Mikä olisi täydellinen kasvihuoneesi vai joko sinulta löytyy sellainen?
Itse ehdin jo tehdä ensimmäiseni, mutta muuten olisi seuraavia kriteereitä sille seuraavalle:
- Metallirunko(alumiini)
- Kennolevy vähintään 6mm
- Tuuletusluukkuja tai jopa koko harja avautuva
- Liukuovi ja kulkuleveys kottareille riittävä
- Kivilattia
- Hyllyjä, niitä ei ole nyt yhtään
Miten jatkat listaa? Kasvihuoneen kokona pidän 10-12m2 kasvaria ihan riittävänä jos vain kasvatusta harrastaa. Jos sinne sen kaffepöydän haluaa, niin +15m2.
Ai niin, tässä yksi luonnos minkälainen olisi seuraava projektini :D
(http://img573.imageshack.us/img573/8153/luonnos.jpg) (http://img573.imageshack.us/i/luonnos.jpg/)
15-20 neliötä kaari-tai harjamallisena.Muovi, kenno tai lasi, ei niin suuremmin väliä. Mallilla ei niin väliä kunhan korkeutta minimissään 230cm, mielellään enemmänkin.
Löytyy keväällä jos kaikki menee putkeen. Siitä en tiedä onko unelmien kasvihuone mutta oletan että kelpaa itselle.
Koko saa sen takia mielestäni olla kuitenkin 15m2-> koska kasvihuoneessa varmasti tulisi paljon muutakin kasvatettua kuin chiliä ja onhan isommassa kasvarissa mukavaa kun on liikkumatilaa. Miinuksena taas nälkä kasvaa syödessä eli kun tilaa on niin se tulisi varmaan ympättyä liian täyteen.
Unelmahommahan olisi tietysti aurinkokennoilla lämmityksen ja käyttösähkön saava 8-10mm kennolevyllä oleva harjakattoinen malli. Alumiinirunko. Kokona n.40m2.
Miksi noin matala räystäs? Itse rakensin räystäskorkeudeltaan 2 m kasvarin ja tuntuu, että korkeutta olisi voinut olla enemmänkin.
Omiin toiveisiin liki täydellinen olisi:
- 15-20 m2, räystäskorkeus 2-2,5 m
- betonilattia lattiakaivoilla varustettuna
- hyvin eristetty
- hyvä automaattituuletus
- edullinen lämmitys mahdollistaen käytön huhti-lokakuu
- hyllyjä, kiinnityspaikkoija naruille ja amppeleille
- automaattikastelu multakasveille, iso vesisäiliö
- sprinklerisysteemi lämpötila-automatiikalla
Miksi ihmeessä tuota alumiinirunkoa pidetään niin toivottuna? Itse tekisin ehdottomasti rungon kestopuusta ja vähintään katon kennolevystä enkä lasista. Muoviin en osaa ottaa kantaa.
Alumiiniprofiileja lukemattomissa vaihtoehdoissa, rakenteet ovat kevyemmät ja sirommat kuin puulla. Ne ovat ikuisia, huoltovapaita ja kauniita.
Tähän ei puu pääse. Itse tein puusta nyt, mutta en jatkossa. Saa vedellä lotrata kunnolla kun ei ole puuta missään.
Kasvihuone kuuluisi pestä joka kauden päätteeksi ja tällöin alumiini on paras vaihtoehto.
Räystäs tosiaan aika matala, ehkä 1600-1800 olisi parempi.
Alumiinirunko on tosiaan huoltovapaa, mutta ei ikuinen. Oma kasvarini antautui jo ensimmäisen talven aikana, tosin omaan mokaan, kun satuin olemaan runsaslumisimman ja sitä seuranneen ensimmäisen suven ajan viikon lomalla. Keväällä huoltovapauskin tuli tutuksi, kun ei sillä vääntyneellä alumiinillä tehnyt enää muuta, kun pilkkomalla metallinkeräykseen. Tein sitten tukevan 2"x2" kestopuurungon tilalle ja nyt kyllä kestää. Ei ole huoltovapaa, sillä matsku antaa joustavasti periksi, eli jos kuorman kautta sortuisi, niin enemmän jäisi hyödynnettävää.
Tuosta avautuvasta harjasta en myöskään pidä, koska siinä rikotaan kattokolmio, eli ikkunat kyllä, mutta harjapuu pitää olla ehjä.
Korjauksen yhteydessä tehty koko kasvarin kiertävä ebbi on kyllä osoittautunut hyväksi. Eli muuten mukailen edellä olevia, mutta mitään ei saisi olla lattiatasossa. Kyyristely on ikävää ja se että pystyy helposti näkemään kasvin tyvestä latvaan on plussaa. Kokonaiskorkeuttahan tämä sitten vaatii lisää.
Naapurissa on eläkkeelle jäänyt kasvihuoneyrittäjäpariskunta ja heidän isossa kennokasvarissa on hieno ratkaisu. Keskelle kasvaria on muurattu tiilinen lämpökeskus, joka toimii puulla. Lämpökeskus on itseasiassa niin tehokas, että heillä menee "kaukolämpönä" n.30 metriä talollekkin lämminvesikierto tästä keskuksesta. Ja nyt kun heillä on jäänyt ammattikäyttö pois, niin puolet kasvarista on vielä varattu puuliiteriksi. Täytyy kyllä sanoa, että pienehköä naapurikateutta herää, kun mietin sitä huonetta. Siinähän yhdistyy kaksi lempiharrastustani, polttopuiden teko ja kasvihuoneviljely... Kaikenlisäksi klapeja pääsisi tekemään lämpimässä tilassa.
Itse tekee niin voi vaikka laskea kestääkö materiaali. Nappasin kuvan profiilivihkosta malliksi, miten profiilien tiedot ilmoitetaan:
(http://img822.imageshack.us/img822/366/img5004a.jpg) (http://img822.imageshack.us/i/img5004a.jpg/)
Harjapuu ei ehjä? Tuossahan on kaksin kappalein harjansuuntaisia tukia :D
Kuormat siirtyvät lopulta kuitenkin seinille sataprosenttisesti, joten siellä se lopullinen kestävyys mitataan. Jos tuolla samalla 45 asteen kulmalla tekisi harjan teräväksi, niin ylös tulisi paljon turhaa tilaa lämmitettäväksi. Tilaa jota ei voi hyödyntää järkevästi.
Miksi 45 astetta lappeelle? Lumet tulee helpommin alas ja kuormitus rasittaa vähemmän kuin loivassa.
Lainaus käyttäjältä: ingeniero - helmikuu 17, 2011, 14:53:50 IP
Itse tekee niin voi vaikka laskea kestääkö materiaali. Nappasin kuvan profiilivihkosta malliksi, miten profiilien tiedot ilmoitetaan:
Harjapuu ei ehjä? Tuossahan on kaksin kappalein harjansuuntaisia tukia :D
Kuormat siirtyvät lopulta kuitenkin seinille sataprosenttisesti, joten siellä se lopullinen kestävyys mitataan. Jos tuolla samalla 45 asteen kulmalla tekisi harjan teräväksi, niin ylös tulisi paljon turhaa tilaa lämmitettäväksi. Tilaa jota ei voi hyödyntää järkevästi.
Miksi 45 astetta lappeelle? Lumet tulee helpommin alas ja kuormitus rasittaa vähemmän kuin loivassa.
Niin, tosiaan tarkoitin sitä, että tuommoisen tasakaton/luukun päälle sitä lunta käsittääkseni kertyy aika paljon, eikä tule itsestään alas, mutta tuo lämmitettävän tilan määrä on tietysti oma juttunsa. Ja juu, ehkä tosiaan jos itse alumiinistä lähtisi työstämään alusta asti ja kustannuksilla ei olisi mitään väliä, niin silloin minäkin unohtaisin kestopuun. Sitten tekisin tosin jotain tämän tapaista:
(http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/e/e6/Eden_project_tropical_biome.jpg)
Voisko se olla tällainen;
(https://lh3.googleusercontent.com/_L2NRhEx13OI/TDI8A7hdYgI/AAAAAAAABPw/nSLHnTEA3TY/s720/DSC_0001.JPG)
Seinät on kyllä lasia mutta katto kennolevyä. 4 tuuletusluukkua molemmilla lappeilla. Takaosassa välisenällä ja ovella varustettu 10m2 tila jossa nyt betonilaatta jossa lattialämmityskaapeli asennettuna. Pariovet aukeaa kun tarvii kottikärryllä kuskata jotain.
Tuo ainakin hipoo sitä täydellisyyttä! :D
Tuossa on 45 asteen kattokulma ainakin lähellä? Profiilivalinnat hieman ohjaavat päätöksiä, joten tuo 45 kulma olisi "pakollinen". Mikä kennolevyn paksuus ja paljonko tukiväli? Niin ja tärkein, paljonko meni rahaa:)
Bluesmanin kasvihuone:
(http://i307.photobucket.com/albums/nn298/SixSturmgranate/ihan_vitun_jepa.gif)
Eikä harrastuksen hintoja lasketa, eihän?
