Herpiilin uudet kujeet 2012 + 2013

[Herpiili]

Aji Angelo (Capsicum baccatum)


Aji Chinchi Amarillo (Capsicum baccatum)


Cajamarca (Capsicum chinense)


Cili Goronong Yellow (Capsicum chinense)


Criolla Sella (Capsicum baccatum)


Lemon Drop x PI 441551 F4 (Capsicum baccatum x baccatum)


Orange Rocoto (Capsicum pubescens)


Rainforest (Capsicum baccatum)


Trinidad Scorpion x Naga Morich F3 (Capsicum chinense x chinense)

[bluesman]

 Onpahan ilo silmälle noin hienot ja siistit taimet. Kun vertaa omiin toisiinsakietoutuneiden kasvien kasvariinsiirron jälkeistä olemusta niin on sama ero kuin hostellilla ja viiden tähden hotellilla. Ilmeisen ötökkävapaa alkukausi? Upeaa harrastustoimintaa ja esimerkillisen onnistunut kylvöjen aloitusajankohta.

[Herpiili]

Onpahan ilo silmälle noin hienot ja siistit taimet. Kun vertaa omiin toisiinsakietoutuneiden kasvien kasvariinsiirron jälkeistä olemusta niin on sama ero kuin hostellilla ja viiden tähden hotellilla. Ilmeisen ötökkävapaa alkukausi? Upeaa harrastustoimintaa ja esimerkillisen onnistunut kylvöjen aloitusajankohta.

Tattista vaan. Hieman pieniä osa taimista on vielä, kun olen hieman alle kahden litran purkeissa hoitanut niitä näinkin pitkälle ja vasta nyt pääsin valtaosan siirtämään suurempiin ruukkuihin. Onhan tässä onneksi kautta jonkin verran vielä jäljellä ja toivottavasti säätkin hieman lämpenevät niin saa osan taimista lasittamattoman parvekkeen armoille.

Ötökät ovat tänä vuonna loistaneet poissaolollaan, ellei harsosääskiä lasketa. Niitä on ollut ärsyttävän paljon, mutta muutamia kertoja kun on huoneilman raidannut niin ovat pysyneet hyvin nyt kontrollissa. Suhteellisen tyytyväinen olen tämän kauden esikasvatteluiden onnistumiseen, vaikka vähän harjoittelun puolelle tämä kausi meneekin kasvualustan vaihtumisen vuoksi ja kasvu ei varmastikaan ole täysin optimaalista lannoituksen suhteen, typpivoittoisempi lannoitus voisi olla hyvä idea. Taimihydroissa hoidan muutaman ensimmäisen viikon kasvattelut jatkossakin ja pubet menevät varmastikin alkukauden ajaksi NFT:n hoiviin.

Kaikille nyt isompaan ruukkuun siirtyneille taimille annoin suosiosta mykorritsaa juuristolle, kun sillä on omien havaintojeni mukaan selvä vaikutus kasvien juurtumiseen, mykorritsan toimivuutta on tullut testattua toisaallakin hieman suuremmalle taimimäärälle ja ero on melkoinen. Uudemmille ruukutuksille meni suoraan kasvualustaan sekoitettuna myöskin aiemmin mainitsemani pitkävaikutteiset lannoiterakeet, joten niiden toimivuus chileille varmistunee kesän aikana vaikkakin jenkkifoorumeilla näyttää olevan kehuja toimivuudesta myöskin kookoskuidun kohdalla.

Sadan chilin taimettaminen kerrostaloasunnossa on haasteellista, muttei mahdotonta ja onneksi noin puolet taimista saivat uuden kodin ennätysvauhdilla aiempiin kausiin verrattuna

[SK]

Hienon näköisiä taimia tosiaankin. Mycoa juurille ja olet tainnut lehdillekin jotain suihkuttaa, kun näkyi sellaisia laikkuja?
Sinun innoittamana kokeilen myös pieni muotoisesti kookoskuitua ja kananpeetä ois tarkoitus joukkoon hieman sotkea, sekä mycon saivat jo koulimis vaiheessa.

[Herpiili]

Hienon näköisiä taimia tosiaankin. Mycoa juurille ja olet tainnut lehdillekin jotain suihkuttaa, kun näkyi sellaisia laikkuja?
Sinun innoittamana kokeilen myös pieni muotoisesti kookoskuitua ja kananpeetä ois tarkoitus joukkoon hieman sotkea, sekä mycon saivat jo koulimis vaiheessa.

