Chilivaarin muisteluksia

[Chilivaari]

Chile De Arbol, kaunis, mutta turha?  

Pidin sitten Annuumien maistajaiset. Vihdoin nuo muutkin alkoivat punertaa. Cayenne oli kypsynyt jo syyskuun alusta lähtien muutaman viikon ajan parvekkeella ja niitä oli syöty nautiskellen. Sisään tuotuna siitä paljastui vielä pari vihreää, joista toinen kypsyi nopeasti. Nyt myös De Arbol suvaitsi vihdoin kypsyttää satonsa, viitisentoista ohutta palkoa kuten Cobra-lajikkeessakin.  Siinä vasta ensimmäiset punastuvat. Kylmästä kaudesta parvekkeella ehkä johtuu osa erosta, mutta voi hyvin sanoa, että De Arbol on kuukauden hitaampi kuin minulla kasvanut Cayenne. Cobra tulee vielä siitäkin viikon perässä. Aivan liian hitaita lajikkeita minun parvekkeelleni.

Nuo lajikkeet ovat kaikki jonkinlaisia Cayenne-muunnoksia ja luokitellulta vahvuudeltaan samaa kastia, Arbol ehkä pykälän miedompi. Sille annetaan usein  seiska, kun muut saavat kasin. Otin kaikista näytteen ja veistelin paloja maisteltavaksi ihan sellaisenaan.  Noinhan niitä ei ole tarkoitus käyttää, vaan ruoan maustamiseen. Vahvuudet ja vivahteet ehkä erottuvat helpommin näin. Kaikki ovat alle kymmensenttisiä. Arbol on pisin, mutta laihoin, Cobra hiukan isompi kuin perus Cayenne. Nämä siis minun huolettomalla kasvatusmetodillani parvekkeella ilman ruukunvaihtoa 12cm ruukuissa. Itse kasvit kasvoivat n. 60cm korkeiksi ja ovat puumaisia, itse pystyssä pysyviä. Cayenne on pienikokoisin, vain 40cm korkea. Siinä oli myös vähiten satoa.

Cayenne:
Miellyttävä polte kielellä ja suun takaosassa. Viipyilevä maku. Tämä sai minut innostumaan chilien kasvatuksesta, kun ensimmäisen kerran maistoin itse kasvatettua chiliä syyskuussa. Sisäosissa ei ollut mainittavasti lisäpotkua kuoriosaan verrattuna. Eipä sitä olisi kaivannutkaan.

De Arbol:
Ei paljon mitään makua, ei siementen kiinnikkeissäkään. Tummempi, karvaampi mieto polte, kun sen sai aikaiseksi. Kylmä kausi hedelmien kasvaessa voi vaikuttaa asiaan. Palot olivat siemeniä pullollaan, mitä ei lämpimällä kasvaneissa havaittu. Turha kasvatettava tai väärä kasvatusmetodi.

Cobra:
Intialaiseksi Cayenneksi kutsuttu aiheutti turhia odotuksia. Ehkä sitäkin vaivasi kylmässä kasvaminen. Se kuitenkin piti lehtensä sisään tuotaessa. Arbol pudotteli lehtiä ja pienet ylälehdet ruskistuivat kokonaan kuten syksyllä kait kuuluukin.  Cobran kuori oli mauton. Sisäosia syötäessä tuli polte, mutta karvas, ei kovin miellyttävä. Saattaisi tuo sopia johonkin aasialaiseen ruokalajiin. Polte säilyi pitkään. Tämäkin oli pullollaan siemeniä aivan kuin se viimeisessä hädässä olisi työntänyt kaiken elinvoiman jälkeläisten tuottamiseen.

EDIT 7.11.07:
Cobra näytti voimansa vasta kun se oli täysin kypsynyt. Yhdestä palosta tuli aika lailla paloa pieneen annokseen indonesialaista Bami Gorengia. Hyväksyisin tämän, jos se kypsyisi ajoissa, mutta nyt en ota edes siemeniä talteen.

