Juson vaatimattomat väkerrykset 2013

[Miquel]

Onko tuo NFT:n 2-4cm kaato/metri kaupallisten valmistajien tapa vai? Omaan systeemiin kaato tuli tehtyä hiukan turhan varovaiseksi ja tästäsyystä sitä olen lisännyt jo parikin kertaa. Kuvittelin että reipasta virtaamaa tärkeämpi juttu on että tuota vettä on runsaasti saatavilla.

[Juso]

Onko tuo NFT:n 2-4cm kaato/metri kaupallisten valmistajien tapa vai? Omaan systeemiin kaato tuli tehtyä hiukan turhan varovaiseksi ja tästäsyystä sitä olen lisännyt jo parikin kertaa. Kuvittelin että reipasta virtaamaa tärkeämpi juttu on että tuota vettä on runsaasti saatavilla.

Kyllä se on suositus, mikä löytyy monista NFT:tä käsittelevistä artikkeleista ja kirjoista. Vettähän on koko ajan runsaasti riittävästi saatavilla määritelmän mukaan jos sitä virtaa 2-3 litraa minuutissa, eikä kanava ole älyttömän leveä.

Lainailen vaikka hieman tuota Reshin aiemmin mainittua opusta kohdasta joka muutenkin selvittää hieman NFT:n periaatteita

"If the flow rate is too slow or the film very deep (no longer a film), oxy-
gen demand of the plant roots will not be met and the roots will start
to die. Ideally, the upper portion of the root mat that forms in an NFT
channel should be above the water level and exposed to air at 100% rela-
tive humidity.

Both the slope and flow rate of the solution affect the dissolved oxygen
content of the nutrient solution. As a root mat forms in the NFT channel
a "damming" effect of the root imt can lead to stagnation of the nutrient
solution with regions of low dissolved oxygen. To keep the flow of solution
from getting stagnant use a slope of at least l in 50 (2%) or up to 3% to 4%
with the NFT channels. It has also been found that flow rates of 2 to 3 liters
per minute or slightly greater increase oxygenation. The height of free fall
of the solution back to the nutrient reservoir is important in aeration of the
solution. More height causes a finer break up of the solution and introduces
air bubbles into the tank."

E: Jäi loppupätkä pois jostain syystä:

Eli ei ole tarkoitus että juuret ovat veden peitossa, riittää että ohut virtaus koskettaa juurimaton pohjaosaa. NFT kangas tai vastaava levittää kalvoa koko kanavan alueelle. Aiemmin olikin jossain keskustelua että putkeen tehty NFT ei nyt ole välttämättä enää NFT, koska vesi valuu pohjalle, ja juuret patoavat vedenpintaa korkeammalle. Kyllä siinäkin kohtuullisesti kasvaa.

Vielä yhtenä kommenttina muutamiin mainintoihin foorumilla  että virtaussuunnassa viimeiset (kanavan lopussa olevat) kasvit kasvaisivat huonommin. Jos näin on silloin on kyse joko liian tiheästä välistä kasvien välillä tai muusta asiasta joka blokkaa virtauksen seuraavalta yksilöltä. Käytännössä ravinneliuoksen pitoisuus on aivan sama alku- ja loppupäässä. Monet kaupallisissa systeemeissä on vähintään metritolkulla yhtenäistä kanavaa ja hyvin toimii ilman "välitäyttöjä".

[Herpiili]

Muutama ajatus ajastimista ja niiden ongelmista.

1. Natikat, monimetallit

Suht luotettava ratkaisu tähän on laadukas ajastin, esim. Theben tai Omnirex, hintaa noin 20€ mutta keskusteluista päätellen tuntuvat kestävän käytössä yhden natikan suht helposti, joskus parikin. Muutaman euron ajastimetkin saattavat kestää, mutta (luullakseni) noissa kalliimmissa komponentit ovat parempi- tai ainakin tasalaatuisempia. Todennäköisesti halpakin toimii, jos se toimii ensimmäisen kuukauden. On sitten makukysymys ostaako 4 halpista tai yhden hyvän. Omnirexiä näkyvät myyvän lähinnä kasvatusliikkeet, Thebenillä on laajempi jakelu Motonetin kautta.

