Miten Vesiviljellä?

[Aji Kettu]

Terve !

Olisin kysellyt miten sijoitan kasvit ebbiini.
Kasvit ovat verkkoruukuissa kivivilla sisällä.

Laitanko kasvit laatikon pohjalle asti niin että verkkoruuku koskee pohjaa vai jätänkö ne hydrosoran kannattelemaksi about keskelle hydrosoraa/ laatikkoa ?

Ja kuinka täyteen flood tulee, verkkoruukkujen keskiosaan asti, vai paljon se optimaalinen täyttö olisi ?

Tienpäällä niin tuli hieman epäselvästi.

Kiitos vastauksista


Sent from my iPhone using Tapatalk - now Free

[sorrii]

Oikeaoppisessa[?!] ebbissä kun tulee se tulva pari kertaa päivässä tai vaikka kymmenen, ja kestää jonkun minuutin, niin kasvi ei huku vaikka olisi ihan pohjallakin: Saattaa olla että tulee tukevammaksikin kun sorassa oleva varren osa kuitenkin kehittää uusia juuria. Pinnassa vastaavasti voi olla hankala saada pysymään pystyssä.

MÄ olen laittanut omissa ebbeissäni siihen puoleenväliin. Aika usein kasvatusastian pohjalle jää kuitenkin vähän vettä lojumaan, joten ehkä turvallisempaa. Ei mulla ainakaan ole koskaan ollut mitään ongelmia ebbin kanssa, joten sanoisin ettei oo mitään väliä! 

Mun ebbeissä on soraa n.15cm ja kasvin tyvi [se alkuperäinen idätyskuutio/jiffy] ~5cm laatikon pohjasta. Verkkoruukun oon poistanut jos mahdollista. Silläkään ei kai mitään merkitystä, ellei sitten ole sellainen iso verkkoruukku, joka voi tukea kasvia.

Samoin mun ebbeissä on ollut tulva-vaihe 3-6min 2-3 kertaa vuorokaudessa, kun jotkut pitää parin tunnin välein ja ½ tuntia kerrallaan. Muista en tiedä - Omat on toiminut hyvin sisällä ja lasiparvekkeella. Ehkäpä JOS se partsi olisi ihan suoraan etelään eikä puita edessä, niin vaatisi sitä vettä useammin ainakin kun 2 krt/vrk. Itäpartsila riitti 2 kertaa ...

PS. Verkkoruukut oon siis poistanut vaan pihiyttäni: Ei tarvitse aina ostaa uusia! Ei ne haittaa, mutta ei hyödytäkään mitään. Täyskasvuisesta kasvista sitä vanhaa ruukkua on vaikeampi irroittaa...
Mä oon verkkoruukkuja käyttänyt JOS olen idättänyt taimibublerissa. Ei niitä missään muuten tarvitse ...

[Aji Kettu]

Kiitos vastauksesta, auttoi taas hahmottamaan lisää tätä yksinkertaista aktia minkä saa monimutkaiseksi aika helposti.

Nyt on yksi ebbi kasassa ja kohta toinenkin. Jotenkin ihmetyttää kun kasvini ovat olleen useita viikkoja/kuukausia melkein samoissa mitoissa, dripfeedissä ei kasva melkein ollenkaan.

Mistä tälläinen äärettömän hidas kasvu voisi johtua ?

Ravinteita käytän PK, merileväuute. Zengrowissa sen omaa vauhtia, pk:ta ja merileväuutetta.

PH: on noin 8. tilasin juuri ph downia, voisiko se tuosta johtua ?

[sorrii]

Merileväuute hydrossa ei oo hyvä; haisee, mätänee ... Jossain taimikasvatuksessa se saattaa edistää juurten kasvua: Hydroissa pitäisi vain sumuttaa lehdille.

Tarkoitatko PK'lla kukistusravinnetta?! [ http://www.bionova.nl/index.php?option=com_content&view=article&id=70%3Apk-1314&catid=48%3Abio-nova-full-range&Itemid=71&lang=en ; http://tampereenpalmu.mycashflow.fi/product/146/pk-1314-1l
... Vaiko Puutarhan kesää vain 

Puutahan kesä ei ole oikea vesiviljelyravinne ja saattaa jäädä jotain mömmöä kasvilta saamatta. En oo käyttänyt kuin multakasveilla joskus ..
Kukitusravinteissa -jota samaa tavaraa on myös [Nutriforte] syyslannoite- ei taas ole yhtään typpeä, joten ei tule kasvuakaan.

