Sopiiko harkita ?? Vai meniskö tunnelmat Länsi-Suomalaisilta ? 

No enkä hetkeksi. Riippuu myös keleistä. Sateessa ei viitsi ajella kaksipyöräisellä.

T: Piment Fort

Heips,

tällä areenalla oli keskustelua miesten ja naisten erilaisuudesta aiemmin. Sama toki pätee avioliitossa. Ajattelen, että miten sitten kotityöt jaetaankin kunkin vahvuuksien ja mieltymysten mukaan (teen 99 % ruuasta mutten siivoa suuremmin) molemminpuolinen luottamus ja välittäminen on tärkeää. Sellainen ymmärrys, että joo, kumppaninihan teki tuon ja tuon, miksen minä sitten tekisi tämän. Eli vastavuoroisuus. Sama pätee myös ns. salarakas suhteissa. (kröhömmm) voit antaa ns. virtuaalihellyyttä vuosi vuoden jälkeen mutta jos sua lyödään päähän kerta toisensa jälkeen niin ei sitä jaksa olla aina sellaisena ihanana Leelian lepotuolina joka jaksaa kuunnella miten toinen liiraa muissa suhteissa ja sitten valitetaan.."ettei se ole sellaista kuin sun kaa..." ja kun päätteensä sulkee (nykyilmaus sanonnasta "selkänsä kääntää") niin jo on taas pelehtimässä toisen kanssa. Ja sitten taas " mä haluun olla sun ystävä, jolle kertoa kaikki" jne. Ja mä haluun sua kun vain on sopiva hetki. Ja kun se hetki tulee niin ei käy. Tämä riipii sisäntä erityisesti silloin jos sulla on ollut fyysinen suhde sun ns. ystävääsi. Kysymys kuuluu miten jaksat olla pyyteetön ystävä vastakkaiselle sukupuolelle, johon sinullakin on vahvoja tunteita ja hän vedättää sua ja ikäänkuin käyttää hyväksi kun osaat olla hyvä kuuntelija. ja sitten toistuvasti kuulet sitä, että joku muu saa sen, josta itse unelmoit. Onko tässä se TODELLISEN YSTÄVÄN rooli? Olet rakastunut ja joudut katsomaan vierestä miten toinen vie sen jota haluat. ja sitten olet kiltti kuuntelija siitä miten se ei ole sitä mitä sun kanssa joskus ja plaa plaa plaa.

Mitä minä saan palkaksi. Sori, on ehkä itsekästä mutta syvä ystävyyskin  minun mielestäni ON vastavuoroista.

Sama pätee avioliitossa. Vuodet vierii ja jos toinen alkaakin aitoa muille nurmille miten suhtautua kun kaikki muu on niin mallillaan ja ei halua/ei ole varaa rikkoa kulisseja.

Lainaus käyttäjältä: angsta - tammikuu 08, 2009, 23:53:51 ip
Espoo on ulkomailla

Joo, Hesalaisilta vaaditaan passit =o))))
Muista ottaa mukaan.

Heips,

Varaatteko Piment Fort:lle 2 paikkaa. Jos vaikka joku tytskä lähtis mukaan.


T:Piment Fort (Juuri ja juuri Kehä III sisäpuolella)

Niin, aito pyyteetön rakkaus, onko sitä ?

