Aji Perkele

[bluesman]

Laitanpas tähän ehdolle, http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=6862.0
Triton super dwarf paprikan, joka olisi ainakin riittävän nopea suomen kesään, mutta mutta..mitenhän tuo menisi mahdollisuuksien rajoissa risteyttää tällainen "tavallinen" annuum esim. villien kanssa?

Toimittavatkohan USAn tai Kanadan ulkopuolelle? Tilauslomakkeessa ei euroopan maita ole. Mielenkiintoinen lajike silti.

[TWallius]

Hmmm...

Mikäs se lajike olikaan jonka luvattiin tekevän satoa itämisestä 30 päivässä? Valitettavasti en nyt muista, mutta joku foorumilainen oli sitä myös kasvatellut ja raportoi saaneensa satoa 2kk:ssa. Eli tuosta nopea aihio josta saataisiin satoa kesän aikana.

[jeQQ]

No se on juuri tuo yllä oleva triton super dwarf mikälie.

Muistakaas harkita chinensejäkin, Fataliin Dutch Habanero(ann x chin) on kuitenkin aloitettu kylmänkestoprojektina! Varmasti isolla herralla on ollut tähän syynsä. Ja oma dutch habanero on ainakin nopea tekemään kypsän hedelmän kukasta.

[MaXXer]

Toimittavatkohan USAn tai Kanadan ulkopuolelle? Tilauslomakkeessa ei euroopan maita ole. Mielenkiintoinen lajike silti.

Kyselin tätä samaa asiaa josko saisi tänne asti tuota, mutta eivätpä ole vastannut sähköpostitiedusteluihin.

Muistakaas harkita chinensejäkin, Fataliin Dutch Habanero(ann x chin) on kuitenkin aloitettu kylmänkestoprojektina!

Luultavammin jostain chinensen suunnalta se ratkaisu saattaisi löytyäkin, ennen kuin risteyttää willien kanssa. Heitin vaan esimerkiksi tuon tritonin koska se olisi lajike joka kerkeäisi tekemään satoa ulkokasvatuksessa jopa suomen oloissa, ja jos sitä käyttäisi risteytyksessä jonkun chinensen kanssa niin kuka tietää, yksi mahdollisuus olisi Dutch Habaneron tyyppinen minikokoinen kasvi joka on vielä riittävän nopea selviytymään täälläkin ulkosalla ja kestää jopa riittämiin kylmää että saisi lumen alla talvehtimaan. Tämä tietenkin olettaen että lajikkeesta saataisiin jalostettua riittämiin kylmän kestävä ja että lumi tulisi riittävän aikaisin maahan eikä routa pääsisi tekemään tuhojaan. Talvehtiminen ehkä olisi enemmänkin myöhemmässä vaiheessa haettava ominaisuus, mielestäni alkuun voisi keskittyä enemmän siihen että saataisiin ulkona alusta loppuun kasvava kasvi, joka syksyllä mahdollisesti puottaisi hedelmät maahan ja kevään tullen niistä itäisi uusi sukupolvi.

[TWallius]

No se on juuri tuo yllä oleva triton super dwarf mikälie.

Muistakaas harkita chinensejäkin, Fataliin Dutch Habanero(ann x chin) on kuitenkin aloitettu kylmänkestoprojektina! Varmasti isolla herralla on ollut tähän syynsä. Ja oma dutch habanero on ainakin nopea tekemään kypsän hedelmän kukasta.

Juu, mutta ei ollut se mitä minä hain. Se olikin tämä "Chimayo chile". Tuolla jotain juttua tästä... http://www.saveur.com/article/Kitchen/Chimayos-Chile-Culture ja http://www.nativeseeds.org/catalog/product_info.php?products_id=116

Naah turha postaus... Tästähän oli juttua pari sivua sitten.  My mistake!

[Aji Inferno]

Menee kaksinpuheluksi. 

Kokosin kylmänkestoltaan kohtalaisen hyviksi mainittuja lajikkeita/lajeja listaksi... Sehän se tietenkin on yksi tärkein lähtökohta kun mahdollisia risteytettäviä valitaan, mutta kuten itse Aji Infernokin on maininnut niin nopeasti kasvavia ja kehittyviä ei pidä myöskään unohtaa...