On ainakin yhden kesäretken matkakohde selvä! ;D
Vaikea kuvitella täydellistä kasvihuonetta itselle kun nälkä kasvaa aina syödessä.
Tilaa ei ole varmaan koskaan liikaa ja myös hyvin lämpöeristetty huone että kautta voisi jatkaa mahdollisimman pitkälle molemmista päistä. Taaskin on liian ohuet kennot vaikka huonetta hankittaessa 10mm tuntui riittävältä.
http://www.novarbo.fi/suomi/default4.asp?active_page_id=974 (http://www.novarbo.fi/suomi/default4.asp?active_page_id=974)
Lainaus käyttäjältä: linker - helmikuu 17, 2011, 18:45:22 IP
http://www.novarbo.fi/suomi/default4.asp?active_page_id=974 (http://www.novarbo.fi/suomi/default4.asp?active_page_id=974)
Kun luvataan COP arvoksi 50-100, niin lopetan lukemisen.
Onhan näitä (http://keltainenporssi.fi/ilmoitus/Rauta,%20metalli%20ja%20romu/KASVIHUONE/29590331?rowId=7), mutta likviditeetti ja tontinrajat on pienoinen este. Nimim. Rivitalossa asuva opiskelija.
Toisaalta meen oppisopimukseen sellaiseen mielenterveyskuntoutujien asumispalveluyksikköön, jonka etelän puoleiselle pihalle mahtuis vaikka kaksi jalkapallokenttää. Piha on pelkällä nurmikolla. Tommonen kasvihuonehan vois toimia hyvänä terapiana! ::)
Tuo Novarbo pitäisi kyllä nähdä toiminnassa kesällä.
MTT:llä on tuo jäähdytysjärjestelmä käytössä ensi kesänä.
Novarbo:oon matkaa 15 km.
COP arvoista en mitään tiedä kun olen "humanisti" ;D ;D ;D ;D ;D
Tontulle kysymys,
Mistäs tuo kasvitieteellisen kasvarin kuva on peräisin?
Näyttää kovin tutulta :)
Lainaus käyttäjältä: hessi - helmikuu 17, 2011, 19:17:38 IP
Tontulle kysymys,
Mistäs tuo kasvitieteellisen kasvarin kuva on peräisin?
Näyttää kovin tutulta :)
Kuvan päällä oikeaa hiirtää klikkaamalla kuvan ominaisuudet ja seuraava tieto löytyi:
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/e/e6/Eden_project_tropical_biome.jpg
ei se minulle vielä sano missä kasvari on?
http://en.wikipedia.org/wiki/Eden_Project (http://en.wikipedia.org/wiki/Eden_Project)
Itse ajattelin tuolta tilailla-> http://www.kasvihuone.net/ 22,5m2-mallin. Päädystä joudun mahdollisesti tinkimään etten pariovelliseen malliin voi taipua. Jäänee nähtäväksi.
Lecaharkoilla snadi korotus ja puusokkeli sitten siihen ankkureilla kiinni. Toivotaan että pysyy.
Touko-kesäkuun hommia. Ennen muutto ja samanaikaista remppaa (loppuelämäksi).
saikos tuohon tuplamuovit?
lisäis nimittäin hirmusti tuota kasvukautta.
Muista tehdä sit kunnon pohjatyöt ettei jälkeenpäin ala harmittaa.
Taitaapi olla oman kaltaiset eli yksikertaiset muovit. Voihan sitä sitten seuraavaksi vuodeksi pyöräyttää sisäpuolelle toisen kerroksen.
Pohjaksi tulee varmaan sellainen kangas tai muovi, ei sen kummempaa. Katsoo sitten jatkossa jos tuonne jotain betonilaattoja tms. laittaisi. Suoruus pitää koittaa katsoa jotta saa edes hieman fiksumman näköisen. On paljon muutakin tuossa vaiheessa työn alla.
Olis sellainen muistikuva että ton saa tuplamuovillakin, kannattaa ainakin kysyä.
Kannattaa ankkuroida kunnolla maahan kiinni. Itsellä tuuli puhalsi tuommoisen ympäri.
Kerroksia harkoille ajattelin *2-3. Laastilla/pulteilla yhteen ja kasvarin puusokkeli ankkureilla tuohon.
Mahtaako pysyä?
Varmasti pysyy, yhdelläkin harkkovarvilla.
Minä tein perustukset 4 x 10m huoneelleni vanhasta rautatiesillasta puretuista 3 x 6" kyllästetyistä lankuista.
(http://peditio.net/chili/huone1.jpg)
Niitä on kaksi kerrosta lappeellaan ja naulauslevyillä toisissaan kiinni. Lankkuihin porasin kaaria varten 32mm reiät ja kaaret yhdistettiin harjalta 2x2" pitkillä soiroilla.
6m leveä ja 15m pitkä kasvihuonemuovi pingoitettiin kaarten yli ja kiinnitettiin rimoilla sokkeliin.
(http://peditio.net/chili/huone2.jpg)
Molempiin päihin tuli pariovet, joista mahtuu leveämpikin kottikärry.
(http://peditio.net/chili/huone3.jpg)
Sisäpuolella pohja on päällystetty "tehtaan viiralla", ei tule rikkakasvit heti läpi.
(http://peditio.net/chili/huone4.jpg)
Kasvatus tapahtuu altaissa tai ruukuissa. Ensimmäinen muovi kesti 5 vuotta, nyt on toinen menossa. Kasvihuoneelle tuli hintaa alle 200 euroa
Mistä nuo kaaret on tehty?
Alumiinikaaret. Ostin käytettynä puretusta kasvihuoneesta. Maksoi satasen
Onko noi alumiiniprofiilit 30x30mm neliöputkee? Ja onko jatkosta?
Lainaus käyttäjältä: oh5yw - helmikuu 18, 2011, 18:36:59 IP
Minä tein perustukset 4 x 10m huoneelleni vanhasta rautatiesillasta puretuista 3 x 6" kyllästetyistä lankuista.
......
Toi näyttää hyvältä! Edullinen ratkaisu miellyttää mua aina. Valitettavasti rivitalon takapihalle ei ihan ton kokosta tehdä, kun tilaa on 8m x 8m. :(
Ratapölkyt supermyrkyllisiä, ei mielellään lähelle ruokapöytää meneviä...
Kaaret on suunnilleen 30x30 eikä ole jatkoksia. Oli niitä mukava autolla kuljettaa....köytin ne nippuna matkailuauton kupeeseen eikä jeparit huomanneet mitään....
Noista siltalankuista on sadassa vuodessa suurimmat myrkyt haihtuneet eikä ne ole suorassa kosketuksessa multaan tai kasveihin...
biblolle
suosittelen että kaivat maata hiukan ja tasoitat pohjan ja jos vaan mahdollista niin joko finnfoumia tai styroksia kerros ja sit vasta esim sepeliä ja sit joku viira vaikka aluksi.
Koska tulet katumaan jos jätät pohjatyöt tekemättä kunnolla, maasta se kylmä tulee kasvariin,
itselläni on vain tasoitettu sepeli ja hitto kun kylmä huokuu keväällä ja myöhäis syksyllä :(
jos mut rakennus/remontti puuhat eivät anna aikaa, niin siirrä koko kasvarin pystys myöhempään,
kesällä pidät sitten chilimeetin johon sisältyy kasvarin pohja työt ;)
No tuollaista alkukevään miittiä ajattelinkin. Saisi ohessa nuo pohjat tehtyä. Eiköhän sellaiset päivässä rakennu kun Turunkin seudulla osaavaa/innokasta tekijää löytyy.
Majoitustilojakin kerran olisi niin ei tarvitsisi kenenkään iltamyöhällä pienessä myötälaitaisessa kotiin lähteä.
Remonttia kun talossa tulee useampi vuosi olemaan, se on varma.
Mites kasvihuoneen sijainti?
Paistaisiko aurinko aamusta iltaan suoraan kasvariin vai olisiko hyvä jos olisi vähän varjoakin johonkin aikaan päivästä?
Joku mainitsi joskus että pubet viihty paremmin pikku varjossa.
Lainaus käyttäjältä: Nondo - helmikuu 20, 2011, 03:52:06 AP
Mites kasvihuoneen sijainti?
Paistaisiko aurinko aamusta iltaan suoraan kasvariin vai olisiko hyvä jos olisi vähän varjoakin johonkin aikaan päivästä?
Joku mainitsi joskus että pubet viihty paremmin pikku varjossa.
Kasvihuoneen harja itä-länsisuuntaan paras. Ite olen sitä mieltä että mitä enemmän aurinkoa sitä parempi, jotkut suosii että huone olisi johonkin aikaan päivässä varjossa ja pienessä huoneessa jossa ei ole riittävää tuuletusta voi olla liian tukalaa jos aurinko paistaa koko päivän.