Rakkauden kaksi lajia Agape ja Eros ovat eri rooleissa erilaisissa ihmissuhteissa.
Agape  rakkaus, sen enempää tuomatta esiin vain tietyn katsantokannan ajatuksia, korinttolaiskirjeen 13 luvussa luetellaan agape-rakkauden ominaisuuksia:
•   Rakkaus on pitkämielinen
•   Rakkaus on lempeä
•   Rakkaus ei kadehdi
•   Rakkaus ei kerskaa
•   Rakkaus ei pöyhkeile
•   Rakkaus ei käyttäydy sopimattomasti
•   Rakkaus ei etsi omaansa
•   Rakkaus ei katkeroidu
•   Rakkaus ei muistele kärsimäänsä pahaa
•   Rakkaus ei iloitse vääryydestä
•   Rakkaus iloitsee yhdessä totuuden kanssa
•   Rakkaus kaikki se peittää, kaikki se uskoo, kaikki se toivoo, kaikki se kärsii.
•   Rakkaus ei koskaan häviä
Tämän lajin rakkaus näkyy vaikkapa äidin ja lapsen välillä. Luovutat toisen (luoja paratkoon molemmat ??) munuaisesi lapsellesi, jotta hän saisi elää, jos hänen omat munuaisensa eivät toimi.
Eros kuvaa taas kahden ihmisen, miehen ja naisen suhdetta kumppaniinsa mitä sukupuolta sitten onkin. Se on fyysistä halua, vetovoimaa, seksiä, hellyyttä, rakkautta. Toki kun olemme kiintyneet johonkin itseämme miellyttävään ihmiseen eros tyyppisellä tavalla on siinä mukana paljon myös Agape rakkautta. Kahden ihmisen humaltuessa toisistaan vallitsee itseasiassa molemmat hyvin vahvana. Ihastumisen kautta rakkauteen ja yhdessäelämiseen, vaikkapa. Mutta kun aikaa kuluu Eros rakkaus vaimenee ja jos onnea on, Agape valtaa alaa. Jos hyvin käy, kahden pitkään yhdessä eläneen ihmisen välinen kiintymys on täynnään tuota lempeää, Jumalista rakkautta, joka ei ole katkeroitunut vaan on antanut ties monenko kerran anteeksi eikä muistele kärsimäänsä pahaa.
Siinäpä taitolaji. Ihminen ei tähän täydelleen pysty kuin joskus äärimmäisen harvoissa tapauksissa.  Voimme ehkä antaa anteeksi, muttemme unohda. Katkeroidumme kärsimästämme pahasta. Loukkaamme toista.
On aivan normaalia, että toimimme noin. Sehän on inhimillistä...ja kenenkään ei pitäisi joutua kärsimään jatkuvia loukkauksia, välinpitämättömyyttä eikä vääryyttä. Anteeksiantamisellakin on rajansa näin inhimillisesti ajatellen. Ja jatkuvasta huonosta elämäntilanteesta on oikeus hakeutua pois. Vaikka sitten yksinäisyyden kustannuksella.  Viha ei ole rakkauden vastakohta vaan se on välinpitämättömyys. Vihatessasi sinulla on vielä tunteita toista kohtaan.  Siinä on vielä ripaus rakkautta, ehkä paljonkin. Välinpitämättömyys on pahinta.
Mennäänpä tuonne maallisen rakkauden puolelle. Varsinkin miehet ovat hanakoita eros rakkauden perään. He kokevat tulevansa täydellisesti hyväksytyiksi vasta siinä fyysisessä yhdynnässä. Naiset taas saavat tyydytyksen tunteen paljon laajemmasta rakkauden osoitusten kirjosta. Ja tässä sitten onkin tämä vonkaamisen ongelma.
Otetaan yksi esimerkki. Ollaan nyt vaikka tanssipaikalla. Paikalla on nainen ja mies. Kumpikin ehkä parisuhteessa tahoillaan. Nainen nauttii kun häntä haetaan tanssimaan, liehitellään, luvataan vaikka mitä ja varsinkin sitä, jos vain suostuu. Miten imartelevaa. "saisin tuon miehen..ja vaikka tuon..ja tuonkin mukaani, jos vain suostuisin." Nainen saa tästä hyvin pitkälti tyydytyksensä ja voi lähteä yksin takaisin kotiin hyväksyttynä ja onnellisena. Hän on saanut tyydytyksensä. Mies taas. Hänelle tanssiminen, viekoittelu ja mukaanpyytelyt, hellä erosuudelma ovat vasta pientä esileikkiä. Mies ei saa hakemaansa lopullista hyväksyntää naiselta ennenkuin fyysisen rakastelun kautta. Mielellään nyt ja heti.  Ja niinhän siinä usein käy. Nainen sai, mies ei. Ja siksi meitä miehiä niin usein nimitellään vonkaaviksi sioiksi, =o).
Miehille fyysinen rakastelu on loppuhuipentuma, jonka jälkeen nuo muut rakkauden alalajit tulevat täyttämään kokonaisuutta. Naiselle taas hellyys, koskettelu, muu huomioiminen, henkinen yhteys on jo se suuri rakkauden kokonaisuus, jossa fyysinen yhdyntä vain luonnollinen osa ja seuraus tuosta kaikesta muusta.
Toista et voi kahlita. Ehkä suurinta rakkautta osoitat kun annat rakkautesi kohteen mennä etsimään itseään, jos hän niin haluaa. Annat vapauden ja odotat. Annat rakkaasi kokeilla rajojaan ja kuuntelet kun hän kertoo, millaista siellä on, aidan toisella puolella. Ei aina niin vihreää kuin luulisi. Ja silloin tuet ja rohkaiset vaikka oma sydämesi on rusinana kaipuusta. Jos toinen tulee takaisin hän tekee sen aidosta rakkaudesta. Hautaat sydämeesi ne ihanat Eros rakkauden hetket, joita oli ja jäljelle jää vain Agape, joka ei muistele kärsimäänsä pahaa vaan iloitsee toisen onnesta. Sen kun osaisi, olisi aika hyvä ihmiseksi.

Lainaus käyttäjältä: "hessi"No, mähän tarjosin sulle chilejä, mut ei kelvannut!
Siinä ne olis taimihuoneella tullut ihan melkein itsestään :wink:
ja uskoisit mitä naiset sanoo tuosta lanoittamisesta!
Ehkä sullakin olis isoja chilejä :wink:

Nii-in, olis taas pitänyt uskoa naisen neuvoa. Mun kotichilit on edelleen jämähtäneet sellaisiksi 10 cm ruikuiksi. kai ne pikkusen kasvaa per viikko, vaan hentosia on kuin minä itse. Kunhan kesä tulee ja aurinko alkaa paistaa kunnolla parvekkeelle niin odotan reipasta varrenkasvua ja kukintaa. En uskalla paljoa lannottaa...tällä kertaa.

