Aloittelijoiden chilikysymykset. Kysy täällä ensin!

[Huru-ukko]

Mikä se C.H.R on.....? Mukavampaa luettavaa olisi jos olisi aina se koko nimi näkyvissä. Kun se kasvi on siinä itsellä, niin sen nimen lyhennys tuntuu ihan tutulta. Osalle meistä noviiseista niin ei välttämättä ole.
Eli siinä joutuu arvailemaan mistä puhutaan. Olettettavasti tarkoitit tuolla Caribean Red Habaneroa, mikä on kuvassa mukana. Eli lyhennyskin kuuluisi olla CRH.........
Anteeksi viilaaminen.......

[Muli]

Kiitokset viilauksesta, tekstiä muokkailtu..

[vilei]

Oikeastaan kysymys sorrii:lle mutta muutkin voivat vastata..



Kysyin tästä jo hieman aikaisemmin, mutta halusin varmistaa kuvalla ymmärsinkö oikein. Eli siis, saako tuo hydrosora siirrettyä veden ylöspäin pitäen kivivillan kosteana, mikäli toteutan sen kuvan osoittamalla tavalla?

[sorrii]

Heh! Kiitosvaan luottamuksesta...
Kokeilemallahan täällä mennään. Toki jo jotain kokemusta on tullut ..'

Mä en ihan varmasti tiedä kuinka hyvin se sora vettä nostaa, mutta varma oon että tuokin toimii, kunhan alkuun (pari viikkoa) liruttaa vettä välillä päältä kasville vaikka varmuuden vuoksi. Pienellä säiliöllä (17cm Pauliinassa 6dl) joutuu vettä lisäämään sen verran tiuhaan ettei oo ongelma. Kuukaudessa hidaskin kasvi jokatapauksessa on jo kasvattanut juuret sinne säiliöön joten ei oo pakko kastella päältä. Itse mä olen kuitenkin olettanut, että juurien huuhtelu tekee aina hyvää, joten lisään veden tai ravinnelitkun aina päältä. Välillä oon "vaihtanut" litkut huuhtaisemalla puhtaalla vedellä, ja perään annan tuoreet ravintolitkut. Joskus oon mitannut EC-mittarilla ne litkut, ja välillä on väkevöitynyt paljonkin. Ja mulla on jotkut tällaiset viritykset päässyt välillä kokonaan kuivaksikin, eikä oo katastrofia tullut: sama juttu kuin mullassa, kunhan ei päiviä ole kuivana!

Mähän taas sitten näitä viritellessä ja kokeillessa oon kokeillut vaikka mitä: oon joskus puhallellut letkullakin ilmaa veteen; vetyperoksidia oon käyttänyt aina vähän. Tuoreilla istutuksilla oon varmaan päivittäin imenyt vettä säiliöstä ja lirutellut sen juurille päältä .. jne. Vaikea sanoa mikä nyt sitten on välttämätöntä tai edes hyödyllistä. Veden liruttelusta sellainen keksintö, että ostin joskus apteekista sellaisen reilun desin vetoisen "lääkeruiskun" (korvien huuhtomiseen ym.) joka on pienellä letkulla jatkettuna oiva apuväline näissä pienissä projekteissa, ja hyvä annostelumitta isommissakin. Muutenkin lääkeruiskut/neulat on tarkkoja mittoja pd-downin ja vaikkapa peroksidin annosteluun pienessä mitassa.

Tosta piirroksesta sen verran, että mä edelleen täyttäisin säiliön vaan yli sen välipohjan jotta saa enemmän vettä säiliöön: 17cm pauliinassa melkein litran; 20 senttisessä 1½l. Aika äkkiä alkaa pienikin puska juomaan 2-3dl/vrk. Tällä hetkellä toisaalta mulla on yksi pieni Lemondrop n.3dl vetoisessa ruukussa pelkässä sorassa: sille voi antaa 1dl litkua kerralla (päivittäin). Siitä tulee viikoittain muutama podi syötäväksi: tälläkin hetkellä oksilla on 3 kypsää ja 4 raakaa. Aamulla juuri poimin tyttöystävälle evääksi 3kpl ...
Ilmeisestikin tollainen kasvi hyvin ahtaassa tilassa yrittää lisääntyä paniikissa ennenkuin käy oletettu tuho 

PS. Sun [Vilei] piirustushan on siis ihan täydellinen. Rohkaisisin vaan täyttämään reippaammin ainakin silloin jos olet useampia päiviä esim. seikkailemassa tuolla täysjärkisten maailmassa .. 

[vilei]

Hah, no hyvä että selvisi. Kiitos taas vastauksesta, jospa tuosta kuvasta on apua jollekkin muullekkin.