Omnirexiä voin suositella itsekin, omani taisin ostaa joskus vuonna 2004 ja se on kestänyt lukemattomia tunteja useamman erityyppisen natikan kanssa ilman ongelmia, pari halvempaa eivät kauaa kestäneet 600W natikan kanssa ja kärjet hitsautuivat kiinni. Ledien ja loistareiden kohdalla toimii nuo halvatkin ajastimet.

Thebenin ajastimet ovat kanssa melkoisen laadukkaita.

2. EBB-ajastus

Luotettavaa digiajastinta ei ole keksitty. Jos on postatkaa tänne. Ne ovat enemmän tai vähemmän epäluotettavia. Useimmiten tulva/kasvatuslaatikko ei tarvitse täyttyäkseen kuin muutaman minuutin, ja mekaanisissahan pienin ajastettava yksikkö on 15 min, digitaalisissa minuutti. Sinälläänhän tämä 15 min ei ole mikään ongelma jos ylivuotoputken toiminta on kunnossa sekä testattu ja jos käyttää hyvää hydrosoraa joka ei kellu. Antaa valua vaan.  Itse olen käyttänyt Clas Ohlsonin ulkokäyttöön tarkoitettuja digiajastimia. Tuppaavat epäsäännöllisin (usean kuukauden) välein resetoimaan itsensä, jonka huomaa siitä että aika on väärin ja ohjelmat kadonneet. Yhdessä kappaleessa oli harmittavampi vika, jolloin paneelista katsoen ohjelmat pelasivat, muttei kytkenytkään mitään. Itsellä kun melkoista etäkasvatusta kesäisin siten että kasvit voivat olla kymmenenkin päivää yksin, niin välillä huolestuttaa.  Luulen että siirryn poissaoloaikoina mekaanisten ajastinten käyttäjäksi.

Pistorasialiitäntäiset digiajastimet tuntuvat lähes poikkeuksetta sekoavan aina toisinaan. Clas Ohlsonin ajastimet sekoilivat satunnaisesti parin viikon tai muutaman kuukauden välein, joten niitäkään en ihan varauksetta pysty suosittelemaan. Jossain välissä digiajastin myös sekosi niin että parin minuutin ajastus kestikin useamman tunnin ajan, kunnes kävin resetoimassa ajastimen.

Ulkomaisissa kasvatuskaupoissa näyttäis olevan vaihtelevasti thebenin din-kiskoihin sopivista digiajastimista väsättyjä pistorasialiitäntäisiä ajastimia, joissa homman pitäis toimia jo kertaluokkaa paremmin. Vastaavan ajastimen vois saada sähköliikkeestäkin tilauksesta, mutta hinta taitaa nousta jo satasen tuntumaan ellei hieman korkeammallekin.

[calm]

Nämähän kehittävät melkoisen virtapiikin syttyessään. Uudemmat digitaaliset ehkä vähemmän. Joillain kestää halpisajastimet, joillain ei. Useimmiten ilmeisesti ei ainakaan kovin pitkään, eli syttyessään "hitsaavat kiinni", ja valot jäävät palamaan. No chileillään tämä ei ole kovin vaarallista, joidenkin muiden kasvien kasvattajat tuntuvat olevan kovasti huolissaan, ja ilmeisesti syystä.

ESL-, loisteputki-, ja LED-käytössä ei ajastin ole mikään ongelma.

Tekniseltä kannalta katsottuna se virtapiikki syntyy tosin katkaistaessa, eikä kytkettäessä (induktiivinen kuorma). Loppukäyttäjän kannalta asialla toki ei ole väliä, rikki se menee joka tapauksessa. Mutta jos teknistä ratkaisua on hakemassa, niin tämä kannattaa muistaa. Jos perinteisiä rautakuristimella olevia loisteputkiakin on useamman sadan watin edestä ajastimen perässä, niin ihan sama ongelma niilläkin tulee kuin muillakin kuristin+purkauslamppu-yhdistelmillä.