Mä olen käyttänyt vesihommissa Nutriforten Tomaatti&Mansikka -settiä, joita sai kesällä Honkkarista 5,90€+5,90€ ; siitä saa litkua ~2000l ja tuota 2-komponenttia [typpi+kalsium] jää ylikin. Ongelma sisätiloissa on ollut enemmänkin liikakasvu! Nyt olen alkanut opetella PK-raviteen käyttöä osana kun sisällä ei tahdo olla koskaan tarpeeksi valoa, ja lämpöä on liikaa. Oon nyt sekoitellut sekä hydroille että kookos-kasveille 1/4 - ½ litkuista sitä syyslannoitetta niin että EC pysyy 1,5-2 kieppeillä, mutta typpeä on selvästi vähemmän. Tuntuu toimivan.
Noissa kookoslannoitteissa varsinkaan ei ole usein edes ilmoitettu komponenttien n-p-k-arvoja vaikka 2-osiaisia ovatkin. Talvella sitten kun olot eivät ole valon puolesta ihan kesäaurinkoa vastaavat, niin usein tulee kohtuutonta pituuskasvua, ohutta hentoa heinää pahimmillaan, joka ei pysy pystyssä tukevillakaan lajeilla. Lievemmilläänkin kasvi keskittyy kasvattamaan lehvästöä ja vartta eikä innostu kukkimaan, ja jos kukkii, niin ei tule hedelmää ... Tää kaikki käsittääkseni johtuu siitä yhdistelmästä: lämpimät yöt - hämärä valo [kasvin mielestä loisteputken alla on hämärää!] ja typpilannoitus ....

Keväällä jos haluaa pakottaa kasvit kukkimaan onnistuu se kuulemani mukaan -ja kerran kokeiltunikin- antamalla parilla kastelulla kuivaksi päästetylle kasville pelkkää PK'ta eli fosfori+kalium-ravinnetta. Kukkiminen kun alkaa, palataan normaaliin. Taitaa toimia sekin 

Siitä ettei kasvua tule sisällä tarpeeksi tulee mieleen että joko ei ole valoa ollenkaan, tai on tosi kylmä kämppä, tai lannoitteessa ei ole ollenkaan typpeä . PK = phosphori + kalium -lannoite 

PS: Unohdin sanoa, että Nutriforten settiä saa Chilitarvikeesta kyllä talvellakin. Halpaa se on postimakunkin kanssa jos vertaa nestemäisiin GHE'n ym. vesiviljely-lannoitteisiin. Ammattilaiset käyttää kait paljon Yaran Hydro-lannoitteita, joita saa säkeissä, ja ovat kait ihan samaa ainetta käytännössä. Parilla säkillä pärjääkin sitten vähän pitempään 

[Huru-ukko]

Puutahan kesä ei ole oikea vesiviljelyravinne ja saattaa jäädä jotain mömmöä kasvilta saamatta. En oo käyttänyt kuin multakasveilla joskus ..

Älä puhu paskaa.

[Jani M]

Puutahan kesä ei ole oikea vesiviljelyravinne ja saattaa jäädä jotain mömmöä kasvilta saamatta. En oo käyttänyt kuin multakasveilla joskus ..

Älä puhu paskaa.

Puutarhan kesää ei kyllä missään virallisesti suositella vesiviljelyravinteeksi, omissa pikku testeissäni en ole silti havainnut mitään eroa kasvussa tai hyvinvoinnissa esimerkiksi micro & mato -lannoitukseen. Kovin pitkään en ole testannut, käynnistin testin saman tien, kun tästä aiheesta viimeksi väännettiin foorumilla. Jatkossa käytän kyllä enimmäkseen juuri puutarhan kesää lannoitukseen sen helpon saatavuuden ja halvan hinnan takia. Hifistelyt jääköön hifistelykasveille.

