ESL:n nimellinen teho (125W) vs. ottoteho (54W)

[mikiz]

Tuli mielenkiintoinen tilanne eteen kun huvikseni mittasin tuollaisen suuren ESL:n sähköverkosta ottamaa tehoa. Vaikka lampun kannassa lukee että lamppu on 125W, niin se ei ota sähköverkosta kuitenkaan kuin 54W - ei muutaman tunnin "lämpenemisen" jälkeenkään. Heräsi kysymys, että onko lampunvalmistajien ilmoittamat tehot täysin huuhaata, vai mihin ne tehot perustuvat. Pitäisihän ottotehon olla vähintään nimellistehon suuruinen. Nyt tuntuu siltä, että luvatuilta lumenmääriltäkin putosi pohja pois. Onko ketään muuta joka olisi huomannut samanlaisen tilanteen tai pystyisi mittaamaan millaisia tehoja oma lamppu verkosta ottaa? Vai olisiko minulla lamppu, johon olisi tehtaalla "vahingossa" leimattu väärä teho? Lampun ostin Tamperelaisesta kasviliikkeestä, jonka nimi nyt jääköön vielä mainitsematta.

Tässä valossa esim. kolme Megamanin 15W kasvilamppua hakkaisi tämän yhden mukamas 125W ESL:n sekä hinnassa ja valotehossa. Ja sekös pistää harmittamaan.

[Volitans]

Milläs mittasit? Voi olla kyse pätö/lois-tehosta.

[mikiz]

Milläs mittasit? Voi olla kyse pätö/lois-tehosta.

Mittasin tuollaisella sähkölaitoksiltakin lainaksi saatavalla mittarilla. Luotan sen antamaan lukemaan, sillä muilta sähkölaitteilta se antaa sellaisia arvoja kuin pitääkin.

Ja onhan muidenkin energiansäästölamppujen tehot ilmoitettu suunnilleen sen mukaan mitä ne verkosta ottavat. Juuri äsken tarkistin empiirisellä kokeella

[Volitans]

Aika pieniä tehoja, kuinka pitkä oli mittausaika?

[mikiz]

Aika pieniä tehoja, kuinka pitkä oli mittausaika?

Parikymmentä tuntia isoa ESL:ä mittasin...

[Volitans]

Ja pienempiä saman ajan vertailuksi?

Voipa olla, että on "kusetettu" - nimittäin noin suuri ero ei selity, vaikka olisi kuinka halvat fosforoinnit (=enemmän lumenia antavia, mutta suppean spektrin antavia).

Harmi, että kuluttajan on kovin vaikeaa itse mitata niitä lampun lumenia.

Silmä on sitten erinomaisen epäluotettava mittari valaisuvoimakkuuden suhteen. Asensin tässä joku aika sitten olo- ja ruokailutilaan noin 8,5 m:ä pitkän säädettävän loisteputkivalaistuksen. Hyvin toimii, mutta:

Säätimissä on 1-10 V:n ohjaus, jolle tein oman ohjausyksikön. Virittelen sen myöhemmin kauko-ohjattavaksi ja muuta mukavaa. Mutta nyt puolitehon ja täystehon väli on silmillä arvioiden hyvin pieni. Kirjoittelin tuosta Osramille, ja sieltä tuli looginen selitys: Säätimet säätävät lineaarisesti valaistusvoimakkuutta, mutta silmä kokee asian toisin. Hieno homma, sillä nyt säästyy sähköä hurjasti! Valoja ei ole ensiasennuksen jälkeen poltettu kuin puoliteholla. Ikkunoiden yläpuolella on 6x58 W:set tehosarjan luonnonvaloputket.

ESL:tkin ovat loisteputkia: Niiden täysi valoteho saavutetaan vasta "sisäänajon" jälkeen, muistaakseni muuutamia vuorokausia. En ole mitannut, mutta tämä todennäköisesti vaikuttaa myös nergiankulutukseen.

Uusissa loisteputkissa näkyy "kierteitä", tämä häviää sisäänajovaiheen jälkeen.

Eli, mittaa uudelleen parin käyttöviikon päästä...

[mikiz]

Pikkulamppua testasin vain muutaman minuutin, sillä mittarini näyttää myös hetkellisen tehon, joka näytti koko ajan samaa kuin lampun nimellisteho.

Tämä iso ESL:ni on nimeltään Flora Max ja laatikossa on linkki valmistajan kotisivuille: www.eltacnet.com. Sivuilta en löytänyt mainintaa koko lampusta. On sen verran kusetuksenmakua ilmassa, että taidan alkuviikolla viedä tämän takaisin ja käydä katsomassa jos Viherpeukulla olisi laadukkaampia lamppuja.