Luotettavaa digiajastinta ei ole keksitty. Jos on postatkaa tänne. Ne ovat enemmän tai vähemmän epäluotettavia. Useimmiten tulva/kasvatuslaatikko ei tarvitse täyttyäkseen kuin muutaman minuutin, ja mekaanisissahan pienin ajastettava yksikkö on 15

Oulusta Hammarin Sähköstä on saanut 10 € digiajastimia (merkittömiä), joista on viiden kauden aikana kaksi kertaa hävinnyt ajastukset. Ja ainakin toinen kerta oli käyttäjän vika, ei pidä hipaista random-nappia. Mutta toki järjestelmiä ei kannata rakentaa niin, että ajastimen hajottua tulee vesivahinko.

[Juso]

Tekniseltä kannalta katsottuna se virtapiikki syntyy tosin katkaistaessa, eikä kytkettäessä (induktiivinen kuorma). Loppukäyttäjän kannalta asialla toki ei ole väliä, rikki se menee joka tapauksessa. Mutta jos teknistä ratkaisua on hakemassa, niin tämä kannattaa muistaa. Jos perinteisiä rautakuristimella olevia loisteputkiakin on useamman sadan watin edestä ajastimen perässä, niin ihan sama ongelma niilläkin tulee kuin muillakin kuristin+purkauslamppu-yhdistelmillä.

Ok? Sähkömies kun en ole päättelin maalaisjärjellä että vioitus tapahtuu kytkettäessä koska ajastin ei enää katkaise virtaa pois elikkä jättää valot päälle.  Tosiaan loppukäyttäjän osalta tulos on sama.

[calm]

Ok? Sähkömies kun en ole päättelin maalaisjärjellä että vioitus tapahtuu kytkettäessä koska ajastin ei enää katkaise virtaa pois elikkä jättää valot päälle.  Tosiaan loppukäyttäjän osalta tulos on sama.

Kun kosketin aukeaa, niin väliin syttyy valokaari, joka sitten hitsaa kärjet yhteen ja katkaisija jääkin johtamaan.

[Juso]

Tämä kuva selittää ehkä päiväkirjan otsikon:



38 kasvia, melko säälittävää. Siihen pääsee kuka tahansa viime keväänä hommat aloittellut nuori mies. Ja tältä pohjalta tulee sitten esitettyä jotain mielipiteitäkin

Saattaa näistäkin jotain satoa tulla. Vasurissa siis rocotot NFT:ssä kasvamassa amppelihydroa varten, oikealla ebbeihin tulevia chinensejä ja yksi rocotokin. Keskellä taimibubbleri (tai oikeammalta nimeltään ämpärihydro),  turvemultakasvit ja vielä aivan alkuvaiheessa olevat baccat ja annuumit. Kaikki nyt yhden ja saman natikan alla, laiskuus iski. Laitetaan tämä vaikka referenssikuvaksi ja kattellaan kuukauden päästä.



Sama homma pelkästä Jusoboxista. Yksi rocotoista tuli saksittua heti alkuunsa, kun kasvatti kovin pitkän pätkän vartta ennen seuraavia lehtiä tai haarautumisia.  Saattavat jopa saada liikaa valoa.



Ja chinenset myös lähtökuopissaan. Juuria vasta tulossa kuution pohjasta ulos. Chinenset näyttävät kyllä erittäin asiallisille jos tässä vaiheessa uskaltaa vielä mitään sanoa.

Annuumit ja baccat vasta availevat ensimmäisiä lehtiään, mutta ne ottavat kyllä aika nopeasti nämä varhaisemmat idätykset kiinni. Onneksi saman surkeuden on nähnyt aikaisemminkin ja tietää että jopa tällä määrällä voi tulla satoa ihan kohtuullisesti, mikäli touhu natsaa. ECt hydroissa on 1.5 luokkaa ja Hydro-Calcinit suhde 1:1 .