Ainut jatkopestin saanut on siis perus Cayenne, josta olen jo syyskuussa ottanut siemeniä ensi vuotta varten. Kasvia tuskin kannattaa yrittää talven yli.

Lisätään tähän vielä kokemukset tamperelaisten tavaratalojen ruokaosastojen Annuum-valikoimasta:
Hollantilainen "Pippuri paprika", isohko, yli 12cm pitkä, suora, punainen. Maku on karvas ja vähän polttavakin. Nuo jäivät jääkaappiin odottamaan ruokalajia, jota ei koskaan tullut.
Espanjalainen irtochili, yhtä iso, vähän käyrä. Ensimmäisessä ei ollut paprikaa kummempaa makua, kun terävästä päästä aloitettiin. Ylempänä tuli poltetta ja karvautta paljaaltaan pureskellessa. Ruokiin tuo sopii.
Jos kaupassa on vain näitä kahta, valitsen espanjalaisen. Jos siellä on vain hollantilaisia, jätän ne kauppaan.

Nyt on jännät paikat. Mitähän sieltä tulee?


Nimellä Habanero myydyistä siemenistä kasvatettu, keväällä saamani taimi on kasvanut siihen vaiheeseen, että hedelmät alkavat muuttaa väriä. Aamulla havaitsin pienen keltaisen raidan yhden yläosassa ja iltapäivällä se on jo lähes kokonaan keltaoranssi. Toinen on aloittamassa värinvaihtoa. Kun lajikkeesta ei ole tarkempaa tietoa, melkein mitä tahansa väriä voi odottaa.
Lähipäivät näyttävät, mistä on kyse.
Vasemmalla olevassa lehdessä näkyvät hyvin ötököiden syöntijäljet, joita tuli parvekkeella kaikkiin lajikkeisiin. Eivät ne kuolemaksi kuitenkaan olleet.

[Chilivaari]

Tämän päivän tilanne:


Kaikkia värejä löytyy, paitsi punaista. Ovathan nuo hedelmätkin ruukun vaihdon jälkeen kasvaneet hiukkasen. Suuremmat pötkylät ovat nyt 4-senttisiä, kun ne reilu viikko sitten olivat sentin pienempiä. Uutta lehdenalkua on myös näkyvissä pitkin vartta lehtihangoissa. Uusi multa herätti tämän taas kasvuun. Mitä minä sille nyt teen?

[snu]

Anna sen kasvaa, ainakin kunnes saat sadon talteen. Minä varmaan antaisin kasvaa, kunnes alkaa keväällä taas valoa olemaan tarpeeksi ja sitten katkoisin kaiken liian hontelon kasvun pois ja kasvattaisin uudet paremmat oksat niiden tilalle. Toisaalta olen kyllä vasta ensimmäistä talveani aloittelemassa, mutta on sitä aika hyvän käsityksen jo chilinkasvattamisesta saanut.

[Chilivaari]

Haluttaisi päästä kaikista itikoiden syömistä vanhoista lehdistä eroon ja kylvettää varsikin jossakin saippuassa tms. Taidan tehdä NaokiSoman esimerkin mukaan ja karsia kovalla kädellä, kunhan sato on kypsynyt ja korjattu.

Pariin päivään ei isoimmassa ole enää väri muuttunut. Jospa tämä sitten on Golden tai Orange? Noilla ei taida olla juuri muuta eroa kuin nimi.  :lol:

Katsotaan nyt vielä muutama päivä.

[Filago]

Pariin päivään ei isoimmassa ole enää väri muuttunut. Jospa tämä sitten on Golden tai Orange? Noilla ei taida olla juuri muuta eroa kuin nimi.  :lol:

Katsotaan nyt vielä muutama päivä.

Jos noista kahdesta pitää valita. Niin  Orange . Ainakin kuvien tasolla Golden Habaneron muoto on erilainen ja väri keltaisempi. Noita Orange nimellä olevia sitten onkin leegio, joista jotkut tuon muotoisia. Mutta makuhan se kai ratkaisee pääseekö jatkoon, ei nimi?

