tammikuu 09, 2025, 22:27:59 ip

Uutiset:

Iloista kasvatuskautta !!


Aji Perkele

Aloittaja tknummelin, elokuu 20, 2006, 20:25:26 ip

« edellinen - seuraava »

wille

Lainaus käyttäjältä: Miikos - tammikuu 09, 2014, 18:16:55 ip
Mitkä lajit tekee uutta kasvustoa juuresta?


Mulla c. rhomboideum on tuota tehnyt. Sen kylmänkestävyys ei tosin ole mainittava ja 26-kromosomisena risteytyminenkin on kovin suppeaa.
Uniformu ukkosesta
Prässit sirkkelin teristä
Kiehuvaa pikeä poletit

Aku

Lainaus käyttäjältä: wille - tammikuu 10, 2014, 09:19:08 ap
Lainaus käyttäjältä: Miikos - tammikuu 09, 2014, 18:16:55 ip
Mitkä lajit tekee uutta kasvustoa juuresta?


Mulla c. rhomboideum on tuota tehnyt. Sen kylmänkestävyys ei tosin ole mainittava ja 26-kromosomisena risteytyminenkin on kovin suppeaa.


Toinen Capsicum rhomboideumia viljelevä vahvistaa kyseisen väitteen.

Miikos

Lainaus käyttäjältä: Aku - tammikuu 10, 2014, 18:44:19 ip
Lainaus käyttäjältä: wille - tammikuu 10, 2014, 09:19:08 ap
Lainaus käyttäjältä: Miikos - tammikuu 09, 2014, 18:16:55 ip
Mitkä lajit tekee uutta kasvustoa juuresta?


Mulla c. rhomboideum on tuota tehnyt. Sen kylmänkestävyys ei tosin ole mainittava ja 26-kromosomisena risteytyminenkin on kovin suppeaa.


Toinen Capsicum rhomboideumia viljelevä vahvistaa kyseisen väitteen.


Eli tälle ei kannata ajatusta uhrata tän ketjun puitteissa  :) On se taidettu jollain sivulla jo todetakin  :-[

It burns!

Miikos

Vääntäkää pliis rautalangasta tms. mitä voisin tehdä tän asian hyväksi  :P Flexut lähtee nyt itämään, mitä lajia/lajiketta mun kannattaa kasvatella, josko haluan koittaa risteyttämistä flexun kanssa?

Mitkä 2 ois kaikista optimaallisemmat risteyttää tän projektin puitteissa? Itse ku oon kasvuvyöhykkeeltä III niin siinäkin on omat haasteensa  ;)
It burns!

Tiemuh

Lainaus käyttäjältä: Miikos - tammikuu 11, 2014, 20:04:23 ip
Vääntäkää pliis rautalangasta tms. mitä voisin tehdä tän asian hyväksi  :P Flexut lähtee nyt itämään, mitä lajia/lajiketta mun kannattaa kasvatella, josko haluan koittaa risteyttämistä flexun kanssa?

Mitkä 2 ois kaikista optimaallisemmat risteyttää tän projektin puitteissa? Itse ku oon kasvuvyöhykkeeltä III niin siinäkin on omat haasteensa  ;)


Flexuosum ei risteydy minkään toisen tunnetun chilin kanssa, tämän hetkisen tietämyksen mukaan. Flexuosum voi olla kuitenkin se todennäköisin talvesta selviävä. Harmi ettei tullut täksi talveksi laitettua flexua routimattomaan maahan talvi suojauksien kanssa. Näin lämmintä alkutalvea kun ei ole ennen koettu. Juuret on flexulla paksut kuin porkkanalla, ja porkkana on kaksivuotinen kasvi. Flexu myös omaa parhaan pakkaskestävyyden mitä chileistä tunnetaan. Ja viimeksi, se tekee juurivesoja.  Aika hyvä pyhä kominaisuus, sanon minä. Flexussa on myös vaihtelevaisuutta, mikä tuntuu tulevan esiin ainakin itsepölyttyneissä versioissa.  Ja jos haluat oppia talvettamaan chilin pihalla niin suosittelen ottamaan yhteyttä Chiliparkkiin, joka asian on tehnyt. Ja joka muuten kirjoitti (poistamissaan päiväkirjateksteissä) että voisi tavankin jakaa jos chili selviää toisesta talvesta myös ( se oli edellisestä). Homma liittyi chilin juurien kylmänkestävyyteen siedättämiseen jääkaapissa ja pakkasessa.