[Herpiili]

Hyvää settiä tulossa ja terveitä kasveja. Pienemmälläkin määrällä saa jo ihmeitä aikaan kunhan perusteet ja tekniikka on kunnossa.

Mitenkäs oot suunnitellut amppelihydron toteuttavasi?

[Juso]

Hyvää settiä tulossa ja terveitä kasveja. Pienemmälläkin määrällä saa jo ihmeitä aikaan kunhan perusteet ja tekniikka on kunnossa.

Mitenkäs oot suunnitellut amppelihydron toteuttavasi?

Tällainen on plani:

1. sijoitetaan se vihanneskonttiin, joka on muoviseinäinen   3.5 m *1.8 m oleva valokatteella varustettu suht korkea ja "hyvin tuulettuva" kasvihuonetta hieman muistuttava kuvatus.

2. vedetään about koko pituudelta joko 160mm tai 200mm viemäri-/rumpuputkea ja rakennetaan siitä perusputkiNFT, jollaista jo testailin viime kesänä kasvihuoneen puolella. Jos jostain löydän tasokanavan niin vielä parempi.

3. riiputetaan se tuettuna valokatteen harjan alla (loiva harjakatto), ja viritellään joku resosysteemi (tuleeko ulos vai sisään on auki).  Tänä vuonna näyttävät kasvavan paremmin pystyyn, joten vielä on mietinnässä paljonko varaa ylöspäin pitää jättää. Putken sivuilla/alla kasvatellaan sitten jotain muita kasveja, joko samantyyppisissä putkissa, Autopoteissa tai ihan perinteisesti. Onko tuo nyt sitten amppeli, paha sanoa. 5 kasvia olisi siihen tarkoitus saada mahtumaan.

Paikan uskon sopivan rocotoille, koska siihen ei koko ajan paahda suora auringonpaiste vaan erilaisia varjoa lankeaa päivän mittaan.

Ideoita ylläolevaan otetaan vastaan. Viime vuonna piti koittaa rocotoita ebbissä, ja joku meni pieleen hyvästä alusta huolimatta, joten kasvien ehdoilla sitten loppupeleissä. Sillä varauksella siis yo projekti toteutuu. Kasvoivat muuten todella hyvin kookoksessa jonkinlaisissa altakasteluruukkuihin tehdyissä passiivihydroissa. Kookos saattaa olla hyvä kasvualustavaihtoehto noille nyt turpeessa kasvaville. Autopot ja kookos ei mahtaisi olla pöllömpi ratkaisu rocotoille?

[bluesman]

 Tuossa amppelihydrossahan on ideaa. Rupesi heti päässä hurisemaan ja kun sattuu pihalla lojumaan 6m pitkä ylimääräinen 30cm halkaisijaltaan oleva putki niin siitähän kauniin amppelin saisi. Tilaakin olisi juurien kasvaa. Mietintään menee.

[Juso]

Koska NFT on kuuminta hottia ja foorumilla kaikkien suosikki jota ilman ei enää pärjää , niin laitetaan pieni video boxin sisältä. Siis yksi kasvi pois ja kameraa sisään niin paljon kuin mahtuu.  Alleviivaa seikkaa että vain pienen osan juurista tarvitsee olla ravinneliuoksessa jota on todella ohuesti pohjalla.  Toki kivivillakuutio voi olla ja onkin monesti suoraan tasollakin, mutta tässä tällainen versio jossa kasvi jömöttää verkkoruukussa hieman ylempänä. Aika hyvin muuteen kasvaa jo noillakin juurilla.

https://vimeo.com/60154719

Tämän voinee päivittää kuukauden kuluttua ja katsoa mitä boksin sisällä on tapahtunut

[Herpiili]

Herpiili linkkasi Bluesmanin päiväkirjassa muutamaan hydroguruun, joista yksi on Howard Resh. Hänen kirjassaan "Hobby Hydroponics Second Edition" on monenlaista vinkkiä ja lisäksi lukematon joukko erilaisia hydrovirityksiä josta voi ottaa mallia. Yksi vinkki on laittaa idätyskuutio suurempaan kuutioon sivullaan eli 90 astetta käännettynä. Silloin jo syntynyt pääjuuri on poikittain ja varrestakin osa jää kuutioiden väliin. Väitteen mukaan generoi raivokasta juurikasvua sekä juuresta että varren alueelta. 