Filago

[Chilivaari]

Molemmista kyllä löytyy netistä tuon näköisiä ja värisiä kuvia, mutta oranssista tuo muoto useammin. Päivän kuluessa oranssi väri on vain syventynyt ja keltaisuus vähentynyt. Isoin menee edellä ja muut seuraavat perässä keltaisempina. Puolet on edelleen vihreitä. Ehkä se huomenna jo punertaa?

Eräs ero noiden välillä mainittiin tekstissä muutamilla sivuilla. Goldenin raakileet sanottiin olevan vaalean vihreitä. Nämä ovat aika tummia. Tuo puolustaisi lajimäärittelyäsi.

Maistiaisia ajattelin vasta kun väri on tasaantunut.

[Mapa]

Taitaa käydä niin että tuo sinun kasvisi ei saa noita kaikkia chilejä kypsytettyä, kun valo alkaa vähenemään huomattavasti.

[manux]

Kyllä ne väriä vaihtavat vaikka pimeässä komerossa kasvista irti leikottuna. Eri asia vaan sitten miten paljon maku ja tulisuus kärsivät, kun ei kunnon auringolla pihalla/kasvarissa kypsytä. Veikkaisin, että potkivat ihan tarpeeksi vaikka näin syksylle kypsyttely mennyt.

[Chilivaari]

Aloitin sitten sadonkorjuun, kun kummempaa edistystä värissä ei näytä tapahtuvan. Oranssi muuttuu ehkä vähän läpikuultavammaksi. Sen näki hyvin päivällä auringon paisteessa. Valo tuli läpi joistakin kohdista.

Aloitin pienemmästä päästä, jos vaikka isomman siemenien antaisi kypsyä vielä. Minkälainen mahdollisuus on, että siemenistä tulee samanlaisia? Parvekkeella nuo olivat vierekkäin kaikki lajikkeet ja hyönteisiäkin pörräsi, kun ikkunat olivat kesällä auki.

No mutta ne maistiaiset meinaavat koko ajan unohtua, vaikka suussa on vieläkin mukava pistely. Leikkasin kahden hengen wokin sekaan puolikkaan Habaneroa ohuen ohuina siivuina. Kun en varsinaisia polttiaisia tavoitellut, vaan koko perheen makunautintoa, pysyin siinä. Maku oli todella miellyttävä. Vähän perässä hiipi suuhun pistely, ei oikeastaan polte ollenkaan. Täst' mie tykkään. Tätä täytyy saada lisää.

Ja saahan sitä. Pikku puussa riippuu moneksi päiväksi maustetta. Poikani tosin on chilifriikki ja hän saattaa rouskutella nuo viikonvaihteessa. En taida antaa kuin muutaman. Laittakoon jauhetta lisäksi.

Se arvuuttelemani lajike taisi olla Fataliin ehdottama Red Datil. Chinenseksi sen nyt tunnistan tämän suussa edelleen viipyilevän maun perusteella.

[Chilivaari]

Kyllä se on jo kuvan paikka. On ollut niin paljon puhetta, että suuta kuivaa.  :wink:


Kaunis on tuollainen kypsyvä Tabascokin. Siinä on chilin oikea väri. Keltainen tai oranssi ovat niin kesyjä. Tuo varoittaa väkevyydestään. Pieni ja pippurinen. No, eipä vannota ennen kuin on maistettu. Sato oli niin pieni ja myöhäinen, että ei minua ihan helpolla käännetä tuota uudestaan viljelemään, ellei sitten tästä vanhasta tikusta saa jo keväällä kukkijaa. Nyt siihen tuli kukat vasta syyskuulla.

Olen sitten saanut hiukan valoakin ikkunalleni. Siitä minun piti kirjoittaakin, mutta kun en oikein keksi, miten otetaan valokuva valosta. Palataan tuohon ongelmaan lähipäivinä.

[Chilivaari]

Habaneron oranssi väri on nyt pysynyt samanlaisena ensimmäisenä kypsyneissä jo 4 päivää. Ei kai se enää muutu?
Lajike lienee Orange Habanero.