Miikos

Ok, kiits Tiemuh tiedoista! Selkeni homma huomattavasti  ;)

It burns!

boozeman

Itse hautasin yhden flexun kompostin vieressä hajoamistilassa olevaan lämpimään lehtikasaan ja peittelin "kahvaa" myöten luiskaan päätyneiden chilien turpeella, kuivilla lehdillä ja havuilla. Pitkälle pakkasten tuloon saakka siellä oli kärjessä muutama eloisa lehti kiinni.

He's dead Jim!

Tai no katsotaan sitten keväällä. Olisihan se aika huikeaa jos siitä elonmerkkejä esiin saisi :)
https://viinanen.org - Ei se siitä... - #1213

hellacce

Tässä tuli viime viikolla käytyä eräällä puutarhalla, niin jostain syystä tuli omistajan kanssa puheeksi pensaiden yms. talvenkeston parantaminen. Metsänhoidossa on jo kauan tiedostettu mykorritsan hyödyt puiden yleisen hyvinvoinnin edistäjänä. Nyt on kuulemma sienijuuriston vaikutuksia alettu kokeilumielessä testailemaan hedelmäpuiden ja marjapensaiden kanssa. Yllätys yllätys, on huomattu että sopivilla sienillä on huomattava vaikutus myös hedelmäpuiden ja pensaiden kasvunopeuteen, sekä talvenkestoon. Joten arvoisat chiliharrastajat, tarkoittaako tämä sitä että aji perkeleen syntymistä ainankin edesauttaisi oikeanlaisen sienen löytäminen joka suostuisi alkaa elämään symbioosissa capsicum-kasvien kanssa. Kuka on se hullu joka alkaa kanttarelleja kasvattamaan flexunsa juurella?
Jätkä kasvattaa rehuja

Ossian

Tuli luettua tuota "Projekti: Hainan Yellow Lantern" ja kävi mielessä että miksipä tätä ei viedä eteenpäin samalla tyylillä?
Joku kerkesi jo ehdottaa jotain tällaista:

Vuosi yksi:
1)   Valitaan lajikkeet (nopeasti kasvavia) ja risteytetään nämä keskenään. Tuotetaan mahdollisimman paljon siemeniä.
2)   Heitetään siemenet pellolle
3)   Mennään syksyllä ennen pakkasia, kerätään parhaimmat chili yksilöt maasta ja viedään nämä superkasvattajalle joka laittaa nämä talvenaikana tekemään podeja.

Vuosi kaksi:
4)   Keväällä heitetään taas siemenet pellolle....

Riittää että chilit selviävät suomen kesästä. Ja ne jotka selviävät siitä parhaiten pääsee viemään sukupuuta eteenpäin. Luulisin että jo seuraavana syksynä huomaisi eron ja muutamassa vuodessa saattaa jopa kasvaa yhtä hyvin kun peruna.

Toby

Lainaus käyttäjältä: Ossian - maaliskuu 31, 2015, 22:40:37 ip
Tuli luettua tuota "Projekti: Hainan Yellow Lantern" ja kävi mielessä että miksipä tätä ei viedä eteenpäin samalla tyylillä?
Joku kerkesi jo ehdottaa jotain tällaista:

Vuosi yksi:
1)   Valitaan lajikkeet (nopeasti kasvavia) ja risteytetään nämä keskenään. Tuotetaan mahdollisimman paljon siemeniä.
2)   Heitetään siemenet pellolle
3)   Mennään syksyllä ennen pakkasia, kerätään parhaimmat chili yksilöt maasta ja viedään nämä superkasvattajalle joka laittaa nämä talvenaikana tekemään podeja.

Vuosi kaksi:
4)   Keväällä heitetään taas siemenet pellolle....

