Kuriositeettina suurin osa Suomen luonnosta kerättävistä sienistä on pääpuulajiemme mykorritsojen tuotoksia. Esim. Herkkutatit auttavat kuusen ravinteiden ottoa/lisäävät juuriston pinta-alaa/suojaa patogeeneilta(laho). Lajeja on tiettävästi jotain 600. Sienet sitovat hyvin fosforia ja typen vaikeasti hyödennettäviä yhdisteitä kuten ammoniumtyppeä NH4+. Nitrifikaatiota ei Suomen oloissa tapahdu alhaisten lämpötilojen ja alhaisen PH:n takia kovin herkästi, etelän maissa ammoniakin hajotuksesta huolehtivat erilaiset bakteerit jolloin muodostuu nitraattityppeä.
Kokonaisreaktio typen hajoamiselle on: orgaaninen jäte => H2O + CO2 + NH3 => H+(maaperästä) + NH3 => NH4+ => NH4+ nitrosomonas bakteeri => NO2- => NO2- + Nitrobacter => NO3- (nitraattityppi joka on helposti hyödynettävä mutta herkästi liukeneva)
Toisaalta kun katsotte esim. Substralin purkin sisältöä huomaatte että siellä on jo nitraattityppeä. Chilikin saa lannoitteista kyllä typen ym. joten herääkin kysymys mihin tarvitaan enä sieniä?
Sienet auttavat maaperissä jotka ovat liian kehnoja hyvään bakteeritoimintaan jolloin ravinteet ovat heikosti saatavassa muodossa kuten NH4+. Esim. sademetsissä ym. bakteerit hoitavat homman hyvin pitkälle. Chilien kasvuympäristö tuskin vastaa boreaalista kasvuvyöhykettä missä sienet kukoistavat.
Suhtaudunkin vähän skeptisesti sienten käyttämiseen chilien kanssa kun peruskasvattaja tarjoaa jo kasveilleen niin hyvät olosuhteet että sienille ei ole edes tarvetta. Kultalusikka suussa voisi sanoa. Jotain hyötyä on toki varmasti taudinsiedon ja lisääntyneen juuristopinta-alan suhteen mutta onko se vaivan/rahan arvoista on sitten toinen asia. Voikin kysyä kärsivätkö chilinne jostain juuristoperäisestä taudista sen aikana mitä yksi chilipensas elää/on käytössä?
Edit: Täytyy muistaa että esim. Suomen luonnon mykorritsat (ja muutenkin) ovat hyvin spesifejä lajeja. Ei männyntuoksuvalmuska elä kuusen juuristossa eikä lahottajista kuusen eri lahon aiheuttajat taas männyssä. Jos jollakin kasvilla joku mykorritsa on aiheutta 200% kasvunlisän (aika ova luku...) niin jos sieni ylipäätään pystyy elämään symbioosissa toisen lajin kanssa niin kasvulisä voi olla 2%...
Kokonaisreaktio typen hajoamiselle on: orgaaninen jäte => H2O + CO2 + NH3 => H+(maaperästä) + NH3 => NH4+ => NH4+ nitrosomonas bakteeri => NO2- => NO2- + Nitrobacter => NO3- (nitraattityppi joka on helposti hyödynettävä mutta herkästi liukeneva)
Toisaalta kun katsotte esim. Substralin purkin sisältöä huomaatte että siellä on jo nitraattityppeä. Chilikin saa lannoitteista kyllä typen ym. joten herääkin kysymys mihin tarvitaan enä sieniä?
Sienet auttavat maaperissä jotka ovat liian kehnoja hyvään bakteeritoimintaan jolloin ravinteet ovat heikosti saatavassa muodossa kuten NH4+. Esim. sademetsissä ym. bakteerit hoitavat homman hyvin pitkälle. Chilien kasvuympäristö tuskin vastaa boreaalista kasvuvyöhykettä missä sienet kukoistavat.
Suhtaudunkin vähän skeptisesti sienten käyttämiseen chilien kanssa kun peruskasvattaja tarjoaa jo kasveilleen niin hyvät olosuhteet että sienille ei ole edes tarvetta. Kultalusikka suussa voisi sanoa. Jotain hyötyä on toki varmasti taudinsiedon ja lisääntyneen juuristopinta-alan suhteen mutta onko se vaivan/rahan arvoista on sitten toinen asia. Voikin kysyä kärsivätkö chilinne jostain juuristoperäisestä taudista sen aikana mitä yksi chilipensas elää/on käytössä?
Edit: Täytyy muistaa että esim. Suomen luonnon mykorritsat (ja muutenkin) ovat hyvin spesifejä lajeja. Ei männyntuoksuvalmuska elä kuusen juuristossa eikä lahottajista kuusen eri lahon aiheuttajat taas männyssä. Jos jollakin kasvilla joku mykorritsa on aiheutta 200% kasvunlisän (aika ova luku...) niin jos sieni ylipäätään pystyy elämään symbioosissa toisen lajin kanssa niin kasvulisä voi olla 2%...