Kasvihuoneen rakentelua

[Jump]

Kasvarin suunnittelu tuli aloitettua jo ajat sitten ja suunnitelmat ovat sen jälkeen muuttuneet muutaman kerran. Ensin ajatus oli tehdä kasvari kokonaan kennolevystä, mutta suunnitelmiin tuli muutos kun satuin saamaan parvekkeenovien lämpölasielementtejä. Nyt on kuitenkin tullut taas mieleen että olisiko tuo kennolevy kuitenkin parempi koko kasvihuoneen materiaaliksi? Sitä pitää kuitenkin hyvin todennäköisesti tilata ainakin kattoon ja samoilla kuluilla sitä tulisi varmasti myös hieman enemmän.

Tämänhetkinen suunnitelma on tehdä kasvihuoneen runko ruostumattomasta 40*60*1,5 RHS profiilista. Suunnittelun tavoitteena on että runko saataisiin kasaan pulttiliitoksilla ja se olisi näin mahdollista siirtää joskus myöhemmin. Rakenne on suunniteltu siten että lämpölasielementit menevät aina runkotolppien väliin ja tuettaisiin siihen sitten sopivalla listoituksella. Jos kennolevyt tulevat joskus ajankohtaiseksi,voi ne voi laittaa rungon ulkopuolelle ruuveilla ja näin runko ei mene kokonaan suuksi.

Nyt tullaan kuitenkin valintojen eteen, eli lämpölasielementtejä on muistaakseni vain kuusi tai kahdeksan kpl. Niiden koko on noin 660*1200mm. Jos elementtejä on sen kahdeksan kpl tarkoittaa se että yhdelle sivulle riittää neljä. Seinästä tulee näin noin 2800mm leveä ja kasvari jää näin aika pieneksi. Onko siis järkevintä unohtaa koko lämpölasit ja suunnitella koko kasvihuone kennolevystä? Vai olisiko järkevää hyödyntää lämpölasielementtejä ja jatkaa siitä kennolevyllä mihin elementit loppuvat?

Sitten on vielä runkoon liittyvä rakenneongelma, eli minkälainen seinän ja katon liitoksesta kannattaa tehdä? Tavoitteena on tietenkin mahdollisimman tiivis huone ilman ylimääräisiä rakoja.         

[Miquel]

Ehdotan että myyt lämpölasit tai hyödynnät terassin rakentamiseen ja vaihdat kennolevyn tuohon kasvarihommaan?

[Jump]

Projekti on edennyt ja runko on nyt suunniteltu kennolevyjen mitoilla. Lämpölasielementit on siis toistaiseksi hylätty. Kuten kuvasta näkyy puuttuu mallista vielä osia, mutta toivottavasti saan tuon valmiiksi pääsiäisen aikaan. Eniten mietityttää kattoluukut ja niiden rakenne, mutta ehkä niitä pitää pohtia sitten kun malli on muuten valmis.

Kasvihuoneen mitat tällä erää:
- pituus 5,3m
- leveys 3.1m
- harjakorkeus 2,6m 

[boozeman]

Hep,

Itse täräytin tänään oman kasvihuoneeni rungon pystyyn huolimatta järkyttävästä tuulesta. Peräseinään tuli kaksinkertainen kasvihuonemuovi. Seinän ja chilimökin väliin jää noin 4cm ilmarako. Enää pitäisi keksiä joku järkevä tapa leikata hajottamatta PVC-valokatetta (peltisakset?), rakentaa kattoruoteet, tuhota kymmeniä metrejä ikkunalistaa ainakin jiirien kanssa hajoillessa...

Kasvihuoneen valvontajärjestelmän, Greenhouse'O Matic V1.0:n piirilevytkin on jo matkalla Kiinasta, Arduinon koodi on testattu ja toimivaksi todettu.  Onhan siinä vielä nakertamista, mutta jos toukokuun alusta saisin asukkaat sisään niin hyvä.

[Miquel]

Enää pitäisi keksiä joku järkevä tapa leikata hajottamatta PVC-valokatetta (peltisakset?)

Peltisakset voi ainakin aiheuttaa muovin halkeilua, jos se on vähänkin siihen taipuvaista tyyppiä. Jollei toimi niin vaihtoehdoiksi jäänee tiheähampainen pöytäsirkkeli taikka rälläkkä.
Toivonmukaan olisi uutuudeltaan senverran pehmoista että tottelisi työkaluja ihan suosiolla.