Kuva selventänee hieman sillä varsi ei tule pikkukuution keskeltä vaan kuutioiden välistä. Olisi pitänyt lukea tarkemmin sillä ilmeisesti homma pitäisi tehdä vasta toisen varsinaisen lehtiparin jälkeen eikä vielä tuossa vaiheessa. Toisaalta idätyskuution pohjasta puskee jo kovasti juurta? Tomaatille tämä on kuulemma ehdoton kikka ja tuon voin uskoa koska monesti nämä istutetaan varsi poikittain ja peitettynä jolloin juuria saadaan paljon lisää.

Älkää kukaan tehkö perässä ennen kuin selviää sorruinko tyttämäiseen hätäilyyn. Onneksi varakappaleita on tallella.

Tuntuu muuten toimivan todella hyvin, viime satsin siirtelin tuolla 90 asteen käännöllä ja juuriston kasvu tuntuu olevan astetta ärhäkkäämpää

[ChiliPark]

Yksi vinkki on laittaa idätyskuutio suurempaan kuutioon sivullaan eli 90 astetta käännettynä. Silloin jo syntynyt pääjuuri on poikittain ja varrestakin osa jää kuutioiden väliin. Väitteen mukaan generoi raivokasta juurikasvua sekä juuresta että varren alueelta. 

Viime kesänä, kun innostuin ebbistä, koversin isoon villakuutioon syvemmän aukon ja istutin pienemmän siihen.
Koverrusjätteillä täytin aukon. Näin sain pitkäksi kasvaneen taimenalun varren kivivillaan.

Tossa sivuttainistutuksessa menee mielestäni yksi juurien kasvusivu hukkaan.


JS

[Juso]

Tossa sivuttainistutuksessa menee mielestäni yksi juurien kasvusivu hukkaan.


JS

Voitko valottaa tätä ajatusta hieman? Painovoimaa se kasvikin tottelee. Tästähän se yksi variaatio (kuten aiemmin Jarok postasi) kääntää se jopa 180 astetta, jolloin juuri alkuperäisessä kuutiossa osoittaa suoraan ylöspäin. Kasvi osaa siitä lähteä uusi juuria kasvattelemaan ensin sivulle (jopa ylös) ja siitä sitten alaspäin. Näillä kikoilla saadaan sitä pituutta varresta, josta juurta lähtee kasvamaan, maksimoitua.

Itsellä tuli tuo kääntö tehtyä ehkä vähän turhan aikaisin, nyt ottanut ensimmäisellä lehtiparilla aikaa kehittyä.

[ChiliPark]

Voitko valottaa tätä ajatusta hieman?

Voin kyllä yrittää

Kasvilla on pääjuuri, joka kykenee kasvattamaan sivujuuria. Pääjuuri kasvaa aina suoraan alaspäin, sivujuuret poikittain,
kunnes törmäävät johonkin esteeseen.

Jos pääjuuri käännetään poikittain, niin koko tämä systeemi menee mielestäni joksikin aikaa sekaisin. Pääjuuren pitää
vaihtaa suuntaa ja sivujuurien kasvu häiriintyy.

Ymmärrän kyllä tuon käännön idean, sehän vastaa multakasvatuksessa taimenalun syvemmälle istutusta. Omasta
mielestäni se ei kuitenkaan vaikuta kaikista tehokaammalta keinolta saada aikaiseksi nopea ja hyvä juurikasvu.

