta tuollainen ohje saa harkitsemaan omia käytäntöjään. Näitäkin asioita voi joskus miettiä ja kokeilla eikä tehdä aina "niin kuin muutkin tekevät".

Lainaus käyttäjältä: Chilivaari - helmikuu 15, 2011, 22:22:47 IP
Jos jättäisit puolet salpietarista pois, se menisi melko lähelle Nutriforten taimikasvatuksen ohjetta. Kukinnan alkaessa sitten vähän lisää. Noin oudosti se ohje meni. Minä en siis tiedä, toimiiko tuo ja jos toimii, mille lajeille, mutta tuollainen ohje saa harkitsemaan omia käytäntöjään. Näitäkin asioita voi joskus miettiä ja kokeilla eikä tehdä aina "niin kuin muutkin tekevät".

Helppohan näitä on pohtia, mutta käytännön kokeet, joiden tuloksiin voisi luottaa, menee harrastajalla vaikeaksi. Pitäisi olla iso kasvari, monta kasvia samaa lajiketta ja ainakin 2-3 kasvia/tutkittava muuttuja. Eri kesinä tehtyjä kasvatuksiakin on melko mahdoton vertailla ellei satu samanlaiset kesät. Mutta tämähän ei tarkoita ettei asioita kannattaisi miettiä ja kokeilla, kunhan ei vedä liian kovia johtopäätöksiä.

Miten kukinnan aloittaminen sitten pitäisi määritellä? Luulen, että omassa tapauksessani kukinta alkaa jo huhtikuussa esikasvatusvaiheessa, koska valoa ja lämpöä tulee riittämään ansiosta. Nopein kasvu ja tuottava kukinta on kuitenkin odotettavissa touko-kesäkuussa kasvarissa. Siinä mielessä tuntuu oudolta tuo typen lisääminen, että sen kuvittelisi kiihdyttävän viherkasvua, mikä ei voi olla tavoiteltavaa kukinnan aikana. Ja vielä, eihän chilien kukinta ole mikään yhtäkkinen ja kerran tapahtuva juttu vaan satoa tulee hyvissä oloissa jossain määrin jatkuvasti kuukauden tai kahden ajan. Ei sitä typpeä voi kuitenkaan kovin pitkäksi aikaa lisätä.

Biobizzin ohjeissakin lisätään lannoitusta kukinnan aikana. Grown(N-P-K 8-2-6) rinnalle otetaan Bloom(N-P-K 2-6-3,5) ja Topmax(N-P-K 0,1-0.01-0.1). Lopuksi ennen sadonkorjuuta pelkkää vettä. Vesi ilmeisesti maun parantamiseksi. En tiedä mille kasveille ohjeet on tarkoitettu.

http://www.biobizz.nl/download/growth_schedule/BioBizz_product%20flyer_UK-English_72dpi.pdf (http://www.biobizz.nl/download/growth_schedule/BioBizz_product%20flyer_UK-English_72dpi.pdf)

Nuo ohjeet ovat enemmänkin sen jazzsavukemateriaalin viljelyyn. Siinä suoritetaan ns.loppuhuuhtelu.

Lainaus käyttäjältä: Kaltsu - helmikuu 16, 2011, 08:24:56 AP
Biobizzin ohjeissakin lisätään lannoitusta kukinnan aikana. Grown(N-P-K 8-2-6) rinnalle otetaan Bloom(N-P-K 2-6-3,5) ja Topmax(N-P-K 0,1-0.01-0.1). Lopuksi ennen sadonkorjuuta pelkkää vettä. Vesi ilmeisesti maun parantamiseksi. En tiedä mille kasveille ohjeet on tarkoitettu.

Suhteellinen typen määrä kuitenkin vähenee myös tuossa tapauksessa samoin kuin yleensä ottaen kaikissa paitsi Nutriforten ohjeissa. Ja eikös Grown määrää vähennetä, kun annetaan Bloomia, joilloin kokonaistyppi vähenee.

Lainaus käyttäjältä: PP - helmikuu 16, 2011, 00:19:16 APHelppohan näitä on pohtia, mutta käytännön kokeet, joiden tuloksiin voisi luottaa, menee harrastajalla vaikeaksi. Pitäisi olla iso kasvari, monta kasvia samaa lajiketta ja ainakin 2-3 kasvia/tutkittava muuttuja.

Tutkiminen on tosiaan iso homma, yhden kasvin otoksella voi esittää vain havaintoja tai mutu-mielipiteitä. Voisi olettaa, että Nutrifortella olisi tutkimustuloksia paprikasta, noilla muilla lannoitevalmistajilla useimmilla selvästi hampusta.

