Kasvihuoneen rakentelua

[HotVelo]

Tuossa on nyt uuden kasvihuoneen perustusten monttu. Yksi kyläkunnan mies kävi kauhakuormaajan mallisella koneella kuorimassa puolisen metriä pintamaata pois. Siihen tulee nyt sitten soraa, routaeristeet ja laattialaatan valu. Vasemmassa laidassa näkyvässä mutkassa oli vähän isompi kivi, sen poisto jätti sopivan montun, mihin voi tehdä pienen imeytyskaivon laatan keskeltä lattiakaivosta johdetuille vesille.



Aikataulu on tiukka. Kesäkuun 1. viikolla on kasvinhuoneen toimitus, toisella viikolla kasaus. Siihen mennessä pitää saada perustukset kuntoon, laattavalullekin on varattava aikaa kovettua riittävästi ennen pystytystä.

Kuva on otettu seitsemän aikoihin illalla, joten valoisimpaan vuodenaikaan auringonvaloa pitäisi riittää - jos sitä vaan on tarjolla.

[MrJones]

Näillä keleillä se laatta kuivuu kyllä todella nopeasti. Päivä pari niin kestää porailla ankureita yms.

[aaltomar]

Onkohan tämmöinen putkimalli hyvä chilinkasvatukseen, tukevalta ainakin vaikuttaa, mutta mites tuo tuuletus? Ainoa ikkuna(t) näyttää olevan päädyssä, eli tuleeko liian kuuma kesällä ja joutuu juoksemaan vähän väliä ovia aukomassa...

http://interbauen.fi/kasvihuone-ultra-line-12m-3x4m.html

Toinen kysmys liittyy perustuksiin, onko tuollainen betonilaatta välttämättömyys vai oisko mahdollista ns. kevytperustaa sellaisille ruuvattavien terästolppien varaan?
http://www.ortkivi.fi/img/ruuviperustusesite.pdf

Oma kasvatus on ihan lapsenkengissä, ikkunalaudalla tällä hetkellä yhdessä purnukassa Cayannea kasvamassa siemenistä kasvatettuna, pientä podia näyttää jo pukkaavan mutta männee vielä aika monta viikkoa ennen kuin saa jotain poimittavaa.

Myös pienimuotoisempi telttakasvatus mahdollista, mutta ei noihin telttoihin tilankäytön kannalta kovin montaa kasvia mahdu kasvamaan. Ehkä sitten talvella jotain pientä ympärivuotista kasvatusta kenties.

[HotVelo]

Toinen kysmys liittyy perustuksiin, onko tuollainen betonilaatta välttämättömyys vai oisko mahdollista ns. kevytperustaa sellaisille ruuvattavien terästolppien varaan?

Vastaan tähän puhtaasti oman tilanteeni pohjalta, mikään kasvihuoneasiantuntija en ole.

Lyhyt vastaus betonilaatan välttämättömyyteen: ei ole ollenkaan välttämätön. Valmistajan esittelemä ratkaisu sillekin kasvihuoneelle, mikä meillä nyt on pystytettynä, oli yksinkertainen perustus nurkka- ja keskipilareille, käyttäen joko valmistajan terässokkelia tai itse tehtyä.

Jos lueskelet päiväkirjoja, niin näet siellä hyvin erilaisia pohjaratkaisuja, eikä betonilaatta taida olla niissä suinkaan enemmistössä. Jos kasvihuoneen perustaa betonilaatalle, pitää olla aika varma siitä, että on tulevaisuudessakin asiasta kiinnostunut. Jos parin vuoden päästä hommaan kyllästyy, ei betonilaatta kevyin konstein pihasta katoa.



Eli omasssa tapauksessani valintaperusteena oli varmuus - no, niin no, mistä sitä nyt voi elämässä ihan varma hamaan loppuun saakka olla -  siitä, että puutarhanhoito pysyy harrasteena tulevinakin vuosina ja toivottavasti vuosikymmeninä. Niinpä kuvassa oleva perustustapa oli satsaus pitkälle tulevaisuuteen, mitään pikavoittoa siitä ei heti pystytyksen jälkeen ollut kuvitelmissakaan saada - legendaaristen satomäärien muodossa siis. Eikä valinta syntynyt hetken mielijohteesta, sitä edelsi jo muutaman vuoden pohdiskelu asiasta. Ja niin, vielä yksi lisäys, isomman kasvihuoneen pystyttäminen ei ollut pelkästään chilin kasvattamisen vuoksi, ne menevät muiden kasvihuoneessa kasvatettavien 'siivellä'.