[Wonka]

Kysymys rocotojen ja baccojen tuholaisten sietokyvystä?
Eli sain vanhemmiltani luvan laittaa heidän lasitetulle parvekkeelleen muutaman chilin. Eteläinen parveke olisi muuten varmaan aika ihanteellinen kasvupaikka, mutta äitini mukaan pihalla kasvavista lehmuksista on joka kesä tullut laumoittain kirvoja hänen kukkiinsa. Puu-tolu ruiskutuksista ei kuulemma ole paljoa apua ollut kun uudet kirva-kokelaat ovat valmiina pihapuissa väijymässä tilaisuutta tihutöilleen.
Onko siis olemassa jotain kirvojen mielestä pahanmakuisia tai kirvoja hyvin sietäviä lajikkeita? Rocotot ja baccat kiinnostaisivat erityisesti.

Rocotot voi mun mielestä unohtaa tuossa jos toi parveke on tosiaan etelään. Tuppaa ne olemaan niin paahteisia paikkoja että ei Rocotot viihdy. Ainakin mulla on tällaisia kokemuksia. Paitsi tietenkin jos kesä on kylmä ja sateinen.

Kiitos vastauksesta.  Mites noi baccatumit, kestäisikö paremmin suoraa aurinkoa?

[Wonka]

Onko siis olemassa jotain kirvojen mielestä pahanmakuisia tai kirvoja hyvin sietäviä lajikkeita? Rocotot ja baccat kiinnostaisivat erityisesti.

Neem-öljyä kehiin ennaltaehkäisevästi jossain vaiheessa keväällä, tai ainakin ennen siirtoa. Taitaa melkein kaikki sitä käyttäneet olla säästyneet ainakin isommilta ötökkävaivoilta.

Täytyypä kokeilla neem-öljyä ja voisi hommata myös neempuun huonekasviksi.

[PP]

Rocotot voi mun mielestä unohtaa tuossa jos toi parveke on tosiaan etelään. Tuppaa ne olemaan niin paahteisia paikkoja että ei Rocotot viihdy. Ainakin mulla on tällaisia kokemuksia. Paitsi tietenkin jos kesä on kylmä ja sateinen.

Kiitos vastauksesta.  Mites noi baccatumit, kestäisikö paremmin suoraa aurinkoa?

Baccat pärjää hyvin suorassa auringossa ja nauttii siitä. Ne ei vaadi satoamiseen yhtä paljon lämpöä kuin chinenset, mutta pärjää yhtälailla kuumissa oloissa. Rocotojakaan ei haittaa niinkään auringonpaiste vaan korkea lämpötila.

[Wonka]

Rocotot voi mun mielestä unohtaa tuossa jos toi parveke on tosiaan etelään. Tuppaa ne olemaan niin paahteisia paikkoja että ei Rocotot viihdy. Ainakin mulla on tällaisia kokemuksia. Paitsi tietenkin jos kesä on kylmä ja sateinen.

Kiitos vastauksesta.  Mites noi baccatumit, kestäisikö paremmin suoraa aurinkoa?

Baccat pärjää hyvin suorassa auringossa ja nauttii siitä. Ne ei vaadi satoamiseen yhtä paljon lämpöä kuin chinenset, mutta pärjää yhtälailla kuumissa oloissa. Rocotojakaan ei haittaa niinkään auringonpaiste vaan korkea lämpötila.

Kiitos vastauksesta. Samalla taisi selvitä syy viimekesäisen nagan huonoon menestykseen omalla parvekkeellani. Suoraa auringonvaloa parvekkeeni saa vain klo 12-12.30 ja ilta-aurinko osuu hetken aikaa.
Taidan antaa chinenset kesäksi vanhemmilleni ja keskittyä kotona rokotoihin ja pubeihin.

[sorrii]

Mulla oli viime kesänä pari Rocoto Re Peruvian'ia mökillä ulkona: Nehän viihtyivät yli odotusten ja tekivät ihan kivasti hedelmiä. Sellaisia pitkäoksaisia risujahan ne tiet oli kun kasvatin heikossa valossa alkuun kotona. Mä pidin niitä puolivarjoisissa paikoissa suuren osan kesää: kitenkin suorassa paisteessa useita tunteja päivittäin. Loppukesästä siirsin suojaiseen ja aurinkoiseen paikaan. Ja kappasvaan kun menivät hedelmät hauskasti ihan violeteiksi, melkein mustiksi! Sittenhän laitoin -kun alkoivat kelitkin ehkä kylmetä- niiden päälle hallaharsoa suojaksi. Se tumma violetti väri oli kyllä marjoissa kypsymiseen asti. Tuo mökin tontti toki on jokapuolelta järven ympäröimä ja iso selkä vieressä, joten tuuli varmasti viilensi aurinkoisissakin paikoissa.

Ensi kesänä laittanen pari puskaa ihan rantakivikkoon jossa on kunnolla valoa, mutta tuuli viilentää ...

[disturbed833]

Miten te saate turpeen tasaisesti märäksi? Mulla aina pinta kastuu ja sitten valuu reunoja myöten pohjaan siten ,että pohjakin vähän kastuu.. Eli miten sen koko turpeen saisi märäksi ?

[TunturiTiger]

Miten te saate turpeen tasaisesti märäksi? Mulla aina pinta kastuu ja sitten valuu reunoja myöten pohjaan siten ,että pohjakin vähän kastuu.. Eli miten sen koko turpeen saisi märäksi ?

Ei sitä oikein saakkaan, jos kaataa vettä liian nopeasti se kestää pirun kauan imeytyä.
Alakautta se imeytyy nopeammin.
Tästä syystä (muunmuassa) kesäiset turvepalot on ilkeitä sammuttaa ja siihen käytetäänkin ns. märkäävettä jossa on pikkusen "fairya" seassa. Se poistaa veden pintajännityksen ja vesi menee turpeen alle, missä se palo yleensä etenee.

[Huru-ukko]

Kekkilä kasvuturve mulla käytössä, ja kyllä se kastuu kunhan vaan jaksaa kastella pari kolme päivää sitä......Ärsyttävä ominaisuus se tosin on.

[disturbed833]

Taidan tehdä niin ,että käytän ton turpeen kasveihin mitä ostin ja sen jälkeen takas multaan jossa jotain soraa seassa

[tmu]

Nyt pieni kysymys: Olenkohan ymmärtänyt oikein, että ripsiäiset ovat ongelma lähinnä sisäkasvatuksessa ja jos saan pidettyä kasvit elossa kesään saakka tilanne helpottaa? Mäntysuopa ei juuri tehoa ja baygonilla ötökät häviävät vain muutamaksi päiväksi. Ja nyt kun puskissa on jo jonkin verran raakileitakin ei kovin tehokkaita myrkkyjä huvita käyttää. Kirvat hävisivät laakista ensimmäisen Baygonkäsittelyn myötä eivätkä ole takaisin tulleet. Näin kävi myös pienille lentäville sittiäisille. Provadoa olen ajatellut kokeilla, mutta ruukkuja on jo nyt alun kolmatta kymmentä ja taimia purkeissa sama määrä. Ja kun osassa kasveja on jo ne podit tuloillaan...

Jostain olen lukenut ilmankosteuden nostamisen auttavan, mutta kuinka trooppinen atmosfääri kasvatustilaan pitäisi luoda ja miten? Meillä on toistaiseksi ihan nätit tapetitkin siellä ja hiukan arveluttaa lähteä ilmankosteudella leikkimään. Minkälaisia kokemuksia tästä porukoilla on vai olenko ihan hakoteillä?

[TunturiTiger]

Kyllä noi ripsiäiset on ympärivuotinen ongelma.

[Chilivaari]

Kosteus haittaa punkkien leviämistä, tuskin sillä mitään vaikutusta ripsiäisiin on.

Puu-Tolu tehosi meidän ripsiäisiin, mutta niitä on tosiaan kaikenlaisia myrkkyjä kestäviä kantoja.

http://chilivaari.blogspot.com/2010/06/ei-toivottuja-vieraita_05.html
http://chilivaari.blogspot.com/2011/06/tolu-tehoaa.html

[jaolsten]

Ensin kasvit pesuun. Mieluummin vanhat mullat pois ja uutta tilalle, mutta vanhan mullan voit myös suojata elmukelmulla ja pestä muun kasvin.

Laita purkit vaikka isoon muovilaatikkoon, jonka pohjalla vettä. Mäntysuopaa kevyesti lehdille ja reilummin mullalle. Lopuksi kevyt suihkaus n. metrin päästä raidilla. Jos tämä ei tehoa, niin voit lisätä mäntysuopaliemeen oliiviöljyä. Jos tämäkään ei teho, siirry provadoon ja malta odottaa kunnon satoa kesällä.

Itse tekisin heti tuon viimeisimmänkin liikkeen, jotta kausi varmasti pelastuisi...

P.S. Tuo "myrkytysohje" on ns. yleinen, eikä pelkästään ripsiäisille suunnattu.

[Wonka]

Itse pääsin viime syksynä vihannespunkeista ja ripsiäisistä eroon suihkuttamalla kuumaa vettä kasveihin. Tuolloin kaikki kasvini olivat kylpyhuoneessa joten kosteus ei tuottanut ongelmia. Mittasin kuumimmaksi veden lämpötilaksi jota hanastani tulee 54c, joka ei kyllä kovin kuumaa ole. Kasvit nuupahtivat käsittelyn yhteydessä, mutta piristyivät jo parissa tunnissa.

[Wonka]

Tarkennusta edelliseen. Kasvini olivat ebissä jonka täytin käsittelyn ajaksi. En tiedä tarvitsiko, mutta ajattelin tämän suojaavan juuria. käsittelyn toistin kolme kertaa viikon aikana, jotta mahdollinen uusi sukupolvi tuhoutuisi.