[Whili]

Enää pitäisi keksiä joku järkevä tapa leikata hajottamatta PVC-valokatetta (peltisakset?)

Peltisakset voi ainakin aiheuttaa muovin halkeilua, jos se on vähänkin siihen taipuvaista tyyppiä. Jollei toimi niin vaihtoehdoiksi jäänee tiheähampainen pöytäsirkkeli taikka rälläkkä.
Toivonmukaan olisi uutuudeltaan senverran pehmoista että tottelisi työkaluja ihan suosiolla.

Rälläkkää neuvotaan käyttämään. Ja muovia on helpompi työstää kun se on lämmin.

[ChIlIDoG]

Itse suunnittelen tällaisen rakentamista



mitat 3m x 4m korkeutta laidoissa 2m.  Aluksi materiaaliksi varmaan normi kirkas rakennus muovi ja mahdollisesti ensi kesänä kennolevyt.  Rakennusmuovi kestää varmaan sen yhden kesän.

[boozeman]

Nyt olis tosiaan runko kasassa. Kokoa hökötykselle tuli noin 2100 x 1050 ja matalimmalta kohdaltaan korkeutta 1700mm

Ehkä pitää ostaa dremeliin isoin katkaisulaikka ja sillä koittaa varovasti pörrätä oikean kokoisia paloja jonkun ruikkiessa jäähdytysvettä. Paikallisessa Kodin Terrassa oli halvin PVC-levy 21.90€/kpl (1050x3000mm) Siellä olisi ollut leikkauskin, mutta kahden levyn katkaisu 1200mm mittaan (neljä sahausta) olisi maksanut 30€. Siinä kohtaa sanoin että hei hei. Pitää keksiä joku kaveri, jonka pakussa levyt saisi kokonaisena kohteeseen. Mazda 6:een ei ihan mahtunut vaikka farkku onkin. Tai olisi mahtunut, mutta ajaminen olisi ollut aika kyseenalainen tapahtuma

[gurgo]

Pystyykös tota levyä leikkaamaan käsisirkkelillä?  Dremelillä voi olla vähän leikkimistä se leikkaaminen. Jos ei  sirkkelillä onnistu, niin sitten kannattaa varmaankin  leikata rälläkällä, mutta millasethan käryt siitäkin tulee?

Edit. Ei visssiin hyvä idea toi sirkkeli.

[bobster]

Eiköhän se laikasta ole kiinni, ennemmikin kuin koneesta. Timanttilaikkaa mää käyttäsin.

[PP]

Valokatetta voi leikata hyvin normaalillakin rälläkän laikalla. Ei se muistaakseni edes kärynnyt vaan sulatti muovia vähän.

[Jump]

Kuinka monta kattoluukkua kasvihuoneeseen kannattaa laitaa? Ja paljonko avattavien luukkujen pinta-ala pitää olla suhteessa kasvihuoneen pinta-alaan? Nykyisessä kiinanpoiken huoneessa taitaa olla neljä luukkua, mutta automaattiavaajia ei ole kaikissa ollut. Joskus muistan puutarhalla käydessä katsoneeni että heillä avautui "luukku" koko kasvihuoneen pituudelta. Tämä taitaa kuitenkin olla vähän liikaa?

[PP]

Kuinka monta kattoluukkua kasvihuoneeseen kannattaa laitaa? Ja paljonko avattavien luukkujen pinta-ala pitää olla suhteessa kasvihuoneen pinta-alaan? Nykyisessä kiinanpoiken huoneessa taitaa olla neljä luukkua, mutta automaattiavaajia ei ole kaikissa ollut. Joskus muistan puutarhalla käydessä katsoneeni että heillä avautui "luukku" koko kasvihuoneen pituudelta. Tämä taitaa kuitenkin olla vähän liikaa?

Mikään ei ole liikaa keskikesällä eikä automatiikalla varustettuna. Luukkujen pinta-alasta en osaa sanoa, mutta niitä kannattaa olla aina vähintään kaksi, jotta ilma liikkuu kunnolla. Yli kymmenen neliön kasvariin laittaisin yhden luukun per noin viisi neliötä.

