Kalastus

[MarjaMikke]

Eikös ne suuressa maailmassa käytä kairassakin moottoria. Ja kelkalla vedetään joku koppi jäälle, jossa kamina laulaa ja lattiassa on reikä onkimiselle.

Hemmetti, multa puuttuu vielä niin paljon tarpeellista. 

[Caide]

Mahtaiskohan tuo 115mm kaira riittää? Honkkarissa olisi tuo Rapalan UR-kaira tuon kokoisena melko halpa. Sain tyttöystävän viime talvena kerran pilkille ja ajattelin nyt koukuttaa sen lopullisesti, kuten onnistuin virvelikalastuksessa.

Pitäisi ostaa vaan omakin kaira vihdoin, niin voisi mennä tohon parin kilsan päässä olevalle järvelle kalaan, eikä aina tuonne parinkymmenen kilsan päähän merelle.

Tyttöystävä on reissussa pari päivää ja jos yllättäisin sen ja ostaisin sille kaikki omat pilkkivehkeet.  Virvelöintiin ainakin tuli kiva innostus, kun ostin sille kaikki vehkeet ja vapa ja kela punaisena 

Voisi samalla täydentää omat välineet, kun jätin viimeksi sedän luokse kaikki kamat, jotta niitä voi joku halutessaan lainata ja käytännössä kaikki tavarat katosi. Luulen, että nuo tuolla luuli niitä pappavainaan tavaroiksi ja otti ittelleen. Eipä nuo nyt kyllä paljoa maksa, mutta oli joillakin tavaroilla tunnearvoa, kun joskus pikkupoikana sai tehdä ihan töitä rahojen eteen, millä noi oli ostettu ja noita rahoja säästettiin pitkään ja lähes päivittäin piti käydä kaupoissa kuolaamassa ja tekemässä hintavertailuja ja tietty kaikki kirjaston lehdet, kirjat aiheeseen liittyen tuli luettua monta kertaa kannesta kanteen.

[Miquel]

Riippuu kaikesta. Ahvenen ongintaan pystypilkeillä toimii mainiosti mutta tasapainot tykkää herkästi jäädä jäänlaitaan kiinni jollei ole tarkkana. 

Toisaalta tuolla on kevyt tyttöjenkin päästää reikiä ja mukava kanniskella. Suosittelen. 

[MarjaMikke]

Mahtaiskohan tuo 115mm kaira riittää?

Isoille tasureille ja vakavamieliseen hauenkalastukseen jää naftiksi, mutta yleiskairana just passeli. Kilpaukot taitaa käyttää jotain 3" kairoja, joten kyllä tosta 115:sta solahtaa pannukarkeetkin hyvin kuiville.

[Miquel]

 

[wille]

Täytyy kyllä vakavissaan harkita tuota maltillisen pilkkikaluston hankintaa. Joku vanha kaira tuolla lojuu ulkovarastossa. Teroituksella varmaan selviäisi. Sen verran pakollista välineistöä pitänee haalia kasaan, että pääsee kokeilemaan pitkästä aikaa. Kalustoa hankitaan lisää jos A) pilkkiminen vie mennessään tai B) kalaa ei tule.

Istuva tirolilainen matikkakoira ja haulikko lienee välttämättömyys?

[Huru-ukko]

Mahtaiskohan tuo 115mm kaira riittää?

Isoille tasureille ja vakavamieliseen hauenkalastukseen jää naftiksi, mutta yleiskairana just passeli. Kilpaukot taitaa käyttää jotain 3" kairoja, joten kyllä tosta 115:sta solahtaa pannukarkeetkin hyvin kuiville.

Kilpailuissa käytetään 4" kairoja. Nuorisolle oli joskus suunnattu noita 80mm kairoja, tiedä nyt niiden yleisyydestä.

5" alias jäähän tulee sillä 130 mm reikä on hyvä valinta tasureita uittelevallekin.