Tein tänään elämäni parhaan spagettikastikkeen. Eväät olivat muuten aika tavanomaiset - jauheliha, vähän jauhoja paistovaiheessa joukkoon, tomaattipyre, valkosipulia, lihaliemikuutio ja vettä. Lisäsin puolikkaan habaneroa seitinohuina viipaleina sekä loppuvaiheessa pari annuumia, vihreän ja punaisen vähän isompina renkaina.

Chinensestä tuli oikein mukava perusmaku, pistelevä chili, mutta ei varsinaisesti polttava. Hiki otsalle kuitenkin. Kun sitten pureskeli niitä annuumin, varsinkin vihreän Cobran renkaita, suuhun tuli HOT, polte intialaiseen tapaan. Samassa kastikkeessa siis voi maistella eri chililajien makuja sulassa sovussa toisiaan täydentäen.

Tärkeintä tietysti oli, että kaikki olivat omaa satoa.  :lol:

[ChaiN]

Koitan mettästää sitä lajikkeen nimeä vielä. aina ku juttelen sen kaverin kanssa ja oon meinannu kysyä sitä nii unohan.

voinhan toki lähettää sulle niitä siemeniä kunhan saan ensimmäiset podit.
jos vaikka saisin vaihdossa jotain uusia tuttavuuksia..?

[Chilivaari]

Valojuttua tässä kehittelen, mutta eihän kukaan nyt pyhinä kuitenkaan ryntää kauppaan esimerkkini innoittamana, joten pohditaanpa hiukan habanerojen olemusta ja nimittelyä ensin.  :wink:

Siemenpussissa luki vain Habanero:
Väri on ainakin minun monitorillani aika tarkkaan oikein oranssi. Ruttuisuutta ei paljon ole. Koko noin neljä senttiä, mutta ahtaassa ja kylmässä kasvanut.

Googlasin päivällä erilaisia habaneroja oikein urakalla. Niitähän on kymmeniä erilaisia. Kaikilla ei näyttäisi olevan mitään erityisominaisuutta, mitä ei jollakin toisellakin olisi. Nimiä vain on annettu mieltymysten ja ehkä kaupallisten suuntausten mukaan. Mikähän tässä on käytäntö? Voiko kuka tahansa alkaa nimittämään omaa kasviaan uudella nimellä? Ehkä ne on risteytetty, mutta tuloksena on ollut samanlainen kuin toisella taimitarhalla toisessa maassa on jo ennestään.

Eniten yhteneväisyyksiä tähän ikkunalautani kaunottareen löysin nimellä Orange Habanero tai Habanero Orange, mutta sain myös vahvistusta käsitykselleni, että siemenpussin merkintä voi sittenkin olla oikein. Pelkkä Habanero on oranssi ja tuon muotoisia ja kokoisia niistäkin löytyi. Minä aion tästä eteenpäin nimittää omaani vain Habaneroksi kunnes joku toisin todistaa.

Kantaani tukee myös tietosanakirja: http://en.wikipedia.org/wiki/Habanero
:lol:

[Espelt]

Voisin melkein lyödä vetoa, että tuo sinun lajike on kauppahabaneroa nimeltään Sudden Death. Tampereen miitissä Heinän puutarha myi noita chilejä ja itse olen hakenut Heinältä varmaan 10kg tuota tavaraa. EU:han määrittää aika tarkasti mitä chilin siemeniä saa myydä kaupallisesti ja epäilen, että myyjä on ottanut juuri tuota lajiketta. Jossain oli linkki siihen listaankin missä näkyi nuo kaupalliset chililajikkeet.

[Chilivaari]

... lajike on kauppahabaneroa nimeltään Sudden Death.

Sitten sen ymmärtää hyvin, miksi tuota lisämäärettä ei painettu siemenpussiin. Miniäni mukaan siemenet on ostettu jostakin kukkien siemeniä myyvästä kaupasta värikkäässä "Chili-mix" siemenpussissa, jossa sitten oli sisällä lukuisia pieniä valkoisia pusseja vain nimi printattuna päälle. Ei sellaiseen kauppaan sovi äkkikuolema.  :roll:  Golden kävisi tyyliin.

