Poltatko?

[wille]

Elikkä tuosta parveketupakoinnista pälkähti päähäni kysellä ihmisten paheista! Miten on? Palaako?

Itse tulee kyllä savua imeskeltyä. Töissä menee huomattavasti enemmän kun vapaa-ajalla. Paitsi jos vapaa-aikaa viettää pienessä vihneessä, jolloin tupakkia palaa niin per*eleesti... :roll:

Lopettaneiltakin voisi vähän tarinaa kuulla. Purkkaa? Inhalaattori? Tyly stoppi?

[Xbow]

Isukilla onnistui lopettaminen ihan tyhjästä vaan. Kohtuu pirkän tovi joutui muu perhe kärsimään melkoisesta raivoamisesta, mitä nikotiinin puute aiheutti. Lisäksi kiloja tuli heittämällä kymmenkunta lisää.

Itse olen huomannut, että puolikin vuorokautta ilman tupakkia ja meinaa pinna mennä pienestä. Kun muutenkaan ei jaksa odotella esimerkiksi bussipysäkillä tai liikennevaloissa, niin rööki valitettavasti on muodostunut pikkusormen vieväksi piruksi, jolla saan kuin saankin hieman helpotettua turhautunutta olotilaa.

Opiskeluaikoina tupakointi alkoi. Aluksi tupakki tai pari bilettämisen yhteydessä. Näin meni pari vuotta. Sittemmin kun töihin pääsi, niin bussien odottaminen kyllästytti sen verran että tuli hankittua tupakkia. Siitä se sitten jatkui, aste kerrallaan kohti pahempaa. Asiaa ei lainkaan auttanut se, että kaveripiirissä poltti lähes kaikki.

Edit: Olen aika ajoin kokeillut, millaista on olla ilman tupakkia. Mitä todennäköisimmin pystyisin lopettamaan, mutta tiedän että se tulee olemaan monessa mielessä yhtä helvettiä, joskin se lopulta voi palkita muutenkin kuin lisäkiloilla.

Luonteeni muuttuu siihen suuntaan, että joudun hoitamaan asian yksin, jotta vähäiset ihmissuhteeni pysyisivät edes jossain määrin kunnosa. Lisäksi veljeni luultavimmin jatkaisi tupakointia, se olisi omiaan hankaloittamaan asioita entisestään. Ottaisin kohtuu riskin siihen, että hyvät välit voisivat mennä liiaksi huonoon suuntaan.

Ajan mukaan tilanne tietty tasaantuu, mutta nuoruusvuosista tiedän, että luonteeni muuttuu hankalampaan suuntaan.

[Aji Inferno]

Chiliväessä on aika paljon "rokkaria" ja erinäistä vaihtoehtoista elämäntapaa, luulen. Sikäli ei ihmetytä, että myös tatuoinnit, tupakointi ja sen semmoiset ovat täällä ehkä keskitasoa yleisempiä...

[Jones]

Olen karvan päälle kolmenkymmenen ja poltellut yli puolet elämästäni, välillä vähemmän ja välillä vähän enemmän. Lopettaminen pyörinyt mielessä jo pidemmän aikaa ja useasti on tullut 'lopetettuakin'.

Tällä hetkellä olen ollut ~3vko ilman nikotiinia (lukuunottamatta viimelauantaista  hairahdusta kaljapäissäni). Aikaisemmin lakkoillessa on aina tullut tupakan tilalle purkat, laastarit nuuskat jne, mutta nyt tosiaan ilman mitään.

Tähän mennessä mennyt yllättävän kivuttomasti , ei ole pahemmin hermot menneet edes töissä, vaikka ennen tuota 'lopettamista' meni tupakkia viimeisen puolen vuoden ajan reilu aski/päivä.

Pitää yrittää vältellä näin alkuun tuota viikonloppuisin kaljalle lähtemistä, se kun on tunnetusti alkuun niitä pahempia koetinkiviä.

-J-

[MikkoM]

1,5 viikkoa taas ollut ilman. Olin lähes 2 vuotta polttamatta, mutta alkoi sit taas tuossa vähänpäälle vuosi takaperin. Aski päivässä, kaks parhaassa.

Ei voi sanoa ettäkö ei olis hiukan hermot kireellä, mutta eiköhän se tästä pikkuhiljaa tasaannu.

