ihan mielenkiinnolla

[Tupakka]

peili heijaste ei ole missään nimessä suositeltavaa aiheuttaa muunmuassa muistaakseni poltto pisteitä ja suuria määriä valo hävikkiä

Ei tasopeili tuohon mielestäni kykene marginaalisia poikkeuksia(esim. mikroskooppiset kyhmyt peilissä) lukuunottamatta.

Mihin tuo valohävikkiväite perustuu?

[Aessu]

peili heijaste ei ole missään nimessä suositeltavaa aiheuttaa muunmuassa muistaakseni poltto pisteitä ja suuria määriä valo hävikkiä

Ei tasopeili tuohon mielestäni kykene marginaalisia poikkeuksia(esim. mikroskooppiset kyhmyt peilissä) lukuunottamatta.

Mihin tuo valohävikkiväite perustuu?

Ei se "valo" mihinkään häviä, intensiteetti vain pienenee, koska mikään aine ei läpäise sitä valoa täysin.. nimim. tänään fysiikkaa kirjotin

[Tupakka]

peili heijaste ei ole missään nimessä suositeltavaa aiheuttaa muunmuassa muistaakseni poltto pisteitä ja suuria määriä valo hävikkiä

Ei tasopeili tuohon mielestäni kykene marginaalisia poikkeuksia(esim. mikroskooppiset kyhmyt peilissä) lukuunottamatta.

Mihin tuo valohävikkiväite perustuu?

Ei se "valo" mihinkään häviä, intensiteetti vain pienenee, koska mikään aine ei läpäise sitä valoa täysin.. nimim. tänään fysiikkaa kirjotin

"Ai eikö? Luulin ihan kybällä!"

Kunhan puhekieltä käytetään.

[tknummelin]

Tupakka,

kuvittelepa pallo, jonka sisäpinta on täysin pyöreä ja peilipinnoitettu. Koko pallossa on vain yksi reikä, josta "ammutaan" valoa sisään kapeana säteenä. No, nythän tämä valo sitten lähtee poukkoilemaan pitkin pallon sisäpintaa päättömästi. Kuvittelepa vielä, että valoa pistetään tulemaan koko ajan lisää ja lisää, ts. se valon lähde on joku laser.

Valoa tulee koko ajan lisää, eikä se vanha valo häviä minnekään, kun se vaan heijastuu seinästä seinään ja seinään ja seinään...

Valon määrän kasvaessa pallo alkaa käydä ahtaaksi... OMG! Koko systeemi räjähtää kappaleiksi!!!

:lol:

[Tupakka]

Tupakka,

kuvittelepa pallo, jonka sisäpinta on täysin pyöreä ja peilipinnoitettu. Koko pallossa on vain yksi reikä, josta "ammutaan" valoa sisään kapeana säteenä. No, nythän tämä valo sitten lähtee poukkoilemaan pitkin pallon sisäpintaa päättömästi. Kuvittelepa vielä, että valoa pistetään tulemaan koko ajan lisää ja lisää, ts. se valon lähde on joku laser.

Valoa tulee koko ajan lisää, eikä se vanha valo häviä minnekään, kun se vaan heijastuu seinästä seinään ja seinään ja seinään...

Valon määrän kasvaessa pallo alkaa käydä ahtaaksi... OMG! Koko systeemi räjähtää kappaleiksi!!!

:lol:

Tässä on nyt kolmisen vaihtoehtoa:
1. Joko sä vittuilet
2. Sä et ehtinyt lukea edellistä viestiäni
3. Sä et ymmärtäny edellistä viestiäni

Mikä se on?

[tknummelin]

Tässä on nyt kolmisen vaihtoehtoa:
1. Joko sä vittuilet
2. Sä et ehtinyt lukea edellistä viestiäni
3. Sä et ymmärtäny edellistä viestiäni

Mikä se on?

Vastaan 2.  

[Tupakka]

Tässä on nyt kolmisen vaihtoehtoa:
1. Joko sä vittuilet
2. Sä et ehtinyt lukea edellistä viestiäni
3. Sä et ymmärtäny edellistä viestiäni

Mikä se on?

Vastaan 2.  

Hyvä.

[Pertsa]

No jos tässä nyt kuitenkin kaappikasvatuksesta oli kyse(jota ei siis todellakaan välttämättä chilien kanssa tarvitse) niin olettaisin joka kohdasta puskaa näkyvän se lamppu sen peilin kautta. Eli jokainen kasvin kohta saisi sen valon.

hmmmmm........
tammikuun alussa itäneet rehut

 :twisted:

[Janne]

tapauksessa, mutta kuten itsekin sanoit niin valkoinen pinta heijastaa valoa joka suuntaan.. siis tuntuu heijastavan valoa kamalasti hukkaan. Myös täysin turhiin suuntiin, kuten lattiaan, takaisin lamppuun ja kattoon, viereisiin seiniin jne. Siis jos otetaan huomioon vain alunperinkin suoraan seinään menevät säteet.