Lainaus käyttäjältä: PP - helmikuu 16, 2011, 00:19:16 APSiinä mielessä tuntuu oudolta tuo typen lisääminen, että sen kuvittelisi kiihdyttävän viherkasvua, mikä ei voi olla tavoiteltavaa kukinnan aikana.

Siinä esitit taas yhden kuvitelman. Onko tutkimustuloksia?
Salpietaria lisäämällä olen saanut taimivaiheessa myös saman suuntaisia tuloksia, joten se ilmeisesti on totta myös chileille. Se pätee myös heiniin ja ohraan, sen tiedän. Sen sijaan luonnonlannoitteena annetulla typellä vaikutukset näyttävät olevan erilaisia. (Taas mutu-tietoa, ei edes vertailevaa kasvatusta)

Lainaus käyttäjältä: PP - helmikuu 16, 2011, 00:19:16 AP... mikä ei voi olla tavoiteltavaa kukinnan aikana.

Miksi ei?
Raakileiden kasvatus on kasville kovaa hommaa. Niitä voi olla enemmän kuin lehtiä, joten se voi vaatia vielä enemmän "viherkasvua". Samaan aikaan pitäisi kasvin vielä huolehtia tulevasta kasvustaan. Chilillähän useimmilla lajeilla kukat muodostuvat oksanhankoihin, haarautumiskohtiin (joista ei aina lähde haaraa) ja chilin pitää siis kasvaa koko ajan, että siihen voi muodostua lisää kukkia. Ilman kukkia ei synny satoa. Eli kukkimisvaiheessa kasvi tarvitsee enemmän energiaa kuin normaalissa kasvussa. Näin sen itselleni perustelen.

Hyviä pohdintoja nuokin. Kokemukseen perustuvaa tietoa tästä voisi olla paprikankasvattajilla, tai sitten ei, jos nekin tekee vain lannoitevalmistajien ohjeiden mukaan. Ulkomailla on niin paljon kaupallisia chilinkasvattajia, että optimointia on varmasti tehty, mutta tiedon saaminen sieltä ei ole helppoa.

Itselläni nuo kemiran systeemit käytössä ja viime kesänä vanhasta tottumuksesta vain vähensin kierrosta typpeä n. puoleen normaalitasosta kukituksesta. Oli vielä vesiviljelyssä "reipas" vuoto, josta ämpärikaupalla vettä sitten kaatelin multakasveille. Hydrossa olleet kasvit täytti koko kasvarin ja sato jäi vaisuhkoksi, väittäisin osasyyksi liikaa typpeä. Monivuotiset multakasvini taasen teki satoa niinkuin ennenkin ja vielä läpi talven on nyt sisällä tullut podia, en ole edes lannoittanut kuin kerran... Elikkäs uskaltaisin väittää, ettei näillä viilauksilla multakasvatuksessa ole suurempaa merkitystä. Ja uskon, että turpeessa kasvavat kasvit pystyvät hieman vääränkin ravinnesuhteen puskuroimaan pitkälle ajalle. Hydrossa taasen runsaalla typellä saa hienon viidakon aikaiseksi vähäisillä podeilla.

Jälleen yksi mutu lisää.

Hankkimassa elämää, kun mode käski...

Mielenkiintoinen tuo Chilli Focuksen suositus.
Se jättää melkein kaiken vastuun kastelijalle. Lannoitusta annetaan kerran viikossa, mutta jos kasvit näyttävät kalpeilta, kertoja lisätään.

Saman tapaisia ohjeita on monella muullakin, varsinkin kukkalannoitteiden pulloissa. Kerran viikossa on kovin epämääräinen. Pienessä ruukussa menee vähän vettä kerralla ja sitä tarvitaan usein, isossa taas kerran viikossakin voi olla liikaa. Siinä myös lannoitetta tulee moninkertainen annos pieneen ruukkuun verrattuna, vaikka minun järjelläni pitäisi tehdä juuri päinvastoin. Jos multaa on vähän, se pitäisi edes lannoittaa hyvin.

Paljon selkeämpi ohje on antaa lannoitevettä joka kastelukerralla.

Uutta on ainakin minulle, että lannoitus kaksinkertaistetaan kukinnan ja hedelmien kasvamisen ajaksi. Jos tuosta haluaa vetää jotakin toimintaohjeita muihin lannoitteisiin, vaikkapa Puutarhan Kesään, se voisi olla myös: Taimivaiheessa vähemmän lannoitusta.

