Vesiviljely

[Tupakka]

niin mä mietin vaan että kuinka paljon sillä vahvuudella on merkitystä, jos sitä kuitenkin käytetään laimennettuna (=sekoitetaan suureen vesimäärään) eli puolet miedompaa vaan puolet enemmän?

-saku

Kerran se on vahvempaa, niin ainetta tarvitsee sekoittaa vähemmän samaan vesimäärään.

Esim. jos meillä on 1% peroksidia niin sitä tarvitsee vaikka 10ml per litra vettä. Kun taas 10% peroksidilla tarvitaan vain se 1ml per litra(en tiedä ovatko ainemäärät ja niiden suhteet oikeita). Eli tässä esimerkissä peroksidia riittäisi 10x pidempään.

[Makee]

Joo tosiaan kunhan ei tosta 20% liikaa ala nouseen ylöspäin vahvemmaks, sillä sillon sitä pitää jo alkulaimentaa tai voi tehä ilkeetä jälkee ennen kun kerkee laimeneen vesitilassa

[Sauli Särkkä]

Kyllä tuolla 20-volttisellakin meni iho valkoiseksi, kun sitä hieman lipsahti annostellessa käsille. Jos olisin saanut 60-volttista apteekista mukaani, olisin ollut paljon tyytyväisempi. Se vaan tahtoo olla melkoisen reaktiivista veden kanssa, joten sen kanssa olisi jo suojalasit ja -hanskat olleet pakollisia varusteita...tai sitten sen olisi laimentanut vaikkapa 20-prosenttiseksi ja käyttänyt sitten vähemmällä pelolla.

Tuota kuitenkin kuluu melko vähän, kun 5-litraiseen hydroon riittää jokunen tippa (alle 10 pisaraa) hoitamaan homman. 60-volttisen annostelu olisi ollut pieniin vesimääriin jo melkoinen haaste.



-Sale

[tso]

Ihme touhua teillä apteekeissa.

Meillä paikallisessa apteekissa vahvin oli 30% tavaraa ja myivät ilman mukinoita. Kysyivät että laitetaanko koko kahden litran pullo vai otatko vähemmän...

Tosin nuo myyjät ovat tottuneet jo meikäläisen kummallisiin kyselyihin ja ostoksiin, etteivät edes tarjonneet turvallisuustiedotteita mukaan...

[Tupakka]

Joo tosiaan kunhan ei tosta 20% liikaa ala nouseen ylöspäin vahvemmaks, sillä sillon sitä pitää jo alkulaimentaa tai voi tehä ilkeetä jälkee ennen kun kerkee laimeneen vesitilassa

Jaa miten?? Onko tuo sitten jotenkin natriumiin tai vastaaviin rinnastettavaa ainetta? Siis reagoiko veden kanssa jotenkin?

[Sauli Särkkä]

Vetyperoksidi hajoaa spontaanisti vedeksi ja hapeksi ja on siten erittäin voimakas hapetin.

Happihan ei ole mitään kilteimmästä päästä olevaa tavaraa muutenkaan, miksi luulette, että meille tuputetaan "antioksidantteja" joka suunnalta? Vapaat happiradikaalit ihmiskehossa ovat yksi mutaatioita aiheuttavista tekijoistä, jotka voivat johtaa mm. syöpään. Näitä vapaita happiradikaaleja vastaan taistellaan näillä antioksidanteilla.

Viisaammat voivat kertoa mitä tapahtuu, kun kipataan vahvaan vetyperoksidiin vettä päälle.



-Sale

[Nuthead]

BOOOM!!!!? :twisted:

[Tupakka]

Tiedän, että vetyperoksidi hajoaa vedeksi ja hapeksi ja tiedän myös vapaista happiradikaalista yms. jutuista.