6" taas sopii jos harrastukseen on tarkoitus liittää myös madepilkintä/hauki. Myös koukkuja pitävälle hyvä kaira.
Itse en enää niin kovin paljoa aapojen perässä juokse, vaan homma on kohdentunut enemmän siian pilkintään. Ja siihen ei montaa reikää päivän aikana tarvita, joskus riittää se ensimmäinen.
Sitten vaan tarvitaan kärsivällisyyttä ja uskoa siihen, että kun niitä joka vuosi on tästä tullut, niin tulee nytkin.
Ja siihen sopii parhaiten kuustuumanen.

[masaiman]

Minen tienny että niin mahottomia kairoja edes on!  Sellasta ei enää ihan eeässän ja hiirikäden voimalla pyöritelläkään.

[LupeKani]

Ei saatana... Vai että Istuva tirorilainen matikkakoira 
Lienee kyllä välttämätöntä olla jokaisella uskottavalla pilkkijällä. Mistähän noita löytyisi? Haulikolle lupien hankinta onkin sitten hieman haastavampaa...
Ei vaan, kyllä sitä on pilkkivälineistö valmiina jo kunnon jäitä varten. Nyt vain ootellaan.

[Caide]

Noniin, innostuin pilkkiostoksille lähteä töiden jälkeen. Ei tämä laji tosiaan kallista ole, jos sen ei halua olla

Ostin sen 4" kairan, laadukkaan oloisen pilkkirepun, kaksi pilkki vapaa, missä siimat valmiina ja joku huono pilkkikin, sohjokauhan, pari pakettia siimaa, kahdet jäänaskalit, kaksi pilkkikukkaroa, kaksi tasapainopilkkiä ja neljä pystypilkkiä. Hintaa näille tuli yhteensä n. 200 euroa.

Ennestään minulla on yksi pilkkireppu, muutama pilkkivapa ja jokunen pilkki ja sohjokauha. Jäänaskalit on jossain jemmassa ja en jaksa niitä etsiä ja ostin itsellenikin uudet, koska tuo on mulle aina pakkovaruste ja ilman en suostu jäille oikein lähteä.

Eli parilla huntilla ostaa kyllä yhden pariskunnan harrastusvälineet, olettaen, että on olemassa lämpöiset vaatteet ja kengät omasta takaa. Nyt toivotaan, että ei tyttöystävä mökiltä tulleessaan pety pahasti, itte olen jo ihan innoissaan odottamassa, että pääsee jäille palelemaan 

[chilimieli]

Samma häär. Itsellä on kaapissa kolme iskemätöntä pilkkiä, uusia tasureita ja pystypilkkejä, uudet naskalit, sekä lähinnä kaukoputkea käytettäessä koeajettu pilkkireppu. Pääsisipä jo jäille palelemaan.
Tuli nuo tuossa pari vuotta sitten jo ostettua, vaan eipä tullut koskaan käytyä. Tänä talvena lupasin itselleni käyväni, kunhan pakkaset tekevät harrastuksen mahdolliseksi.

[MarjaMikke]

No kun on kerran pelimiehiä paikalla, niin mikäs on luottopilkki?

Itsellä lähes aina erikokoisia siimahäntiä, eli pystypilkin alla tapsilla morri. Syöttinä kärpästoukka, surviaisilla ei jaksa pelata.

[Huru-ukko]

Vanhat parrat täälläpäin vannoo Nautiluksen nimiin aapojen narraamiseen. Mikä kieltämättä onkin merellä soiva peli. Nappulan kanssa. Kupari/messinki noin päin.
Yleensä kaikilla pilkeillä on uintiliike, Nautilus muodostaa poikkeuksen, sopivalla nypyllä se heittää puolivoltin, putoaa alas ja jää melkein samaan paikkaan........Yleensä pilkki liukuu hiukan sivulle, ja sitten palaa avannon alle.
Oma suosikki on joku morri ollut, Kuusamolainen tai vastaava.

[Siika]

Kirjolohelle Mutu leech ala Autio värinä papukaija,siialle kuusamon siipimorri eli hopiamusta.