JS

[Juso]

Voipi olla noinkin , mutta sanopa hydrosysteemissä (useimmille on varmaan bublerissa näkyvä ainakin tuttu) olevasta juuristosta että mikäs se pääjuuri olikaan.... jo hyvin nuorella taimilla jotka on 10 cm ulkona kuutiosta kaikki juuret (joita on paljon) näyttävät liki samanlaisilta ja tasavertaisilta.

Edelleenkin tunnustan että yritän vaan kopioida muita ja omaa ajattelua tässä ei ole tipaakaan.

[Jani M]

Itse taas uskon ammattilaisia. Jos paprikan viljelijät näkee, että siitä on todellista hyötyä, niin sitten se varmaan on niin. Pienillä taimilla pääjuuri on aika nopsa sopeutumaan, toki esimerkiksi kouliminen häiritsee pääjuuren kehittymistä ja aiheuttaa juuriston haarautumista, mutta onko se lopulta hyvä vai huono asia?

[bluesman]

Itse taas uskon ammattilaisia. Jos paprikan viljelijät näkee, että siitä on todellista hyötyä, niin sitten se varmaan on niin. Pienillä taimilla pääjuuri on aika nopsa sopeutumaan, toki esimerkiksi kouliminen häiritsee pääjuuren kehittymistä ja aiheuttaa juuriston haarautumista, mutta onko se lopulta hyvä vai huono asia?

Mulle isäni opetti että koulimisen yhteydessä napsaistaan juurenkärjestä pikkuisen pois ihan sillä tarkoituksella että juuristo haarautuisi ja laajentaisi toiminta-aluettaan. Yleensä näin käy vahingossa eikä omasta mielestäni ole mitään haittaa, pikemminkin päinvastoin.

[jewe]

Itse taas uskon ammattilaisia. Jos paprikan viljelijät näkee, että siitä on todellista hyötyä, niin sitten se varmaan on niin.

Just niin, muistaakseni siinä paprikakirjassa on tuo kerrottu että hollantilaiset ammattiviljelijät laittaa tarvittaessa pikkukuution isoon miten päin tahansa.

[Juso]

Pieni paluu ajastinkeskusteluun. CO:n vihreä (ulkokäyttöön) tarkoitetun digitaaliajastimen käyttäytyminen toi mieleen viime vuonna aivan saman ilmiön. Käyttämätön ajastin (siis jossa paristo riittää vielä pitämään kellon suht ajassaan) kun otetaan käyttöön kuluu noin 2-4 päivää ja se resetoi itsensä joka on tietysti huono asia jos sitä ei huomaa. Uskon että tästä päästään eroon seuraavasti.

1. Ennen käyttöönottoa laitetaan pistorasiaan ja annetaan latautua kunnolla esim yön yli.
2. Resetoidaan ajastin itse ja ohjelmoidaan uudelleen.

Toimi viime vuonna loppukauden hyvin ja resetoinnin jälkeen viikon on nyt taas pelittänyt hyvin.

Jotain tuonne  bittiavaruuden syövereihin ehtii kertyä joko kauden tai talven aikana ja kun otetaan taas varsinainen tehon kytkentä päälle, laite tilttaa. Hieman halvemmassa sisäkäyttöön tarkoitetussa CO-ajastimessa on tiettävästi samat sisäkalut joten suosittelen sille myös samaa temppua.

Sitten muutama viikkopäivitys (osissa kuvia Natikan ihanat värit, täytyy oppia niitä muokkaamaan):



Huone näyttää nyt tältä, jotaiin kasvua tapahtuu ja eilen laitoin pienet annuumit ja baccat ebbiin. Tämä "kääntökuutiosysteemi" hidastaa kyllä kasvua jonkin verran, mutta Herpiilin havaintojen tapaan varsi kasvattaa uutta juurta.
Tässä vaiheessa juuret eivät kuitenkaan ole edes kuution läpi. Viereisellä kellarin soffalla voi nukkua ei jaksa olla rakkaistaan yötä erossa.