[Huru-ukko]

Puutarhan Kesän ohjeessa lukee selkeästi, että sopii vesiviljelyyn. Virallisia sivustoja enpä ole edes nähnyt missä on vesiviljelyravinteet esitetty. 

Nyt:        Suosittelen. Epävirallisesti  .

[Jani M]

Puutarhan Kesän ohjeessa lukee selkeästi, että sopii vesiviljelyyn. Virallisia sivustoja enpä ole edes nähnyt missä on vesiviljelyravinteet esitetty. 

Nyt:        Suosittelen. Epävirallisesti  .

Yhdestäkään purkista en löytänyt mainintaa vesiviljelystä, myöskään netistä ei asiasta tosiaankaan mitään löydy. Harmikseen en myöskään löytänyt, kuin maksullisen kuluttajapalvelunumeron. Olisin sähköpostilla tiedustellut valmistajan kantaa asiaan.

Lisään kuitenkin tähän, että so far, so good, eli mitään ongelmia en ole huomannut vesiviljelykäytössä, ainakaan vielä.

[sorrii]

Älä puhu paskaa.

Elkekköö hikeentykö! Taisimpa jatkaa vain toislta kuulemaani ...

Nutriforteakaan ei sanota nimenomaisesti vesiviljelyravinteeksi.
Purkissa sensijaan lukee: "Kasvihuone- ja puutarhaviljelyyn - myös vesiviljelyyn!"
Puutarhan kesässä: "Sekoita aina kasteluveteen kesäkukille ja kaikille*) puutarhan kasveille. Myös huonekasveille. Kukittaa ahkerasti ja parantaa satoa."
*) Havukasveille ja muille ikivihreille Puutarhan Kesä^TM Havukasveille..

Kuulo[luku-] puhetta on se, että Yara'n Hydro-lannoitteet olisivat samaa tavaraa kuin Nutriforte.

Mä mainostan tietysti lannoitetta josta on hyviä kokemuksia.
Nutriforten mahdollisuus säätää N-P-K'ta tyydyttää lisäksi säätäjän vaistoja ja tuntuu turvallisesti siltä että on ainakin yrittänyt oikein, kun ei ole liian yksinkertaista 

Mäkin olen aloittanut Bio Bizzin lannoitteilla ekana vuotenani, ja tuhlasin pelkkiin lannoitteisiin ja lisäaineisiin pari sataa saadakseni alle 300g chilejä satona. Kun aloin tutustua versiviljelyyn käytin alkuun BioNovan ja sitten GHE'n lannoitteita ja sato-lannoitekustannus-suhde parani jo ainakin nelinkertaiseksi. Nyt menneenä kesänä upotin lannoitteisiin 2x5,90€ [Nutriforte] ja 15€ Canna Coco ja satoa tuli ~10kg ... Tokihan viljelyala on kasvanut; on tullut kasvihuone, palsta, lasiparvekekin, verrattuna ekan kesän kahteen ikkunalautaan ja julkisivuremontin takia huputettuihin ikkunoihin ... 

Puutarhan kesä varmaan on hyvä lannoite kun sitä kaikki kehuu ja käyttää. Nutriforte on yhtä hyvä ja saa säätää. Biobizzeillä ja GHE'n ym lannoitteilla voi kuluttaa rahaa kymmenkertaisesti ja jos on oikein taitava viljelija saa yhtä hyvän sadonkin ... Enpä tiedä josko joku kilinaristi ja vanha viininmaistaja erottaa jotain aromeissa... Kertokoon omat kokemuksensa!

[Huru-ukko]

Hehhehehe...En toki hikeentynyt.... Lyhyt ja ytimekäs neuvo.....
Sen että sopii myös vesiviljelyyn olen kyllä bonganut purkin kyljestä......Pirskale pitää lähteä pimeään sitä hakemaan....

[Juso]

PH: on noin 8. tilasin juuri ph downia, voisiko se tuosta johtua ?