T: Piment

Ihan melkein vihaks pistää kun mun vaavit on tuskin 5 cm korkeita ruikkuja. Vaan uskoa täytyy, että jonain vuonna niistäkin satoa saa.

Taidan kipaista ostamassa minikasvihuoneen...

T:Piment Fort

Joo, no, tää on mun ensimmäinen Chilikevät. Taimet iti kyllä hyvin kivilattian lämmityksen avulla mutta sitten valon puutteessa ne kasvaa ihan ohutta pitkää vartta, jonka päässä pari lehteä. Multana on tuore idätysmulta ja vähän olen antanut merileväuutetta veden kanssa.

Valona sellainen iso putkivalo systeemi, joita oli saatavana Vaasassa yhdistyksen kokouksessa. Pamppu on n. 5 cm kasveista.

Viikon parin päästä siirrän kunkin taimen omaan purkkiin ja aion kai käyttää sitä samaa idätysmultaa+turvetta, johon reilusti kevyssoraa. Ja BioFizz 3 paketin lannoitteita.

Kun vaan sais ne chilien varret tuettua fiksusti, etteivät kaadu. Olisko pikku puhaltimesta apua. Tuulenvire "jumppaisi" varret tanakoiksi ??

Aurinkoa odotellessa.

T: PF

Lainaus käyttäjältä: "Chilivaari"

Lainaus käyttäjältä: "Piment Fort"... Mulla kituu huoneen nurkassa rimppakinttusia taimia pari kymmentä eikä niistä saa kai kunnon eläjiä...

Mitäpä jos ottaisit ne pois nurkasta?
Tuore multa voisi auttaa myös.

Uskomattoman nopeeta. Mulla kituu huoneen nurkassa rimppakinttusia taimia pari kymmentä eikä niistä saa kai kunnon eläjiä sadon tuottoon vaikka valohoitoakin on annettu. Sitten on kolme Habaa, jotka sain taimina. No ne on kyllä kasvanut n. 5 cm korkeiksi ja on lehdekkäitä.

Eilen kävin Salossa moikkaamassa Penaa ja sain häneltä kolme oikein roisia tainta. Osa jo kukassa. Laitoin kunniapaikalle ikkunan eteen ja odottelen niitä aurinkoisia päiviä.

Lemon Droppia, Jalabeno, ja joku muu sortti, jota en tässä edes muista.

Onnea Hipsulle kasvatusennätyksestä.

T:Piment Fort

Lainaus käyttäjältä: "hessi"Tässä eilinen kuva ja samassa kasvissa oli jo useampi!

kyl kesti! katsos kun en saanut kuvaa ulos kännystä?

No mikäs on se vallan ihanan suolainen (lähes tönkkösuolattu sardelli/anjovis tapainen kala, jota Ranskassa ja Saksassa saa ostaa pienissä purkeissa. On öljyssä ja tosi suolainen. Joskus kierrettynä kapriksen ympärille.

Ihana napostella sellaisenaan suolan nälkään.  

Suomestakin saa ainakin Stockmannilta.

Heips,

Ja painonvartijoille tiedoksi, että ko. keitto on vallan herkullista myös ilman juustoa kuin myös kermaa. Pisteet vain kalasta, joka sekin on vähärasvaista.

Tosin voinokaretta en jättäisi pois. Jokainenhan meistä tarvitsee hiukan rasvaa elääkseen.

T:Piment Fort.

Tervehdys Chilit

Olen vesi kielellä kahlannut läpi reseptejänne. Todella upeita. En malta laittaa omaa sovellustani kalakeitosta tänne.

Otetaan paketti seitä ja paketti puna-ahventa.
Fenkoli, sipuli ja inkivääriä.
Tilliä, kevätsipulia ja sulatejuustoa sekä kermaa.
+ kalaliemikuutio.
Suolaa, pippuria ja nokare voita.

Pilko yksi fenkoli ja sipuli ja pala tuoretta inkivääriä kattilaan ja
keitä lähes kypsäksi. Lisää vettä ja yksi kalaliemikuutio.
Pilko kalat kuutioina keittoon ja anna niiden kypsyä.
Lisää keittoon puoli pakettia voimakasta koskenlaskijajuustoa sulamaan.
Lisää juuston sulamisen jälkeen 2 dl kermaa ja leikkaa joukkoon runsaasti tilliä ja kevätsipulia. Lisäile vettä makusi mukaan. Älä enää kiehauta.

Tarkista suolalla ja mustapippurilla.
Juuri ennen tarjoilemista, laita vielä nokare voita.

Voilà !!

Ai, että missä se chili on No, voit leikata sekaan ihan pienen palan mieleistäsi lajiketta.  



On kuulema niin hyvää keittoa, että herkemmiltä naisilta pöksyt kastuu jo sitä tehdessä.  :wink: