Lajike- ja lajipuhtaus

[Riiviö]

Haluaisin herättää hieman keskustelua lajikkeiden ja lajien erilaisten paikalliskantojen kylvösiemenen puhtaudesta. Koska tuntuu, että kuka tahansa voi ottaa kasvistaan siemeniä ja laittaa niitä ketjukirjeeseen emokasvin nimellä eikä kukaan kyseenalaista asiaa, niin tässäpä vähän ajattelemista:
  Lajike tai paikalliskanta yleensä risteytyy samanlajisten muiden kasvien kanssa helposti jos pörriäiset hoitaa pölytyksen. Jos samassa kasvihuoneessa tai parvekkeella on siis 30 eri sorttia joista puolet annuumeja ja toiset pubeja niin lajikepuhdasta kylvösiementä tulee vähän jos ollenkaan. Lajien välinen risteytyminen on ehkä mahdotonta jos ovat tarpeeksi kaukaista sukua mutta lajin sisällä ja varsinkin jos laji kaipaa ristipölytystä eikä ole siis itsepölyttyvä niin lähisukuinen, saman lajin eri kanta tai lajike on yleensä se toinen osapuoli...
  Puhdasta siementä saadaan vain jos kaikki lähiseudun kasvit ovat samaa kantaa/lajiketta.
  F1 lajikkeet eivät säily samanlaisina koska seuraavassa polvessa tulee esiin vanhempaispolven erot koska kasvit on risteytetty kahdesta erilaisesta linjasta jotta saataisiin tietyt ominaisuudet esiin.
  Joten tulevaisuudessa meillä on tosi paljon erilaisia sekamuotoja jos asiaa ei huomioida siementä kerättäessä... :?

[cola]

Minä en näistä hirveesti tiedä mut tuskin ihmiset alkavat rakentaa jokaiselle lajikkeelle omaa kasvihuonetta.

Esimerkiksi kun minä olen muuttamassa kreikkaan ja tarkoituksena olisi kasvattaa ulkona todella paljon chiliä, niin miten voin välttää risteytymistä?

Kuinka kaukana pitää olla jotta kasvit ei risteydy 1m vai 10m

Eikä se nyt niin paha jos ketjukirjeestä ilmatteeks saa muutamia risteytyksiä. Eri asia on kun ostaa tiettyä lajiketta joka onkin risteytynyt, niin vois jo pikkasen ahdistaa.

[Aji Inferno]

Kiintoisa teema, tosiaan...

Siementen puhtaus on taattu vain silloin kun kasvatetut lajit eivät ole keskenään risteytyviä (tilanne mm. useimpien, muttei läheskään kaikkien villichilien kesken).

Ulko-olosuhteissa risteytymiä tapahtuu lähestulkoon varmasti saman lajin sisällä, sekä usein myös lähisukulaisten kesken. Seuraavassa esimerkkejä:

c.annuum: risteytyvät erittäin helposti keskenään
c.annuum/frutescens/chinense: risteytyvät melko helposti keskenään
c.baccatum: risteytyvät erittäin helposti keskenään, mutta vain satunnaisesti edellämainittuun kolmikkoon
c.pubescens: risteytyy muiden tavoin erittäin helposti oman lajin sisällä, mutta enää hyvin vaikeasti jos lainkaan muiden chilien kanssa. Poikkeuksena villit sukulaislajit, joihin risteytyy.

Annuumeja ja pubescenseja kasvattaessa ei tarvitse murehtia noiden keskinäisistä risteytymistä, sillä niitä ei käytännössä tapahdu. Myös kolmikon annuum-frutescens-chinense suhde baccatumiin on sen verran etäinen geneettisesti, että yllätyksiä tuskin tulee.

Villien chilien kanssa asiat ovat... villisti. Tiede ei tiedä vieläkään paljon niiden sukulaisuussuhteista eikä genetiikasta, ja niin kummallisia asioita saattaa teoriassa tapahtua, jos pihallasi on vaikkapa annuuum- tai baccatum-paprikoita sekä villejä c.chacoense, c.praetermissum, c.eximium. c.baccatum var. baccatum ja c.annuum var. glabriusculum lajeja. Kenties muitakin.

Mistä kaikesta seuraa... Siementen ketjukirjeet ovat väistämättä vähän samaa kuin se lasten leikki, jossa jonon ensimmäisen korvaan kuiskataan jokin viesti, jonka tämä kuiskaa eteenpäin. Lopussa viesti on muuttunut lähes aina joksikin muuksi.

Mutta onko sillä väliä, on jokaisen oma kysymys.  Melkoisen taatusti oikeita ja laadukkaita siemeniä saa pikkurahalla esim. Fataliin web-siemen/maustekaupasta. Valinta on sikäli helppo: ketjukirje tuottaa kyllä chiliä, muttei takeita siitä, mitä itse kukin lopulta saa. Laatuvalinnat kannattaa aina ostaa. Investointi kun on mitätön verrattuna monivuotisten kasvien tuottamaan iloon!  Niin itse asian tuumaan...

[MasaT]

Joku voisi saman tien kertoa miten kasvattaa chilit niin ettei ne risteydy.
Riittääkö siihen tuo että pitää vaikka harsopussia pölytetyn kukkasen päällä?
Luonnossahan mehiläinen tekee n, 1 km,n pölytyslentoja, että sekään ei välttämättä riitä,että kasvattaa toisen chilin vaikka naapurin tontilla.

[JartsaP]

Harsopussi kukan tai koko kasvin ympärillä estää kontaminaation, ristipölytyksen kutakuinkin 100% varmuudella, kunhan se laitetaan paikoilleen ajoissa ennen nuppujen avautumista ja pidetään paikoillaan riittävän pitkään.

Paprikat, kuten muutkin koisokasvit, ovat siitä mukavia, että niillä on erittäin voimakas itsepölytystaipumus. Monessa tapauksessa kukka saattaa olla jo pölyttynyt omalla siitepölyllään, kun se aukeaa. Sen jälkeen ei enää ole väliä, vaikka vierasta siitepölyä kukkaan joutuisikin. Myös saman yksilön tai saman lajikkeen muista kukista tuleva siitepöly tuottaa lajikepuhtaita jälkeläisiä, kun kyse on tällaisesta avopölytteisestä lajikkeesta, joita ovat kaikki chili poislukien F1-hybridilajikkeet.

Ei tuosta taida olla kukaan mitään tilastoja kerännyt, mutta lonkalta heittäisin, että jos chilit kasvaa sisätiloissa, eikä niitä kukaan pölytä siirtelemällä siitepölyä kasvista toiseen, on niiden siemenet hyvin pitkälti lajikepuhtaita. Jos taas ulkosalla, putoaa puhtausprosentti, arvaisin että puhutaan jostain 60-90 prosentin suuruusluokasta? Miten sitten lienee kasvihuoneen laita? Olisiko jossain tuossa välimaastossa riippuen siitä, paljonko pörriäisiä kasvarissa pyörii?

Itse tapaan kerätä siemeniä lähes yksinomaan kauden ensimmäisistä podeista, jotka ovat saaneet alkunsa sisäkasvatuksessa, ja kukaan ei ole ainakaan vielä tullut valittamaan, että olisi tullut siemenistä jotain muuta kuin mitä piti. Tämä taktiikka mielestäni riittää, kun siemeniä menee vain satunnaisesti vaihtoihin ja ketjukirjeisiin. Jos myisin siemeniä, näkisin toki enemmän vaivaa lajikepuhtauden varmistamiseen, eli käyttäisin harso- tai paperipusseja tms. ja saisin siten kerättyä siemeniä koko kauden ajan.

Noh, tieteellisiin tarkoituksiin harrastajien siemenet eivät kelvanne, mutta kotikäyttöön ne kyllä ovat varsin käypäisiä. Risteytysjälkeläiset yleensä erottaa vanhemmistaan suuremmasta vaihtelusta (usein eri värisiä, muotoisia ja tulisuus vaihtelee) joten kontaminoituneet siemenerät voi sitten jälkikäteen tunnistaa ja ilmoittaa siementen kerääjälle, jottei "vääriä" siemeniä leviä enempää. Toisaalta syötäviä nekin chilit ovat, vaikka ei niillä lajikenimeä olisikaan.

Ja kuten yllä jo Aji Inferno esitti, eri lajit risteytyvät keskenään vaihtelevasti, eri suvut tuskin ollenkaan (poikkeuksiakin löytyy, esim. ruusukasvien heimosta löytyy paljon keskenään risteytyviä sukuja). Tämäkin helpottaa, kun tietää että vaikkapa tomaatti ei chilin kanssa risteydy, ja rocototkin pysyvät puhtaina jos kasvattaa vain yhtä rocotolajiketta kerrallaan...

[AirMan]

Kuinka varma keino siementen puhtauden varmistamiseen on sellainen, että antaa vain yhden kasvin kukkia kerrallaan? Onnistuu tietenkin vain pienillä kasveilla ja ikkunalaudalla. Onko mahdollista, että esimerkiksi jostakin toisesta kasvista olisi pölähtänyt aiemmassa kukinnassa siitepölyä lehdille, joka sitten kasvia liikutellessa pölähtää väärän kasvin kukkaan ja hedelmöittää sen? Vai menettääkö siitepöly tehonsa jossakin vaiheessa samalla tavalla kuin siimahäntäiset siittiöt, jolloin yksi kerrallaan kukittaminen olisi varma keino?

Ovatko muuten kaikki kaupassa taimina myytävät Apachet hybridejä? Laitoin nimittäin kasvamaan Apachesta otetun siemenen ja jälkeläinen on erittäin kitukasvuinen. Varmaan kohta vuoden ollut tuossa ikkunalaudalla ja kokoa vieläkin vain parikymmentä senttiä. Lehdetkin ovat paljon pienemmät kuin alkuperäisellä Apachella. Kasvualusta on kyllä ainakin jokseenkin hyvässä kunnossa, sillä hedelmää tuo tekee enemmän kuin moni suurempi puska.

Kuinkahan monipuolisesti paprikoiden kasvattajilla on eri lajikkeita samassa kasvihuoneessa, vai ovatko jotkin lajikkeet hybridejä? Laitoin kasvamaan keltaisesta paprikasta otetun siemenen ja kasvi tekee nyt punaisia hedelmiä.

[Riiviö]

Lähestulkoon kaikki peruspaprika kasvatetaan F1 hybridisiemenestä eli siellä törmätään just tähän uudelleenhajontaan, että vanhempien ominaisuudet jakautuu taas uudella tavalla. Onko Apachen alkuperäisessä myyntipakkauksessa ollut merkintä F1? Monet ns nimilajikkeet ovat jonkinlaisia hybridejä. Ja voihan ns paikalliskannankin sisällä tapahtua mutaatioita... Jopa kloonattu taimi eli pistokas tai varte voi muuttua erilaiseksi vuosien saatossa ns kasvupistemutaation tuloksena... Tästä löytyy esimerkki omenapuista; Punakanelista on vähän toisistaan poikkeavia kantoja kun sitä on joku 100vuotta kasvateltu...
  Siitepöly säilyy vaan muutamia päiviä hedelmöityskykyisenä, eli hirmuista "karanteenia" ei sikäli tarvi pitää. On tosiaan viisasta antaa kukkia vähän vuorotellen jos siemeniä meinaa jaella koska muuten parin vuoden päästä foorumi pullistelee lajikekysymyksiä kun hedelmät on väärän värisiä tms.
  Tässä on myös sudenkuoppa niille harvinaisille luonnonlajeille; ne saattavat hävitä risteytymisen tuloksena vähän niinkuin Przevalskinhevonen!
  Meillä on lähes varmaa, että samaan aikaan kukkivat sekoittuvat koska puolen kilsan päässä on mehiläistarha. Pölytän luultavasti käsin siementuotantoa varten ajatellut kukat ja merkitsen oksaan mitkä on niitä varmasti oikeita... Tietysti jos ajattelee sitä ulkona kasvava- Aji prkl jalostusta niin risteytyskokeiluja olis myös mahdollista tehdä, isän tiedot vaan pitää merkitä taas siihen podin tyvessä roikkuvaan lappuun ja kun palko on kerätty niin molempien vanhempien tiedot mukaan...

[MasaT]

Tämä nyt vähän poikkeaa chilinkasvatuksesta, mutta kannattaisiko tuon mukaan ottaa tuollaisesta ikivanhasta villiomenapuusta siemenet talteen?
Karvasta mehua niistä tuli puristettuna mutta kait se on terveellistä.

[Riiviö]

Omenapuut ovat lähestulkoon täysin ristipölytteisiä eli sen villipuun siementen "isä" on mitä todennäköisimmin joku perus puutarhalajike...
  Sitäpaitsi se villipuu on tuskin oikeasti metsäomenapuu, joka olis se luonnonvarainen kasvi. Todennäköisesti se on samantyyppinen kuin ennen perusrunkona käytetty Antonovkan (-risteytys-) siemenestä kasvatettu puu. Joskus käy että varte syystä (myyrä) tai toisesta (jänis) heittää henkensä mutta mikäänhän ei estä perusrunkoa tuuppaamasta ilmoille omasta silmusta uutta versoa...
  Tuli siis aiheen vierestä vähän lisää.. :oops:

[cola]

Eli onko minun paras vaihtoehto kasvattaa useita lajikkeita chilejä peittämällä ne harsolla?(ulkona kreikassa) voi olla aika vaikeaa kun kasvit kasvavat isoiksi.