[Miquel]

En ole huomannut eroja juurikaan kuka on pilkin valmistanut, kuhan malli on suunilleen samanlainen toimivaksi havaittu. Tykkään pilkkiä suurimman osan 20mm ja 30mm tasapainoilla, siialle mielellään vieläkin pienempi "mikrotasuri"

Pystypilkillä tuntuisi täältä tulevan vain pientä silppua, mutta toisaalta olen seurannut jo usealla reissulla kun ystävä onkii aina samalla virityksellä; pieni 25-30mm simppeli pystypilkki ja sen alla melko pitkässä, vähintään 5cm siimatapsissa jonkinmoinen timantilla varustettu morri.
Tuntuisi toimivan tehokkaasti ainakin hiukan huonommalla syönnillä ja vetelee tuo melko isojakin jäälle aina kohdalle sattuessa. 

Lohilammikolla taas paras on ollut tylysti kolmihaarakoukku, josta yksi haara pihdeillä poikki. Tämä suoraan siimaan ilman painoa ja syötiksi katkaravun pala. Rapua kun käristää hetken mikrossa niin muuttuu sitkeäksi. 

Yhtäkaikki, sillä pilkillä tulee parhaiten mikä on siellä jääkannen alapuolella. Kukkarossa on kymmeniä varmasti hyviä jos niitä vaan sillontällöin ilman ennakkoluuloja käyttäisi. 

[Habanervous]

Itse aloittelen oluel...siis Nautiluksella, jossa tapsin päässä värikoukku höystettynä kärpäsen toukilla. Jos on ilmassa pelkkää näykkimistä siirryn suoraan morriin. Kupari tai kulta nautiluksessa ja morrissa on aika hyvä aloitus humuspitoiseen veteen. Nautiluksessa siis hopea/kupari. Nautilushan on ns. leijaava pilkki jonka haku on iso, joten se houkuttelee kalaa isommalta alalta. Nautiluksella ei sinällään tarvita omaa käsialaa. Reipas riuskaisu silloin tällöin ja väristykset kun siima on suorana saattaa riittä. Välillä voi tiputtaa pilkin ihan pohjaan ja pöllyyttää.

Kun syönti alkaa niin ahvenen kanssa siitä on otettava kaikki irti. Toiseen pilkkiin pystypilkki joka tipahtaa kiven lailla suoraan kalojen ulottuville. Leijaavat saattaa säikyttää jo syöneet kalat. Parvi seuraa pilkkiin ottanutta ahventa ylöspäin joten pilkkiä ei välttämättä tarvitse tiputtaa samaan syvyyteen, vaan matalampaan.

Toinen keino on kaksi morripilkkiä reunoja pitkin veteen ja vuorovedoilla ahvenia ylös, vaatii harjaantumista ja siimasotkut voi olla valmiina jos ei ole nopea.

Ahvenen pilkinnässä suosin kanssa pientä kairaa, koska yhdellä reijällä ei kauaa viihdy eikä pidäkkään (lienee muutenkin miesten ominaisuus ). Helposti saa porata 50 putkea että kala löytyy, joskus yhden kun on jo 2-3kg pussin pohjalla. Jos vesistö on kuhapitoinen asiat saa erilaisen momentin joka on jo oman sepustuksen väärti.

Yleisesti ottaen pilkintä on "suuria suunnitelmia". Kannattaa miettiä missä oli ahven ennen vesien kylmettymistä, koska siellä ne luultavasti on myös jäiden tultua jonkin aikaa, kunnes siirtyy syvempään veteen sekä kevään ja kudun lähestyessä kevättalvella taas siirtyvät matalampaan. Voimakkaan lumentulon jälkeen jätän pilkkimisen suosiolla väliin. Kalat passivoituu äkillisestä pimeydestä, mutta tilanne korjaantuu kun tottuvat. Jos pilkkivedet on lähellä voi käydä lapioimassa lumet pari päivää ennen pois tai kairaa useita reikiä luomaan veden alaisen valoisan paikan.