Lähinnä mietin sitä, että miten H2O2 reagoi H2O:n kanssa. Sain kirjoituksestasi(sale) sellaisen käsityksen, että vesi sekoitettuna vetyperoksidiin kiihdyttäisi vetyperoksidin hajoamista. Jolloin saattaisi saada happimyrkytyksestä syöpään oireita. Kuitenkaan eihän tällä loppuenlopuksi pitäisi olla mitään väliä niin kauan kun suojaa hengityksen(tai siis ei hengitä) ja tuulettaa hyvin(esim. sekoittaa ulkona).

Eli siis miten H2O2 reagoi H2O:n kanssa?

[Omskakas]

Eli siis miten H2O2 reagoi H2O:n kanssa?

Tietääkseni ei kovin paljon mitenkään.  H2O2 menettää helposti ylimääräisen happiatomin, mutta ei kai se H2O:n kanssa voi reagoida muutoin kuin muodostamalla peroksidia uudestaan.  :?  (tämä siis hyvin vähäisillä kemiantiedoilla)

[Rolle R]

Suuri konsentraatioista happoa laimennettaessa ongelmana on veden kiehahtaminen ensimmäisten pisaroiden koskiessa hapon pintaa (siis jos vettä kaadetaan happoon, ohjeen vastaisesti). Huonolla tuurilla saa roiskeet päällensä ja silmiin.
Vetyperoksidin hajoaminenhan on myöskin eksoterminen reaktio, joten kai, ainakin teoriassa, on mahdollista saada sekin roiskumaan. Enpä ole koskaan kokeillut, huomenna voisi testailla lämpömittarin kera tuotakin ihmettä. Vetyperoksidin hajoaminen taitaa vain olla niin onnettoman hidasta ilman katalyyttia että lämpötilaero on täysin mitätön.

Luulisin että ongelma ei liity veden ja vetyperoksidin reaktioon mitenkään, kyllähän sitä vesikin huolimattomasti kaadettaessa roiskuu. Ja juurille laimentamaton vetyperoksidi tekee melko varmasti hallaa, mutta tämähän tässä jo todettiin. Ihon se ainakin tuntuu valkaisevan, kun sattumalta sain sitä sormilleni viime vuonna. Vieläkään en tosin tiedä että miten peroksidi tippa oli päätynyt 5-10vuotta koskemattomana olevan pullon ulkopinnalle. :?:

Rolle

[Tupakka]

Suuri konsentraatioista happoa laimennettaessa ongelmana on veden kiehahtaminen ensimmäisten pisaroiden koskiessa hapon pintaa (siis jos vettä kaadetaan happoon, ohjeen vastaisesti). Huonolla tuurilla saa roiskeet päällensä ja silmiin.
Vetyperoksidin hajoaminenhan on myöskin eksoterminen reaktio, joten kai, ainakin teoriassa, on mahdollista saada sekin roiskumaan. Enpä ole koskaan kokeillut, huomenna voisi testailla lämpömittarin kera tuotakin ihmettä. Vetyperoksidin hajoaminen taitaa vain olla niin onnettoman hidasta ilman katalyyttia että lämpötilaero on täysin mitätön.

Luulisin että ongelma ei liity veden ja vetyperoksidin reaktioon mitenkään, kyllähän sitä vesikin huolimattomasti kaadettaessa roiskuu. Ja juurille laimentamaton vetyperoksidi tekee melko varmasti hallaa, mutta tämähän tässä jo todettiin. Ihon se ainakin tuntuu valkaisevan, kun sattumalta sain sitä sormilleni viime vuonna. Vieläkään en tosin tiedä että miten peroksidi tippa oli päätynyt 5-10vuotta koskemattomana olevan pullon ulkopinnalle. :?:

Rolle

Riippuu vähän pulllon koosta, mutta luulisi jo tuossa ajassa vetyperoksidin hajonneen vedeksi ja hapeksi.

Vai kuinka pitkä sen hajoamisaika on?