NFT:ssä on voimakasta kasvua ja suurin eli Canario haaratuu ja kasvaa nyt melko hyvin.



Eikä ebbissäkään huonosti mene. Latvoin kaikki siellä olevat chinenset heti viime kuvan oton jälkeen.

Siitä hyvä aasinsilta varsinaiseen postauksen aiheeseen, koska sitä näytään aina kyselevän, ettö latvotaanko, milloin ja kuinka paljon. Tässä on monta koulukuntaa, samoin kuin "varkaiden poistossa". Mielestäni chilissä ei edes ole varkaita samassa mielessä kuin (runko)tomaatissa, joka runkoon kasvattelee oksan/verson, johon tomaatit sitten muodostuvat. Silloin samasta hangasta kasvava varas kannattaa poistaa koska vie energiaa hedelmiltä.

Tämä "kaikki varkaat poistan"-suositus chileille mitä joku kokeneempikin foorumilla antaa on mielestäni yksinkertaisesti huono. Varsinkin alkuvaiheen lehtihangoista kasvavat uudet versot ovat versoja siinä missä pääversokin ja tulevat tuottamaan hedelmiä siinä missä tämä varsinaisetkin haarautuneet latvat. Tässä vaiheessa kautta on turha (jos kausi on sellainen, että pääsadon pitäisi valmistua syyskesästä) surra runsasta viherkasvua. Hyvä ja tervettä lehvästöä tarvitaan paljon tuottamaan niitä yhteytystuotteita, joista hedelmät muodostuvat. Kasvi ei energiaa siirrä juuri lainkaan juurista suoraan hedelmään virran käymättä lehtien kautta. Veikko Salonen kuvaa hyvin kirjassan "Kasviekologia" kasvin logistisesti erittäin tehokkaaksi systeemiksi, eli energian siirtoetäisyydet se pyrkii aina minimoimaan. Niinpä siellä missä on lehtiä lähellä syntyy kukkia ja podeja. Jos on yksi pitkä risu harvoilla lehdillä, on turha ihmetellä että podien vähyyttä. Eri asia on sitten jos taimi kasvaa jo niin suureksi, että sen kuljettaminen lopulliseen kasvupaikkaan on vaikeaa, silloin pitää leikellä, mutta vihreän määrä ei silloin ole enää pullonkaulana ja puhutaan eri asiasta.

Sitten yksi tapa tehdä latvonta ja tukea haarautumista. Näitä on monta muutakin, mutta tämä toimi meikäläiselle viime vuonna enkä itse ole sitä keksinyt vaan jostain luotettavana pitämältäni taholta lukenut. Kyllä, latvominen heti nuorena hidastaa pituus- ja muuta kasvua viikon parin verran, mutta tässä vaiheessa kautta sillä ei ole merkitystä.
Tämän teen chinesenseille, baccoille ja annumeille:

Heti kun neljäs oikea lehtipari on auki (tai oikeammin 8 lehti, koska ihan pareina nuo eivät kasva) ja runkoa sen verran seuraavaan että pääsee väliin niin  saksilla latva poikki. Ottaa noin viikon kun edellisiin ja usein aiempiinkin lehtihankoihin alkaa muodostua uutta kasvua. Tällä saadaan aikaan että kasvissa on loppukesässä runsas määrä alhaalta lähteviä tukevia oksia, eikä yksi latva/runko ja sitä kautta yksi johtosolukko ole pullonkaulana. Haaroittuminen tapahtuu toki usein itsestäänkin suurinpiirtein samasta vaiheesta, mutta tällä saadaan melkoinen uusi versokasvu aikaan.



Orange Haba 7 päivää latvomisen jälkeen. Kaikkiin kasvin aiempiin lehtihankoihin on syntynyt verson alut.



Hieman myöhemmässä vaiheessa latvottu CAP 217 Hyperpube noin 11 päivää latvomisen jälkeen.

E: Kasvin tulee toki olla terve ja hyvässä kasvussa latvottaessa.
E2: korjattu yksi lause käsitettäväksi