Kansalaisen karttapaikka (en muista onko syvyydet enää palvelussa) tai gps syvyystiedoilla on oiva juttu. Tai pikkuinen kaiku joka seuraa ahkiossa mukana kätevästi. Karkikkojen reunat, salmien kärjet, rannat, montut, pakat eli siis vedenalaiset kumpareet on aloittamisen arvoinen juttu.

Pilkkiminen siis voi olla hiton yksinkertaista tai sitten siitä voi tehdä henkisesti romahduttavaa touhua joka imee kaikki rahat ja ajan. Eli siis väärää keinoa ei ole, on vain keinoja joilla saa kaloja ja keinoja joilla ei saa. Joskus nuokin asetelmat vaihtaa rooliaan, eli passiivinen tyyli tuottaa enemmän kuin adhd-ryntäily pitkin jäitä.

Koekairauksia tulee suorittaa kun etenee jäällä. Terve pelko ja kunnioitus ei ole pahasta. Itse välttelen kiivaana virtaavia salmia (ellen ole koekairannut aluetta), veden alaiset karikot saattaa olla petollisia, joissa veden alla olevat kivet lämmittää jäätä altapäin. Jokisuut, ojien suut yms kannattaa kiertää kaukaa. Joet on oma alueensa jotka vaatii perehtymisen, en siis suosittele aloittelijalle.

Jäänaskalit ehdottomia. Heittoliina suositeltavaa...Ryhmässä kulkiessa jäällä, ei mielellään tuntemattomilla jäillä hiippailla käsikädessä vaan pidetään turvavälit, jolloin on edes joku joka voi suorittaa pelastustoimia. Tulitikut ja sytkä vedenpitävässä pussissa yms ja kännykkä myös. Pelastaumispukukaan ei ole huono idea. Ylipäätään suurin osa vahingoista sattuu juuri niille jotka menettää terveen kunnioituksen luontoa kohtaan ja käyttäytyy ylimielisesti jäillä.

ps. Kohta alkaa olla mateen kutu lähellä. Pieni tietopaketti mateen pilkinnästä:

-Iso teräinen kaira. Mätimammamade on kuin uppotukki kun sen siiman päähän saa.
-Puukeppi tai madepilkki kalastajanlangalla.
-Päähän madehara tai ryöstäjä. Ryöstäjä toimii kudun ollessa käynnissä. Ahvenella tai särjellä yms syötitetty madehara ennen kutua. Itse laitan isolla hakaneulalla syöttikalan haran yläpuolelle, jolloin made kipuaan noiden sodomian koukkuen päälle.
-Tekniikka on ryöstäjällä pitää pilkkiä pohjassa säilyttäen siimakontrolli tehden väristystä. Ryöstäjän valkoinen osa simuloi mateen kutupukua jota se vilauttelee pervona muille.
-Madeharalla sama homma. Siima tiukalla mutta pohjassa. Osaan koukuista voi laittaa valkoisen jigin jolloin kapistus toimii myös vähän ryöstäjän elkein.
-Keskity, keskity ja keskity..pienikin painon tunne siimassa on aihe riuhtaista ja kovaa. Siiman päässä saattaakin sitten rimpuilla 6kg made (yleisin saaliskoko noin 1-2kg)

-Madetta yleensä ongitaan ympäroivää vettä matalammista lahdista. Puskaradio auttaa tai päivisin jäitä kiertäen etsien verijälkiä kertoo madepaikasta. Made verestetään heti.
-Pilkintä tapahtuu silloin kun alkaa hämärtää ja joskus "syönti" osuu keskelle yötä, eli kärsivällisyys palkitaan tai sitten ei.
-Varusteena saa olla todella lämpimät kamppeet ja vähintään otsalamppu valaistuksena (älä metelöi tai osoita lampulla kairan reikään)
-Mateen kudun ajankohta etenee länsi-itä suunnassa. Eli kun Hangossa tapahtuu, tapahtuu myös Kemissä (antakaa anteeksi jos asteet meni pieleen, mutta idea varmaan selkeni . Tämäkään ei ole tieteellisesti todistettua vaan "perimätietoa" joten tästä saa väitellä ) Muilla kaloillahan se on toisin.
-Made on suomen kaloista ainoa joka kasvaa myös talvella.
-Lumimyräkkä tai vastaava on merkki siitä että on hyvä mennä madepilkille.