Riittää että chilit selviävät suomen kesästä. Ja ne jotka selviävät siitä parhaiten pääsee viemään sukupuuta eteenpäin. Luulisin että jo seuraavana syksynä huomaisi eron ja muutamassa vuodessa saattaa jopa kasvaa yhtä hyvin kun peruna.


Ovelaa! Lopputulemana parhaassa tapauksessa saadaan täysin luonnonvarainen chili. EIkä noita superkasvattajiakaan ole niin vaikea löytää kuin luulisi.
Hoidan & kasvatan chiliä apinan raivolla.

chipe

Allekirjoittanut ainakin aiemmin pohdiskeli jonkunmoista Aji semi-Perkele projektia eli suomen kesästä selviävää chiliä.

Näkee nyt miten aika yms. tänä vuonna riittää mutta ajatuksissa on heittää peltoon muutamien nopeiden annuum-lajikkeiden siemeniä ja minimaallisesti esikasvatettuja taimia ja katsoa josko joku ehtisi saamaan podin aikaiseksi ennenkuin käy kylmät. Tavoitteena olisi jotensakin vastaava kasvi kuin porkkana, eli kunhan se tuottaisi yhden podin ja keskittäisi kaiken energiansa siihen, niin ties vaikka joku ehtisikin. Lupaavimpia voi sitten koittaa valikoida ja risteytellä. Parhaassa tapauksessa tulos voisi siis olla vuosittain porkkanan tavoin siemenestä kylvettävä kasvi. Tuon eteenpäin kehittäminen monivuotiseksi talvenkestäväksi kasviksi olisikin sitten jo lievästi sanoen haastavampi projekti... Tuo kesästä selviäminen riittäisi jo meikäläiselle :).

Tänä vuonna kokeilen varmaan jonkun kymmenkunta itua per lajike, johtuen ihan jo siitä että moni on yhden podin siementen varassa ja osaan vielä odotan siemenpodin kypsymistä. Omalla kokeilulistalla on seuraavat nopeiksi todetut/väitetyt/epäillyt annuumit:  fireflame, orange flame, starflame, sunflame, cayenne long slim, hungarian hot wax, leek, alma, jalapeno early (jos siemenpodi ehtii ajoissa)
Lisäksi mustina hevosina sitkeät baccat (joiden kasvukausi saattaisi kestää vähän pidempään): lemon drop, starfish, aji cristal

Viime vuonna heitin siemeninä peltoon muutaman sata fireflamen ja orange flamen siementä ja niistä ensimmäiset saivat vasta ensimmäisen podinalun sentin mittaiseksi kun kuolo jo korjasi. Mutta olosuhteet oli noilla vähemmän ideaalit: kylvö myöhässä, kylmä kausi heti kylvön jälkeen, karu savimaa, yöpakkaset iski ikävän aikaisin. Tuohon asti kyllä pysyivät hienosti hengissä aika olemattomalla hoidolla.

Ossian

Hyvä jos löytyisi joku joka olisi jo aloittanut ja olisi näitä nopeitten lajikkeiden risteytyksiä. 
Jos kaivat ylös ne parhaiten selviytyvät chilit loppukesästä niin ottaisin mielellään jonkun niistä podikasvatukseen ensitalveksi. Hydroa en jaksa pyörittää, eli perus multakasvatuksella.
Niitä siemeniähän tarvitaan reilusti jotta suomen luonnolla on varaa valita minkä chilin se haluaa omakseen. Lajikkeen puhtaudesta ei tarvitse miettiä kun lajiketta ei vielä ole. Risteyttämällä monta kertaa saadaan alkuperä häviämään, ja uusi alkuperä olisi suomi.

chipe

Kuis olis jonkunmoinen kasvatuskisa aiheesta? Ehkä sillä tavalla useammalla olisi intoa lähteä mukaan. Ja sitähän tässä nimenomaan tarvittaisiin että kokeiltaisiin mahdollisimman montaa lajiketta ja yhdistelmää mahdollisimman monen taimen voimalla. Mitä enempi sitä suurempi mahdollisuus löytää se yksi superkasvi.

