Miten Vesiviljellä?

[Juso]

Lisätään nyt vielä, että Suomen suosituin (harrastajan) vesiviljelylannoite on mitä todennäköisimmin Puutarhan Kesä.
Sillä ei käytännössä voi mennä pieleen jos pH ja EC pysyy suurinpiirtein hallussa. N:K -suhde on tuolta kasvu- ja satosuosituksen keskiväliltä, eli toimii hyvin koko kauden. Ja on halpaa.Olisko kympin pönikkä jolla pärjäilee.

Jos ensimmäinen kausi on menossa en lähtisi kikkailemaan "kaapista löytyvien" tai "mukaan tarttuneiden" lannoitteiden kanssa, kun muutakin ihmeteltävää kauden aikana löytyy. Jos haluaa enemmän säätää, niin Nutriforten Tomaatti-Mansikka (1) ja Typpi-Calsium (2) annosteluun löytyy valmiita ohjeita. Eli ei tarvitse edes välttämättä mittaria. Ja kustannus yhteensä 17+postikulut hukkuu muihin vähemmän tärkeisiin ostoksiin, joita tulee varmasti tehtyä, melko helposti.

[DoZe]

Aloittelin tuossa muutama viikko sitten (8.10) NFT:n testailun. Laitoin kivivillakuutioon juurrutetun Brazilian Pumpkinin (C. Baccatum) NFT:hen ja valoksi 90w "UFO" ledin. Kysymys kuuluukin: Kuinka tiheään olette vaihtaneet ravinneliuoksia vesiviljelyjärjestelmiinne?

Kasvua on tullut ehkä vähän enemmän kuin odotin näin alkuun. Oletin että kasvi kasvattelee ensin pari-kolme viikkoa juuria ja aloittaa sitten vasta kasvun kunnolla. Alussa (eli 8.10) kasvin mitta oli noin 18-20cm. Nyt kasvi on jo 48-50cm korkea. Pitänee kohta yrittää haaroittaa tuota väkisin kun tuntuu vain pituutta keräävän. Kasvi on kohta kasvanut lamppuun asti kiinni, pitänee sitä nostella kohtapuoliin ylemmäs.

Lannoitteista sen verran että apinoin lannoitteet ja suhteet suoraan Bluesmanilta (iso kiitos sinne opastuksesta). Eli ensin 1:10 suhteella "stock-liuos" Yaran Hydroa ja Calcinittia. Näitä liuoksia sitten tuonne veteen seuraavasti: Hydroa 100ml (0,5%) ja Calcinit 66ml (0,33%)

[Miquel]

Tällainen tuli mieleen että onko tarpeellista/mitään hyötyä lämmittää vesiviljelmän vettä? Esimerkiksi akvaarion lämmittimellä.

[-V-]

Tällainen tuli mieleen että onko tarpeellista/mitään hyötyä lämmittää vesiviljelmän vettä? Esimerkiksi akvaarion lämmittimellä.

Onhan tuosta hyötyä, varsinkin, jos kasvit ovat tällä hetkellä ulkona. Sisätiloissa en ole lämmitystä (sitä kun on lamppujen, pumppujen ja yleisten lämmitysjärjestelmien muodossa enemmän kuin tarpeeksi) kuullut tarvittavan, päinvastoin kylläkin. Tarpeen mukaan siis, ideana olisi saada litkujen lämpötila jonkinlaiseen optimaaliseen kompromissiin sen suhteen, että ravinteiden liukoisuus nousee lämpötilan myötä, kun taas hapen liukoisuus laskee (juurimätäriski kasvaa). Suurin osa porukasta vähät välittää ja hyvin kasvaa.

[Miquel]

Tällainen tuli mieleen että onko tarpeellista/mitään hyötyä lämmittää vesiviljelmän vettä? Esimerkiksi akvaarion lämmittimellä.

Onhan tuosta hyötyä, varsinkin, jos kasvit ovat tällä hetkellä ulkona. Sisätiloissa en ole lämmitystä (sitä kun on lamppujen, pumppujen ja yleisten lämmitysjärjestelmien muodossa enemmän kuin tarpeeksi) kuullut tarvittavan, päinvastoin kylläkin. Tarpeen mukaan siis, ideana olisi saada litkujen lämpötila jonkinlaiseen optimaaliseen kompromissiin sen suhteen, että ravinteiden liukoisuus nousee lämpötilan myötä, kun taas hapen liukoisuus laskee (juurimätäriski kasvaa). Suurin osa porukasta vähät välittää ja hyvin kasvaa.