[Janne]

Olen polttanut satunnaisia sikareita ja piipullisia pian 18 vuotta. Savukkeita en koskaan. Polteltua tulee fiiliksestä ja tilaisuuksista riippuen, joskus useamman kerran viikossa, joskus on ollut kuukausienkin taukoja. Keskiarvo lienee 5-10 kertaa kuukaudessa
Addiktiotupakointia en ymmärrä, enkä myöskään näe mitään syytä lopettaa tätä mielenterveyttäni suuresti edistävää hyvää harrastusta.
Kaapissa on tällä hetkellä enemmän piipputupakkavalikoimaa kuin koskaan, kiitos muutamien chilipäiden kanssa tehtyjen kimppahankintojen. 20-30 eri laatua, yhteensä liki pari kiloa laatutupakkaa

[Xbow]

Kielloissa on se haitta, että niissä lähes poikkeuksetta kajotaan asioihin, joihin ei pitäisi kajota.

Mitä erilaisiin addiktioihin tulee, onneksi minun elimistö estää addiktion alkoholiin. Valitettavasti tunnen ihmisiä, joilla on addiktio alkoholiin. Tiedän kuitenkin, etten voi itseäni ajatella heitä järkevämpänä, vaikkakaan minulla ei alkoholiriippuvaisuutta ole ( tai luultavimmin on, mutta se loppuu krapulan tullessa kuin seinään ). Myöskään en voi väittää, että minulla nuorempana oli mukamas parempi itsekuri, vaikka tupakoinnin aloitin vasta reilusti yli 20-vuotiaana. Alkoholin kanssa on homma jäänyt vähemmälle iän karttuessa, onko minun itsekuri sitten muka parempi, hoh. Sen tiedän, että alkoholiriippuvaisen kanssa tekemisissä oleminen on pitkän päälle rasittavaa, tuskallista.

Addiktioissa, kuten monessa muussakaan ihmisen touhussa ei ole juuri järjen häivää. Se on vaan luonnollinen osa ihmistä. Geenit + ympäristötekijät, ne laukaisevat erilaisia addiktioita ja muitakin järjettömiä asioita. Mitä ne todelliset syyt ovat, siihen ei selkeää vastausta ole. Eli ei voi väittää, että esimerkiksi itsekurin puute, huono säkä ympäristön suhteen, tai perimä olisi keskeinen syy. Kaikki nämä osatekijät varmasti painavat, itse kussakin eri suhteessa. Tuomita vaan emme voi, koska se on yksinkertaisesti muiden tosiseikkojen huomioon ottamisen laiminlyöntiä, eli tyhmyyttä.

Edit: Pikkuisen filfosointusuoni pumppaa ylikierroksilla, unenpuute yhdistettynä kahvin ylimäärään, kiero kokonaisuus. Voi olla että tekstini tuntuvat kärkeviltä tai hyökkääviltä. Tarkoituksenani ei kuitenkaan ole hyökätä tms, vaan yrittää perustella sekä kertoa omaa ajatuskantaani asiasta. Itse ymmärrän varsin loistavasti, että ihmiset haluavat harrastaa ja nauttia eri asioista kuten chilistä tai vaikkapa sikaareista

[Filago]

Chiliväessä on aika paljon "rokkaria" ja erinäistä vaihtoehtoista elämäntapaa, luulen. Sikäli ei ihmetytä, että myös tatuoinnit, tupakointi ja sen semmoiset ovat täällä ehkä keskitasoa yleisempiä...

Ja sitten on kiltit tavikset kuten minä *virn: Ei tatuointeja, reikiä vain korvissa, enkä koskaan tupakoinut. Ja viinaakin menee vain satunnainen saunasiideri, rommitee viluissaan ollessa ja joskus puolen annoksen iltaviski, jos se on tarpeeksi kalliista pullosta .

Onhan sitten tietenkin jotain paheitakin: korkokenkiin ja -saappaisiin saa menemään rahaa sen minkä jotkut tupakkaan.

Vaan ehkä jo se, että nykyaikana haluaa itse kasvatella jotain on "vaihtoehtoinen elämäntapa"? Ja onko kapsaisiini tupakan veroinen addiktion aiheuttaja? Vähenisikö vai lisääntyisikö tupakointi, jos ihmiset kasvattelisivat itse eri makuisia lajikkeita? Alkaisivat panostaa makuun ja laatuun? Yleistyisivätkö lajikkeet, joitten savu tuoksuisi hyvältä, vai erityiset vahvat, paljon nikotiinia sisältävät?