Sääntöinä vaan tarkoitusta palvelevat käyttökelpoiset rajat miten paljon taimia saa doupata esikasvatuksella tai olosuhteita optimoimalla. Kasvatusolosuhteet tietysti vaihtelevat sijaintipaikan jne. mukaan mutta tärkeintähän olisi joka tapauksessa kokonaisuutena asian edistäminen yksittäisten voittajien sijaan. Parhaat tulokset saaneet voisivat sitten levitellä taimia ja/tai siemeniä muille seuraavan vuoden kierrosta varten. Tehdään vaikka oma ketjukirje noita siemeniä varten :).

Jos porukalla löytyy intoa tuollaiseen niin hommaa olisi syytä viritellä tässä aika pikapuoliin jotta saadaan tuleva kesäkausi hyödynnettyä maksimaalisesti.

Ossian

Lainaus käyttäjältä: chipe - huhtikuu 03, 2015, 21:03:49 ip
Kuis olis jonkunmoinen kasvatuskisa aiheesta? Ehkä sillä tavalla useammalla olisi intoa lähteä mukaan. Ja sitähän tässä nimenomaan tarvittaisiin että kokeiltaisiin mahdollisimman montaa lajiketta ja yhdistelmää mahdollisimman monen taimen voimalla. Mitä enempi sitä suurempi mahdollisuus löytää se yksi superkasvi.

Sääntöinä vaan tarkoitusta palvelevat käyttökelpoiset rajat miten paljon taimia saa doupata esikasvatuksella tai olosuhteita optimoimalla. Kasvatusolosuhteet tietysti vaihtelevat sijaintipaikan jne. mukaan mutta tärkeintähän olisi joka tapauksessa kokonaisuutena asian edistäminen yksittäisten voittajien sijaan. Parhaat tulokset saaneet voisivat sitten levitellä taimia ja/tai siemeniä muille seuraavan vuoden kierrosta varten. Tehdään vaikka oma ketjukirje noita siemeniä varten :).

Jos porukalla löytyy intoa tuollaiseen niin hommaa olisi syytä viritellä tässä aika pikapuoliin jotta saadaan tuleva kesäkausi hyödynnettyä maksimaalisesti.


Olet oikeassa, kasvatuskilpailu voisi olla paras vaihtoehto viedä tätä eteenpäin. Riittää että seuraavan vuoden kilpailijoille toimitetaan siemenet edellisestä kilpailusta niin projekti etenee. Jokainen voi osallistua ja yrittää saada omien chilien geenit mukaan seuraavaan kilpailuun. Sehän on paras palkinto 
Tämä ei myöskään lukitsisi tihettyihin lajeihin, voidaan kokeilla uusia lajeja edellisen vuoden voittajien kanssa.   

Koska tällä on kiire jos haluaa tälle kesälle ja jos jotain haluaa tehdä niin se on tehtävä: Kilpailu on täällä
http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=16190.0


chipe

Lainaus käyttäjältä: Miikos - tammikuu 11, 2014, 20:04:23 ip
Vääntäkää pliis rautalangasta tms. mitä voisin tehdä tän asian hyväksi


Minkäs verran täältä oikeasti löytyy projektista muodossa tai toisessa kiinnostunutta porukkaa, jonka voimin voisimme saada hyviä vastauksia ylläolevaan erittäin hyvään kysymykseen?

Katselin tässä juuri että tämäkin ketju täyttää jo tänä vuonna 9 vuotta ja keskustelijatkin ovat enimmäkseen sinä aikana vaihtuneet, mutta aika vähän on edelleenkään tietoa konkreettisista askelista miten hommaa voisi edistää. Monella aloittelevalla kasvattajallakin voisi olla halua kokeilla erilaisia asioita homman edistämiseksi, jos vain olisi selvät ohjeet ja suunnitelmat mitä kannattaisi tehdä.

Tavoitteenahan oli nyt siis chili joka ensinnäkin ehtisi tuottamaan kesällä ulkona satoa (eli sillä olisi käyttöarvoa) ja toisekseen että se selviäisi tavalla tai toisella talven yli niin että jatkaisi elämäänsä taas seuraavana vuonna (mahdollisimman pitkälti ilman ulkopuolista apua). Käsittääkseni jälkimmäisen saavuttamisessa vaihtoehdot ovat:

1) Niin kylmänkestävä kasvi että se oikeasti pitää jotkut maanpäälliset osat itsestään hengissä talven yli.
2) Kasvi joka talvehtii juuristonsa osalta niin että pystyy tuuppaamaan uuden varren keväällä pystyyn kun säät sallii.
3) Kasvi joka ei itse selviä mutta onnistuu tuottamaan elinkelpoiset siemenet jotka säilyvät seuraavaan vuoteen ja onnistuvat tuottamaan uuden kasvin.