Kyllä ainakin omat pubet ovat tykänneet auringosta kuten muutkin chilit, mitä enempi sitä parempi. Kukinta-aikainen viileys olisi sen sijaan poikaa että rupeaa podia muodostumaan.
Lainaus käyttäjältä: jewe - helmikuu 20, 2011, 08:04:45 AP
Kasvihuoneen harja itä-länsisuuntaan paras. Ite olen sitä mieltä että mitä enemmän aurinkoa sitä parempi, jotkut suosii että huone olisi johonkin aikaan päivässä varjossa ja pienessä huoneessa jossa ei ole riittävää tuuletusta voi olla liian tukalaa jos aurinko paistaa koko päivän.
Kyllä ainakin omat pubet ovat tykänneet auringosta kuten muutkin chilit, mitä enempi sitä parempi. Kukinta-aikainen viileys olisi sen sijaan poikaa että rupeaa podia muodostumaan.
Mitäs jos laittaisi kuitenkin pohjoinen-etelä -linjassa? Tällöin saisi mahdollisimman hyvin aurinkoa aamulla ja illalla, mutta vähemmän keskipäivällä, jolloin ainakin lämpöä tulee helposti liikaa. Lämmin ja valoisa osuus päivästä olisi hieman pitempi ja tulisihan sitä valoa keskipäivälläkin nätisti katon läpi, kun aurinko on korkeimmillaan.
Lainaus käyttäjältä: M;kko - maaliskuu 11, 2011, 20:29:02 IP
Lainaus käyttäjältä: jewe - helmikuu 20, 2011, 08:04:45 AP
Kasvihuoneen harja itä-länsisuuntaan paras. Ite olen sitä mieltä että mitä enemmän aurinkoa sitä parempi, jotkut suosii että huone olisi johonkin aikaan päivässä varjossa ja pienessä huoneessa jossa ei ole riittävää tuuletusta voi olla liian tukalaa jos aurinko paistaa koko päivän.
Kyllä ainakin omat pubet ovat tykänneet auringosta kuten muutkin chilit, mitä enempi sitä parempi. Kukinta-aikainen viileys olisi sen sijaan poikaa että rupeaa podia muodostumaan.
Mitäs jos laittaisi kuitenkin pohjoinen-etelä -linjassa? Tällöin saisi mahdollisimman hyvin aurinkoa aamulla ja illalla, mutta vähemmän keskipäivällä, jolloin ainakin lämpöä tulee helposti liikaa. Lämmin ja valoisa osuus päivästä olisi hieman pitempi ja tulisihan sitä valoa keskipäivälläkin nätisti katon läpi, kun aurinko on korkeimmillaan.
Kasvihuoneen tarkoitus on täällä päin maailmaa tarkoitus pidentää kasvukautta. Liikalämmön aikana on ihan sama missä asennossa se kasvihuone on :D
Kasvukauden rajoitteena on täällä varmaankin kylmät yöt, ei niinkään päivän kuumimman hetken matalat lämpötilat. Tällöin olisi hyvä, että kasvari saisi illalla mahdollisimman hyvin lämpöä (ettei lämpötila ehdi yön aikana laskea) ja toisaalta aamulla (että kylmä jakso on mahdollisimman lyhyt). Eli mielestäni asennolla on hieman väliä (tosin tuskin monta päivää/viikkoa kasvukaudessa voittaa). Tämä kuitenkin ihan mutu-pohjalta ilman käytännön kokemuksia kasvareista missään asennoissa.
Jollain jenkkikasvarifirman sivuilla väitettiin, että parasta olisi suunnata kasvarin harja koillinen-lounas suuntaan, mutta olosuhteet on tietysti hieman erilaiset (vaikka oli muistaakseni maan pohjoisosista kyse)
Kun toista kasvihuonetta olen pian pystyttämässä, niin mietteet suuntautuvat sen "lattiaratkaisuun".
Ensimmäisen huoneen lattian laitoin 50 mm paksusta 300x300 betonilaatasta, jonka alle suodatinkankaan.
Tähän toiseen aion laittaa soran. Tai kivituhkan. Soraa olisi puoli-ilmaiseksi saatavana, saman tien kun tulee
pari kolme pillarinkauhallista pihasoraksi.
Tietääkö kukaan, olisiko soran sideaineeksi saatavana jonkinlaista "liima-ainetta" jota voisi ruiskuttaa
pinann päälle, jotta pintakerros pysyisi paikallaan. Sen pitäisi kuitenkin olla kosteuden/ veden läpäisevä käsittelyn
jälkeenkin, käsittely täytyisi olla melko hajuton, myrkytönkin. Mietin että tasoitus, eli "vaateri" laastia ruiskiuttaisi
kerroksen soran päälle/sekaan, mutta se ei taida kestää 100 kiloisia askeleitani.
Kivituhka on tietysti toinen vaihtoehto. Tamppaantuu piukkaan eikä pölise. Mitään laattaa en ala tuohon valamaan/
raudoittamaan.
Mitä, jos rakentaisit kasvarin latian painekyllästetyst laudasta? Samaan tapaan kuin terassin tekisi. Laitat juoksut betonilaattojen päälle ja sitten laudoitus (kelluva viritys). Varsinkin noi betonilaatat voi olla keväällä ja syksymmällä aika kylmä alusta kasveille.
Jep... tuota lautalattiaa olen harkinnut, kun olisi edullisesti saatavana 60cm painekyllästetyn pätkää.
Ja jokunen laatta jäi edellisen kasvarin pohjasta yli.
Ainuttakaan purkkia en ole laittanut suoraan laatan päälle, ennen kuin juhannuksen jälkeen.
Laittaisin soran sekaan esim. S-30 laastia, sen verran että sitoo, mutta ei kuitenkaan tule mitään betonilattiaa! Maksaa rautakaupassa 4-5€/25 kg:n säkki, jolla tekee jo aika paljon.
Halvempi olis vielä kun ostat säkin rapid- tai yleissementtiä jonka sekoitat päällimmäiseks tulevaan sora-/kivituhkakerrokseen. Homma hoitunee ihan maakosteudella, mutta voi vähän vettäkin ruikata sekaan, jotta saa nopeammin tasaisemman sitovuuden. Myydään tosin (käsittääkseni) vain 40 kg:n säkeissä, joten aika paljon saa lattia-alaa olla että kaikki menee.
Omassa kasvarissa on betonilaattalattia. Osa lattiaa suuresta perustuksen sisään jääneestä kivestä johtuen on tehty betonista, jossa sirotepinta. Eli märkään betoniin painettu n. 1,5- 3mm:n hiekkaa.
Kiitos neuvoista.
Olisiko hyvä nostaa kasvuhuone hieman irti maasta esim valuharkkojen nokkaan ja tehdä lattia painekyllästetystä terassilaudasta viiden millin raolla?
Lauta toimisi lämpöeristeenä maasta hohkavaa kylmää vastaan. Tosin alla liikkuva ilma puolestaan jäähdyttää ja raoistakin sitä puskee hieman.
Lainaus käyttäjältä: AV - huhtikuu 15, 2011, 10:28:19 AP
Olisiko hyvä nostaa kasvuhuone hieman irti maasta esim valuharkkojen nokkaan ja tehdä lattia painekyllästetystä terassilaudasta viiden millin raolla?
Lauta toimisi lämpöeristeenä maasta hohkavaa kylmää vastaan. Tosin alla liikkuva ilma puolestaan jäähdyttää ja raoistakin sitä puskee hieman.
Lauta ei eristä niin paljoa, että siitä olisi merkittävää hyötyä. Lisäksi lautojen rakoihin tippuu homehtuvaa ja mätänevää roskaa, jota on mahdoton siivota pois. Kannattaa tehdä eritys styroksista tai EPS:stä ja tasainen lattia.
Mikä lienee riittävä korkeus kasvihuoneen reunoilla? Esim Julianan kasvihuoneissa se on 120-160cm. Tuo riippuu tietysti kasvin koosta.
Jos unohdetaan äärichilit, onko 180cm riittävä? Jokin mielessä sanoo että pitää pystyä seisomaan suorana seinän vieressäkin; en kyllä tiedä miksi.
Jos herättelis tätä henkiin, mitenkäs ne kasvihuoneet on nyt sitten rakennettu?.
Itse katselin postimyynti firman kennolevy 4mm ja kattolevyt PVC polykarbonaatista tietoja. Sellainen kuin 6x4 metriä olisi itselle ainakin liki sopiva, ainahan sitä isompaa mieli tekisi. Hintaa kennolevyille ja katton aaltolevyille tulisi noin 600 euroa. Siihen rungoksi painekyllästetty 2"x2" soiro ja 2"x4" aluspuuksi lappeelleen. Korkeus kennolevyillä on 2100mm. Lattiaksi viiraa ja päälle alkuun sepeli, siihen voi myöhemmin pistää vaikka routaeristeen ja valu tai muu päälle..