Filago, jolla ei ole parveketta vaan piha, jonne tupakoivat kaverit joutuvat kun haluavat tyydyttää addiktiotaan

[Matteus]

Lisäkiloista pääsee, kun aloittaa dieetin yhtäaikaa tupakkalakon kanssa, nimim. neljä viikkoa savuton ja miinus 9kg. Tosin ennen tuota tuli oltua lähes vuoden päivät baarikorsteeni. Lopetin sitten viinanjuonninkin ettei tee mieli tupakkaa, sitäkin riemua jatkunut kuukauden, kaverit poistelee jo numeroa puhelimista. Tarkotus olisi jaksaa pikkujouluille saakka. HooCee meininki, tiedän, mutta keuhkot alko olla siinä kunnossa, että olin jo vähällä lähteä syöpätutkimuksiin... Nyt on taas kaikki kunnossa, mutta oli sen verran tehokas herätys, että riitti motiiviksi lopettaa.

[CthulhuBard]

Tuli tuossa reilut 10 vuotta tupakoitua kunnes nelisen vuotta sitten päätin lopettaa moisen, välillä saatan haksahtaa ryyppyreissulla muutaman sauhuttamaan mutta muuten ei tupakkia mene.

[Aji Inferno]

Chiliväessä on aika paljon "rokkaria" ja erinäistä vaihtoehtoista elämäntapaa, luulen. Sikäli ei ihmetytä, että myös tatuoinnit, tupakointi ja sen semmoiset ovat täällä ehkä keskitasoa yleisempiä...

Ja sitten on kiltit tavikset kuten minä *virn: Ei tatuointeja, reikiä vain korvissa, enkä koskaan tupakoinut. Ja viinaakin menee vain satunnainen saunasiideri, rommitee viluissaan ollessa ja joskus puolen annoksen iltaviski, jos se on tarpeeksi kalliista pullosta .

Onhan sitten tietenkin jotain paheitakin: korkokenkiin ja -saappaisiin saa menemään rahaa sen minkä jotkut tupakkaan.

Vaan ehkä jo se, että nykyaikana haluaa itse kasvatella jotain on "vaihtoehtoinen elämäntapa"? Ja onko kapsaisiini tupakan veroinen addiktion aiheuttaja? Vähenisikö vai lisääntyisikö tupakointi, jos ihmiset kasvattelisivat itse eri makuisia lajikkeita? Alkaisivat panostaa makuun ja laatuun? Yleistyisivätkö lajikkeet, joitten savu tuoksuisi hyvältä, vai erityiset vahvat, paljon nikotiinia sisältävät?

Filago, jolla ei ole parveketta vaan piha, jonne tupakoivat kaverit joutuvat kun haluavat tyydyttää addiktiotaan

Chili-ihmiset ovat kokemukseni mukaan (positiivisen) ihmeellistä porukkaa... Useimmat elävät suurella tunteella ja avoimin mielin. Vaihtoehtoista elämäntapaa he edustavat sateenkaarella, olemalla kaikkea mahdollista, kaikista ammateista, ajatusmaailmoista ja yhteiskuntaluokista. Chiliväen tapaaminen onkin tavallaan kuin merkillinen YK:n konferenssi, jossa lukemattomat erilaiset värit kohtaavat rauhassa ja toisiaan arvostaen. Siinä on jotain todella hienoa.

Tavallaan pidän chili-ihmisiä ihan omana ihmistyyppinään, vaikken koskaan osaisi sanoa tarkalleen miksi. Meille on yhteistä jotain erityistä. Se ei varmaankaan ole itse chili; se on vain asian maukas ja tulinen ilmentymä.  Ehkä kyse on vain maailmankatsomuksesta.

Tupakoivina tai ei. (itse en)

[MrFrost]

Nuuskaan nykyään

Diabeetikolle parempi vaihtoehto kahdesta pahasta, eli ei tuki verisuonia, kuten rööki.

-T

[Zombie]

En polta, enkä ole koskaan kokeillutkaan.
Molemmat vanhempani polttivat koko mun lapsuuden ajan tupakkaa ja äiti savuttelee vieläkin. Isä lopetti tässä muutama vuosi takaperin eikä oo sen jälkeen tupakkaa polttanu. Meille sanottiin aina kakarana että jos tupakkaa poltetaan ni saajaan selekään  :lol: . Jotenkin siitä on sitten iskostunut "en polta" periaate itelle.