Vastataan asialliseen kysymykseen kun täällä on paljon tuota taustahälyä: tuosta todennäköisesti johtunee, 6.5 tai alle pitäisi päästä. pH-asteikko on logaritminen eli jos tavoite on 6.5 ja sulla olisi vaikka 7.5, pH on on kymmenen kertaa emäksisempi kuin sen pitäisi olla.
----

Ei Yaran settikään ole tarkoitettu vesiviljelyyn, vaan kastelulannoitteeksi, jolloin se on täysin vesiliukoinen. Siksi se sopii vesiviljelyynkin. Samoina yhdisteinä/suoloina ne N,P ja K noissa lannoitteissa on ja jos ne liukenee hyvin niin vesiviljelyyn sopivat, kuten siis Puutarhan kesäkin. Huru-ukko, väärin kasvatettu  60+ kiloa, kun PK:ta käytit!    Sadolla on näissä hommissa puheet.

[Huru-ukko]

Tunnustan että olen hiukan fuskannut, käytin ihan lopussa myös Nutriforten Tomaatti- ja Mansikkaravinetta nostaakseni kaliumpitoisuutta kokeeksi chinenseille. Kokeiluna, tuota annoin tomskuille normaalisti.
Litkun sekoitin aina Puutarhankesää EC arvoksi 1, ja Nutriforten Tomaatti- ja Mansikalla nostin sen vielä 2- 2.5 EC arvoon.
Jotenkin sen jälkeen kun laittelin ne itsetehdyt täyttöventtiilit resoihin, niin niiden litkujen ravintoarvojen seuranta samoin kuin PH:kin kyttäily jäivät aika vähiin.
Alimillaan EC oli resoissa alle 1... Kun kasvi kasvaa tarpeeksi isoksi, se ei enää hetkada pienistä ja hetkellisistä ravinnearvojen muuttumisesta niin herkästi kuin pienokainen. 

[Aji Kettu]

Kiitos asiallisista ja vähän sivustakin kulkevista vastauksista, mutta auttoi !

Kraanavesi on Jännästi about 8, mikä hankaloittaa aktia.
Vielä olen aika aloittelija, mutta palo on kova.
Tulen todennäköisesti kyselemään lisää, mukava kun tietäväisemmät auttaa polulta eksyvää, mahdollistaa minunkin oppimiseni.

Mutta kohta pääsen kokeilemaan PH:n laskun kanssa miten lähtee kasvamaan ja kohta on kaikki ebit valmiina. Ravinteiden kanssa on oppimista.

Yritin lukea EC arvosta foorumilta ja netistä mutten saanut suurta selkoa, tilasin mittarin mutta miten tulkitsen tätä ? Eli mitkä olisi hyvät arvot ja mitkä huonot, missä on ihanne jne.

Merileväuute hydrossa ei oo hyvä; haisee, mätänee ... Jossain taimikasvatuksessa se saattaa edistää juurten kasvua: Hydroissa pitäisi vain sumuttaa lehdille.

Eikö bioponiseen viljelyyn tarvi pari korkkia levää ja ilmakuplaa pumpusta.? +vulcaponicia?
ainenkin puheenjohtajan puheesta näin oletin.

[Make12345]

Kiitos asiallisista ja vähän sivustakin kulkevista vastauksista, mutta auttoi !

Kraanavesi on Jännästi about 8, mikä hankaloittaa aktia.
Vielä olen aika aloittelija, mutta palo on kova.
Tulen todennäköisesti kyselemään lisää, mukava kun tietäväisemmät auttaa polulta eksyvää, mahdollistaa minunkin oppimiseni.

Mutta kohta pääsen kokeilemaan PH:n laskun kanssa miten lähtee kasvamaan ja kohta on kaikki ebit valmiina. Ravinteiden kanssa on oppimista.

Yritin lukea EC arvosta foorumilta ja netistä mutten saanut suurta selkoa, tilasin mittarin mutta miten tulkitsen tätä ? Eli mitkä olisi hyvät arvot ja mitkä huonot, missä on ihanne jne.

"ihanne EC arvoa" ei ole vaan tilannekohtainen ihanne olisi sopivampi termi, talvella kasvit saavat vähän valoa, joten liian korkea EC voi tappaa kasvit, yksinkertaistettuna: mitä suurempi valon määrä, sitä suurempi EC arvo, lisävaloilla valaistessa käyttäisin pienille kasveille n. 0.5-1 EC ja kasvien kasvaessa ja keväällä auringon tullessa useammin esiin nostaisin kokoajan arvoa isommaksi hiljalleen, kesällä voi pitää yli 2 EC kun kasvit ovat jo isoja ja aurinko valaisee reippaasti.
näin itse olen asian ymmärtänyt, kokemusta ei ole paljoa, korjatkaa jos olen väärässä.