Wikin jutussa oli muuten kasvatusohjeitakin ja maininta, että liika kastelu tuottaa kitkeriä chilejä. Onneksi en tuohon syyllistynyt, vaikka melkein kaikki muut virheet tulikin tehtyä. :wink:

[Chilivaari]

Löysin vihdoin siistin ikkunavalon olohuoneeseen. Ehkä siitä ei tule juhlallisesti valoa ikkunalaudan chileille asti, mutta kyllä se pilvisen päivän kirkkautta kuitenkin vastaa. En minä tällä kuvittele satoa kypsyttäväni, mutta ehkä se auttaa taimia selviytymään alkukeväästä kesään ja parvekkeelle satoa tuottamaan. Tulevaisuus näyttää, paljonko siitä on hyötyä. Tuollaisia siistejä "tikkuja" voi kuitenkin sijoittaa helposti hyllyjen alle, komeron nurkkiin pystyyn, ikkunalaudallekin kasvien joukkoon.

Kiinalainen T5 loisteputkivalaisin:

Minulla oli tämmöinen kiinalainen keksintö, kompakti T5 loisteputkivalaisin jo viime keväänä tomaatintaimia kasvattaessani. Sen valo on kuitenkin hyvin epämiellyttävän väristä, vihertävän keltaista ja lähdin etsimään siihen vaihtoputkea. Värilämpötiloista ja putkien väreistä kirjoitan huomenna tai vähän myöhemmin.

Bingo, pienestä sähköliikkeestä löysin, en parempaa putkea, sillä sellaisia ei vielä ole, vaan uuden melkein samanlaisen valaisimen "kirkkaalla" putkella. Elexi loisteputkivalaisin 21W, tuotenumero 20121 vastasi juuri toiveitani eikä maksanutkaan kuin pari kymppiä. Se on hyvin paljon tuon kuvassa olevan kaltainen: n. 2x4cm paksu, 91cm pitkä paketti, joita voi liittää peräkkäin vaikka 6kpl ihan vain työntämällä ne toisiinsa kiinni. Kiinnitystarvikkeet kattoon tai seinään ovat ruuveineen mukana. Todella siisti paketti monenlaiseen sisustukseen. Eihän tuo taloudellisesti ja valon määrässä pärjää Viherpeukun ESL-valoille, mutta niistä on hankalampi saada siisti ratkaisu olohuoneeseen. Myös tavalliset kierrekantaiset 21-23W energiansäästölamput tulevat halvemmaksi, jos sopivia valaisimia on valmiina. Tuollaisen lampunhan saa jo alle kympillä. Parhaissa niistäkin on ihan siedettävä väri. Minulle kävivät kuitenkin loisteputket paremmin, kun niillä sai koko ikkunan leveyden katettua.

Ikkunalautani nyt:

Tässä kuva ikkunalaudalla olevien Habanerojen juuresta ylöspäin aikamoisella laajakulmaobjektiivilla videokameralla. Lamppu kuvan ylälaidassa ei ole kaareva, vaan laajakantti vääristää reunoja. Kuvassa on 2 loisteputkivalaisinta peräkkäin ja niiden yhdistämiskohta on tummempi alue valkoisten välissä.

Vähän alempana taas on lampun heijastuma ikkunasta. Siinä näkyvä "siniruutuinen" alue on käyttämäni pahvin (kapalevy) liimapinnan suojapaperi. Se ei näy huoneeseen. Siihen voisi liimata paremminkin heijastavan kultaisen tai hopeisen pinnan.