Ovet molempiin päätyihin ilmastoinnin varmistamiseksi. Ei erikseen tuuletusluukkuja.
Lainaus käyttäjältä: Huru-ukko - lokakuu 29, 2011, 23:03:03 IP
Jos herättelis tätä henkiin, mitenkäs ne kasvihuoneet on nyt sitten rakennettu?.
Itse katselin postimyynti firman kennolevy 4mm ja kattolevyt PVC polykarbonaatista tietoja. Sellainen kuin 6x4 metriä olisi itselle ainakin liki sopiva, ainahan sitä isompaa mieli tekisi. Hintaa kennolevyille ja katton aaltolevyille tulisi noin 600 euroa. Siihen rungoksi painekyllästetty 2"x2" soiro ja 2"x4" aluspuuksi lappeelleen. Korkeus kennolevyillä on 2100mm. Lattiaksi viiraa ja päälle alkuun sepeli, siihen voi myöhemmin pistää vaikka routaeristeen ja valu tai muu päälle..
Ovet molempiin päätyihin ilmastoinnin varmistamiseksi. Ei erikseen tuuletusluukkuja.
Sulta unohtui kovan tuulen vaikutus. Kunnon ankkurointi maahan on huomattu tarpeelliseksi vasta kun huone on lentänyt nurin.
Routaeriste on senverran halpaa että kannattaa laittaa vaikkei lattiavalua tekiskään. Ja ulottaa jonkinmatkaa sokkelin ulkopuolelle.
Lattiakaivoa varten putki valmiiksi alle, huomaat vasta lattiavalun jälkeen että olis kiva olla lattiakaivo.
Sepeli on ok mutta jotain hienompaa päälle, kiva haravoida kasvinjätteitä sepelin seasta.
Tuuletusluukut ovat mielestäni tärkein systeemi kastelun jälkeen. Automaattiluukut helpottavat käytännön elämää. Siinähän juokset aina helteellä availemaan ja sulkemaan ovia. Voisin sanoa että hankalaa yrittää ovien avulla tuulettaa. Kun kylmän yön jälkeen lämmöt huoneessa auringon noustua nopeasti nousee niin sulla on kello oltava herättämässä ellet halua +50C sisälämmöksi. Jos kerran investoi kennolevyihin niin miksei pariin luukkuun?
6x4m = 24m2 eli harrastajahuoneeksi kookkaammasta päästä ja ilman kattoluukkuja? Omassa on 8kpl 36m2 huoneessa joten 24m2 huoneeseen laittaisin 6kpl luukkuja. Mutta tämä vasta kolmen kauden kokemuksella ja oma mielipiteeni.
Kiitti neuvoista, sinulla on niin hyvä kasvari että kateeksi käy....Kolme kautta on jo sen verran, että tietoa kertyy. Ja
Itse olin tuota kasvariani miettinyt jo pari kuukautta, mutta oikeastaan vasta eilen rupesin katselemaan eri vaihtoehtoja.
Tämän hetkinen muovihuone on aika pieni ja maalattialla. Kasvit kasvaa mullassa. Kuvia on blogissani ainakin 1.
http://nellipiski.blogspot.com/
Koska budjettiin on mahduttava myös tämän "vaarinmökin" määräaikaishuollot, (mm. lattiat auki ja joko villaa kokonaan tai sitten 100mm villaa täyttämään se tyhjä tila lattian alla, joka on muodostunut kun turve on painunut alas.Eli on ollut siellä 70 vuotta rauhassa...) on pakkokin miettiä edullisinta ratkaisua, etenkin kun tähän talouteen tulee vain minun tuloni.
Esim. kennolevy 4mm / vastaan 10mm on hinnassa tuplaten kalliimpaa. Prkl.... ;).
Tästä alaspäin, kaikki on vasta ajatusta, mittään ei ole vielä tehty. Lopullinen muoto on vasta sitten saavutettu, kun plantut kannetaan sisälle. Ja senkin jälkeen kaikkea voi muuttaa jos on tarpeen.
Tarkoitus oli kiinnittää aluspuut maahan lyötävillä paaluilla3 kpl per sivu. Ovien avaamisen ja sulkemisen hoitaisi automiikka, kuten sinulla on kattoluukuissa. Jos on huono idea, niin sitten tehdään luukut niin että katelevyt nousee ylös 2kpl molemmin puolin.
Kasvihuoneen sijainti on siinä mielessä ihanteellinen, että se on aukealla, lähimetsä lännessä 50 metrin päässä. Muutenkin metsät suojaa aluetta kovilta tuulilta.
Routaeristyksesstä olet ehdottamasti oikeassa, ja valu sen päälle helpottaisi elämää. Lattiakaivoa täytyy miettiä, tekeekö sen kallistuksella ja reiät sivuille vai tekemällä erillisen kaivon esittämälläsi tavalla.
Myös tuo lämmitettävä tila lattialämmityksellä on hieno. Siintelee toiveissa......Tämän vuoden keväällä vielä yöpakkasten aikaan minulla oli tomaatit, chilit, kurpitsat ja paprikat kasvihuoneen sisälle tehdyssä minikasvarissa, jossa oli pieni patteri. Hiukan hankalaa se oli, mutta asiansa se ajoi.Ja Paneliakosken Voimakin oli tyytyväinen.....
Latetaas tänne kun tuntuu tietoa ja kokemuksia löytyvän .
Onko kokemusta noita 4,5m leveistä malleista
http://www.kasvihuone.net/tuotteet.html?id=2/
Äkkiseltään näyttävät aika edullisilta, mutta mites tuo tuuletus toimii jos pariovet toisessapäässä ja tuuletusluukku toisessa?
Katselin juuri noita yhtenä vaihtoehtona, nehän on järkyttävän halpoja muihin valmiisiin verrattuna.
Vanhassa kasvihuoneessani oli pieni tuuletusikkuna takaseinällä (liian pieni), ei se oikein toiminut. Laiskuus esti isomman teon....höhö.
Varsinaista kokemusta juuri tuosta mallista ei ole.
Tuohon tarkoittamaasi malliin on helppo tehdä isompikin ikkuna jos se ei riitä, mikä siellä valmiina on. Seinämateriaali kun on muovia...Omani on ja aika kuluneen näköistä, mutta kestänyt kyllä jo 7v. ainakin.
minkähän paksuista tuon kennolevyn pitäisi olla minimissään,että se pitäisi talvella edesjotenkin lämpöä sisällään?..
ajattelin, että jospa liittäisin kasvihuoneen vielä talon maalämpö hässäkkään ja tekisin sinne lattia lämmityksen.paha sanoa miten onnistuisi...
mielipiteitä??
Lainaus käyttäjältä: seko - tammikuu 06, 2012, 14:37:13 IP
minkähän paksuista tuon kennolevyn pitäisi olla minimissään,että se pitäisi talvella edesjotenkin lämpöä sisällään?..
ajattelin, että jospa liittäisin kasvihuoneen vielä talon maalämpö hässäkkään ja tekisin sinne lattia lämmityksen.paha sanoa miten onnistuisi...
mielipiteitä??
U-arvot löydät tuotteista ja niistä voit vertailla muihin rakenteisiin tai laskea paljonko tarvitset energiaa tuoda, jotta häviö kompensoituu.
Kannattaisi miettiä mielummin että kuinka paksuja levyjä on saatavilla että saa kallista energiaa säästettyä.
Lainaus käyttäjältä: Kärsä Babar - tammikuu 07, 2012, 21:19:40 IP
Kannattaisi miettiä mielummin että kuinka paksuja levyjä on saatavilla että saa kallista energiaa säästettyä.
Esim 16mm löytyy vakiotavarana ja taitaa löytää 20-30mm tavaraakin. Ja energia ei ole aina kallista, riippuen millä sen tuottaa. Itse tekisin järkevän budjetin rajoissa rakenteet ja sitten puilla toimiva lämmitys. Puuta saa tässä maassa halvimmalla, nyt ja "ikuisesti".
Siis kysyn, kun en tiedä. Eli kennolevyhän koostuu kahdesta ohuesta levystä jossa on ilmaa välissä. Yritin etsiäkkin tietoa, mutta en löytynyt (olen tampio). Eli kuinka paljon noiden pintalevyjen paksuus on ?. Ja kuinka paljon paksummaksi ne muuttuu (jos muuttuu), kun kennolevyn paksuus muuttuu vaikka 6mm>16mm ?. Ja kuinka paljon prosenteissa paranee lämpöhukka jos levyjen ero on edellämainitun kaltainen. Eli kun ilmatilan osuus kasvaa levyjen välissä, niin muuttuko lämpöarvot paljonkin.
Kysyn siksi, koska en itse usko että kovin isoista numeroista on kysymys. Eli harrastelukäyttöön riittää ohuempikin levy. Etenkin jos puhutaan 2-3 viikon aikaisemmasta kasvihuone kaudesta.