[Sauli Särkkä]

Reipas vuosi takaperin jäi jokapäiväinen kepukka pois. Mitä nyt lomareissuilla on parit pikkusikarit mennyt, ei tupakka enää houkuttele samalla tavalla kuin joskus aiemmin ja sitä ei edes ajattele kaipaavansa.


-Sale

[MrFrost]

Reipas vuosi takaperin jäi jokapäiväinen kepukka pois. Mitä nyt lomareissuilla on parit pikkusikarit mennyt, ei tupakka enää houkuttele samalla tavalla kuin joskus aiemmin ja sitä ei edes ajattele kaipaavansa.


-Sale

Tupakka maistuu *itun pahalta, etenkin kun on lopettanut.

Parisen viikkoa välillä joutunut polttamaan (sätkiä, ihan niiden pahuuden takia, ettei taas lankea siihen) kun nuuskat on ollut loppu, mut siihen se on jäänytkin.

Alcoholocaustin vaikutuksen alaisena joskus tulee poltettua, mutta en laske sitä polttamiseksi, kun vuodessa menee korkeintaan aski tuollaisissa tilanteissa.

Sikaarit on hyviä, etenkin ne kunnolliset, mutta nykyään aika ikävää poltella, joutuisi seisomaan parvekkeella 1-2h yhden sikaarin takia, kun ravintolatkin (ONNEKSI) on muuttuneet lähes poikkeuksetta savuttomiksi.
Pikkusikaareista pidän myös muutaman kaljan jälkeen, filtteröidyistä eniten.

KUNNOLLISILLA tarkoitin siis kuubalaisia/dominikaanilaisen tasavallan peukalon paksuisia sikaareita.

-T

EDIT: lisäsin tarkemman määrityksen kunnollisille siggeille.

[Kärsä Babar]

2,5 vuotta sitten lopetin 10 vuotta kestäneen tupakoinnin. Ei ollut lähellekkään niin vaikeeta kun kuvittelin. Ei ollut hermo kireenä, eikä kyllä muutakaan ihmeempää. Viikon taisin nikotiini purkkaa pureskella.
Pari viikko teki vaan röökiä mieli, juodessa vielä yli kuukaudenkin jälkeen.
Välillä näkee unta että polttaa, aamulla on helpottunut ku ei ollut oikeesti sortunut.
Lopettamisessa vaikeaa on se kun yrittää keksiä itselleen tekosyitä polttaa, sitten kun tekosyistä pääsee eroon niin lopettaminen helpottaa.
Nagan voisi kuvitella auttavan lopettamisessa. Aina kun tekee mieli röökiä, niin haukkaa palan nagaa.

[Aji Inferno]

2,5 vuotta sitten lopetin 10 vuotta kestäneen tupakoinnin. Ei ollut lähellekkään niin vaikeeta kun kuvittelin. Ei ollut hermo kireenä, eikä kyllä muutakaan ihmeempää. Viikon taisin nikotiini purkkaa pureskella.
Pari viikko teki vaan röökiä mieli, juodessa vielä yli kuukaudenkin jälkeen.
Välillä näkee unta että polttaa, aamulla on helpottunut ku ei ollut oikeesti sortunut.
Lopettamisessa vaikeaa on se kun yrittää keksiä itselleen tekosyitä polttaa, sitten kun tekosyistä pääsee eroon niin lopettaminen helpottaa.
Nagan voisi kuvitella auttavan lopettamisessa. Aina kun tekee mieli röökiä, niin haukkaa palan nagaa.

...tai polttaa kuivattua nagaa?

[MrFrost]

Tai sniffaa nagajauhetta nenään  :roll:

-T

[Lopez]

Rippikoulussa sytytin ensimmäisen, kuten aika moni muukin siihen mailmanaikaan. Sen jälkeen pitkän aikaa oli "tuuritupakointia", eli aina kun käsiinsä savukkeita jostain sai. Pari vakavampaa lopettamisyritystä takana, ja joulukuun alusta työporukan kanssa yksi edessä. En tiedä... Jotenkin välillä tuntuu, että kun mä lopetan, siitä on nimi lehdessä. Lopettamispäivämäärän kera. Ei olisi koskaan pitänyt sytyttää sitä ensimmäistä, mutta kun...

Nooh, toivon pahinta ja pelkään parasta tulevan lopettamispäätöksen suhteen...

[Eija]

Polttanut jo 24v eikä tarkoitustakaan lopettaa