Lehdillä näkyy muutamassa taimessa laikkuja Jusolta saadun Lithovitin jäljiltä. Mitään haittapuolia ei tuo Lithovit ole ainakaan aiheuttanut ja muutama kasvussaan jumittanut taimi sai mielestäni tuon myötä hieman lisää kasvuintoa. Muutaman käsittelyn ajattelin kyseistä lehtilannoitetta vielä kesän mittaan antaa, kun haittapuolia ei ole ilmaantunut ja melkoisen riittoisaa tavaraakin tuntuu olevan. Capsicum annuumeilla suoritetussa vertailevassa tutkimuksessa tuolla on todettu selkeitä erojakin kontrollikasveihin. Pari lainausta ja google translate:

Lithovit increased photosynthetic capacity
plants by up to 22% and these effects are maximized by micronutrient
Trace elements in the formula. The result is increases in yield,
accompanied by a lower water requirement, because the plants, to improve their
photosynthetic rate, save energy, keeping their stomata closed for more
time avoiding dehydration. Micronutrients and trace elements
product additionally physiologically relevant increasing capacity
resistance, growth, the vitality of its culture and therefore the quality of the harvest.

In seasonal crops, there are three specific stages of implementation: the beginning of the foliation, flowering and early filling of fruit, grain or when the flower is opening. In cultures with permanent crops, applications are made 15 to 45 days. Especially in times of low light.

The mean values ​​of plant height at 90 days after transplantation, showed significant two ranges, the first range it averages reach bioestimulantes with equal statistical value which are only available as high Lithovit (1,000 g / ha) with 65.65 cm. The second range with the lowest average height recorded the control treatment value of 57.81 cm.

After the test of Tukey at 5%, is determined by two ranges of significance, we reach the first rank of bioestimulantes two treatments where Kuantum statistically equal (1.000 ml / ha) and Lithovit (1,000 g / ha) gave 37 and 40 fruits / plant respectively. The second range bioestimulantes reach him six treatments over the control without statistically differentiate where they get it the lowest average Vitazyme (1,000 ml / ha) and (ZumSil - 150 ml / ha) with 26 fruits / plant.

It identified two significant ranges, the first range of the eight treatments bioestimulantes reach statistically equal where Lithovit (1,000 g / ha) had the highest average with 11.70 cm in length was off. The second range with the lowest average fruit lenght was recorded by control treatment with value 10.41 cm.

Tutkimuksessa oli Lithovit tehokkain kasvuboosteri ja samassa tutkimuksessa oli parhaaksi sadonlisääjäksi mainittu "Kuantum", josta en löytänyt infoa.

Symbivitin mykorritsa tuntuu olevan melkoisen riittoisaa kunhan muistaa lisätä sen heti alkuunsa koulimisten yhteydessä. Edullistakin vielä kun vertaa kotimaiseen tarjontaan.

[Herpiili]

Netistä bongattua: Perulainen 100-sivuinen chilikirja.

[Chilivaari]

Onpa upeita ruokakuvia. Sääli, että espanjantaitoni on olematon. Googlen käännökset ovat kökköjä.
Tuo näkyi olevan Perun maatalousministeriön julkaisuja. Siellä ministeriöt käyttävät rahojaan hienoihin hankkeisiin. Saakohan Perussa chilin viljelystä maataloustukea?

[Herpiili]

Rocotoja kun ei voi koskaan olla liikaa niin Taimimoisiolta tarttui matkaan Turbo Pube amppelissa.




Mukavasti pystyhaaroja

[Herpiili]

Vasemmassa kuvassa Nagan tilanne 9.2.2013 istutuksen yhteydessä ja oikealla 7.5.2013.



Naga on tänä vuonna kasvanut melko mojoviin mittoihin ja eiköhän tänä vuonna Nagaakin tuoreena saada ruokapöytään.

Strategiset mitat: leveyttä 98cm, korkeutta 60cm ja rungon paksuus tyvästä 15mm. Ensimmäiset kukkanuput ilmestyneet. Kautta on onneksi vielä jäljellä, joten muutaman marjan ehtii vielä saamaan. Ellei tuu punkit kylään.

[jewe]

Hyvin on naga haaroittunut jo alhaalta. Mulla tahtoo aina nuo chinenset haaroittua turhankin ylhäältä ja sitten kun lehdet tippuu niin on paljasta runkoa jo 30 senttiä.
Taitaa olla tuossakin kookosta kasvualustana. Tilasin nyt itsekin Kärsältä yhden kookosharkon kokeeksi. Katsotaan mikä kasvi sinne sitten päätyy.