Rakenne voi olla vaikea hahmottaa tästä, mutta yritetään. Kaavakuva on alempana.
2 loisteputkea a' 91 cm on liitetty niiden omalla liittimellä peräkkäin ja tämä 182 cm "valoheppi" on kiinnitetty rimaan yläosastaan, jotta se pysyisi kasassa myös riiputtaen.  Kun meillä oli valokuvien pohjustuksesta tuollaista Kapa-levyä, leikkasin siitä kaistat, muistaakseni eteen 10cm, takapuolelle 8cm, jotta takaheijastin ei näy huoneeseen, mutta estää ulospäin vuotavan valon. Tukeva pahvi käy yhtä hyvin, miksei vaneri tai lautakin. Siihen lamput voisi kiinnittää "seinä"-kiinnikkeillä. Nuo epämääräiset alueet lampun ja pahvin välissä keskisaumassa ja oikealla ovat pahvinkappaleita, jotka liimasin tässä prototyypissä rimaan kuumaliimapuikolla ja edelleen nuo pitkät pahvisuikaleet näihin pahvinkappaleisiin. Näin sain vähän etäisyyttä lampun ja pahvien välille ja valaistava alue laajeni vähän.

Alun perin tämä piti kätkeä verhokapan taakse, mutta nyt siitä tuli oma kappansa. Verhoa tuossa ikkunassa ei käytetäkään, kun eteläpuolella naapurit ovat paljon alempana rinteessä. Säleverhokin on aina ylhäällä. Lamppua voi rimaan kiinnitetyllä ketjuripustuksella laskea alemmaksi esimerkiksi taimikasvatuksessa. Ruuvasin rimaan pienet koukut lähelle päitä ja vedin ketjun niiden välille katossa olevien koukkujen kautta. Kiinnityskoukun avulla ketjun mittaa ja valon korkeutta voi säätää helposti.

Kaavakuva päädystä katsoen:

Etupuoli oikealla, takaheijastin vasemmalla. Olen varautunut lisäämään rinnalle toisen parin näitä putkia, jos valoa tarvitaan selvästi enemmän. Kiinnitykseen pitäisi silloin käyttää vähän leveämpää rimaa tai kapeata lautaa, jonka reunoihin saisi nuo pahvit kiinni.

Valossahan on sellainen mukava ominaisuus, että etäisyys kohteesta määrää valaisutehosta enemmän kuin itse lampun teho. Jos puolittaa lampun etäisyyden chilintaimesta, valon määrä kasvaa nelinkertaiseksi. Vaikka tuo lamppuviritykseni on laskettavissa alemmaksi, taimien kasvatuksessa voi myös tehdä toisin päin ja nostaa taimia. Silloin ei tule lamppu keskelle ikkunaa. Keväiseen taimikasvatukseen minulla on hieno keksintö jo vuosien takaa: lasihylly rautalankaripustuksella ikkunan edessä. Viime keväänä niitä oli jo 2, toinen keittiössä vihreyttä suoraan leivän päälle tarjoten, toinen olohuoneen eteläikkunalla taimikasvatukseen.  Tyhjänä tuollaista hyllyä ei juuri edes huomaa, kun se on seisojan silmänkorkeudella, taimettumisvaiheessa se on hieno koriste. Melko ohuesta rautalangasta olen tehnyt pitkän lenkin (vaatii mittailua vaikka narulla). Lenkki vedetään molemmat suunnat yhdessä katossa olevan koukun tai mieluummin kahden kautta ja hylly sijoitetaan lenkin päiden varaan. Siinä se on helppo saada suoraan kaikkiin suuntiin. Eduksi on, jos ikkunan ja hyllyn väliin jää tuuletusrako. Ikkunan kylmä ilma ei silloin jää makaamaan hyllylle. Korkinpalat välissä korvaavat koukkujen siirron. Ellei satu olemaan joutavia lasihyllyjä vaikka kirjahyllystä jääneenä, niitä saa lasiliikkeestä mittojen mukaan ja reunat hiottuna pyöreiksi. Suosittelen. Esimerkiksi 80x20cm hyllyllä kasvattaa jo paljon vihreää.

LISÄYS -09
Seuraavana syksynä jo oli selvää, että kiinalaiset eivät kestä jatkuvassa käytössä. Olen korvannut ne täyskokoisilla putkilla ja 2x36W valaisimella. Tulee siitä enemmän valoakin.