Peilikö heijastaa vain "katsojaan", tässä tapauksessa kasviin? Tulee mieleen Schrödingerin kissa

[esa]

Asiaa sivuten, laskeskelin hieman miten hyödynnettävissä oleva valo heikkenee loisteputken tapauksessa etäisyyden kasvaessa. Pedanttina ihmisenä minua on jo pitkään häirinnyt loisteputkiin liittyvä mantra "putket on laitettava kiinni kasveihin tai niistä ei ole mitään hyötyä". Eli malli olisi seuraavan kaltainen:



, jossa x on pensaan leveys, y etäisyys putkesta. Mitoituksen heijastimeen otin omasta valaisimestani, jonka leveys on 22 cm ja putken etäisyys heijastimen alareunasta 5 cm. Heijastin on likimain elliptinen, joten siitä heijastuvan valon voidaan karkeassa mallissa olettaa suuntautuvan suoraan alaspäin.

Valosta 230/360=64% tulee heijastimen kautta ja jos oletetaan että kasvi on leveämpi kuin heijastin sen voidaan olettaa osuvan lehvästöön. Oletetaan että heijastuskerroin (sisältää putken varjostamisen) on 0,8 joten kasville saapuu tätä kautta 51% putken lähtötehosta. Tähän osuuteen ei voida vaikuttaa etäisyyttä säätämällä.

Jos kasvi on suoraan kiinni heijastimessa saadaan suoraan kasville 36% lähtötehosta. Joten maksimi saatavissa oleva teho on 87% lähtötehosta.

Kun etäisyyttä kasvatetaan osa heijastumattomasta valosta ei enää osu kasviin vaan menee hukkaan. Jos oletetaan että kasvin leveys on 40cm (esim. pienehkö chinense) 15 cm päässä lampusta kulma B on noin 12 astetta ja kasvista ohi säteilee 2xB/360:n  suuruinen osuus valosta eli noin 7%. Vastaavasti 30 cm päässä ohi kasvista menee 18% valosta. Tällöin 15cm päässä lampusta lähtötehosta voidaan hyödyntää 80% ja 30 cm päässä 69%.

Ainakin isojen kasvien ollessa kyseessä lampun nysväämisestä parin sentin päähän saatava hyöty vs. lehtien palamisriski on mielestäni kyseenalainen. Toki hyöty kasvaa, kun kasvi on pienempi. Vertailuksi saatavat tehot 22cm leveälle kasville 5, 15 ja 30 cm etäisyydellä ovat 87%, 71% ja 62%.

Mikä tulee heijastuksiin valkoisesta seinästä niin 0,8 heijastuskertoimella ja 10-20% todenäköisyydellä että heijastus tulee kasvia kohti (perus tiivis vaatekomero) saadaan laskemalla mukaan vaikka kolmeen heijastukseen asti parannusta hyötysuhteeseen kasvin koosta ja geometriasta riippuen muutamia prosentteja (1-5%) lisää.

Näiden pohjalta voi jokainen sitten miettiä miten paljon viitsii stressata lamppujen säädön kanssa.

Nimim. Hehkulampusta on hyötyä 50 cm päästä, mutta loisteputkesta ei enää 10 cm jälkeen

[sundried]

hävikki perustuu muistaakseni materiaaliin mitä käytetään peilissä ja sen kykyyn toistaa valon spektrejä muistaakseni se ei toista kuin sinisiä spektrejä
voi olla et muistan väärin mut joku siinä oli :oops:
mutta edelleen korostan lamppujen läheellä pitoa se on ISOIN vaikuttaja polttimon iän , spektrin ,lumeitten yms jälkee
edit kaivan esiin natikasta näkemäni kaavion ,later..

[Janne]

Tuo Esan laskelmahan ei ota ollenkaan huomioon valon intensiteetin vähenemistä etäisyyden kasvaessa, ainoastaan ohi kasvin menevän valon. Ei se loistari aja samaa asiaa 10 sentin päästä tai toiselta puolelta huonetta vaikka valo olisi superheijastimella ohjattu kapeaksi täsmälleen kasviin osuvaksi kiilaksi.
Vai ymmärsinkö ihan väärin...
Joka tapauksessa eron voi kukin testata (ja testattu on, uskokaa pois), 10 sentin päässä oleva loistari tuottaa aivan erilaisia taimia kuin puolen metrin etäisyydellä oleva.

[esa]

Kyllä toi laskelma pitää paikkansa - on toki yksinkertaistus ja muutenkin pyöristelty. Suuruusluokat ovat kyllä kohdallaan. Intensiteettin väheneminen perustuu siihen että kauenpana lampusta sama teho jakaantuu isommalle pinnalle - valoteho ei sinällään katoa mihinkään. Kasvin kannalta on (luultavasti?) sama saako se koko valotehon 20% lehdistä, vai tasaisesti jakautuneena kaikille lehdille. Kuten jo aiemmin (eilen illalla) hieman huolettomasti koetin selittää, ei ilmaan absorboidu normaaliolosuhteissa juuri mitään. Olennaista on mielestäni juuri mikä osuus valosta menee kokonaan ohi kasvista. Korostaisin vielä että pienille muutaman lehden taimille etäisyydellä on huomattavasti suurempi merkitys.

- Esa