[Jani M]

Lähtökohtaisesti olen pitänyt perusarvoina ec 1 taimille, ec noin kahden pinnassa hieman isommille taimille ja kun kasvukausi on täydessä vauhdissa, ec on huidellut monesti päälle kolmen. Veden happamuuden ja emäksisyyden kanssa en ole jaksanut juuri tapella, kraanavesi on lähelle kasia, ravinteiden sekoittamisen jälkeen se on jossakin kuuden paikkeilla, käytettäessä näitä "virallisia" vesiviljelyravinteita. Siitä se hiljakseen nousee kyllä, mutta eipä ole tuntunut hirveästi vaikuttavan kasvuun. Bioponisissa systeemeissä ph on joka tapauksessa melkeinpä aina jossakin kuuden ja seitsemän välillä.

[calm]

Yritin lukea EC arvosta foorumilta ja netistä mutten saanut suurta selkoa, tilasin mittarin mutta miten tulkitsen tätä ? Eli mitkä olisi hyvät arvot ja mitkä huonot, missä on ihanne jne.

Ikinä en oo EC:tä mitannu, pH-mittausliuoskin loppui viime vuoden kesän alkuun, joten tälle kesää ei oo mitattu sitäkään. Ilmankos satoakin tuli vain 35 kg 12 neliöltä.. Että ei niitä mittareita välttämättä mihinkään tarvi. Voi olla, että pH:lle se on hyvä kuitenkin olla, ainakin jos säätötarvetta on.

[sorrii]

Mää sain satoa kerran yli 40kg joku 4m² alalta .. Enkä käytänny mitään lannoitetta edes.. 

Juu/ei
Riippuu aika paljon viljelyolosuhteista, -menetelmistä ja monesta muusta ne sato-odotukset ja säätämisen tarve 
Esim. ulkona keskellä peltoa hyvässä maassa tosiaankn tuli perunaa tuo 40kg, eikä ala yli 4 neliötä ollut jos ei välejä lasketa. Eikä tarvinnut säätää yhtään mitään.

Kun taas kasvattelen keittiön nurkassa pienellä ebbillä jonka hoitotoimenpiteitä ei aina edes muista, on ihan kiva jos voi mitata peehoota ja eeseetä. Varsinkin sitten kun kasvi voi huonosti.
Mä olen kasvatellut passiivihydroissa joitakin kasveja kauan, ja tapa on ollut että lisään uutta litkua vaan päälle aina tarvittaessa. Parin kuukauden välein olen vaihtanut niitä vesiä kokonaan. Silloinkin on oikein hyvä vilkaista joskus jäljellä olevasta liemestä minkäslaisia vahvuuksia sielä on ... On ollut ec muuten yli 5 parhaimmillaan, ja kasvi ihan terveen oloinen.
Passiivissa, jossa vettä on enimmillään 1l, voi olla tosi isoa se vaihtelu jo yhden kasteluvälin aikana jos kasvi esim. kuluttaa vähemmän ravinnetta kuin litkussa lisätään. Jos se siteen joka kastelu välissä väkevöityy, niin .... 

Sori tuota provoa alussa 
Tuli vaan mieleen kuinka vaikeaa oli alussa saada selkoa vanhojen chilipäiden "neuvoista" kun kaikki vilpittömästikin tai usein elvistelleen kertoili kuinka hienoja ja kalliita lannoitteita ja lisäaineita käyttävät ja kuinka joku EC saa olla chinenseillä 4. Kukaan ei huomannut mainita että lannoitemäärät ja sato-odotukset ei ehkä päde hämärässä nurkassa 20w esl'n valossa.
Tietysti ohanteellisissa oloissa, kasvihuoneessa tai eteläparvekkeella kasvatellessa pärjää hyvin lannoitepurkkien ohjeilla kun vaihtaa ne vedet kokonaan kuukauden välein. Jos sitten haluaa pihtailla kalliita lannoitteita ja suojella luontoa välttämällä kaatamasta 50l lannoitevettä weskipyttyyn aina kuukauden välein, voi homma muuttua säätämiseksi...