C. rhomboideum (kesti itellä n. -5:n viileää monta päivää ennen kuin toin sisälle, lisäksi kasvaa nopeasti auringon näyttäytyessä)
Tabasco (C. frutescens), Chilicutterilla selvisi lähes kymmenen asteen pakkasesta? (mutatoitunut kasvi?  )
C. exile (chacoense), muistaakseni Fataliikin tätä kehui kylmänkestostaan
C. eximium (viileässä selvisi hyvin pitkään, nopea kasvu)
C. chacoense (viileänkesto hyvä, ja kasvaa nopeasti)
Villit chinenset (mahdollisesti hyvin kestävät kylmää)
C. flexuosum (paras kylmänkesto)
Tepin (C. annuum var. g.)
CAP 1491

Kysymyksiä(kö)?: tovarii, lanceolatum...

Mustana hevosena Perkelekisaan voisi olla kyllä mielestäni nämä eurooppalaiset, varsinkin venäläisten jalostamat lajikkeet. Itellä kasvaa nyt paria kolmea venäläistä, kylmänkestävyydestä ei mitään tietoa vielä mutta ovat erittäin nopeita kasvamaan.

Liitytään nyt sitten hyvään kaksinpuheluun!   Niin, Aji Perkeleeseen on ainakin kaksi tietä. Voimme tavoitella joko perennaa (tällöin ainoana toivonamme tässä hetkessä enintään c.flexuosum, ja sekin enintään aivan eteläisimmän suomen erityisissä paikoissa), tai sitten kasvia, joka kuolee talveksi mutta ehtii tehdä sopivia siemeniä tarpeeksi tuottaakseen seuraavana vuotena taas jälkikasvua. Tämän haasteena on maamme mitä mielenkiintoisin ilmasto, jossa ei oikein koskaan tiedä milloin pakastaa, milloin ei. Teoriassa olisi mahdollinen myös näiden välimuoto, joka toimisi physalisten (chilien lähisukulaiskasveja) tavoin, ja eläisi + lisääntyisi juurten kautta, vaikka kasvin maanpäälliset osat kuolisivatkin talveksi. Ainakin villi-annuumista on raportoitu tuollaista käytöstä.

Varsinaisesti kylmänkestäviä chilejä ei tietääkseni ole kuin yksi, eli c.flexuosum. Toki muitakin voi olla, meille tuntemattomissa huippuharvinaisuuksissa. Karvalehtiset chilit kestävät kylmää huonosti; tämä koskee siis ainakin c.galapagoensea, c.pubescensia ja c.praetermissumia. Huonosti näyttävät kestävän myös c.eximium/cardenasii. Isolehtiset c.chinense ja c.baccatum ovat myös kylmänarkoja, vaikka chinense on yllättävän sitkeä ja kykenevä heräämään "kuolleista". 

C.chacoënse on näistä ehdokkaistamme mielenkiintoisimpia siinä, että se on sekä nopeasti itävä/kasvava, että aikainen marjojen tuottaja = sopiva lyhyeen kasvukauteemme? Sen ja flexuosumin risteytymä olisi kiintoisa. Haluaisin myös nähdä flexun ja isomarjaisen c.cardenasiin eli Ulupican risteytymän. Varsinainen lottovoitto olisi tästä vain vähän matkan päässä oleva c.pubescensin ja flexuosumin yhdistelmä!

Flexuosumia on meidänkin piirissämme kolmea sorttia, eri alkuperää. Niissä on sen verran suuria eroja, että kattava testi saattaisi vaatia ainakin kahden eri flexun käyttöä.

[MasaT]

Mikähän mahtaisi olla pohjoisimmassa kasvava physalis? Varttamisesta koisokasveihin täällä on ennenkin ollut puhetta. Niin ja olen kyllä yleensä saanut chileistäni siemeniä seuraavaa vuotta ajatellen.
On ollut hieman puhetta erään foorumilaisen kanssa kasvien muistista eli emokasvin tieto seuraa siemenessä seuraavaa kasvia. Pitäiskö sitten opettaa kasvi pikkuhiljaa vuosi vuodelta kylmempään ilmastoon? - Olis aika pitkä projekti.