Viime vuoden keväänä aloitin muovikasvarissa kasvattelun kun oli vielä lunta siellä täällä ja maa oli roudassa kasvihuoneen ulkopuolella. Tein kehikon jonka sisälle taimet ja sähköpatteri, ja kehikon päälle muovia. Päivällä oli jo 10-15 astetta lämmintä, mutta yöllä meni muutamille pakkasasteillekkin alussa.
Bluesmanilla on kasvari, jossa on erillinen tila lattialämmityksellä......
Kivikankaan sivuilta kennolevyn K-arvot:
4 mm 4.2 W/m²K
6 mm 3.5 W/m²K
8 mm 3.1 W/m²K
10 mm 3.0 W/m²K
16 mm 2.2 W/m²K
Yllättävän pieni ero nelinkertaisella paksuudella.
Lainaus käyttäjältä: Huru-ukko - tammikuu 08, 2012, 13:26:24 IP
Siis kysyn, kun en tiedä. Eli kennolevyhän koostuu kahdesta ohuesta levystä jossa on ilmaa välissä. Yritin etsiäkkin tietoa, mutta en löytynyt (olen tampio). Eli kuinka paljon noiden pintalevyjen paksuus on ?. Ja kuinka paljon paksummaksi ne muuttuu (jos muuttuu), kun kennolevyn paksuus muuttuu vaikka 6mm>16mm ?. Ja kuinka paljon prosenteissa paranee lämpöhukka jos levyjen ero on edellämainitun kaltainen. Eli kun ilmatilan osuus kasvaa levyjen välissä, niin muuttuko lämpöarvot paljonkin.
Kysyn siksi, koska en itse usko että kovin isoista numeroista on kysymys. Eli harrastelukäyttöön riittää ohuempikin levy. Etenkin jos puhutaan 2-3 viikon aikaisemmasta kasvihuone kaudesta.
Viime vuoden keväänä aloitin muovikasvarissa kasvattelun kun oli vielä lunta siellä täällä ja maa oli roudassa kasvihuoneen ulkopuolella. Tein kehikon jonka sisälle taimet ja sähköpatteri, ja kehikon päälle muovia. Päivällä oli jo 10-15 astetta lämmintä, mutta yöllä meni muutamille pakkasasteillekkin alussa.
Bluesmanilla on kasvari, jossa on erillinen tila lattialämmityksellä......
Kun 6mm kennolevyllä on valonläpäisy 80% ja u-arvo 3.6, niin vastaavasti 16mm levyllä valonläpäisy on taulukon mukaisesti 72% ja u-arvo 2.3.
Vanhemmat talojen 2-lasiset ikkunat olivat tuota 16mm kennolevyä heikompia eristävyydeltään (wiki antoi tiedoksi 2.7), kun taas nykyisen huippuikkunat pyörivät tuolla 0.9-1.0 arvoissa. Ikkunoissa tulee ongelmaksi liian eristävyyden kohdalla kosteuden tiivistyminen pinnoille.
Eli hyviä ovat, mutta tiiviys ja eristävyys maata vasten yms hoidettava huolella. Villapaita ei lämmitä jos tuuli pääsee puhaltamaan...
Lainaus käyttäjältä: PP - tammikuu 08, 2012, 14:51:13 IP
Kivikankaan sivuilta kennolevyn K-arvot:
4 mm 4.2 W/m²K
6 mm 3.5 W/m²K
8 mm 3.1 W/m²K
10 mm 3.0 W/m²K
16 mm 2.2 W/m²K
Yllättävän pieni ero nelinkertaisella paksuudella.
Niin, onhan se kovin huono jos tuplaantuu eristävyys ;) Eikös tuo mene lähelle valotehoa, joka muuttuu etäisyyden neliöön. Sattuman sattumaa?
Lainaus käyttäjältä: ingeniero - tammikuu 08, 2012, 14:55:54 IP
Niin, onhan se kovin huono jos tuplaantuu eristävyys ;) Eikös tuo mene lähelle valotehoa, joka muuttuu etäisyyden neliöön. Sattuman sattumaa?
No ei huono, mutta oletin enemmän. Iso ero ja lämmitettävässä kasvihuoneessa erittäin tärkeä, kun hintaakin on vain se tuplat. Valon käyttäytymisen kanssa tuolla ei ole mitään tekemistä.
Yhden kasvihuoneen vakaalla kokemuksella mä sanoisin että liian isoa ei oikein voi tehdä ;)
Leveys kannattaa miettiä niin että keskikäytävää (tai käytäviä) pitkin mahtuu kulkemaan kottikärryjen kanssa myös loppukesästä kun kasvit ovat valtaamassa joka ainoan kuutiosenttimetrin kasvihuoneen ilmatilasta. 4.5 metriä leveä kasvari oli ainakin auttamattomasti liian kapea tätä ajatellen. Tai puutarhuri suuruudenhullu idätyksiä tehdessään. Liikkumatila on minun mielestäni yksi tärkeimmistä asioista kasvarissa, muuten harrastus menee helposti äheltämiseksi ja sohlaamiseksi ahtaissa tiloissa. Tällä hetkellähän meillä ei ole kasvaria lainkaan mutta kyllä vielä jonain päivänä...
Jannen kanssa samaa mieltä, se liikkumistila usein ahneuksissaan unohtuu.
Jokainen neliösenttimetri on saatava viljelyyn...
Toinen pointti on Bluesmanin mainitsema routaeristys. Me tehtiin kasvariin sellainen perustus, että ennemminkin torppa lähtee
taivaalle kun kasvihuone. Mutta se routaeristys sitten jäikin pelkkien eristeharkkojen varaan. Ei tosin mitään ongelmia ole ainakaan
vielä ollut, mutta lähes samaan rahaan senkin homman olis tehnyt kunnolla.
nimim. salaojat kaivoin jälkeenpäin ;)
Itseä kutkuttaisi ottaa pihaan toinen kasvihuone todennäköisesti kokoa 5 m2 (isompaa ei pihaan mahdu enää) Muita kasveja varten.Näin olisi chileille oma kasvari ja muille oma mutta tämä taitaa jäädä haaveiluksi vaan :)
Lainaus käyttäjältä: PP - tammikuu 08, 2012, 15:00:46 IP
Lainaus käyttäjältä: ingeniero - tammikuu 08, 2012, 14:55:54 IP
Niin, onhan se kovin huono jos tuplaantuu eristävyys ;) Eikös tuo mene lähelle valotehoa, joka muuttuu etäisyyden neliöön. Sattuman sattumaa?
No ei huono, mutta oletin enemmän. Iso ero ja lämmitettävässä kasvihuoneessa erittäin tärkeä, kun hintaakin on vain se tuplat. Valon käyttäytymisen kanssa tuolla ei ole mitään tekemistä.
Oletko varma? Lämpö on lämpösäteilyä ja se taas infrapunasäteilyä, joka taas on yksi valon aallonpituusalueista.
Ihan mielenkiinnosta Eikös tuo mene lähelle valotehoa, joka muuttuu etäisyyden neliöön. Sattuman sattumaa? mitä tuohon haetaan?. Miten auringon säteily joka tulee kaukaa, vaikuttaa jonkun kennolevyn paksuuden muuttumiseen.
Tai oikeammin kysyttynä miten kennolevyn paksuuden muuttuminen vaikuttaa läpäisevään säteilyyn auringosta niin, että sillä olisi edes pieni merkitys?.
Lainaus käyttäjältä: ingeniero - tammikuu 09, 2012, 15:25:07 IP
Oletko varma? Lämpö on lämpösäteilyä ja se taas infrapunasäteilyä, joka taas on yksi valon aallonpituusalueista.
Olen. Auringosta tuleva valo on yhdensuuntaista ja aurinko on käytännössä äärettömän kaukana, joten auringonvaloon ei päde heikkeneminen kääntäen verrannoillisesti etäisyyden neliöön (ellei puhuta miljoonien kilometrien eroista). Se pätee pistemäiselle valonlähteelle kuten pienelle lampulle.
Sellainen tuli tuossa mieleen, että kun 4mm kennolevy maksaa alle puolet 8mm levystä, niin jos tekisikin kaksinkertaisen rakenteen 4mm levyistä, lisä-ilmarako välissä, jollakin 4mm muoviliuskoilla kaarien kohdalla. Mahtaisiko itse asiassa olla parempi lämmöneristävyys tuollaisella rakenteella?
Ainahan se ilmatila katemateriaalien välissä tuo lisää eristävyyttä.
Se vaan, että sisä- ja ulkoilmanvälinen lämpötilaero tuo levyjen väliin kondensiovettä.
Jollakin tapaa vesi tulisi johtaa myös ulos, sillä viimeistään ekoilla pakkasilla on levyt halki.
Ja ihan kesäkeleilläkin levyjen pintaan muodostuu vesihöyryä, joka taas osaltaan tehokkaasti estää valon läpäisevyyttä.
En minä tarkoittanutkaan tuota välimatkaa, pohdin ihan muuta mielessäni ja myönnän ettei riippuvaisuussuhdetta taida olla olemassa.