[Volitans]

Pikkulamppua testasin vain muutaman minuutin, sillä mittarini näyttää myös hetkellisen tehon, joka näytti koko ajan samaa kuin lampun nimellisteho.

Tämä iso ESL:ni on nimeltään Flora Max ja laatikossa on linkki valmistajan kotisivuille: www.eltacnet.com. Sivuilta en löytänyt mainintaa koko lampusta. On sen verran kusetuksenmakua ilmassa, että taidan alkuviikolla viedä tämän takaisin ja käydä katsomassa jos Viherpeukulla olisi laadukkaampia lamppuja.

Odota nyt kuitenkin sen verran, että lamppu on "sisäänajettu".

[O]

Tilailin myös aikoinaan 40w eslejä, jotka silmämääräisesti antoivat saman verran kuin 15w. Kukaan ei näemmä kontroilloi kansainvälistä lamppubisnestä. Mutta toisaalta olivat kyllä 15w ihan sopivan hintaisi..

[calm]

Tuli mielenkiintoinen tilanne eteen kun huvikseni mittasin tuollaisen suuren ESL:n sähköverkosta ottamaa tehoa. Vaikka lampun kannassa lukee että lamppu on 125W, niin se ei ota sähköverkosta kuitenkaan kuin 54W - ei muutaman tunnin "lämpenemisen" jälkeenkään. Heräsi kysymys, että onko lampunvalmistajien ilmoittamat tehot täysin huuhaata, vai mihin ne tehot perustuvat.

Se mittari saattaa näyttää myös ihan mitä sattuu. Mittauksen kannalta kun nuo eslit sattuvat olemaan sieltä ikävimmästä päästä mitattavia kuormia. Jos liitäntälaitteessa ei ole erikseen kompensointia (PFC),  niin se lamppu ottaa tehoa verkosta vain kapeina piikkeinä jännitteen huippukohdista ja hölmömpi mittari saattaa siitä mennä kovinkin sekaisin. Pitäisi päästä mittaamaan lamppua varmasti oikein näyttävällä mittarilla / oskilloskoppilla varmuuden saamiseksi. Toinen vaihtoehto on toki hankkia jostain valoisuusmittari ja vertailla sillä eri lamppuja, mutta hankalaa voi olla sekin.

Näistä mittausten vääristä tuloksista oli jossain webbisivukin, mutta en nyt onnistunut sitä löytämään pienestä haeskelusta huolimatta..

[Volitans]

Loisteputkien kompensointiin käytettävät kondensaattorit ovat suurikokoisia ja kalliita, joten niitä ei kuluttajalaitteissa ole. ESL:ään ne eivät edes mahdu. Teollisuus joutuu maksamaan loistehosta huomattaviakin summia, jolloin loistehon kompensointi on heidän itresseissään - teollisuudessa kompensointi konkkia käytetään tästä syystä. Isommissa laitoksissa on erilliset kondensaattorit, joilla kompensointia hoidetaan dynaamisesti.

[mikiz]

Pistin valmistajalla kyselymailin jossa kysyin mistä moinen tehoero voi johtua. Vastaukseksi sain tälläista mambojamboa. Alkukappaleessa introtaan jotain toista loisteputkiperhettä, joka kai jotenkin liittyy myös kyseeessä olevaan kasvilamppuun:

"The lamps are basically equipped with EVG, electronic ballast, able to be regulated or dimmed, the lamps use less neon and do not need Layers (which is a technic used in T8 to avoid the neon powder to be less compact to receive the ignition of the power / voltage  coming from the ballasts)  this is way having less section, less neon, less powder, less electricity comsuption we have the same lighting power with less energy consumed.

Floramax,  is a lamp that has been modified twice, seems now to be more effective, by a little change in the tube construction an a small modification that the chinesse producer accepted to do, first is a variation into the neon and fluor pressure inside the lamp and the other small modification was done on the SMD board used as EVG, that by changing a transistor DPS, we are able to avoid a couple of couper nucleums decreasing this way the inner temperature of the electronic which means less energy circulating around the electronic boards so less energy required to make the lamp run properly."

Saako tuosta kukaan sähkärikään yhtään tolkkua? Vaikuttaisi vähän selittelyltä... Tosin jos tuntisi nuo kirjainyhdistelmät, niin ehkä se jotain auttaisi - tai sitten ei.

[Volitans]

EVG - Elektronisches Vorschaltgerät = Electric Ballast = elektroninen liitäntälaite, joka korvaa loisteputken kuristimen ja sytyttimen. Tämmöinen on kaikissa ESL:ssä...