[tonttu]

Kaivaa perustuksia varten ruokamullat pois... 25cm matkalta meillä. Sitten sorakuopalta soraa semmonen 15cm kerros. Tämä sitten juntataan veden kera lyhtypylvään pätkällä mihin on ruuvattu tukeva kahva. Sitten rinki painekyllästettyä kakkosnelosta ja päälle lankku taikka pari pystyyn. Ei ole elänyt pätkääkään ja 5 vuotta tuossa könöttänyt. Soraa samalla kasvarin lattiaksi. Hieman halvempaa, kuin ultra deluxe betonilaatat ja samana päivänä pääsee pystyttämään kasvarin. Työvälineitä tarttee saha, lapio ja akkuporakone taikka nauloja.

[HotVelo]

Nii, eiköön se lie silleetten, jotta tarvis, käätettävissä oleva aeka ja paekka ratkasee mikä on parree...

Mutta vieläköhän tämmöinen ratkaisu sallittaisiin tehdä.

Ensinnä siirrellään kasvi-/peltomaalta multa riittävältä alalta syrjään. Joko lapiopelissä tai traktorin kauhalla työntäen, mitenkä päin vaan.

Sitten tuodaan lähimmältä karjatilalta vuoden verran kompostoitua lantaa monttuun tasainen kerros l. noin traktorin peräkärryllisen verran.

Seuraavaksi lapioidaan ensimmäisessä vaiheessa syrjään siirretty multa lantapatterin päälle takaisin.

Puusta pykätään pohjajuoksut ja runko suoraan maavaraisesti korottuneelle kasvihuoneen pohjalle. Tai jos haluaa hienostella, niin voihan sitä maan ja pohjajuoksujen väliin pistää stryroksia tai muuta vastaavaa.

Rungon päälle pingotetaan sitten riittävän ajan kestävä kasvihuonemuovi. Riittävä aika on osapuilleen se, minkä lantapatteri pystyy ravinteita luovuttamaan, kolmisen kasvukautta mennee ehkä hyvinkin. Sinä aikana alkaa rungosta maata lähinnä oleva osa jo pehmenemään, ja neljäntenä kesänä voikin sitten valmistella seuraavaa sijoituspaikkaa esimerkiksi tuon edellisen viereen.

Jos on hyvissä ajoin liikkeellä kasvihuonehomman kanssa, niin lannanlevitysvaiheen tekee jo edellisenä syksynä, ennenkö seuraavana keväänä kasvihuoneeseen vasta tomaatteja ja kurkkuja istuttelee. Lanta ehtii palaa vielä vähän lisää mullan alla, ettei se polta niin helposti kasvien juuria.

Edellä kuvatun kaltaisissa kasvihuoneprojekteissa olin 1970-luvun puolivälin tienoilta alkaen mukana muutamankin kerran - samalla kiinteistöalalla mihin tänä kesänä pystytin tuon vähän toisella tapaa perustetun viherkammarin. Käytän ilmaisua 'mukana', koska 14-15 ikäisenä kloppina en projektipäällikkönä ollut, mutta multaa ja p*skaa kyllä kelpasin lapioimaan ja vasarakin jo kädessä pysyi.

Monella tapaa näitä voi tehdä vieläkin, ja kullekin se oikea tapa on se, mikä omaan tilanteeseen parhaiten sopii.

[tonttu]

Kuulostaa äärimmäisen tehokkaalta ja luonnonmukaiselta tavalta perustaa kasvari! Tosiaan kasvarin rakenne on sen verran kevyt, että perustukseksi riittää vaikka sitten kasa sitä itseään. Luntahan ei saa kasvarin päälle kerryttää oli perustus mikä tahansa. Tästä ihan omakohtaista kokemusta. Mutta kyllähän tuo betoniperustus luo käyttömukavuutta ihan omalle tasolleen ja kasvukausi varmasti pidempi, kuin avopohjalla.