On paljon helpompi käsitellä kiinteiden materiaalien lämmönjohtavuutta, koska niillä se on suoraan verrannollinen paksuuteen. Paksuus tuplaantuu, eristävyys tuplaantuu. Sen sijaan tuossa kennolevyssä suurin muuttuva tekijä on ilmatilan kasvu kennoissa, jotka eivät ainakaan halvemmissa kennolevyissä ole suljettuja poikkiseinin, vaan pitkiä tunneleita, joissa pääsee muodostumaan virtauksia. (Näin omissa kennolevyissäni).
Noiden tulppaaminen yleensäkin valmiilla listoilla yhtä pelleilyä jos ei laita silikonia tms tiivistettä samalla.
Itselleni "energiatehokas" kasvihuone olisi:
- kooltaan kompakti eli ei turhia kuutioita lämmitettävänä
- Maata vasten eristys 2x100mm limiin
- Pohjoisseinä kiinteä, samoin päätyseinät mahdollisesti
- Ympyrän neljännes muodoltaan päädystä katsoen, "kattoseinänä" hyvin tiivistetty kennolevy.
- Korotus eristeharkoilla
- Lattiavalu vesikiertoisella lämmityksellä ja tälle varaaja+puukattila sijoitettuna osaksi kasvihuonetta
Halpaa? Ei toki, riippuu tietysti kuinka pelle peloton on..
Miksi vain katto ja eteläseinä auki valolle? Kokemukseen perustaen voi sanoa sen riittävän. Eivät varjosta yhtään liikaa suljetut päätyseinät ja pohjoisesta harvemmin aurinko paistaa.
ilmahan on hyvä eriste, mutta kannattaako toisaalta säästellä jos tahtoo unelmien kasvihuoneen? herää kysymys että mitä kaikkea täytyy olla täydellisessä kasvihuoneessa?
Ja mitä se maksaa ;D mutta pitkälle pääsee kun suunnittelee todella huolella ja rakentaa vasta sitten.
Lainaus käyttäjältä: .TOMPPA. - tammikuu 09, 2012, 22:54:25 IP
...Ja mitä se maksaa ;D mutta pitkälle pääsee kun suunnittelee todella huolella ja rakentaa vasta sitten.
Niin ja rakentaa myöskin todella huolella!
Harrastusten hintaa ei ole mielekästä muutenkaan mitata rahassa.
Chiliharrastus on kuitenkin melko edullista verratuna moniin muihin "lajeihin".
Toki tämänkin pystyy vetämään överiksi, mutta silloin mielestäni menee se harrastamisen mielekkyys.
Ja tämä taas täysin oma mielipiteeni.
Jos haluua unelmien kasvihuoneen ja rahaa on käytössä, niin kyllä silloin kannattaa valita parhaat materiaalit. Kennolevyt 16-30mm ja alumiinikaaret, kunnon antura huoneelle, maata pois puoli metriä ja soraa tilalle, kunnon routaeristys ja betonilaatta joka on kokonaan tai osittain lämmitettävä.
Jos teet 4x6 metrin huoneen, niin kaikki tuo tulee maksamaan lonkalta heitettynä 2500-3000 euroa.
Itse ajattelin toteuttaa saman kokoisen kasvihuoneen 4mm kennolevystä ja rungon painekyllästetystä soirosta (2"x4") ja kakkoskakkosesta. Kennolevyjä varten runkolankkuihin ajetaan urat noin 5mm, ja 2"x2" tuumaset osittain upotettuna ylä- ja alalankkuun. Rimat vastaaviin kohtiin ulkopuolelle, jolloin kennolevy puristuu niiden väliin. Katoksi PVC aaltolevy. Pohjatyönä menee sepeli jonka päälle paperikoneen huopaa.
Ankkuroidaan maahan.
Hinta jää alle 800 euron. Lisähintaa tulee tuuletusluukkujen avaajista.
Jos mielenkiintoa riittää jonain tulevana vuonna (ja rahaa), niin sitten routaeristys viirantilalle ja laatta päälle.
Lisähintaa tulee vielä vesiviljely altaista ynnä muista härpäkkeistä. Kuuluu asiaan.....
Itse ostin 4mm kennolevyä ja on pakko sanoa, että apinaa koijattiin. Sulle kans vinkki, ota paksumpaa edullisemmin(suhteellisesti).
Turha maksaa 9€/m2 kennolevystä jos sen hyöty about sama kuin kasvihuonemuovin.
Miksi panostat muutenkaan seinämateriaaliin jos kattoon isket tavallista muovia? Laita hyvä mies ensin sinne ylös kunnon kennolevy ja seiniin sitten ohuempaa jos ei kantti kestä kaikkia tehdä paremmasta.
Itse kans katsellut tuollaista 50x50mm alumiiniprofiilia ja siitä kaarien tekoa, mutta mielestäni 42x66mm väliseinäranka on "kauniimpaa" ja mukavampaa työstää. Astetta karkeampaa jos välimatkat kasvaa suuriksi..
Halvin vaihtoehto olisi edelleen ne vanerisoirot kaariksi, jäykistyisivät hyvin levyjen ruuvauksella. En tiedä sitten toteuttaako tuota ideaa kukaan, mutta ehkä itse yritettävä ensi kesänä?
Täältä foorumilta katsonut että tuota PVC aaltolevyä joku muukin on käyttänyt kattoratkaisuna. Pakko kysyä nyt taas niilt asioista tietäviltä, että onko tuolla ko. kattolevyllä niin paljon huonompi valon läpäisykyky, että se olisi huonoa sen takia. Oma olettamukseni sen valintaan perustuu kuormankestokykyyn ja myös jäykkyyteen. Esim. tuuletusluukkujen vuoksi. Ja edullisuuteen. Myös sille, että pääsen kasvihuoneeseen viikkoa tai kahta ennen, en juuri anna arvoa.
Ohuen kennolevyn valinta on tietysti muovikalvon jälkeen seuraavaksi parempi vaihtoehto. Kysymyksessä on ajatus kennolevyn kestävyydestä muoviin nähden ja myös puhtaanapidosta. Myös muovin ikävä tapa tummua iän myötä on yksi näkökulma.
Itse ostin 4mm kennolevyä ja on pakko sanoa, että apinaa koijattiin.
Eli missä kohtaa sinä petyit odotuksissa ?. On se minulle selvää, että tuolla on pienempi eristävyys ja rakenteenakaan se ei ole kantavaa. Runko tarvitaan sitä varten, mutta niin kaikkiin....
Se on sitä kuin olisi pitänyt tajuta mitoistakin, roskaa. Löysä makaronilevy, saa tukea niin perkeleesti ja ei siltikään pysy talvisin muodossaan vaan taipuu kuormasta tukien väliin mutkalle. Kestää kyllä, sitkeää kuin tuore salmiakki, mutta hemmetin ärsyttävä ominaisuus.
Itse tehtynä puurunko on lähes "ilmainen", joten panostaisin suosiolla kunnolliseen katteeseen.
Jos kerran kasvukauden pituudella ei väliä, niin ei ehkä kannata laitella mitään huolella. Siinähän se kasvihuoneen idea juuri on, kasvukauden pidentäminen. Kesällä kaikki kasvaa ulkonakin tai minkä tahansa muoviviritelmän alla.
Jos kerran kasvukauden pituudella ei väliä, niin ei ehkä kannata laitella mitään huolella. Siinähän se kasvihuoneen idea juuri on, kasvukauden pidentäminen. Kesällä kaikki kasvaa ulkonakin tai minkä tahansa muoviviritelmän alla.
Niin mieki sen aattelin..... :). Pääasia ettei ole muoviseinä.
Eli missä kohtaa sinä petyit odotuksissa ?. On se minulle selvää, että tuolla on pienempi eristävyys ja rakenteenakaan se ei ole kantavaa. Runko tarvitaan sitä varten, mutta niin kaikkiin....
Kopioin itseäni tuolta ed.sivulta...Ymmärrän kyllä tuon ketutuksen jos olet rakentanut kuormalle riittämättömän rungon. Se on melkein sama kuinka paksua kennolevyä käyttää, runko kuuluu olla se, joka ottaa kuorman vastaan. Eikä näissä pohjolan oloissa ole muuta kuin lumikuormaa, ja tietysti myrskyt toinen, johon joutuu varautumaan.
Kasvihuone vaatii rungokseen melkein saman kuin vastaavankokoinen autotalli tai varasto.
Tuon kattoon ajattelemani PVC aaltolevyn yksi valintakriteeri on juuri tuo että lumi ei pysy katolla. Jos katto materiaaliksi laitetaan kennolevy, niin lappeen kulmaan, missä seinä ja katon lape kohtaa, tulee painetta ellei kennolevyä viedä seinäelementin ohi ja ruuvata suoraan levystä läpi seinän yläpalkkiin.
Kennolevystä katto vaatii myös enemmän ruodepuita, koska varmasti se on "vetelämpää" kuin aaltolevy.