Nauratti tuo ensimmäinen lause.  Pohdin vaan kun taimet kasvaa niin hitaasti hydrossa että voiko vika olla ainoastaan vallitsevassa lämpötilassa, joka on siis huoneiston sisälämpö, n. 19-20 astetta. Valaisimena oleva loisteputki noita ei lämmitä yhtään, ja kasvuolosuhteiden pitäisi muutoin olla ihan kohdallaan, tyylillä; "Näin ne viimeksikin..."

[-V-]

Pohdin vaan kun taimet kasvaa niin hitaasti hydrossa että voiko vika olla ainoastaan vallitsevassa lämpötilassa, joka on siis huoneiston sisälämpö, n. 19-20 astetta.

Luulisi tuon parikymmentä astetta olevan melkoisen optimi, sikäli kun veden lämpö vastaa ympäristön lämpöä... Jos sulta akvaarionlämmitin ylimääräisenä löytyy, niin voithan kokeilla, miten vaikuttaa. Kunhan lämpötila pysyy jossain 25C alapuolella. Muistaakseni jossain mainittiin 26C rajan ylittämisen olevan ongelmien kerjäämistä.

Sitten on sellainenkin mahdollisuus, että kasvit vielä "asettuvat taloksi" hydroon, yhdessätoista päivässä ei välttämättä päästä täyteen vauhtiin. Ja nyt kun tuli tuo aikajana vilkaistua päiväkirjastasi, niin suosittelen, ettet sittenkään kokeile lämmitintä noin pieneen vehkeeseen. Voi mennä äkkiä keiton puolelle.

[Miquel]

Jees! sirkkalehdet ne lykkäsi tosiaan nopiaan kun siirsin lautalta kivivillaan, mutta siihen se kehitys onkin sitten pysähtynyt n. viikoksi. Kahdesta taimesta lehdet ei ole edes levinny erilleen... Hirveä turhautuminen "kun mitään ei tapahdu" vaikka voihan se olla että ne punoo siellä nyt juuriaan. Mene ja tiedä. 

[jaolsten]

Aloittelin tuossa muutama viikko sitten (8.10) NFT:n testailun. Laitoin kivivillakuutioon juurrutetun Brazilian Pumpkinin (C. Baccatum) NFT:hen ja valoksi 90w "UFO" ledin. Kysymys kuuluukin: Kuinka tiheään olette vaihtaneet ravinneliuoksia vesiviljelyjärjestelmiinne?

Kasvua on tullut ehkä vähän enemmän kuin odotin näin alkuun. Oletin että kasvi kasvattelee ensin pari-kolme viikkoa juuria ja aloittaa sitten vasta kasvun kunnolla. Alussa (eli 8.10) kasvin mitta oli noin 18-20cm. Nyt kasvi on jo 48-50cm korkea. Pitänee kohta yrittää haaroittaa tuota väkisin kun tuntuu vain pituutta keräävän. Kasvi on kohta kasvanut lamppuun asti kiinni, pitänee sitä nostella kohtapuoliin ylemmäs.

Lannoitteista sen verran että apinoin lannoitteet ja suhteet suoraan Bluesmanilta (iso kiitos sinne opastuksesta). Eli ensin 1:10 suhteella "stock-liuos" Yaran Hydroa ja Calcinittia. Näitä liuoksia sitten tuonne veteen seuraavasti: Hydroa 100ml (0,5%) ja Calcinit 66ml (0,33%)

Jotkut vaihtaa 2-4vk välein. Mulla ja monella muulla on käytössä bioponinen vesiviljely, joten me ei vaihdeta lainkaan. Ja hyvin kasvaa.

Tee-se-itse Ebb/flood
http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=11444.0

Bioponisesta. Kannattaa lukea tämä topicci loppun asti.
http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=8825.0

[DoZe]

Jotkut vaihtaa 2-4vk välein. Mulla ja monella muulla on käytössä bioponinen vesiviljely, joten me ei vaihdeta lainkaan. Ja hyvin kasvaa.