SMD Surface Mount Device - tarkoittaa pintaliitostekniikkaa, jossa komponentit voidaan juottaa suoraan levylle ilman piirilevyn läpi meneviä reikiä. Tuskin on ESL:ää, jossa ei olisi SMD:tä käytetty.

DPS: discrete power synthesis?

Yrittävät tuossa vaan kovasti väittää, että lamppu vien niin mahdottoman vähän sähköä...

[snu]

Eli myyvät vähän sähköä vievää lamppua paljon sähköä vievänä. Tavallaan aika omituista kusetusta, mutta kusetusta kuitenkin.

[calm]

Floramax,  is a lamp that has been modified twice, seems now to be more effective, by a little change in the tube construction an a small modification that the chinesse producer accepted to do, first is a variation into the neon and fluor pressure inside the lamp and the other small modification was done on the SMD board used as EVG, that by changing a transistor DPS, we are able to avoid a couple of couper nucleums decreasing this way the inner temperature of the electronic which means less energy circulating around the electronic boards so less energy required to make the lamp run properly."

Saako tuosta kukaan sähkärikään yhtään tolkkua? Vaikuttaisi vähän selittelyltä... Tosin jos tuntisi nuo kirjainyhdistelmät, niin ehkä se jotain auttaisi - tai sitten ei.

Eipä siinä ihan hirveitä oikeasti kerrota. Lähinnä siitä voisi rivien välistä lukea, että heidän liitäntälaitteen tekniikka olisi saatu nelinkertaisesti tehokkaammaksi kuin kilpailijalla, niin saadaan puolella tehonkulutuksella sama valoteho kuin killpailijan lampulla. Sitten on vaan laitettu 125 W kylkeen, että kuluttajat osaisi vertailla, niinkuin ei voisi käyttää markkinoinnissa siihen hehkulampputehoon verrattua lukemaa niinkuin muillakin... Tulisi paljon isompi lukema vielä!

Näistä olisi mielenkiintoista saada oikeat mittaustulokset oskilloskoopilla mitattuna.

[Volitans]

Eipä siinä ihan hirveitä oikeasti kerrota. Lähinnä siitä voisi rivien välistä lukea, että heidän liitäntälaitteen tekniikka olisi saatu nelinkertaisesti tehokkaammaksi kuin kilpailijalla, niin saadaan puolella tehonkulutuksella sama valoteho kuin killpailijan lampulla. Sitten on vaan laitettu 125 W kylkeen, että kuluttajat osaisi vertailla, niinkuin ei voisi käyttää markkinoinnissa siihen hehkulampputehoon verrattua lukemaa niinkuin muillakin... Tulisi paljon isompi lukema vielä!

Taisi calm mennä markkinaosaston "ansaan" tässä rivien välistä lukemisessa Tuo lienee tarkoituskin. Tuossa kerrotaan, että ovat saaneet pariin otteeseen lamppua energiatehokkaammaksi:

Floramax, is a lamp that has been modified twice, seems now to be more effective, by a little change in the tube construction an a small modification that the chinesse producer accepted to do, first is a variation into ...

En usko, että mitään oleellisia eroja eri valmistajien ESL:ien välillä olisi. Tuo on tyypillistä markkinaosaston mitään sanomatonta fuulaa. Jos oikeasti olisi jotain merkittävää, niin lampusta löytyisi datalehti, jossa näkyisi mittaustulokset.

Mikään ESL ei oikeasti voi olla kertaluokkaa toista ESL:ää energiatehokkaampi.

Näistä olisi mielenkiintoista saada oikeat mittaustulokset oskilloskoopilla mitattuna.

Juuri näin. Tuossa muuten mainittiin, että:

The lamps are basically equipped with EVG, electronic ballast, able to be regulated or dimmed

Eli tuo himmennysominaisuus voi hyvinkin selittää pienemmän energiankulutuksen. Normaali hehkulampun himmenninhän vain leikkaa vaihtovirtaa nollakohdasta 0-100%. Näin keskimääräinen jännite vähenee. Jotta tuollainen säätö ESL:ssä toimisi, tulee liitäntäelektroniikan tietenkin päättää millä jännitteellä maksimivalaistus annetaan ulos. Eri maissa sähköverkko ei ole yhtä hyvässä kunnossa, kuin täällä meillä, joten tuo on saatettu säätää hyvinkin suurelle jännitteelle, jolloin myöskään lamppu ei anna meikäläisellä 230 VAC:lla täyttä valotehoa ulos.

Itselläni olevan säädettävät loisteputket valaisevat silmällä arvioiden lähes yhtä kirkkaina, vaikka tehon puolittaa! Silmämääräisesti lampun mahdollista puoliteholla käyntiä ei voi helposti havaita.

[calm]

Tulisi paljon isompi lukema vielä!