Offaria:

Meillä tontin nurkalla on murheenryyninä ollut vanha avokompostin jämä, jonka vieressä meidän uudempi kompostori ja lopuksi koko pino kasvoi täyteen nokkosta, niin ettei sitä paljon tullut möyhättyä. Tontin rumin nurkkaus.
Tänä kesä käänsin sitten koko läjästä 30cm kohopenkin. Reunustin allasmuovilla ja reunoille keräsin siirtonurmea/sammalta toisen projektin tieltä. Siellä nyt kasvaa avomaankurkkua kesä ja taval kurpitsaa. Jää muuten vesiviljelyt toiseksi sille tahdille mitä tässä varjoisassa kompostinurkkauksessa tapahtuu. Eilen esimerkiksi sieltä kaivoin 2,5kg kesäkurpitsan, joka oli selvästi vasta kasvun alussa, kun puolet kurpitsasta oli vielä ohkasta riukua.

Jos oisin löytänyt kämpän pellon reunasta, niinkuin alunperin suunnittelin, ni saattas meillekkin tulla muovinen kakkaputki kasvariksi Huoltovapaus omaa luokkaansa.

[Michilin]

Jos rakentajan vikaa löytyy ja pienempään tyytyy niin varmasti toimis. Kai siihen rakentamiseenki oppis aikanaan nopeammaksikkin...

[boozeman]

Hep,

Oletan että tämä threadi on oikea paikka heitellä ajatuksia itse värkätyistä kasvihuoneista. Talviloma alkoi joten piti keksiä jotain puuhaa.


Runko alkaa olemaan hahmollaan.

Huomenna sitten loput kattovasaat kiinni. Sisällä odottaa valmiiksi leikatut ikkunalasit. Jokusen metrin saa lasilistaakin vielä ostaa... Katto tulee valkokatteesta ja sisältää harjalla olevan riittävän ison automaattiavaajalla varustetun tuuletusluukun. Maalatakin tuo pitäisi ennen kuin heittää lasit kiinni. Ehkä sitten kun "oikea" kevät alkaa. Eilen osia sahatessani bongasin ensimmäisen lentävän kärpäsenkin...

Edit:

Tein tuolle vielä peräseinän. Peräseinään tulee kaksinkertainen kasvihuonemuovi ja koko toosa tulee noin 5cm irti seinästä. Osat on siirretty pressun alle odottamaan, että maa sulaa kunnolla.

[Miquel]

Asiallisen näköinen! En tiedä oliko asiaa jo ajateltu, mutta jos itselle tekisin niin koolaisin tuon 5cm irti talon seinästä ja lasi/muovi myös seinänvastaiseen kasvarin seinään, siten ettei kasvihuoneen kosteus pääse mädättämään talon verhousta, kun välissä on vapaa tuuletusrako. 

[boozeman]

Asiallisen näköinen! En tiedä oliko asiaa jo ajateltu, mutta jos itselle tekisin niin koolaisin tuon 5cm irti talon seinästä ja lasi/muovi myös seinänvastaiseen kasvarin seinään, siten ettei kasvihuoneen kosteus pääse mädättämään talon verhousta, kun välissä on vapaa tuuletusrako. 

Tuo kävi mielessä itsellekin. Nuo seinälaudat on umpikuivaa ja kovaa 60-luvun alussa suurinpiirtein vernissassa uittamalla kyllästettyä UYL-tyyppistä ulkoverhouslautaa. Ajattelin jättää runkotolppien ja seinän väliset raot vapaaksi ja korkeintaan sisäpuolelle laittaa hyönteisverkkoa. Aika näyttää miten käy

[Miquel]

Mutta voihan se olla, että vaikka puu itsessään kestääkin lahoamatta niin home ja tummuus iskee silti ihan vaan maalin kimppuun. Painin autotallissani jatkuvasti pilkkutautia vastaan, kun näyttää iskevän jopa kaapinovien ehjiin maalipintoihin. Sellaista joka lähtee rätillä pyyhkäisemällä pois... Ärsyttävää ja epäsiistin näköistä 

[NPhoBiaz]

Itse varmaan pingottaisin pakkausmuovia tolppien väliin pitämään kosteuden loitolla seinästä ja jättäen pienen hengitystilan seinälle.