[Miquel]

Kiinan poikien kopeissa, kuten kasvihuoneissa yleisestikin, luukut on usein sijoitettu vastakkaisille puolille harjaa. En ole insinööri, mutta jo maalaisjärjellä ajateltuna tämä aiheuttaa hyvän läpivedon joka tuulettaa huonetta tehokkaasti, vaikka luukut olisivatkin suhteellisen pieniä. 
Tätä kannattaa kaiketi suunitella myös itse rakennellessa.

[Huru-ukko]

Kiinan poikien kopeissa, kuten kasvihuoneissa yleisestikin, luukut on usein sijoitettu vastakkaisille puolille harjaa. En ole insinööri, mutta jo maalaisjärjellä ajateltuna tämä aiheuttaa hyvän läpivedon joka tuulettaa huonetta tehokkaasti, vaikka luukut olisivatkin suhteellisen pieniä. 
Tätä kannattaa kaiketi suunitella myös itse rakennellessa.

Minun maalaisjärjrllä ajateltuna luukkujen sijoitus toisiaan vasten harjalle aiheutta vain luukkujen läpivirtauksen, josta ei kovin iso prosentti päädy lainkaan kasvihuoneeseen.
Toki sekin on parempi kuin tiivis koppa.

Luukkujen sijoittelu taas lappeen alaosaan vie ilman läpi kasvihuoneen. Tästä on havainto ihan omasta kasvarista. Pienelläkin tuulella ilmavirran tuntee, ja kasveissakin sen huomaa oksien liikkeenä, tosin samasta effektistä ei voi puhua kuin ulkona on.
24m² kasvari, neljällä luukulla varustettuna.

Tuo tapa tehdä luukut suoraan harjalle, on valmistajien ratkaisu siihen että ne saadaan vesitiiveiksi yläosastaan paremmin kuin lappeelle sijoitetut. Tämä on sitten aiheuttanut sen kuvitelman, että niin ne on laitettava.

Oma kasvari on tehty kahdesta kerrokseta EVA-kalvoa, joten sen luukkujen teko vesitiiviksi oli helppoa.
Ensimmäinen kerros kalvoa ulkopuolelle, sen päälle 22x40 rima, ja sen päälle kalvo taas ja jälleen samaa rimaa ja ruuveilla kiinni. Ruuvit pitää päällimäisen riman puristuneena kalvoa vasten paremmin kuin naulat oman käsitykseni mukaan.
Toki sen kasvarin saa tehtyä helpomminkin. Olen nähnyt niitäkin virityksiä joissa kalvot on laitettu kahtapuolta runkoa, joka lahoaa aika nopeasti. Siihen vielä muovit kiinni hakasilla  .

[Jump]

Olen miettinyt luukkujen laittoa lähinnä harjalle ja päätyseiniin.  Ilman kerron tehostamiseksi harjalle tulevat luukut eivät tietenkään tuli molemmille lappeille samaan kohtaan ja tämä huomioin jo nykyistä kasvaria kasatessa. Tuo tiivistämisen helppous on varmasti yksi asia miksi luukut on harjalla, mutta toinen on toki se että lämminilma nousee aina harjalle. Pitänee varmaan suunnitella luukkuja vähän enemmän ja katsotaan sitten kun huone on valmis ja käytössä, kuinka moneen hankitaan automaattiavaaja.

Kuva suunnittelun nykyisestä tilanteesta:



Olen miettinyt noiden kennolevyjen mittoja ja tulin siihen tulokseen että levyä on vähän tarha laittaa ihan seinän alaosaan asti. Kun levyt eivät mene ihan alas asti ei seinä ole niin altis esim. ruohonleikkurista lentäville kiville. Laitan levyn alapuolelle joka seinälle pellityksen noin 300mm korkeuteen alajuoksusta.   

Sitten ratkaistavana olisi vielä nuo päätyseiniin harjalle jäävät pienet aukot. Kennolevyjen (pituus: 2000mm) ja kasvihuoneen mitat ovat sellaiset että päädyissä levyt eivät millään peitä koko seinää koko korkeudelta. Tästä seuraa se että päätykolmioihin pitää leikellä erinäisiä palasia... Onko tässä järkeä? Helpompihan olisi leikellä noihin palaset pellistä.   