Ensimmäisen vaihtoehdon ykkösehdokas on selvästikin flexu ja sille parhaat teoreettiset mahdollisuudet olisi ilmeisesti elämä jonkunmoisena metsächilinä niin että se voisi saada jonkunmoista talvisuojaa muista pusikoista tms.? Tuon vaihtoehdon edistäminen vaatisi suurehkoa määrää flexunsiemeniä jotta aloittelijatkin pääsisivät kokeilemaan onneaan. Onko sellaisia nyt tarjolla jos joku haluaa asiaa edistää?

Entä kakkosvaihtoehto? Rhombo siis tekee uutta kasvustoa juuresta mutta onko muita tiedossa olevia mahdollisuuksia tuon suunnan edistämiseen?

Kolmosvaihtoehto on sitten tuo nopeat annuumit suunta, johon juuri viriteltiin jonkunmoista kisaa porukkaa innostamaan (ei kovin hyvällä menestyksellä toistaiseksi). Siinä nyt on ainakin konkreettiset mahdollisuudet itse kullakin kokeilla miten mikäkin lajike tai risteymä pärjää. Jos tuossa päästään kesän osalta maaliin niin siinä toinen puoli projektia olisi löytää keinot pitää siemenet hengissä talven yli ja saada ne tuottamaan oikea-aikaisesti uudet kasvit. Tuohonkin voisi suunnitella kaikkien kokeiltavissa olevia keinoja niin ehkä jotakuta onnistaa.

Joten mitenkä on, löytyykö intoa projektin kiihdyttämiseen niin että saataisiin aikaan jonkunmoiset askelmerkit uusiakin kiinnostuneita varten?

Everkistus

Lähden mielelläni mukaan tähän projektiin, joko nopeiden annuumien tai superkestävien kasvien kuten flexusen kasvattamisella.

chipe

Itse uskon edelleen että paras tapa saada hommaan vauhtia olisi muodostaa mahdollisesti projektia edistävistä vaihtoehdoista ja osasista enemmän tai vähemmän leikkimieliset kisat tuonne kasvatuskilpailujen puolelle. Noista kisoista kun ainakin näkee kuka on yrittämässä mitäkin, millä keinoin, ja mitkä ovat tulokset. Samalla tuloksista saisi helposti jonkunmoista mittatikkua miten pitkälle on päästy ja ollaanko menossa oikeaan suuntaan. Nyt kun esim. lueskelee tämän ketjun historiaa, niin täällä on monenmoista viestiä miten eri ihmiset suunnittelevat kokeilevansa jotakin, mutta etenemisestä ei sitten löydykään oikein mitään.

Mahdollisia osakilpailuja voisi olla esim:

- Lähimmäs satoa päässyt ulos idätetty chili (jo perustettu kisa ja tavoite hyvin hyödyllinen ilman talvenkestoakin)
- Pisimmälle talveen ulkona hengissä pysynyt chili (flexunkasvattajien osastoa)
- Syksyllä kuivana/tuoreena ulos kylvetyistä siemenistä pisimmälle seuraavana vuonna päässyt chili (Ainakin svalli kertoo onnistuneensa tuossa tempussa)
- Ihan vaikka sisätiloissa nopeiten idätyksestä kypsään ehtinyt chili/risteytys (tämä tosin ei saisi mennä välineurheiluksi joka ei ole tässä pointtina)

Tavoittelen tässä samalla sitä että hommaan olisi mahdollista osallistua vaikkei sattuisikaan omistamaan sopivaa viljelymaata tai taitoa ja kärsivällisyyttä puuhastella harvinaisten villichilien kanssa tms. Kenties avain onneen onkin jonkun aloittelijan löytämä risteytys kaupan chilin ja koristechilin välillä tai sopivan sienirihmaston kohdalle metsänreunaan kylvetty siemenkokeilu? Mitä useampi kokeilija, sen paremmat mahdollisuudet löytää joku onnekas sattumakin.

chipe

Tämä projekti on ilmeisesti vaipunut jälleen unholaan, ja mennyt kesäkään tuskin kummoisiin kokeiluihin kannusti. Mutta mainittakoon nyt kokemukset omien viljelysten kohtaloista ja pohdinnoista.