[boozeman]

Ihan hyviä pointteja. Tässä kohtaa ja vielä myöhemminkään ei ole vaikea lisätä seinää vasten olevien runkotolppien väliin vaakajuoksuja, jonka sisäpuolelle kasvihuonemuovin nitoo kiinni. Talon seinän ja rungon väliin jää vaakajuoksujen kohdalla silloin noin 5-10mm rako ja muuten noin 50mm.

[NPhoBiaz]

Ihan hyviä pointteja. Tässä kohtaa ja vielä myöhemminkään ei ole vaikea lisätä seinää vasten olevien runkotolppien väliin vaakajuoksuja, jonka sisäpuolelle kasvihuonemuovin nitoo kiinni. Talon seinän ja rungon väliin jää vaakajuoksujen kohdalla silloin noin 5-10mm rako ja muuten noin 50mm.

5-10mm kuulostaa omaan korvaan aika pieneltä raolta. Jos ymmärsin oikein miten meinaat toteuttaa, niin toi 50mm ei auta mitään jossei missään ole samanmoista rakoa ulosvirtaukselle. Jää kosteus vaan pyörimään ilmataskuun. Jos laitat seinään kiinni pari rimaa pystyyn (kuten kasvarin ulkoseinässä on) ja jätät päädyistä auki, niin vaihtuu ilma seinän välissä kivasti. Ja sillon ois koko hengitystilassa se 50mm. Voi tosin olla että ymmärsin aikeesi väärinkin...

[wille]

Ja kasvarin yläpuolelle jotain suojaa seinälle estämään sadeveden suurimmat roiskeet.

[NPhoBiaz]

Ja kasvarin yläpuolelle jotain suojaa seinälle estämään sadeveden suurimmat roiskeet.

Eikai toi pakollista ole jos ilma vaan kiertää niin että kuivuu myös? Samalla laillahan seinään sataa ilman kasvaria.

[PP]

Onko Interbauen edelleen hinnan ja laadun suhteen paras paikka hankki kennolevyä?

Oman muovikasvarin saumojen vedenpitämättömyys ja muovin mekaaninen herkkyys on saanut minut harkitsemaan vakavasti kasvarin levytystä. Mitä luulette, olisiko 6 mm levy tarpeeksi jäykkää 700 mm jaolla katossa vai kannattaako ottaa 8 millistä? Kasvari on esitelty täällä.

Miten kennon päät suojataan vedeltä? Pitääkö siihen silikoonata lista vai onko olemassa valmiimpia ratkaisuja?

[samsuni]

Ostin tuommosen pienen parvekekasvihuoneen. Sen kennolevyissä on molemmin puolin eriväriset suojakalvot. Toisella puolella valkoisessa muovissa lukee (ulkomaan) kielellä, että "exposer this side to sunlight". Suomenkielinen ohje kertoo kuitenkin, että kirkkaan suojamuovin puoli on UV -suojattu. Tässä on siis ristiriiita. Itse veikkaan, että suomennetussa ohjeessa on virhe ja kennolevyn teksti kertoo oikean aurinkoon päin asennettavan puolen. Lähinnä kyselisin onko kukaan sattunut asentamaan samanlaista kennolevyä? Vähän tyhmä kysymys, mutta kun nuo levyt ja ohjeetkin tulee varmaan jostain kiinasta niin ota niistäkin selvää..

[M;kko]

Miten kennon päät suojataan vedeltä? Pitääkö siihen silikoonata lista vai onko olemassa valmiimpia ratkaisuja?

Asennusohjeissa muistaakseni kehotetaan teippaamaan läpäisemättömällä teipillä (silikoni varmaan ajaa saman asian) yläreuna ja kosteutta läpäisevällä alareuna. Yläreunassa silikoni + lista kestää teippiä enemmän kulutusta, joten se lienee fiksu konsti.

Ja paksumpi levy on parempi. Vaikka 6 mm ehkä kestäisikin, niin 8 millinen tarjoaa tukevamman fiiliksen vaikkei siinäkään ole yhtään liikaa jämäkkyyttä. Itsellä edessä jossain vaiheessa seinien päivitys 4 -> 16 mm.