Merkkilannoitteissa on yleensä annosteluohjeiden yhteydessä taulukot myös EC-arvoista. Mun mittailuiden mukaan aika samat arvot tulee esim. Nutriforten setillä ohjeen mukaan. GHE'n Mato-pullossa nuo taisivat mennä EC 0,8 - 1.6 - 2.1...

Toisaalta mä olen kasvatellut kysy-yritä-ja-erehdy-menetelmällä jo neljä vuotta näitä chilejäni, enkä ole saanut kunnon vastausta vieläkään esim. siihen pitäisikö litkua laimentaa kokonaisuudessaan kun huomaan -tai joku kertoo- että nyt on sitä typpeä liikaa. Työn alla on kokeilu, että pidän EC'n kokoajan suht korkealla, ja säädän syyslannoitteella eli PK-lannoitteella.
Pakko se mittari silloin on olla ...

Mun EC- eli PPM-mittarini on 4 vuotta sitten ostettu tuntemattomalta chilipäältä Tampereen rautatieasemalla ohiajavasta junasta [pysähdyksen aikana] 20€ hintaan. Halpis-mittari toimii edelleen hyvin. Noita Milwaukeen mittareiden kopioita näkyy monessa paikassa ... Ph-mittarin tilalle ostin uuden "paremman" merkkimittarin keväällä, ja se on jo lentänyt roskiin! Käytän taas wanhaa halpismittaria!!! Noihin hienoihin automaattisesti digitaalisesti kalibroitaviin mittareihin en enää koske, minä!

[Aji Kettu]

PH: on noin 8. tilasin juuri ph downia, voisiko se tuosta johtua ?

Vastataan asialliseen kysymykseen kun täällä on paljon tuota taustahälyä: tuosta todennäköisesti johtunee, 6.5 tai alle pitäisi päästä. pH-asteikko on logaritminen eli jos tavoite on 6.5 ja sulla olisi vaikka 7.5, pH on on kymmenen kertaa emäksisempi kuin sen pitäisi olla.

Nimeni on btw Juso, ei ole kovin yleinen nimi, että lieneekö nickisi taiteilijanimi" vai aito, mutta rare se on.

Ettei mene ihan ohi, tuli mieleeni kun kraanasta tulee tuota ph8 myrkkyä, voisinko ottaa vaikka 10l ämpäriin vedet, laskea sen PH:t normiin ja ottaa sieltä kasteluveden turvekasveille ? Vai onko tuolla PH:lla niin tarkka virka kuin vesiviljelyssä.

Ebeissä, bubblereissa ja muissa kattiloissa saa helpommin tasoteltua sen PH:n normiin.

Nyt on vain iskeneet kirvaperkeleet ja jonkin sortin punkit, kun seittiä tekevät ja ovat nimimalistisen kokoisia, kasveissa näkyy kuolemaa. Varsinkin nuorissa.

Auttaisikohan Neem öljy + mäntysuopa raiskaus noille pöpölöille?

Surettaa kun menettänyt jo suurimman osan kasveista ötököille. Ohi aiheen: pystyykö kirva vaeltamaan lattian kautta toiseen kasviin, kun yllättäen niitä oli joka hlvetin puskassa ja taimissa...


Sent from my iPhone using Tapatalk - now Free

[Huru-ukko]

Turve ei ole niin tarkka siitä kasteluveden PH arvosta. Veikkaan että aika liki 100% kaikki raanasta antavat suoraan kasteluveden kasveilleen ilman tasapainottelua....

Voihan se kävelläkkin, mutta kirvapopulaatiossa on myös siivekkäitä yksilöitä.

[Huru-ukko]

Turve ei ole niin tarkka siitä kasteluveden PH arvosta. Veikkaan että aika liki 100% kaikki raanasta antavat suoraan kasteluveden kasveilleen ilman tasapainottelua....

Voihan se kirva kävelläkkin, mutta kirvapopulaatiossa on myös siivekkäitä yksilöitä.