Pakkaset päättivät omat lämmittämättömän kasvarin ja ulkotilojen viljelykset jo viikkoja sitten ja aika tylysti. Mutta jos siitä nyt jotain hyvää haluaa etsiä, niin ainakin lajikirjoa oli mukavasti ja lämmöt käväisi ensin juuri hitusen pakkasen puolella, niin että tuosta sai aika hyvää kuvaa miten eri lajikkeet selviytyvät kun ollaan ihan siinä rajoilla. Tuloksena oli aika selvästi että noiden tavallisten lajien (Chinense, Annuum, Bacca, Pube) ja lajikkeiden välillä ei ole käytännössä mitään eroa. Siellä missä kuolo kävi se kävi samalla lailla kaikille, ja paremmin selviytyneet pysyivät hengissä selvästikin pienistä olosuhdeoloista riippuen, kuten sattuiko vieressä olemaan hiukka lämmittävä vesitynnyri tms. Hiukka lisää pakkasta ja voittajia ei ollut.

Erityisesti tässä ketjussa aiemmin pariin kertaan sivuttu myytti Starfishin tavallista paremmasta kylmänkestosta tuli murrettua täysin. Noita kasvoi useammassa paikassa erilaisten kaverien ympäröiminä ja ne eivät pärjänneet yhtään sen paremmin. Esim. joku annuum siinä vieressä saattoi olla vielä hengissä kun oli hitusen paremmassa asemassa pituutensa tai sijaintinsa puolesta tms.

Jos nyt asiaa yhtään oikein ymmärrän niin loppuviimeksi kysymys on siitä koska kasvissa oleva vesi jäätyy ja mitä silloin tapahtuu. Jotkut kasvit ilmeisestikin osaavat joko tuottaa jonkunmoista jäätymisenestoa tai sitten kestävät paremmin seuraukset kun se jäätymispiste saavutetaan. Luulenpa että noilla normilajeilla ei yksinkertaisesti ole geeneissään tarvittavia taitoja pakkasta vastaan, ja siksi en oikein jaksa enää uskoa että noista mitään muita kylmänkestävämpiä yksilöitä löytyisi. Tietysti toivon että joku osoittaa ajatukseni vääriksi :). Kunnes niin tapahtuu, luulen että tapaukset joissa jokin chiliyksilö on osoittautunut muita kestävämmäksi ovat paremminkin tapauksia joissa paikalliset olosuhteet vain sattuivat estämään jäätymisen.

Flexu nyt selvästikin on poikkeus, ja kenties jollain muullakin eksoottisemmalla voi vastaavia taitoja löytyä. Onko kellään mitään käsitystä miten tuo flexu temppunsa tekisi, tai onko kukaan missään yrittänyt asiaa tutkia?

Aji Inferno

Näistä jutuista on ehkä tullut vähän kaupunkilegendoja jengin yksittäisten kokemusten perusteella. Esim. Starfishin kylmänkestävyys tuntuisi mulle aika käsittämättömältä, sillä kaveri on Brasiliasta ja suurilehtiset baccat nyt ovat oman kokemukseni mukaan paremminkin kylmänarimpien puolella. Chinenseillä sitävastoin tuntuu olevan keskimääräistä parempi kyky palata henkiin lyhytaikaisen kylmän jälkeen. En tosin tuostakaan ole liian varma, edes kaikkien kasvatusvuosien jälkeen!