[Herpiili]

Hyvin on naga haaroittunut jo alhaalta. Mulla tahtoo aina nuo chinenset haaroittua turhankin ylhäältä ja sitten kun lehdet tippuu niin on paljasta runkoa jo 30 senttiä.
Taitaa olla tuossakin kookosta kasvualustana. Tilasin nyt itsekin Kärsältä yhden kookosharkon kokeeksi. Katsotaan mikä kasvi sinne sitten päätyy.

Varsinainen päärungon haarautuminen tuolla näyttää alkavan 20cm korkeudesta, lehtihangoista on lähtenyt sitten vaan melko tukevia oksia kasvamaan melko reippaasti. "Varkaiden" poistoa kun en omilla chileilläni harrasta tai latvomista muutenkaan. Sinisen ledin alla olleilla chinenseillä pituuskasvu on jäänyt turhankin maltilliseksi ja haarautuminen alkanut jo varhain, eiköhän nuo kesän aikana kuitenkin pituuttakin kasvattele kummasti lisää ja jotain satoakin saada.

Tällä hetkellä taitaa chileissä olla jo enemmän satoa tulossa kuin viime vuonna kaikissa kasveissa yhteensä Muutama rocoton raakilekin näyttää muodostuvan tuolla PI-pubessa, jonka siirtelin n. 25L vetoiseen ruukkuun. Kohtalaisen tyytyväinen olen tämän kauden kasvuun eikä missään ole tainnut pahemmin vielä mennä pieleen. Tilanahtaus alkaa vaan auttamattomasti nostamaan päätään ja pitäisi keksiä vielä loppusijoituspaikkoja kasveille kunhan sääolosuhteet alkavat olemaan kohdillaan.

Kookoskuitu on toistaiseksi tuntuvat varsin hyvältä kasvualustalta ja plussapuolia tuntuu turpeeseen verrattuna olevan ainakin vedenpidätyskyky sekä rakenne, kun tuo ei kuivuessaan tiivisty reunoilta kuten turpeella on tapana. Juuretkin tuntuvat kasvavan vauhdikkaammin. Miinuspuolina tosin hinta, saatavuus, arpapeli kasvualustan laadun suhteen kun markkinoilla on ilmeisesti huonoakin kookoskuitua ja tässäkin kasvualustassa tuntuvat harsosääsket viihtyvän. Tuloksista nyt ei vielä osaa sanoa mitään ratkaisevaa, kun satokausi on vasta edessä ja sadon määrä ratkaisee sitten kyseisen kasvualustan jatkon. Samaa kasvualustaa voi ilmeisesti käyttää ainakin 3 vuotta ilman rakenteen hajoamista ja pitääkin harkita hinnan vuoksi uusiokäyttöä. Tulostenkin pitäisi kuulemma parantua. Jos tuon saa kuivana jollain konstilla prässättyä vielä kasaan niin ei veisi edes kovin paljoa tilaakaan.

[bluesman]

 Tuo sun Nagasi kun olisi NFT:ssä niin veikkaisin 5-8kg satoa. Tuhti ja terve tapaus. Oma Nagani on kyllä NFT:ssä mutta jonkinmoinen rimpula siitä on tullut. 2m korkeutta muttei leveyttä kuin alle metri. Fataliin kisapodeista idätetty.

[Juso]

Mietityttää kanssa tuo kookoksen uusiokäyttö. Juurtahan siellä on armottamasti seassa, muttei haitanne?

Chinense haarautuu hyvin alhaalta kun latvoo heti about 8 lehden jälkeen (noin 10 cm korkeana minulla), jolloin kaikkiin aiempiinkin lehtihankoihin puskee haarat. Lisäksi kasvi pysyy matalana aika pitkään. Pari viikkoa kuluu että alkaa kunnolla kasvaa latvomisen jälkeen ja hyvät valot auttavat asiaa.  Itse taas en näe latvomisella mitään huonoa puolta, ja ainakin viime vuonna latvotuista tuli ihan ok satoa. Lisäksi pysyy matalampana jos yläpuolen tilasta on pulaa.
Varkaista puhuminen chileillä ei myöskään mielestäni ole tarpeellista. Ei nyt noista erota kukaan mikä on "varas" mikä ei.

[Herpiili]

Mietityttää kanssa tuo kookoksen uusiokäyttö. Juurtahan siellä on armottamasti seassa, muttei haitanne?