Tee-se-itse Ebb/flood
http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=11444.0

Bioponisesta. Kannattaa lukea tämä topicci loppun asti.
http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=8825.0

Ihan mielenkiintoinen systeemi tuo bioponinen. Tuli hommattua Yaran lannotteita sen verran (molempia 25kg säkki) että taidan kuitenkin niillä mennä vielä hetken

Pitänee sitten kohta vaihdella liuokset kun on samoilla menty reilut kolme viikkoa.

[jaolsten]

Itsellekin tulee ens kaudeksi yara.

Monelle juuri se on tossa helpompaa, kun aina liemienvaihdon yhteydessä saa lisätä tietyn määrän lannoitetta. Bioponisessa tarvii joko olla varovainen, tai sitten mittailla lannoiteväkevyyttä=sähkönjontokykyä=EC.

Varovaisella tarkoitan, että lannoittaa säännöllisesti mutta olosuhteiden mukaan. Alkulannoitus esim. 2tl puutarhan kesää (tai 2tl yaraa yhteensä) kymmeneen litraan vettä, sen jälkeen teelusikallinen viikon-kahden välein (vedenlisäämisen yhteydessä). Välillä voi pitää taukojakin ja tarkkailla kasveja. Välillä taas antaa hieman enemmänkin lantoja. Omiin kasvatusolosuhteisiin löytyy nopeasti hyvä lannoitusannostelu. Itse en muutaman ensimmäisen viikon jälkeen enää EC:tä mittaillut, kuin hyvin harvoin, ja silloinkin tuntui lannoiteväkevyys olevan hyvin kohdillaan.

Tässä vielä ns. "kaksikomponenttisen" Puutarhan kesän lannoitusohje mun kasvatusolosuhteissa:

Chilien ikä / annostus / sähkönjohtokykymittaus
0-2kk: 1tl/10l vettä = EC alle 2
2-4kk: 2tl/10l vettä = EC alle 3
4kk--> 3-5tl/10l vettä = EC 3-4

[noviisi]

Täällä olis taas yksi chilen kasvatukseen hurahtanut noviisi.
Suunnitelmissa on tehdä putkihydro tai miksi noita kutsutaankin, putket 160mm x 3 metriä näitä ehkä 2-3 kappaletta.
Vesipumpun koko mietityttää minkähän tehoinen pumppu litraa/h olisi sopiva ja minkä merkkiset pumput olisi toimintavarmimpia.

[Touko]

Täällä olis taas yksi chilen kasvatukseen hurahtanut noviisi.
Suunnitelmissa on tehdä putkihydro tai miksi noita kutsutaankin, putket 160mm x 3 metriä näitä ehkä 2-3 kappaletta.
Vesipumpun koko mietityttää minkähän tehoinen pumppu litraa/h olisi sopiva ja minkä merkkiset pumput olisi toimintavarmimpia.

Pumpun teho riippuu kuinka korkealle vesi pitää pumpata!

Mun pumpuissa on merkinnät 1000l/h ja max korkeus 140cm
Mulla on käytännössä pumppauskorkeus noin 120cm ja aikarauhallinen on veden virtaus, mutta ihan riittävä on ollut.
140cm korkeudelle pumppu ei pumppaa kuin lirutellen vettä. Tuo mun käyttämä 120cm on aika maksimikorkeus WaterKingille.

[noviisi]

Tuosta saakin jo hyvin suuntaa minkätehoinen pumpun pitää olla, arvelinkin että pumppauskorkeus voi heikentää pumpun tehoa melkoisesti.

[Miquel]

Yleistietoa Miquelilta:

Myyntimiehet "kellottavat" aina maksimilukemat pumppuun, eli se 140cm korkeus on se johon tehot juuri ja juuri riittää, ja 1000l/h on taas pelkkä pumpun läpi virtaava veden määrä enimmillään, ilman minkäänlaisia putkia.  Monelle selvää pässinlihaa. Huomioonotettava juttu pienemmillä pumpuilla on myös se että virtausvastusta lisää myös vaakatasossa kulkevat suorat putket eli toisinsanoen jos vesi kulkee letkussa pumpulta metrin sivusuuntaan, ja vaikka nousua ei ole ollenkaan niin pumppausteho laskee. Tähän oli joku laskukaavakin jota en nyt tähänhätään muista!
Virtausta vastustavia kikkareita on myös kaikenmaailman venttiilit, mutkat, y-haarat, liitokset jne.