Siitä kai voi aika hyvin lähteä, että jalostetut chilit ovat aika perkeleellisen kehnoja alustoja Aji Perkeleelle. Ovat tottuneet liian tietynlaisiin oloihin. Siksi villien puolella tilanne on paljon parempi. Flexuosum, trooppisena lajikkeena, omaa yhden piirteen, joka suojaa sitä väliaikaiselta isoltakin pakkaselta: vahapintaiset lehdet. Muutoin se on yhtä kuolevainen kuin muutkin. Tepin taas on esimerkki karaistuneesta aavikkochilistä, joka lienee oppinut kaikenlaisia selviytymiskikkoja. Noiden kahden risteytys olisi kyllä aika rock nähdä...

chipe

Lainaus käyttäjältä: Aji Inferno - marraskuu 02, 2015, 23:33:45 ip
Siitä kai voi aika hyvin lähteä, että jalostetut chilit ovat aika perkeleellisen kehnoja alustoja Aji Perkeleelle. Ovat tottuneet liian tietynlaisiin oloihin.


Niin kaiketi kasville voisi olettaa kehittyneen keinot kylmänkestoon vain jos se on saanut elellä pitkät ajat olosuhteissa joissa ollaan ihan niillä rajoilla mutta niitä ei selvästi ylitetä. Silloinhan sinne voi valikoitua niitä jotka ovat juuri sen hitusen toisia parempia, ja se riittää niin pitkälle että kasvi pysyy hengissä ja tuottaa jälkeläisiä.

Lainaus käyttäjältä: Aji Inferno - marraskuu 02, 2015, 23:33:45 ip
Siksi villien puolella tilanne on paljon parempi. Flexuosum, trooppisena lajikkeena, omaa yhden piirteen, joka suojaa sitä väliaikaiselta isoltakin pakkaselta: vahapintaiset lehdet. Muutoin se on yhtä kuolevainen kuin muutkin. Tepin taas on esimerkki karaistuneesta aavikkochilistä, joka lienee oppinut kaikenlaisia selviytymiskikkoja. Noiden kahden risteytys olisi kyllä aika rock nähdä...


Olen tässä yrittänyt selailla muutamaa pikagoogletuksella vastaan tullutta dokkaria siitä miten kasvit kylmältä suojautuvat ja mitä niissä jäätyessä tapahtuu. Yhtenä esim. tämä:

http://www.fao.org/docrep/008/y7223e/y7223e0a.htm

Tuolla mainitaan taulukossa annuumien ja frutejen suurimmaksi jäätymislämmöksi -0.7C, vaikka muutoin tuossa ei nyt chilejä sen enemmän käsitellä.

Vahapintaiset lehdet kuulostaa kyllä mielenkiintoiselta ominaisuudelta mutta kuvittelisin että jäätymisen kannalta se kriittinen osa on varret eikä lehdet. Kyllähän chilillä on kait varaa menettää lähes kaikki lehtensä ja ei se jäätyminen varmaan niistä sinänsä varteen päin etene. Mutulla olettaisin kuitenkin että ne solurakenteet ja muut temput mitä kasvi osaa ovat yhteisiä sekä varrelle että lehdille eli ehkä tuo vahapintaisuus toimii samalla indikaattorina sille miten muukin osa kasvia toimii.

Mutta eikös tuon Flexun pitäisi sietää melkoista kylmää vähän pidempäänkin?

Lainaus käyttäjältä: Aji Inferno - marraskuu 02, 2015, 23:33:45 ip
Näistä jutuista on ehkä tullut vähän kaupunkilegendoja jengin yksittäisten kokemusten perusteella. Esim. Starfishin kylmänkestävyys tuntuisi mulle aika käsittämättömältä, sillä kaveri on Brasiliasta ja suurilehtiset baccat nyt ovat oman kokemukseni mukaan paremminkin kylmänarimpien puolella. Chinenseillä sitävastoin tuntuu olevan keskimääräistä parempi kyky palata henkiin lyhytaikaisen kylmän jälkeen. En tosin tuostakaan ole liian varma, edes kaikkien kasvatusvuosien jälkeen!


Lyhytaikaisesta kylmäkestosta en osaa omalla kokemuksella sanoa oikein mitään mutta jos noissa sellaista eroa on niin voisikohan tuokin johtua siitä että Chinenseillä tuppaa olemaan muita tukevammat ja vahvemmat varret? Josko niillä menisi hitusen pidempään ennenkuin kriittiset osat tuhoutuvat.