Chinense haarautuu hyvin alhaalta kun latvoo heti about 8 lehden jälkeen (noin 10 cm korkeana minulla), jolloin kaikkiin aiempiinkin lehtihankoihin puskee haarat. Lisäksi kasvi pysyy matalana aika pitkään. Pari viikkoa kuluu että alkaa kunnolla kasvaa latvomisen jälkeen ja hyvät valot auttavat asiaa.  Itse taas en näe latvomisella mitään huonoa puolta, ja ainakin viime vuonna latvotuista tuli ihan ok satoa. Lisäksi pysyy matalampana jos yläpuolen tilasta on pulaa.
Varkaista puhuminen chileillä ei myöskään mielestäni ole tarpeellista. Ei nyt noista erota kukaan mikä on "varas" mikä ei.

Mitä oon kookostaimien juuria tsekkaillut niin ne tuntuvat olevan syystä tai toisesta huomattavasti paksumpia kuin turpeessa, joka helpottanee urakkaa kun vanhan juuriston voi kopistella pois kookoksen ollessa kuivaa. Jostain bongasin vinkin, että vanhan juuriston saa pois kastelemalla entsyymilannoitteella, joka "syö" vanhat kasvinosat pois kasvualustasta ja näin pitäis päästä lopuistakin juurista pois.

Chinenset tuntuvat haaroittuvan hyvin ilman latvomistakin, kunhan valoa on riittävästi ja varsinkin sinisiin aallonpituuksiin painottuvilla valaisimilla (mm. akvaarioputket ja sininen led), suuri määrä sinisiä aallonpituuksia kun rajoittaa varren pituuskasvua ja paksuntaa vartta muutamankin kasvivaloihin liittyvän tutkimuksen mukaan.

Eipä latvonnasta haittaa ole, sillä voidaan pelastaa rimpuloiksi venähtäneitä hujoppeja ja tukikeppien tarvekin vähenee. Leveyssuunnassa taimet alkavat sitten vaan helposti viemään enemmän tilaa. Kovin kosteilla säillä ulkona ja kasvihuoneessa tosin turhaa pätkimistä välttäisin, etteivät home ja sienitaudit pääse leikkauspinnan kautta aiheuttamaan ongelmia. Tämäkin tosin on vain sateisen kesän ja syyspuolen ongelmia.

Ns. "varkaat" laitoin tarkoituksella lainausmerkkeihin kun kyseinen termi ei vaan päde chileille. Sivuversot on pätevämpi termi ja niiden poistamisessa en näe järkeä kotioloissa, kaupallisessa kasvatuksessa ja korkeissa huoneissa siitä toki on oma hyötynsä kun kasvutila on rajallinen sivusuunnassa ja käytävät kapeita - helpottaa myös poimimishommaa. Ilmankierron suhteen sivuversojen poistolla toki on oma osuutensa kun kosteus ei pääse kasvuston sisälle liialliseksi ja aiheuttamaan homeongelmia. Itse en sivuversojen poistoa ole käytännössä harrastanut kuin sellaisissa olosuhteissa joissa tilaa on ollut rajoitetusti sivusuunnassa tai uudet oksat ovat jääneet mitättömiksi narunpätkiksi joista ei satoa varmastikaan synny. Jos vain valoa on riittävästi saatavilla niin kyllä nuo sivuversotkin pituutta alkavat kasvamaan latvustaa kohden ja satoakin niistä omien kokemusteni perusteella saa hyvin. Omaa silmääni miellyttävät enemmän tuuheat pensaat kuin pitkäkasvuiset hujopit.

[Juso]

Mikäs on entsyymilannoite ja kuka myy? Ei vielä ole syksy mutta aina on hyvä miettiä etukäteen.

Ymmärsin kyllä tuon käsityksesi "varkaiden" syvimmästä olemuksesta ja tarkoitus oli sanoa että minunkaan mielestä "varkaista" ei kannata puhua.... eikä ruveta viisastelemaan teikäläiselle.

[Herpiili]

Mikäs on entsyymilannoite ja kuka myy? Ei vielä ole syksy mutta aina on hyvä miettiä etukäteen.

Ymmärsin kyllä tuon käsityksesi "varkaiden" syvimmästä olemuksesta ja tarkoitus oli sanoa että minunkaan mielestä "varkaista" ei kannata puhua.... eikä ruveta viisastelemaan teikäläiselle.

Atami ATAzyme on ilmeisesti ainakin yksi tuollainen, muitakin lienee markkinoilla.

En mie sitä viisasteluna ottanutkaan vaan ajattelin tuoda oman näkemykseni ja kasvatusmetodin esille kun tuli hyvä tilaisuus kommentoida aiheesta

[Juso]

 

Minkälaista lannoitetta (EC tms "vahvuus") annat noille kookoksessa oleville chileille.

[Herpiili]

Minkälaista lannoitetta (EC tms "vahvuus") annat noille kookoksessa oleville chileille.