Siis nämä syyt on minu tarpeistani lähtöisin, ja joka haluaa laatua niin kyllä siihen kannattaa satsata. Jos rakennat kovalla työllä ja vaivalla jotain, etkä olekkaan tyytyväinen siihen, niin varmasti se harrmittaa.
Älkää tehkö kuin minä teen, vaan tehkää oikein.
Ja jos oma taito ei riitä palkatkaa ammattimies.
Jos loukkasin jotain, pyydän anteeksi, :) mutta kirjaintakaan en muuta, ellei se ole kirjoitusvirhe......höhö
Ei takerruta tähän :)
Lainaus käyttäjältä: Huru-ukko - tammikuu 11, 2012, 11:05:52 AP
Eli missä kohtaa sinä petyit odotuksissa ?. On se minulle selvää, että tuolla on pienempi eristävyys ja rakenteenakaan se ei ole kantavaa. Runko tarvitaan sitä varten, mutta niin kaikkiin....
Kopioin itseäni tuolta ed.sivulta...Ymmärrän kyllä tuon ketutuksen jos olet rakentanut kuormalle riittämättömän rungon. Se on melkein sama kuinka paksua kennolevyä käyttää, runko kuuluu olla se, joka ottaa kuorman vastaan. Eikä näissä pohjolan oloissa ole muuta kuin lumikuormaa, ja tietysti myrskyt toinen, johon joutuu varautumaan.
Kasvihuone vaatii rungokseen melkein saman kuin vastaavankokoinen autotalli tai varasto.
Tuon kattoon ajattelemani PVC aaltolevyn yksi valintakriteeri on juuri tuo että lumi ei pysy katolla. Jos katto materiaaliksi laitetaan kennolevy, niin lappeen kulmaan, missä seinä ja katon lape kohtaa, tulee painetta ellei kennolevyä viedä seinäelementin ohi ja ruuvata suoraan levystä läpi seinän yläpalkkiin.
Kennolevystä katto vaatii myös enemmän ruodepuita, koska varmasti se on "vetelämpää" kuin aaltolevy.
Siis nämä syyt on minu tarpeistani lähtöisin, ja joka haluaa laatua niin kyllä siihen kannattaa satsata. Jos rakennat kovalla työllä ja vaivalla jotain, etkä olekkaan tyytyväinen siihen, niin varmasti se harrmittaa.
Älkää tehkö kuin minä teen, vaan tehkää oikein.
Ja jos oma taito ei riitä palkatkaa ammattimies.
Jos loukkasin jotain, pyydän anteeksi, :) mutta kirjaintakaan en muuta, ellei se ole kirjoitusvirhe......höhö
Ei takerruta tähän :)
Kerrotko näin rakennusinsinöörille, että miten kasvihuoneen runko eroaa autotallin rungosta kuormien osalta? Samat kuormat sinne rungolle kertyy ja jos kasvihuoneet tehtäisiin samalla varmistuksella kuin autotallitkin, olisivat kasvihuoneiden rungot samanlaisia. Kyse on ihmisen riskinotosta, ei ole niin väliksi jos kasvihuone romahtaa mut autotalli mesen päällä ottaisi päähän hieman eri tavalla ;D
Eli takerruin viestisi suurella huomiolla olevaan kohtaan, joka ei perustu yhtään mihinkään järkiasiaan. Pahoittelut :P
En ymmärrä pahoitteluasi, koska en itse rakentaisi mitään mikä "ei siltikään pysy talvisin muodossaan vaan taipuu kuormasta tukien väliin mutkalle". Rakennusinsinöörikö se sinun kasvihuoneesi suunnitteli, kun sen vedit tähän ;)?.
Se melkein saman erotin siihen, ettei kukaan pikkusielu siihen tarttuisi.
Mitä järkeä on rakentaa, jos sitä että kestääkö se, saa jännittää joka talvi. Lottoa mieluummin, saat jaäänitystä elämään sieltä.
Lainaus käyttäjältä: Huru-ukko - tammikuu 11, 2012, 13:07:30 IP
En ymmärrä pahoitteluasi, koska en itse rakentaisi mitään mikä "ei siltikään pysy talvisin muodossaan vaan taipuu kuormasta tukien väliin mutkalle". Rakennusinsinöörikö se sinun kasvihuoneesi suunnitteli, kun sen vedit tähän ;)?.
Se melkein saman erotin siihen, ettei kukaan pikkusielu siihen tarttuisi.
Mitä järkeä on rakentaa, jos sitä että kestääkö se, saa jännittää joka talvi. Lottoa mieluummin, saat jaäänitystä elämään sieltä.
Tietysti pahoittelen, koska itse ilmoitit "ei takerruta tähän" ja takerruin silti..
Sinähän juuri ilmoitit ettei kasvihuonetta tarvitse tehdä kuin autotallia, vaan ainoastaan
melkein. Minun mielestä tuolle "
melkein" ei ole järkiperustetta, vaan laatuun pyrkivä tekisi sen jopa paremmin kuin autotallin jos vain keksii miten ratkaista rakentaessa kohdattavat ongelmakohdat.
Ei minulla ole kestävyysongelmia kasvihuoneeni rungon kanssa, vaan kokemus 4mm kennolevyn taipumisherkkyydestä. Se (runko) on hyvin kestänyt myrskytuulet, kun puita kaatuu ympäriltä ja kevätlumet katolla +60cm, sekä kävelyn siellä.
Jos katon tekisi kuin autotalliin, siihen tulisi ruodelaudoitus 100x28mm laudasta pienellä jaolla. Mutta kasvihuoneeseeni haluaa valoakin, joten 50% peitto ruoteilla kattoalasta on epämielyttävä tapa toteuttaa laadukasta rakentamista. Tästä tullaankin siihen miksi teen kasvihuoneeni "huonommin", kuin autotallin.
Joko nyt ymmärrät miksi en suosittele 4mm kennolevyä?
- Se on lerppu ja jos haluat tukea riittävästi alle, tarkoittaa se automaattisesti useiden kymmenien prosenttien peittoa valolle. Tätä tuskin haluat kasvihuoneellesi?
Rakennusinsinööri suunnitteli rungon ja osti sikaa säkissä. Ei se ole rungon vika jos levy ei sovellu katemateriaaliksi kasvihuoneeseen.
Mä olen sitä mieltä pienellä rantakalatuntumalla että noi ohkasemmat kennolevyt on tarkoitettu hieman eteläisempien leveyspiirien tarpeisiin. Ei Suomen.
Eli kaikkiko muovistakin tehdyt kasvarit kuuluis kiikuttaa vaikka Epsanjaan ;).
Kyllähän noita on useita valmispakettien alumiinirunkoja hajonnut pakkasilla kuormiin ja ohuet kennomuovit edelleen vain taipuvat, eivät hajoa. Se on niin sitkeää tavaraa, että alkaa ensin vain kiinnitysruuvien kohdalta venyä jos ei muualta enää anna myöten.
Ei taitaisi saada taivuttelemalla poikki kukaan edes tahallaan?
Itsellä ei siitä ole kokemusta. Kaikenkaikkiaan tämä oli ainakin mielenkiintoinen kaskustelu, joka valotti kyllä asioita toiseenkin suuntaan. Onneksi kevääseen on aikaa, saa harkita rauhassa, vieläkö vanhalla plastikkakopilla mennään, vai tehdäänkö uusi.
Tarkoitus olisi ryhtyä rakentamaan elämäni ensimmäistä kasvihuonetta ensi kesänä. Ajattelin tehdä kaiken niin hyvin kuin vain pystyn, mitään kiirettä ei ole tarkoitus pitää, vaan tavoitteena on pikkasen parempi vaikka vähän myöhemmin. Koko 300 x 420 ja korkeutta riittävästi.
Antura valamalla, perustan korotus 100 x 590 kevytsoraharkoista ( 2 - 4 kerrosta). Puurunko. Lasiseinät vanhoista purkuikkunoista.
Katoksi olen ajatellut valokatetta, mutta niistä olen lukenut paljon negatiivistä. Täytynee olla tarkka sen valinnassa.
Muutama vuosi sitten otin talteen hyväkuntoisen saunan oven, jolle nyt löytyy hyötykäyttöä.
Jos kenellä on hyvä kanava tiedossa miten hankkia purkuikkunoita Turun seudulla, niin kertokaa.
Lainaus käyttäjältä: Lehmann - tammikuu 13, 2012, 19:00:19 IP
Antura valamalla, perustan korotus 100 x 590 kevytsoraharkoista ( 2 - 4 kerrosta). Puurunko. Lasiseinät vanhoista purkuikkunoista.
Kun joka tapauksessa käytä betonia, tee samantien betonilattia kunnon eristeillä ja keskelle lattiakaivo. Betonilattia ja lattiakaivo on puhtaanapidon kannalta täysin ylivoimainen kaikkeen muuhun verrattuna. Lattialämmitysmahdollisuutta kannattaa myös miettiä. Putket tai kaapelit on aika helppo laittaa eikä maksa mahdottomasti.