Taisi calm mennä markkinaosaston "ansaan" tässä rivien välistä lukemisessa Tuo lienee tarkoituskin. Tuossa kerrotaan, että ovat saaneet pariin otteeseen lamppua energiatehokkaammaksi:

Siellä se huutomerkki yritti epätoivoisesti sarkasmia viestiä, mutta eihän se intterrnetissä ikinä onnistu. En minäkään usko, että yksittäinen valmistaja olisi onnistunut kehittämään ihan huomaamatta huomattavasti muita parempaa tekniikkaa.

Itselläni olevan säädettävät loisteputket valaisevat silmällä arvioiden lähes yhtä kirkkaina, vaikka tehon puolittaa! Silmämääräisesti lampun mahdollista puoliteholla käyntiä ei voi helposti havaita.

Tämän taas selittää se, että silmä ei ole millään lailla lineaarinen havaintoväline. Paremman säätöalueen voisi himmentimeen varmastikin saada vaihtamalla potikan logaritmiseen. Kummallista, että moisessa yleensäkään tulisi oletuksena mukana lineaarinen.. Tosin onhan monissa nykyisissä webbivideoiden flash-näyttimissäkin äänenvoimakkuuden säätö lineaarisella algoritmilla, josta seuraa, että säätimessä on hyödyllistä aluetta ehkä 10%.

[Volitans]

Paremman säätöalueen voisi himmentimeen varmastikin saada vaihtamalla potikan logaritmiseen. Kummallista, että moisessa yleensäkään tulisi oletuksena mukana lineaarinen.. Tosin onhan monissa nykyisissä webbivideoiden flash-näyttimissäkin äänenvoimakkuuden säätö lineaarisella algoritmilla, josta seuraa, että säätimessä on hyödyllistä aluetta ehkä 10%.

Säädin on itse tehty. Logaritmiset potikat olikin, mutta en saanut niitä harmikseni mahtumaan kojerasiaa suosiolla, ne kun vaativat liian suuren kiinnitysreijän. Toimii hyvin nytkin, tosin säätöalue on "hieman" hätäinen alussa...

Tuohon ei valmiit ratkaisut käyneet. En saanut kohtuudella MMJ:tä säätimiltä lampuille, joten ketjutin niille virran erikseen pistorasiasta ja lastulevyyn jyrsimällä sain uran kattoon, jonne panelien alle sai käteväsi piiloon Cat 5-piuhan. Silti tarvitsi ottaa pari seinälevyä irti ja vetää uutta putkitusta. Säätimellä on 4 VA:n muuntaja ja regulointi 10 V:lle. Säätimille virta menee releiden kautta, jotka katkaisevat virran, kun säätöjännite menee alle 1 V:n. Aika iso homma oli, mutta nyt on uusi antenniverkko ja joka huoneeseen Cat 5e kaapelointi.

Teen mikrokontrollerilla seuraavan version. Siihen sitten vielä tietenkin kaukosäätö ja valaistusvoimakkuuden säätö, joka huomioi muualta tulevan valon. Samalla vastaava valaistus tulee pariin muuhunkin paikkaan. Mikrokontrollerilla tuohon saa helposti muitakin kivoja ominaisuuksia.

Itse asiassa tuo lineaarisuus tuossa oli erittäin opettavaista. Nyt tulee harvoin poltettua putkia yli puoliteholla - sähköä säästyy.

[mikiz]

No niin. Palautin kyseisen lampun ja hain peukusta merkkilampun. Samalla innostuin päivittämään 200 wattiseen. Selvästi kirkkaampihan tuo on ja eron huomaa jopa aamurääppäisillä silmillä. Samainen sähkökulutusmittari antaa keskitehoksi noin 150W ja olen tyytyväinen tuohon lukemaan. Loistehon suhdetta ei tiedä, mutta suhteessa edelliseen lamppuun tuo tehoarvo alkaa jo vaikuttaa vähemmän kusetukselta. Bolivian rainbowinkin lehdet alkoivat tummua aivan eri tahtiin =)

Tämä tapaus taas muistutti siitä, ettei välttämättä kannata sijoittaa siihen halvimpaan ja 'merkittömään'.

Ja kiitokset Volitansille lyhenteiden avaamisesta ja loistehon olemassaolon muistuttamisesta

[Volitans]

Kasvisi osaavat varmasti arvostaa päätöstäsi! Tuollainen lamppu on jo ihan tehokas kaamosmasennuksen poistaja ja "unihiekat" lähtevät aika nopeasti liikkeelle  - tosin silmiä voi aamutuimaan hetken särkeä, kun "aurinko" paistaa suoraan silmiin.

Sen verran tehokas lamppu, että taisi kaamosaikakin juuri loppua ihan Utsjoella asti!