[Aji Inferno]

Mikähän mahtaisi olla pohjoisimmassa kasvava physalis? Varttamisesta koisokasveihin täällä on ennenkin ollut puhetta. Niin ja olen kyllä yleensä saanut chileistäni siemeniä seuraavaa vuotta ajatellen.
On ollut hieman puhetta erään foorumilaisen kanssa kasvien muistista eli emokasvin tieto seuraa siemenessä seuraavaa kasvia. Pitäiskö sitten opettaa kasvi pikkuhiljaa vuosi vuodelta kylmempään ilmastoon? - Olis aika pitkä projekti.

Lyhtykoiso ainakin viihtyy suomessa physalis-puolelta erittäin iloisesti.

[bluesman]

 Huomioitavaa on etteivät hankinnaisominaisuudet periydy. Pitää tulla geenejä pooliin tai mutaatioita.

[MasaT]

Huomioitavaa on etteivät hankinnaisominaisuudet periydy. Pitää tulla geenejä pooliin tai mutaatioita.

Pitäis kai ottaa oppia veli venäläiseltä, hehän ovat jalostaneet aika paljon kylmänkestäviä lajikkeita yhdestä sun toisesta lajista.

[Filago]

Onneksi kehitys kehittyy meistä riippumattomastikin.

30 vuotta sitten kun äiteen kanssa ekoja kertoja istutettiin paprikaa ulos Suomen suveen, Tampereen korkeudella, esikasvatettuja taimia, alkuvaiheessa muovilla suojattuun korkeaan penkkiin, niin joka vuosi sama ongelma, suurin osa sadosta kerättiin vihreänä pakkasten uhatessa. Siitä huolimatta, että "hyvissä ajoin" poistettiin liian myöhään yrittävät kukat ja pikkuraakileet. Siemenet puutarhaliikkeestä, milloin mikäkin "Suomeen sopiva lajike".

Ja mitenkäs nyt, Hangossa... Viedään pihalle esikasvatettuja suippopaprikoita, kerätään punaista satoa ilmojen armoilta. Parvekelaatikoissa ulkona sateessa ja tuulessa päästään koristechileissä kaikkiin kypsymisväreihin kohtuullisella esikasvatuksella. Ilmeisesti tuhansista olemassa olevista lajikkeista monetkin sopivat jo valmiiksi kohtuullisesti Suomen kesän ihastuttaviin oloihin, vaatimuksena nykyään lähinnä esikasvatus, josta olisi tietenkin kiva päästä eroon...

Mutta Suomi on pitkä maa. Kun asuimme Siilinkärvellä, krassit oli syytä kylvää sisällä ja istuttaa taimina, jotta sai uudet siemenet puskista kohtuullisen varmasti. ( Tai huonona vuonna edes kukkia...) Täällä eteläkärjessä siemeniä voi toki idätellä sisälläkin, mutta näyttää niitä tuolta penkistä pukkaavan ihan omia aikojaankin, viime vuonna en jaksanut laittaa taimia kasvamaan, kun oli hiukan mahtumisongelmaa chilien takia, ja silti krassit peittivät syksyyn mennessä seinänkohtansa niinkuin ennenkin... Eli jos löytyy chililaji, joka Hangossa kylväytyy itsekseen ja talvehtii siemeninä, ja ehtii keväällä nousta tukehtumatta rikkaruohoihin, ja kukkii ja satoaa ennen pakkasia, niin millä todennäköisyydellä se tekisi saman vaikkapa Kimpun seinustalla siellä pohjoisemmassa?

Mutta kaiken tämän pälätyksen pointtiin:

Mulla tulee olemaan jatkossa käytettävissä "runsaasti" "mökkitason" peltoa. Sijainti Hangosta sisämaahan päin hiukkasen, Salosta etelään. Tilaa on huomattavasti enemmän kuin mihin mahdun kotona kasvattelemaan taimia itse. Joten jos joku haluaa isolla yksilömäärällä testailla jonkun lajikkeensa soveltuvuutta ankarille oloille ja huonolle hoidolle avomaalla, niin voin ottaa uudisraivaajakasveja tiluksillemme.