Hankkimassa elämää, kun mode käski...

Tämän kauden osalta on kertynyt jotain kokemuksia tuosta Nutriforten Tomaatti- & Mansikkaravinteesta. Siinähän kukinta- ja raakilevaiheessa lisätään typpeä. Sen verran voin sanoa, että tuo sekoitussuhde ei ole mikään KUKITUSlannoite. Jos kukinta ei ole alkanut, tuo näyttäisi siirtävän sitä, kunnes typpeä on syystä tai toisesta vähemmän käytössä. Sitten kun kukinta on päällä ja raakileitakin ilmestyy, tuosta ei vaikuttaisi olevan haittaa. Vaikuttaisi jopa jatkavan sitä kukkien raakileiksi muodostumista, kun ilman alkaa jo hiipumaan.

Tämä kaikkihan on sitten mutua, mulla ei ole mitään kontrollikasveja ollut.

Hankkimassa elämää, kun mode käski...

Nuo lienevät ameriikan NPK-arvoja (http://en.wikipedia.org/wiki/NPK_rating (http://en.wikipedia.org/wiki/NPK_rating)), eli ei voi suoraan verrata meikäläisiin lantoihin. P:n (oikeasti siis P2O5) kun kertoo 0.436:lla ja K:n (K2O) 0.83:lla, niin saadaan vertailukelpoisia lukuja.

Itselläni on ollut ongelmia kun puutarhankesää ollut resossa.
Eli kukat tippuu kokoajan, mutta mystisesti ongelma poistui kun lisäsin resoon topmaxia ja toiseen resoon kokeilin ahh bloomia ja nuput pysyi myös.
Nyt ajattelin kokeilla että kun bodit ovat muodostuneet niin aloittaisin taas kovan typpilannoituksen ja kun värinvaihto alkaa taas bloomia ja viimeiset viikot ajattelin kokeilla huuhtelua finalsolutionilla.

Tiedän että voi kuulostaa/kuulostaakin höpöheinä ohjeelta mutta perjaatteessa kai chilistäkin häipyy mahdollinen lannan maku loppukypsytyksen huuhtelussa?

Muutaman kk päästä saadaan tuloksia kunhan saan testit tehtyä.

Lainaus käyttäjältä: sammal - joulukuu 19, 2011, 19:33:39 IP
Tiedän että voi kuulostaa/kuulostaakin höpöheinä ohjeelta mutta perjaatteessa kai chilistäkin häipyy mahdollinen lannan maku loppukypsytyksen huuhtelussa?

Lataat nyt pari bodia (sic) sinne maissipiippuus ja laitat polttaen. Voi sitten kokemuksen syvällä rintaäänellä kertoa tuliko lannan makuista budia...eikun bodia..(http://www.amanita.fi/phpBB3/images/smilies/urpo2.gif)

Lainaus käyttäjältä: sammal - joulukuu 19, 2011, 19:33:39 IP
Tiedän että voi kuulostaa/kuulostaakin höpöheinä ohjeelta mutta perjaatteessa kai chilistäkin häipyy mahdollinen lannan maku loppukypsytyksen huuhtelussa?

Tässä ei valitettavasti ole järjen hiventäkään. Maistuuko perunat ja porkkanat mielestäsi lannoitteelle tai luomusellaiset paskalle? Ne kasvaa lannoitetussa maassa suorassa kosketuksessa maahan, muttei sekään merkitse mitään. Jos tietää vähääkään kasvien toiminnasta, ymmärtää ettei maan/veden maulla ole yhteyttä sadon makuun.

Paitsi että liika typpi ainakin kyllä ihan oikeasti vaikuttaa perunan makuun. Ja myös vesipitoisuuteenkin. Voi olla että muillakin lannoitteilla on liikaa käytettynä saman suuntaista vaikutusta. Mutta eikös nutriforten ohjeissa ollut paprikalle pieni typpilisäys kukinta ja sadontuotossa?

Baccatumeilla, samoissa olosuhteissa enempi typpi on tuonut marjoihin enempi saippuaista makua.

Lainaus käyttäjältä: CyberDog - joulukuu 20, 2011, 12:26:44 IP
Mutta eikös nutriforten ohjeissa ollut paprikalle pieni typpilisäys kukinta ja sadontuotossa?