Tuo betonilattia ja siihen upotettava lattialämmitys olisi luksusta. Mutta tulisiko betonilattian olla koko kasvihuoneen levyinen vai voisiko ajatella, että keskelle valaisi esim 150 cm levyisen käytävän ja reunoille jäisi tilaa 2 x 75 cm maavaraista penkkiä varten.
tuolla rakenteella tehty kasvihuone vaatii lämmitykseltä paljon ja kulkemistilaa on oltava riittävästi. Paras joskaan halvin ratkaisu on lattialämmitys sähköllä.
Ja korkeutta saisi myös olla minun mielestäni noin 2.80 toki rahatilanteen mukaan mennään eteenpäin.
Korkeutta saa tosiaan olla reilusti varsinkin, jos aiot kasvattaa baccatumeja. Mullassa ne kasvaa suhteellisen järjellisesti, mutta vesiviljelyssä kaksi metriä korkeutta ei ole mitään. Vaikket nyt ajattelisi vesiviljelyä, se tulee luultavasti joskus käyttöön, jos harrastus jatkuu pitkään.
Edellä olleeseen kennolevyn taipumiseen pitää itse sanoa sen verran,että omassa kasvihuoneessani,jossa on 6 mm kennolevyt en ole havainnut mitään pullistumia tai vääristymisiä.Mutta jokaisellehan pitäisi olla sanomattakin selvää,että jos luntaa alkaa olemaan valtavia määriä kasvihuoneen katolla eikä sitä käy sieltä pois ottamassa,niin jotakin tulee tapahtumaan (eiväthän paljon kestävämmistä rakenteista tehdyt asuntojen tai hallien katotkaan kestä kohtuuttomia lumi kuormia).Varsinkin viime talvena,mutta myös tänä talvena olen oman kasvihuoneen katolta lunta vetänyt pois.Oma kasvihuoneeni on 10m2 eikä omasta mielestä ole kovin suuri ponnistus kattoa putsata (tietenkin on helpompaa antaa lumen olla katolla ja toivoa josko se kestäisi kevääseen eli ns "laiskanmiehen" ratkaisu) ;)
Kaksi asiaa vituttaa tässä maailmassa ja toinen niistä on lumenpudottajat mallia 2000-luku.
Helsingissä (1900) vuosisadan vaihteessa rakennetut kerrostalot sai olla lumenpudottajilta rauhassa 100v, kunnes kapitalistivaltion yrittäjäsukupolvi ymmärsi rahareiän. Ei muuta kuin ensin hakkaamaan kovalla rahalla katot pilalle ja nyhtämään talonyhtiöiltä hyvät rahat, seuraavaksi keväällä serkun firma tulee tekemään uuden katon.
Bisnes se on joka kannattaa. Kumma silti, että ne katot kestivät edelliset sukupolvet mukisematta. Nyt jokainen katto puhdistetaan lumesta ympäri Suomea, olkoon lunta erityisen paljon tai ei. Tullut samanlainen vakiokäytäntö kuin rännien puhdistamisesta, ainut vain et tämä "erikoisala", jonka tulee suorittamaan ulkopuoliset.
Niin, tuossa kävin omasta kasvarista lumet pudottelemassa. Ihan hyvin oli taas kertynyt valkoista jaskaa sinne.
Toivottavasti tässä nyt saisi jatkettua uuden kasvarin rungon tekemistä, siihen tulee jotain muuta tai sitten ainakin paksumpaa kennolevyä.
Pahat patoumat purettu tähän tältä viikonlopulta. Kireitä pakkaskelejä kaikille, nyt pilkille 8)
Vaikkakin ennen lumia ei ehkä niin tiuhaan pudotettu, on nykytaloissa laskettu katon kantavuus suunnilleen noin 180 Kg neliötä kohti.Minkä katto kestää varmasti.. laskin että viime talvena tämän talon katolla oli parhaimmillaan 50 senttiä lunta! se on aika paljon mutta se onneksi jakaantuu isolle pinta-alalle. Talolla on pituutta 21 metriä ja leveyttä 8-9 metriin. Että kyllä se paino kerääntyy sinne katolle joka ei ole 45 asteen kulmassa vaan kulma on hyvin loiva.
Jos katolla on 60 senttiä lunta ja kelit ovat suojan puolella..tuo turvallinen kilomäärä on äkkiä saavutettu. Sitä ei ehkä ennen ymmärretty niin hyvin. Itse olen pudottanut jo kerran lumet taloni katolta ja lunta oli noin 45 senttiä.. siinä vierähti kaverin kanssa 3 tuntia..ja hauskinta oli kolata ne katolta pudottamat lumet pois pihasta..
kun lumi putoaa katolta alas,se painautuu tiiviiksi maata vasten ja näin ollen painaa vielä enemmän..b :) ja jos et kolaa lumia heti pois,ne jäätyvät siihen!
Lainaus käyttäjältä: ingeniero - tammikuu 28, 2012, 11:16:30 AP
kunnes kapitalistivaltion yrittäjäsukupolvi ymmärsi rahareiän.
Virolaiset?
Täällä ei kyllä talon katolta olla koskaan lunta pudoteltu pois,mutta viime talvena autotallin katolla oli lunta kyllä sen verta messevästi,että laudalla päälimmäisiä lumia hiukan kevennettiin.Mutta mitä tulee lumen luomiseen kasvihuoneen katolta niin halvemmaksi tulee lumilapioida pois,kuin rakentaa uusi tai korjata seuraavana kesänä oman laiskuuden jäljet ;)
Toissa talvena joutui kyllä talonkin katolta lunta pudottelemaan.
Jiirikohdissa lähemmäs metri lunta. Varmasti rakenne kestää, mutta varman päälle mennään mieluummin.
Kasvarin katto putsataan lumesta monta kertaa talvessa.
Helppo homma siihen verrattuna, että keväällä kuskataan vääntyneet alumiiniprofiilit ensin jaloista,
ennen kuin aletaan uutta pystyttämään.
Unelmien kasvi huone projekti eteni hiukan, ja ensi innostuksen kennolevyihin mentyä ohi, päädyin EVA-kalvoon. 6,5 metriä leveä ja 25 metriä pitkä rulla kustantaa rapiat 250 euroa. 0.18mm paksua.
Rungon päälle tuleva kalvo kiinni 50x22 rimalla jonka päälle toinen kerros samaa kalvoa ja samanlaisella rimalla ruuvilla kiinni. Eli kaksinkertainen muovi.Kasvarin pituus tulee olemaan kuuden ja puolen metrin luokkaa ja leveys nelisen metriä.....Kattoon pitää vielä miettiä sopiva tuuletussysteemi.
Lattiaksi routaeriste ja päälle huopaa. Laudoitus kulkuväylille.
Vanhan pienen kasvarin siirrän eri paikkaan ja kasvatan sisällä maassa vaikka tomaatteja, herneitä tai jotain.......vaikka chilejä ;).
Isäni rakenteli 80-luvulla melkolailla täydellisen kasvihuoneen:
Anturat, sokkeli, lattiat ja penkit valettiin betonista, runko oli metallia ja lasit oikeaa lasia. Sähkölämmitys pidensi kasvukautta ja toki avattavat luukut ja lattiassa kaato+poistoputket. Asukkeina olivat tomaatit ja kurkut ja äidin kesäkukkaidättelyt. Jos olisi oma piha, niin vaatimukset kasvarille olisi aika kovat ::)
Tässä talven aikana mieleeni juolahti, että täydellinen kasvihuone suomeen olisi:
Lasitiilistä valmistettu iglu, jonka saumoihin olisi upotettu ledit lisävalaitukseksi. Tuuletus hoituisi maahan kaivetuilla ilmastointi putkilla ja flekteillä.
Ideaa saa vapaasti toteuttaa. Olisi se ainakin härskin näköinen talvella, kun ledit hohkaisi violettia valoa ympäristöön. 8)
Nykyisessä muovihuoneessani on tuuletusikkunat päädyissä. Tämä rakenne mahdollistaa yksinkertaisten muovien poiston talveksi kun nuo muovit tuppaavat aina hajoamaan talvella.
Ensi kesäksi onkin sitten suunnitelmissa pienempi kennolevyhuone... vai sittenkin suurempi :)
Lainaus käyttäjältä: Leo82 - huhtikuu 28, 2012, 15:55:34 IP
Nykyisessä muovihuoneessani on tuuletusikkunat päädyissä. Tämä rakenne mahdollistaa yksinkertaisten muovien poiston talveksi kun nuo muovit tuppaavat aina hajoamaan talvella.
Ensi kesäksi onkin sitten suunnitelmissa pienempi kennolevyhuone... vai sittenkin suurempi :)
S u u r e m p i !
Pahus. Määrärahat vähenevät kesän edetessä. Täytyy tyytyä ansariin ja jatkaa siitä määrätietoista kehityskaarta.