Omia tulen tuonne laittamaan periaatteella, että kahdesta samanlajikkeisesta kasvista toinen Hankoon muovin alle, toinen/monta seinustalle tai avomaalle mökillä. Näkee sitten aika äkkiä kannattaako taimia kasvatella luonnon armoille, tuleeko satoa yhtään jne. Ja lajikkeina siis suunnilleen ne, mitä päiväkirjassa on tälle vuodelle mainittu.

Filago, joka on iloinen, että malttoi olla idättämättä jouluna kaikkia , ehkä jotain toivoa saada taimet mahtumaan jonnekin

[MasaT]

Lupaatko Filago jyrsiä sen maan ihan itse? Pistit itsellesi aikamoisen projektin rikkaruohojen kitkemisineen. ym. Himmaa vähän!

[Filago]

Lupaatko Filago jyrsiä sen maan ihan itse? Pistit itsellesi aikamoisen projektin rikkaruohojen kitkemisineen. ym. Himmaa vähän!

Kun se on plantaasi niin tokihan siellä on orjatyövoimaakin... Eiku ai niin sehän on kiellettyä Suomessa. Joten kitkemisen voitte unohtaa.. Taimet pitää olla sitä kokoa, että kasvavat karkuun horsmilta, kiitos . Kyse siis "minimivaivalla edes jotain satoa/kasvi" -tyyppisestä kokeilusta, ei puutarhanhoidosta.

Ja tällä hetkellä maa on nk. niittyä/entistä peltoa, joten naapurinsedän traktoria tullaan keväällä näkemään paikalla jo perunamaankin takia.

Ja itse ei voi tulla paikan päälle hoitelemaan uudisraivaajiaan, vasta syksyllä katselmus sitten . ( Mökkeilyrauha...)

Tuliko tarpeeksi huonot ehdot, että kukaan ei lapsosiaan uhraa avomaakokeiluun?

Filago

[Kimppu]

Mutaatiota saattaisi saaha aikhan ottamalla esim. monimetallilampun suojalasin pois ja syöttämällä taimille uv-säteilyä. 

Ja tuo yksi kasvukausi/sukupolvi voi olla sekin utopiaa, villeistähän monet eivät edes suostu ensimmäisenä kesänään tuottamaan yhtään satoa, saati että saataisiin kunnolla kukkia joihin risteytyksiä tehtyä.

Ensimmäinen este on heti se että tarvittavia villichilikasveja ei ole juuri kenelläkään nyt, ja siemeniäkin rajallinen määrä. Solukkoviljely voisi olla mielenkiintoinen kokeilu, tässä vähän infoa. Jotkut hurjat tuota ovat ihan kotioloissakin harrastaneet...
http://puutarha.net/index.asp?s=/keskustelu/keskustelu.asp?id=13814
http://lihansyojakasvi.phpbb.fi/viewtopic.php?f=12&t=641
http://puutarha.net/index.asp?s=/keskustelu/keskustelu.asp?id=3765&vnro=&alaala=1&vms=

Ihan mielenkiinnosta tuli kysästyä apteekissa olisiko agaria saatavana... Tilaavat 100 ramman pakettia, hintaa 30 euroa. Painekattilaaki katellu josko tulis vastaan muttei ole näkyny...

[Aji Inferno]

Oma käsitykseni tällä hetkellä on se, että "Aji Saatana" tai "Perkele" tai mikähyvänsä syntyy luultavimmin c.flexuosumista, jonka aikuinen kasvi tai muutamia istutetaan jonkin lämpöputken päälle paikkaan, missä maaperä ei jäädy kokonaan. Kasvi on äärimmäisen sitkeähenkinen ja vaikka menettäisikin lehtensä esim. kovassa pakkasessa, sillä on hyvä kyky pukata uutta heti kun vain tilanne sallii.

Eli pitää löytää jostain sopiva "ikisula" paikka ja yhdestä kolmeen aikuista, kylmään totutettua kasvia. Mieluiten vielä molemmista meillä kasvavista lajikkeista (ovat sen verran erilaisia). Haasteena on tietysti noiden aikuisten "koekaniinien" löytyminen...