[noviisi]

Eli pumpuksi vähintään esim. HX-6530 (1750 l/h), HX-6540 (2880 l/h) on varmaan jo liiankin tehokas 2-3 putkelle.

[Juso]

Nostokorkeudella ei liene merkitystä putkihydrossa, koska eipä sitä kannata korkealla ehdoin tahdoin roikottaa vaan pikemminkin niin että poistopää on hieman reson yläpuolella. DWC-(tai vastaavista) systeemistä en osaa sanoa mitään, mutta tuollaiseen 160 millin NFT:hen riittää hyvin pienin Honkkarissa 5 eurolla myytävä Jebao, koska tarvittava (ja jopa suositeltu virtaus) on luokka litra max pari minuutissa ja kaatoa ei kolmelle metrille tule kuin joku 6 cm. Reson korkeus +putken korkeus+kaato ei ylitä monenkaan pumpun nostokorkeutta. Vaikkapa yksi per putki, ja säädön joutuu silloinkin pitämään aika lähellä minimiä. En usko muidenkaan putkihydrojen noita tiukempia pumppuja vaativan.  Pyöritin Jebaolla kesän putki-NFT:tä ilman mitään hankaluuksia.

Hailea 6530:iä oli ebbejä pumppamassa, eli yksi pumppasi aina litkut kolmeen 60 litran laastipaljuun haaroitetun letkusysteemin kautta. Joudun laittamaan säädettävän venttiilin väliin koska tehoa oli aivan liikaa.Virtausta ei saa mitenkään säädettyä itse pumpusta. 4 kpl oli käytössä, hyvin kestivät vaikka välillä pörisivät vähillä vesillä. Äänekäs vempele on mielestäni kyllä.

Esim Kärsän myymä Resun SP-980 riittää useimpaan hydroilutarpeeseen. Itse meinaan ensi kesänä ripustaa yhden NFT-putken valokatteen alle ikäänkuin sarja-amppeliksi, ja haasteena on löytää pumppu, jossa on tuo 2m nostokorkeutta, mutta saa kuitenkin säädettyä virtaaman pieneksi.

[Touko]

Nostokorkeudella ei liene merkitystä putkihydrossa, koska eipä sitä kannata korkealla ehdoin tahdoin roikottaa vaan pikemminkin niin että poistopää on hieman reson yläpuolella.

Riippuu reson korkeudesta.

Mulla on käytössä 140 litranen tynnyri, joten kun pumppu on tynnyrin pohjalla, niin vähintään metri pitää olla nostokorkeutta, jotta saa edes tynnyristä veden pois. Siihen vielä lisäksi NFT:n laskut ja nostot, niin kohtuu lähellä 115cm tarvitaan nostoa.

[noviisi]

Meni sitten pieleen tai ei tilasin Tunzen säädettävän pumpun 200-2400 l/h.
Taimia kasvattamassa sisätiloissa pienemmässä systeemissä sama pumppu voisi toimii siinäkin pienemmällä teholla, kasvarissa vääntää säätöä kaakkoon tarpeellisen määrän niin että virtaus on sopiva.

[Aji Inferno]

Hyvä, jollei erinomainen kasvatustapa - kunhan tietää mitä on tekemässä! Vesiviljely ei ole ns. laiskan hommaa. Se ei ole mallia "kastellaan multaa kun kasvit alkavat riiputtaa lehtiä". Se vaatii huomiota - ja tiettyä osaamista. Mielenkiintoa. Silloin se on antoisaa ja aika helppoakin. Laiskan ei kannata edes yrittää.

[noviisi]

Ihan uutta hommaahan tämä on virheitä ja mokailua varmasti tulee, epäonnistumisiin vaan pitää varautua eikä heti ensimmäisellä kertaa odottaa huipputulosta.
Multakasvatuksesta ei olekaa kokemusta muuten kuin taimivaiheessa viimeksi oli muutama ämpäribubbleri sisällä ikkunalla natikan avustamana, ei tuossa viihtynyt kuin lemondrop muut olis tarvinneet oikeaa auringonvaloa jota ei ikkunasta tarpeeksi tullut.
Sen ainakin oppi että antaa chilien kasvaa rauhassa ellei mitään järkyttävää ole tapahtumassa, turhasta säätämisestä ja nyppimisestä ei ole helposti mitään muuta kuin vahinkoa.