Loppuun pieni vinkki. Joka on vain suuntaa antava, ei siis pakettiratkaisu. Helsingin astelukemilla madekarkelot osuu noin helmikuun puoleen väliin, länsirannikolla aikaisemmin ja vastaavasti idässä myöhemmin.(Tästäkin saa väitellä). Täällä kirkkonummen suunnalla alkaa jo ukkoa olemaan näihin aikoihin jäillä. Tämä talvi on vain ollut hyvin outo, joten saa nähdä miten made käyttäytyy.

ps. ethän kalasta mitään yli oman tarpeesi.

[Miquel]

Mitäpä tuohon enää lisäämään. 

[Habanervous]

Mitäpä tuohon enää lisäämään. 

Kattava tietopaketti tasuripilkinnästä olis itselleni oikein kivaa luettavaa. En vaan tajua miten en saa kalaa sillä koskaan. Käsiala? Mikä, MIKÄ MIKÄÄÄ? Yleisesti ottaen tasuri on saamamiesten juttu ja äärimmäisen tehokas jos sitä osaa käyttää. En osaa edes valita oikeaa kokoa oikeaan syvyyteen...prkl. Ja sitten kokkimiehiä kun olet niin chilipaistettu ahvenresepti kiiitoooos

[Miquel]

En itsekään juurikaan ymmärrä tasureiden paremuuksista. Käytän lähes aina 20-30mm tasapainoja jotka muistuttavat väritykseltään särkeä/savusärkeä/vihreässä vedessä uitettua särkeä. Kaikenlainen kromi/hileet/peilipinnat tuntuvat itsellä enneminkin karkottavan kaloja.

Toimivaa kalan ja chilin yhdistelmää en ole keksinyt vielä tähän päivään meneessä. Chilijauheella noita on tullut maustettua muttei juurikaan muuten.

[Huru-ukko]

Tänne Rauman nurkille kutu osuu ja on osunut sen 30 vuoden aikana kun olen pilkkejä heilutellut helmikuun loppuun, ja joskus jopa maaliskuun parille alkupäivälle. Viimeinen paikka kituniemellä.....
Säkylän Pyhäjärvellä kutu on helmikuun alkuun jo melkein lopussa. Porin Kokemäen joessa helmikuun alun ja puolenvälin tienoilla.
Ukin Pitkäluodossa ja alempana Pikisaarilla se on helmikuun puolessavälissä....
Savossa tammikuun lopulla.
En väittele noista ajoista  , tuo on pelkkä kokemuksen tuoma tieto. Koskas se siellä Korpilahdella tapahtuu ?.

Kutuhan kestää parikin viikkoa alusta loppuun, kiihkein aika viikon verran. Viimeisen viiden vuoden aikana en kovin paljoa ole enää madepilkillä käynyt, Selkämeren alueella madekannat on laskenut kolmannekseen siitä, mitä ne oli. RKTL 2011

Parinkymmenen viime vuoden aikana oma näkemys on että mateen alamäkeen juuri merialueella suurimmat syylliset on hylje ja merimetso, jotka on molemmat saaneet pitävän otteen omaan lokeroonsa luonnossa.
Toki tiettyyn pisteeseen tulee sitten raja sille, että hylje-tai merimetsokanta ei enää lisäänny koska ravintoa ei ole kuin tietyn kokoisen kannan tarpeeksi.
Plussapuolelle voi laskea lisääntyneen merikotkakannan, jotka on oppineet merimetsojen olevan potentiaalinen lisä ravinnonhankinassa...