Kukinta- ja raakilevaiheessa, jos tarkkoja ollaan. Varsinaisessa sadontuotossa sitten vähemmän. Kyllähän se nähdäkseni on yleinen konsensus ollut, että liika typpi sen kaupallisen kusen aromin chileihin aiheuttaa. Höpöveijareiden täydellinen lannoitteiden heivaus sadon loppuvaiheessa ei tunnu mitenkään järkevältä.

Nyt on sitten oikeesti testattu 2 pistokaasta kasvatetulla yksilöllä passiivi pucketissa onko huuhtelulla vaikutusta makuun.

Ja voin sanoa että tulokset jopa ällistytti   :)
(vittuilujen takia jokainen saa ite kokkeilla miten toimii, en jaksa vaivautua sepittämään..)

No kerro nyt.

Kerropa ihmeessä tuloksista. Seuraavat seikat ainakin kiinnostavat:

-makuerot?
-testijärjestelyt? (lähinnä se, mitä ja kuinka paljon sinne verrokkiämpäriin tungettiin)
-sadontuoton jatkuminen?

Minulla on aina ollut käsitys, että kasvukaudella enemmän typpeä, ennen kukintaa enemmän fosforia ja satokaudella enemmän kaliumia. Saatan kyllä olla väärässäkin mutta näillä on menty.

Lainaus käyttäjältä: sammal - tammikuu 04, 2012, 22:10:09 IP
Nyt on sitten oikeesti testattu 2 pistokaasta kasvatetulla yksilöllä passiivi pucketissa onko huuhtelulla vaikutusta makuun.

Ja voin sanoa että tulokset jopa ällistytti   :)
(vittuilujen takia jokainen saa ite kokkeilla miten toimii, en jaksa vaivautua sepittämään..)

(http://emailmigrations.com/wp-content/uploads/2009/05/failed.jpg)

Moi

Mulla pääsi kesällä 2007 puskat aika rehevään kuntoon kun tuunasin lannoitusohjeita ammattiohjeiden suuntaan. Eli nostin lannoitteen kokonaismäärää ja nostin typen määrää. Aloitin silloin tuon "Vaihtoehtolannoitteet hydrossa"-otsikon tääl forumilla. Rupesi v**ttamaan nää hamppumytologioiden toistelut ja etsin tietoa muualta.

Noh, ei se mikään suuri succes ollut eli sadon määrä ja laatu kärsi korkeesta johtavuudesta ja liiasta typestä. Tässä täytyy muistaa, että lannoitus täytyy suhteuttaa muiden kasvuolosuhteiden mukaan... ei voi lannoittaa ammattalaismääriä jos ei saa muita kasvutekijöitä optimoitua... tuuletusta päivisin ja yölämpäjä loppukesästä jne.

Jako kasvu-, kukinta- ja sato vaiheeseen juontuvat suoraa tuolta budipuolen lexiconista... chilillähän tuo ei jakaudu yhtä jyrkästi... kasvien elinkaari on erilainen. Ammattiviljelyssä paprikat ovat yhtäaikaa kasvussa ja sadontuotantovaiheessa... ihan niinkuin tomaatit ja kurkutkin... alaoksat kypsyttää satoa ja latvat kasvavat. Mikä on siis harrastelijan strategia? Otatteko yhden pääsadon vai tuleeko satoa pitkin kautta ja kasvit pidetään kasvussa mahdollisimman pitkään? Pitkä sadotus asettaa aikamoisia vaatimuksia kasvihuoneelta ja edellyttää kasvien trimmaamista ja raakileiden karsimista, jotta kasvit jaksavat kasvaa edelleen ja tehdä uusia podeja. Tää ei taida soveltua useimpien harrastajien tiloihin eikä varmaan sovi kaikille chileille.

Jos tuotetaan kertalaaki-sato niin silloin on mielestäni ihan järkeenkäypää ja käytännössä toimivaa, että typpeä vähennetään pääsadon alkaessa muodostua. Jatkuvassa kasvatuksessa typpeä jätetään hieman enemmän jotta kasvi pysyy kasvussa.

Näiden kahden strategian- jatkuva tuotto-pääsato- välillä on tietysti liuta hybridimalleja. Muistaakseni itsellä tuli osalla kasveista kaksi satoa kasvarissa. Osa ei kerennyt tuottaa kuin hädintuskin yhden.

En osaa hirveästi puuttua määriin milligrammoihin ja litroihin... päässy asiat hiukan unohduksiin, mutta tässä pientä periaatepohdiskelua.

Ainoo minkä varmana voin sanoo, että jos lehdet kellastuu järestään satovaiheessa niin typpi on loppu! ; )) tais auttaa paljon...