[Makee]

Itsekseen vetyperoksidi on suht stabiili aine, mutta heti kun siihen joutuu jotain orgaanista tai muuta mukavaa pilkottavaa niin se hajoaa

[Jassu]

Vesiviljelylannoitteiden ohjeissa lukee että 1-2 viimeistä viikkoa ennen sadonkorjuuta kannattaisi elintarvikkeiksi tuleville kasveille antaa ainoastaan vettä (ilman lannoitteita jne) - koskeekohan tämä ohje myös peroksidia ?

Itse olen kerran viikkoon lykännyt peroksidia muutaman millin jokaisen pönttöön nimittäin.

[Sauli Särkkä]

Peroksidin ei pitäisi pahemmin rehuissa maistua parin päivän jälkeen, jos yleensä ollenkaan.



-Sale

[Makee]

Peroksidi on kemiallisesti niin aktiivista, että kaikki kyllä pilkkoutuu juurissa ja vesipöntössä. Mitään ei siis puhtaasta peroksidista hedelmiin asti kulkeudu

[Risa Tune]

Peroksidi on kemiallisesti niin aktiivista, että kaikki kyllä pilkkoutuu juurissa ja vesipöntössä. Mitään ei siis puhtaasta peroksidista hedelmiin asti kulkeudu

No, sain käsiini tavallista vahvempaa ( 50 %, pH 1...-  4 ) vetyperoksidia, ja kiitos vastuksestasi , että ei kulje hedelmiin. Mietin vain , kun ravinneliuos sisältää runsaasti happoja, ja pitäisi vältellä vetype ro ksidin käyttöä muiden happojen kanssa. Kyllä nyt saa bufferiaan miettiä, mutta s umplin että laitan esim. bufferin ja vetyproksidin eri aikaan.

[Risa Tune]

Vetyperoksidi 50 % : a liukenee täydellisesti veteen.

[janne80]

Jokuseen otteseen olen pyöritellyt päässäni sellaista ajatusta että miten tuo nomi klorite soveltuu vesiviljelyvälineiden / juurien putsaukseen? onko kukaan koskaan koittanut?

itsellä noi astiat on ollut noin 10kk pelkällä vesipesulla siten että astioita on hieman huljautettu vesien vaihdon yhteydessä ja sisäpinta pyyhkäisty wc paprulla. kuitenkin jossainkohtaa vesien vaihto hieman venähti ja pönttöjen ominaishaju muuttui pykälän viemärinhajun suuntaan.

Mietinkin tässä että vaikka tilanne korjautui vesien vaihdolla jäi tuo bakteerikanta varmaan vielä juuriin. kestäisikö juuret sitä että hieman ennnen vesien vaihtoa lorauttaisin hieman kloritea veden joukkoon antaisin vaikuttaa hetken ja vaihtaisin litkut?

Edit:
Kävin sitten hakemassa 35% litkua apteekista tosin vain sen 100ml kun melko kivasti ollaan pärjäilty ilmankin. laitoin 3-4tippaa 10litraan jännä nähdä kuinka käy.

[Amundsen]

En viitsi tehdä uutta aihetta, joten nostan tämän ylös. Sivuaa aihetta kuitenkin...

Ok, levistä pääsee eroon vetyperoksidilla, mutta mites home?

Laitoin mullassa itäneen chilin vesiviljelyyn. Nyt koko kasvin (n. 5 cm korkea) juuristo on homeessa. Onko ongelmaan ratkaisua, vai pitäisikö heittää mäkeen?

[MaXXer]

En viitsi tehdä uutta aihetta, joten nostan tämän ylös. Sivuaa aihetta kuitenkin...

Ok, levistä pääsee eroon vetyperoksidilla, mutta mites home?

Laitoin mullassa itäneen chilin vesiviljelyyn. Nyt koko kasvin (n. 5 cm korkea) juuristo on homeessa. Onko ongelmaan ratkaisua, vai pitäisikö heittää mäkeen?

Olisiko kuvaa tarjota tästä? onko mullan jämät vai juuristo homeessa, vai voisiko olla vain aivan ohuita hiusjuuria jotka saattavat näyttää valkoiselta homeelta?