1.6-2.5 välillä on liikkunut nyt sisäkasvatuksessa, ulkosalla varmaan menis rankempikin lannos jos valoa on riittävästi. Baccoille miedompaa, chinenseille ja annuumeille vähän enemmän ja pubeille oon antanut asteikon yläpäässä olevaa lannoitetta. Baccatumit tuntuvat muutaman kauden kokemuksella olevan herkimpiä lannoitukselle ja pubeille saa syöttää melkein kuinka vahvoja lannoitteita tahansa ilman oireilua. Muutamat baccatumit osoittivat alkukaudesta ylilannoituksen oireita kun käytössä oli Atami B'Cuzz hydrolannat, siirtyessäni kookoslantoihin on tilanne normalisoitunut ja saattoi kyseessä olla oma osuutensa myöskin pH-ongelmilla kun mittari näytti vähän mitä sattui ja liuos oli vähän turhankin hapanta. Ihan kaikki hydrolannat eivät siis näytä kookoskuidun ominaisuuksien vuoksi sopivan suoraan kookoskuitukasvatukseen, osa varmasti toimii ja samanlaista käytöstä en ole huomannut Nutriforten tomaatti & mansikka-setillä.

Käytin alkuunsa hydrolantojen jälkeen pelkkää Hesin coco-lannoitetta ja kasvu jumitteli alhaisen typpipitoisuuden vuoksi sekä kukista ei kehittynyt hedelmiä, nyt oon muutamaan kertaan antanut typpipitoisempaa TNT Complexia ja lisätypen myötä hedelmätkin ovat alkaneet pysymään kiinni. Kunhan kasvit alkavat olemaan riittävän suuria niin siirtynen takaisin tuohon coco-litkuun. Uudemmissa ruukutuksissa oon käyttänyt hidasliukoisia Osmocote-tyyppisiä lannoiterakeita kasvualustaan sekoitettuna ja toistaiseksi näyttäis toimivan hyvin. Hieman on siis hakusessa ollut lannoitus, testailun puolella mennään tällä kaudella ja suurimpana virheenä onkin tähän asti ollut liian niukkatyppinen ruokavalio, kasvu on siitä huolimatta ollut ihan kohdillaan.

Kookoksessa itsessään kun ei ravinteita pahemmin ole niin optimiolosuhteissa

[Herpiili]

Sääennusteet näyttävät olevan yölämpöjen puolesta positiivisesti 5-9c tuntumissa ja päivälämmötkin 15-20c huiteilla niin taidanpa siivota partsin ja roudata ainakin rocotot parvekkeelle harsojen kera pysyvästi. Jos yölämmöt näyttävät pahastikin menevän alaspäin niin saahan ne sitten takaisin sisälle siirrettyä tarpeen vaatiessa. Kyseessä on toisen kerroksen parveke ilman laseja ja ainakin viime vuonna lämmöt pysyivät pari astetta korkeammalla kuin maanpinnassa, joten pubescensien pitäisi pärjätä ainakin ongelmitta.

Muutaman baccatumin kohdallakin voisi jo siirtoa harkita, kun pituutta alkaa olemaan jo siinä määrin ettei kasvun välttämättä tarvitsisi ainakaan korkeussuunnssa jatkua ja ehtisivät tottumaan viileämpiin öihinkin. Chinenset jäävät näillä näkymin sisäkasvatukseen kunnes yölämmöt ovat vähintäänkin kympin huiteilla. Pitääpä harkita josko partsille laittais useammin päivittyvän lämpöanturin joko piuhalla koneeseen liitettynä tai sitten jonkinlaisen sääaseman hankintakin olisi yksi vaihtoehto.

Pienellä riskillä mennään, mutta pitäähän sitä aina toisinaan ottaa riskejä ja sisäkasvatuksessa alkaa loppumaan tilat sekä valo 

[M;kko]

Baccatumit tuntuvat muutaman kauden kokemuksella olevan herkimpiä lannoitukselle ja pubeille saa syöttää melkein kuinka vahvoja lannoitteita tahansa ilman oireilua.

Hassua miten asiat muuttuvat. Kun aloitin 2010 muistan 'yleisenä mielipiteenä' tai 'totuutena' aloittelijalle tarjotun sellaista tietoa, ettei pubeille saa antaa lannoitetta juuri ollenkaan tai eivät kuki saatikka tuota podeja. Ehkä omat vaatimattomat tulokset ko. lajin kanssa johtuvat osittain tuosta takaraivoon jääneestä täyttä peetä olevasta 'tiedosta'.