Pitäiskö mielummin rakentaa joku kasvari ( ei mitään hienoa, pari lankkua ja muovit)
Mehiläisiä siellä on muuten todella paljon.

Miten esim fatallilla, kun hänellä on monia lajikkeita samassa kasvarissa? Luulis niiden siellä ristipölyttyvän???

[NaokiSoma]

Ovatko muuten kaikki kaupassa taimina myytävät Apachet hybridejä?

Ovat. Apache on hybridilajike, joka on saatu aikaan risteyttämällä kaksi eri chililajiketta. Mitkä ne lajikkeet joita siihen risteytykseen on käytetty lienee sitten jonkinlainen salaisuus; siementen ollessa F1 risteytyksiä täytyy ammattikasvattajien ostaa samaisia siemeniä seuraavanakin vuonna saadakseen haluamiaan kasveja. Toimii vähän niinkuin rahasampo.

[MasaT]

No niin nostetaanpas aihetta! Taas on tullut saamistani siemenpusseissa jonkun verran toisenlaista chiliä , mitä pitäisi. Jos minun lähettämistäni siemenistäni on jollain kasvanut muuta, kuin pitäisi. Olen pahoillani. Olen yrittänyt olla huolellinen. Ymmärrän, että näistä virheistä ei voi välttyä, mutta jokaisen kannattaa satsata tähän lajipuhtauteen ja pölyttää siemenhedelmät vaikka harsopussin sisällä.

[Aji Inferno]

Kuinka varma keino siementen puhtauden varmistamiseen on sellainen, että antaa vain yhden kasvin kukkia kerrallaan? Onnistuu tietenkin vain pienillä kasveilla ja ikkunalaudalla. Onko mahdollista, että esimerkiksi jostakin toisesta kasvista olisi pölähtänyt aiemmassa kukinnassa siitepölyä lehdille, joka sitten kasvia liikutellessa pölähtää väärän kasvin kukkaan ja hedelmöittää sen? Vai menettääkö siitepöly tehonsa jossakin vaiheessa samalla tavalla kuin siimahäntäiset siittiöt, jolloin yksi kerrallaan kukittaminen olisi varma keino?

Ovatko muuten kaikki kaupassa taimina myytävät Apachet hybridejä? Laitoin nimittäin kasvamaan Apachesta otetun siemenen ja jälkeläinen on erittäin kitukasvuinen. Varmaan kohta vuoden ollut tuossa ikkunalaudalla ja kokoa vieläkin vain parikymmentä senttiä. Lehdetkin ovat paljon pienemmät kuin alkuperäisellä Apachella. Kasvualusta on kyllä ainakin jokseenkin hyvässä kunnossa, sillä hedelmää tuo tekee enemmän kuin moni suurempi puska.

Kuinkahan monipuolisesti paprikoiden kasvattajilla on eri lajikkeita samassa kasvihuoneessa, vai ovatko jotkin lajikkeet hybridejä? Laitoin kasvamaan keltaisesta paprikasta otetun siemenen ja kasvi tekee nyt punaisia hedelmiä.

Vaihtelee villisti. Kotikasvattajilla on kyllä kaikenlaista aivan toisissaan kiinni parvekkeilla ja kasvareissa. Puhtaita siemeniä syntyykin oikeastaan varmiten ikkunalaudalla, jonne tuuli ja ötökät eivät juuri pääse. Siksi uskon, että kohtalainen osa harrastajien keskenään vaihtamista siemenistä on tahattomia risteytymiä. Sama pätee myös myytäviin siemeniin, sillä niidenkin puhtauden valvominen on hyvin vaikeaa.

Kaupan koristechilit kuten Apache ovat enimmäkseen F1 hybridejä, ja niinpä niiden poikasista eli siemenistä syntyy aina jotain aivan muuta kuin vanhempansa ovat. Apachen taustalla on varmasti ainakin Cayennen kaltaisia annuum-chilejä, joten ei olisi lainkaan outoa, jos Apachen siemenistä kasvaisi enemmän tai vähemmän Thai/Cayenne -tyyppisiä kasveja.