[saulir]

Erittäin olohuonekelpoiselta näyttää. Kuvailemasi hyllyn kanssa myöskin todennäköisesti toimii hyvin, aika näyttää

Myös sisustuksen ehdoilla pystyy siis harrastamaan kasvatusta, ilman että tarvitsee katsella kaikenlaisia epäesteettisiä viritelmiä.

Tietysti suurista sadoista ei voi puhua tässä yhteydessä mutta monelle se ei olekaan se pääasia.

Chilivaari, päiväkirjaasi on mukava lukea, kuvat ovat todella hyviä, ja teksti mielenkiintoista.

...Jatka samaan malliin

[flare]

Sellainen kommentti että rakensin aikoinani 2x120cm loisteputkirimoille (rinnakkain) 'kotelon' vanerista ja laudasta. Periaate sama kuin sinulla kaavakuvassa. Olihan se lakattuna ja petsattuna ihan siistin näköinen kettinkien nokassa, mutta valoteho siinä oli kyllä surkea. Heijastimet puuttuivat (koitin kyllä foliota).

Maalaisjärjellä ajatellen putki tuottaa valoa jokaiseen suuntaan (sivuille, ylös, alas) yhtä paljon. Tuollainen tumma pinta taitaa heijastaa jotain 10-30% valosta, jolloin kokonaisvaloksi saadaan tyyliin 0.3*0.75 = 0.225 (kolme neljästä suuntaa on väärä - ei alas). Ja folio ilmesesti ei toimi kovin hyvin (tummanvihreästä petsistä nyt puhumattakaan).

Heijastimia taas en löytänyt mistään kohtuuhintaisena. Paras vaihtoehto mitä keksin oli metallilevyn ostaminen bauhaussista, joka se nyt ei aivan sikahintaista ollut, mutta edullisesta ei voi puhua. Lisäksi (Turun) paikallinen kierrätyskeskus kertoi etteivät he saa enää käsitellä (tai jälleenmyydä) loisteputkivalaisimia koska ne ovat vaarallisia tms (samalla kun he korjaavat telkkareita). Ei heijastimia kaupan.

Löysin myöhemmin rakennustyömaan roskalavalta siistin valkosen toimistojen katoista löytyvä lamppu 2x120cm rungon - kunnon heijastimilla. Ero on silmiinpistävä. Jos uuestaan tarvitsisi jotain tälläistä tehdä, koittaisin varmaan etsiä jotain 'käytettyjä toimistotarvikkeita' tms liikettä.

[snu]

Tuossa lamppuvirityksessä menee vaan jotain 70% valosta hukkaan, joko heijastuu ihan väärään suuntaan tai osuu heijastamattomaan pintaan. Tuo olisi vielä paljon parempi, jos liimaisit kapalevyjen sisäpintoihin foliota (kromimaalikin kelpaa) ja asettaisit levyt vaikka 45 asteen kulmaan lamppuun nähden

Koodia [Valitse] Laajenna



   /=\
 /  o  \
/         \


Näin voisi saada valon hukan kutistettua johonkin 30% luokkaan.

[Chilivaari]

Heijastimia ajattelin parantaa liimaamalla valkoisessa pahvissa nyt jo valmiina olevaan liimapintaan folion. Videokuvaukseen noita saa erikoisliikkeistä hopea- ja kultasävyissä sileänä ja rosoisena. Meillä taitaa olla sitä varastossa. Keittiön alumiinifolio toimii lähes samalla tavalla, on vain ohuempaa ja vaikeampi saada suoraan. Taitaa paperikaupoissakin olla sellaista askarteluun.

Tämä on vielä prototyyppi ja harkitsen talven mittaan, pitääkö laittaa toinen rivi lamppuja tuohon rinnalle. Minulla on luksimittari ja sen avulla tutkiskelin valon määrää tuota rakennellessani. Valaisukulman leventäminen ei tuonut merkittävää lisää ikkunalaudalle, joka tietysti on pääkohde. Kaikki pinnat rakennelman sisällä ovat nyt kiiltävää valkoista, pahvia tai muovia.