[Miquel]

Loogisen oloinen selitys tuokin. Kuvittelin mielessäni että vaikka luukut ovat harjalla lähekkäin, aiheuttaisi niistä kasvihuoneen läpi kulkeva virtaus tällaisen ejektori tyyppisen ilmiön, jolloin kasvarin lämmin ilma ikään kuin enemmän imeytyy mukaan, kuin lämpötila-eroon perustuen vaan nousisi pihalle. 

[M]

Sitten ratkaistavana olisi vielä nuo päätyseiniin harjalle jäävät pienet aukot. Kennolevyjen (pituus: 2000mm) ja kasvihuoneen mitat ovat sellaiset että päädyissä levyt eivät millään peitä koko seinää koko korkeudelta. Tästä seuraa se että päätykolmioihin pitää leikellä erinäisiä palasia... Onko tässä järkeä? Helpompihan olisi leikellä noihin palaset pellistä.

Minusta ihan hyvä idea laittaa alas jotakin muuta kuin kennolevyä. Joko peltiä tai sitten jotakin levyä.
Yläosaan itse leikkelisin kennolevystä sopivat palat. Ei pitäisi olla mitenkään ylivoimainen homma ja mielestäni paljon fiksumman näköinen kuin joku pelti, ja onhan niissä pelleissäkin vähän askartelemista.

[Huru-ukko]

Loogisen oloinen selitys tuokin. Kuvittelin mielessäni että vaikka luukut ovat harjalla lähekkäin, aiheuttaisi niistä kasvihuoneen läpi kulkeva virtaus tällaisen ejektori tyyppisen ilmiön, jolloin kasvarin lämmin ilma ikään kuin enemmän imeytyy mukaan, kuin lämpötila-eroon perustuen vaan nousisi pihalle. 

Toki siellä ilma vaihtuu luukkujen ollessa harjallakin. Ejektori-ilmiö toimivuus on sitten kiinni siitä, kuinka harvaksi kasvihuone on muuten tehty.
Tuon oman ratkaisuni toin esille siksikin, että periaatteesa kaikelle on olemassa vaihtoehtoja, osa jopa parempia kuin esikuvina olevat perinteiset.
Ilman tuulta on sama missä kohtaa ne luukut on. Ja tuulella ilma menee tietysti helpommin läpi kahdesta vierekkäin olevasta reiästä. Kun luukut on lappeella, niin sisään menevä ilma sekoittuu 100% kasvarin sisällä olevaan ilmaan, ja poistuu toiselta puolen kasvaria lappeelta.

Eräs teoreettinen näkökohta vielä.....Verrataan kasvarin kattoa lentokoneen siiven yläpintaan  ..........
Siihenhän syntyy imu joka nostaa koneen ilmaan, puhutaan nostovoimasta.
Kiertokoulusta hitsariksi heittäytyneenä en ole opiskellut niin paljoa että tietäisin, mutta joku varmaan täälläkin osaa kertoa, miten tämä Coanda-ilmiö vaikuttaa eri kohdissa siiven yläpintaa; tai myös kasvarin kattoa  .......

[Jump]

Minusta ihan hyvä idea laittaa alas jotakin muuta kuin kennolevyä. Joko peltiä tai sitten jotakin levyä.
Yläosaan itse leikkelisin kennolevystä sopivat palat. Ei pitäisi olla mitenkään ylivoimainen homma ja mielestäni paljon fiksumman näköinen kuin joku pelti, ja onhan niissä pelleissäkin vähän askartelemista.

Nykyisessä kiinanpojan huoneessa kennolevyt on irti maasta vain sen mitä lankkusokkeli huonetta nostaa. Olen huomannut että kun sadevesikorut ovat mitä sattuu, niin vesi tippuu räystäiltä alas ja roiskuu sitten maasta seinille.  Sen jälkeen kennolevyt ovat enemmän tai vähemmän ravassa.  Valon määrän tuo pellin laittaminen seinien alareunaan tuskin vaikuttaa, joten en ole keksinyt perusteluita miksi seinän pitäisi olla kennolevyä alas asti.

Päädyin siihen että laitan päätykolmioihin jääviin kolmioihin kennolevyä, mutta oven yläpuolelle ja takaseinään keskelle ylös tulee pelti. Peltien leikkelyssä ei ole ihmeempää, koska työpaikalta löytyy tarkoitukseen soveltuvat laitteet. Ainoa työ on tässä suunnittelussa, koska tavoitteena on saada aikaa fiksun näköinen kasvari