"Metsächiliksi" sitten taas saattaisi soveltua jokin c.chacoënsen jalostelma tai risteytys johonkin. Risteytys villiannuumiin olisi tässä yhteydessä hyvin kiintoisa, sillä se voisi omata oikeat ominaisuudet.

[Ryhis]

Hesarin "Kysy Kirstiltä/Torsti tietää"-palstalla joku kysyi/ehdotti (vuosia sitten) ajatusta, että kasvin juurakko olisi lämpimässä sisätilassa ja jonkinlaisen aukon kautta kasvaisi ulos. Eli lehdet tippuisivat ja varret/runko pääsisi jäätymään. En nyt muista mistä rehusta oli kyse, mutta idea torpattiin juurikin sen takia, että kyseisen kasvin varsi ei kestäisi pakkasta ja näin ollen kuolisi täysin. Kevään tullen kasvu ei jatkuisi mistään.

[Aji Inferno]

Hesarin "Kysy Kirstiltä/Torsti tietää"-palstalla joku kysyi/ehdotti (vuosia sitten) ajatusta, että kasvin juurakko olisi lämpimässä sisätilassa ja jonkinlaisen aukon kautta kasvaisi ulos. Eli lehdet tippuisivat ja varret/runko pääsisi jäätymään. En nyt muista mistä rehusta oli kyse, mutta idea torpattiin juurikin sen takia, että kyseisen kasvin varsi ei kestäisi pakkasta ja näin ollen kuolisi täysin. Kevään tullen kasvu ei jatkuisi mistään.

Niinpä... Villillä annuumilla eli Tepinillä kuuluu olevan taipumus herätä jäätyneistä kuolleista, mutta nämä jutut pitää vaan kokeilla.

[Chilicutter]

Harmi että Talas hävisi foorumeilta.
Oli mukana muistaakseni ihan yliopistopohjaisessa kokeessa.
Jossa raahasivat flexut jokin englannin pohjoisimpaan kolkkaan.
Tekivät jonkin sortin kylmän kestävyys kokeita.

Chacot kestää aika hyvin kylmää siitä kokemuksia.

[Pale]

Itseä kyllä kiinostaisi osallistua projektiin, mutta ei ole mitään pihakasvatuksen mahdollisuuksia muita kuin, että veisi mökille tai vanhempien pihoille kasvamaan. Itsellä ei ole parveketta eikä edes minkään laisia valoja eli täysin auringonvalolla kasvattelen tälläkin hetkellä vain neljää puskaa. Olisi tietenkin ihan lähellä metsää. mutta tuskin sinne kannattaa jalostamattomampaa lajiketta viedä.(?)(tai mökille)

[Herpiili]

Solukkoviljelyn kotioloissa voi mielestäni kyllä unohtaa. Saisihan sitä helposti steriilejä kasvualustoja petrimaljojen/agaragarin ja painekattilan avulla (yleisen mikrobiologian laitoksella olivat painekattilat opiskelijoiden autoklaaveina biologian opiskeluaikanani 70-luvun lopulla) mutta probleema on kasvimateriaalin käsittely infektioita välttäen,  kallukset kasvaa hetken päästä jotain ihan muuta kuin chilin solukkoa.
Pistokaslisäys käyttäen mahdollisimman pieniä kasvinpaloja voisi onnistua. Voihan sitä kokeilla jollain mitä muutenkin haluaa lisätä ja kun hallitsee tekniikan, pilkkoo sitten vasta arvoharvinaisuuden oksia paloiksi.
Onko Kimppu sulla kokemusta juurrutushormonien käytöstä pistokaslisäyksessä? Itse vasta eilen tökkäsin Ulupican latvan turpeeseen käyttäen Neudofin juurrutetta. Vois kokeilla tuon mun ebbissä olevan Congon latvomisen jälkeen juurruttaako todella. Jos näin tekee, kokeilee aina vaan pienempää varrenpätkää.
Periaatteessa lehdenpalakin pitäis riittää.

Kovastipa tuota lihisharrastajat näyttävät tukevan kotioloissakin, joten miksikäs ei sitten chiliharrastajien keskuudessakin. Muutama henkilö onkin jo aikeissa aloittaa kokeiluja http://www.flytrapcare.com/phpBB3/tissue-culture.html