Aloittelijoiden chilikysymykset. Kysy täällä ensin!

[mehukatti]

Testailin rakennella Orthex Eden -säiliöruukkuun ebb & flood -systeemin ja huomasin, että ruukun normi kastelureikä toimii ylivuotoputkena. Mahtaako siis olla jotain haittaa, jos jättää erillisen säädettävän ylivuotoputken pois ja antaa veden nousta aina pintaan asti?

[Horna]

Nyt kävi näin...

Huomasin kun tuuli oli chilin yöllä kaatanut, että kaveri on ihan tosissaan kasvattanut juuret tuonne pauliinan vesitilaan ja sulauttanut koko vesitilan kannen itseensä. Ajattelin tänään käydä hakemassa hieman isomman ruukun kaverille, niin mitä olette mieltä kun ajattelin että jätän vaan tuon pohjan tuonne juuriin kiinni. Kasvi on siis itsessään n. 1,5m korkea ja melkolailla täynnä hedelmää.

Itselläni vain yksi kokemus moisesta. StarFish, n.1.8m rehevähkö pusikko ja juurakko oli kanssa sulauttanut vesitilan kannen itseensä. laitoin kansineen päivineen isompaan ruukkuun turpeeseen -> 3 viikkoa myöhemmin se tiputti kaikki lehtensä ja osan sadosta? En nyt oikein tiedä johtuiko se juuri tuosta vai mikä tuli. Noh, nyt se kyllä versoaa uutta lehteä kauttaaltaan, joten ei kaveria ole vielä menetetty.

[sorrii]

Nyt kävi näin...

Mä en menisi tässä kohtaa vaihtamaan ruukkua ollenkaan! Panisin takasin samaan ruukkuun ja antaisin vesisäiliöön kunnolla ravinteita vaan, tarpeen mukaan. Edellyttää tiet että on mahdollisuus kastella riittävän usein. Varmaan vettä menee näillä helteillä ~litra päivässä ...

Vesiviljelyravinteita tai vaan Puutarhan Kesää, tai jotain Nutriforten settiä. Annostusta samaan tapaan kuin vesiviljelyssä, passiivihydrolla. Jos on pelkoa juurimädästä niin välillä vesisäiliöön vähän vetyperoksidia: Liquid Oxygen tai Oxy Plus -valmisteet toimii esim passiivihydroilussa erinomaisesti ja ohjeita löytyy pullosta sekä netistä.
Noilla 17% H2O2-valmisteilla se annostus kasteluveteen rutiinikastelussa on ½ml/l [tai 1ml/l] Apteekin tavaralla voi itse laskea sopivan annoksen noiden perusteella. Mä suosittelisin tuota alempaa ½ml. Kasvi ja juuret kestää tuon 1ml/l myös.
Juurimädän iskiessä sitten laitetaan 2ml/l josta kasvi vielä toipuu hyvin ... Se on kuitenkin jo hätähoitoa!

Moni kasvattelee passiivihydroja ilman mitään peroksidiakin tietysti. Nuo juuret ovat kuitenkin selvät vesijuuret ja silloin voi kasvia ruokkia vesisäiliön kautta kuin olisi hydrossa. Peroksidin käyttö on ollut mulla rutiini monta vuotta, kun ei ole kallista, eikä suuri vaiva käyttää. Vaikea sanoa hyödystä, kun en ole yrittänytkään koskaan niitä hydroja ilman ...  ...eikä kotona sisällä ole multaa näkynyt juurikaan pariin vuoteen ...

[SapeMies^]

Nyt kävi näin...

Mä en menisi tässä kohtaa vaihtamaan ruukkua ollenkaan! Panisin takasin samaan ruukkuun ja antaisin vesisäiliöön kunnolla ravinteita vaan, tarpeen mukaan. Edellyttää tiet että on mahdollisuus kastella riittävän usein. Varmaan vettä menee näillä helteillä ~litra päivässä ...

Vesiviljelyravinteita tai vaan Puutarhan Kesää, tai jotain Nutriforten settiä. Annostusta samaan tapaan kuin vesiviljelyssä, passiivihydrolla. Jos on pelkoa juurimädästä niin välillä vesisäiliöön vähän vetyperoksidia: Liquid Oxygen tai Oxy Plus -valmisteet toimii esim passiivihydroilussa erinomaisesti ja ohjeita löytyy pullosta sekä netistä.
Noilla 17% H2O2-valmisteilla se annostus kasteluveteen rutiinikastelussa on ½ml/l [tai 1ml/l] Apteekin tavaralla voi itse laskea sopivan annoksen noiden perusteella. Mä suosittelisin tuota alempaa ½ml. Kasvi ja juuret kestää tuon 1ml/l myös.
Juurimädän iskiessä sitten laitetaan 2ml/l josta kasvi vielä toipuu hyvin ... Se on kuitenkin jo hätähoitoa!

Moni kasvattelee passiivihydroja ilman mitään peroksidiakin tietysti. Nuo juuret ovat kuitenkin selvät vesijuuret ja silloin voi kasvia ruokkia vesisäiliön kautta kuin olisi hydrossa. Peroksidin käyttö on ollut mulla rutiini monta vuotta, kun ei ole kallista, eikä suuri vaiva käyttää. Vaikea sanoa hyödystä, kun en ole yrittänytkään koskaan niitä hydroja ilman ...  ...eikä kotona sisällä ole multaa näkynyt juurikaan pariin vuoteen ...

Kuulostaa kyllä aika järkevältä, itselläni on käytössä biobizzin Bloom ja alg-a-mix ja eivät kyllä pitkäksi aikaa jää sinne pauliinan pohjalle. Päivässä menee helposti reilusti litrakin vettä. Onko tuossa hydrotamisessa sitten lannotteiden määrää kasvattettava, vai miten niiden annostelu menee?

[Jani M]

Nyt kävi näin...

Mä en menisi tässä kohtaa vaihtamaan ruukkua ollenkaan! Panisin takasin samaan ruukkuun ja antaisin vesisäiliöön kunnolla ravinteita vaan, tarpeen mukaan. Edellyttää tiet että on mahdollisuus kastella riittävän usein. Varmaan vettä menee näillä helteillä ~litra päivässä ...

Vesiviljelyravinteita tai vaan Puutarhan Kesää, tai jotain Nutriforten settiä. Annostusta samaan tapaan kuin vesiviljelyssä, passiivihydrolla. Jos on pelkoa juurimädästä niin välillä vesisäiliöön vähän vetyperoksidia: Liquid Oxygen tai Oxy Plus -valmisteet toimii esim passiivihydroilussa erinomaisesti ja ohjeita löytyy pullosta sekä netistä.
Noilla 17% H2O2-valmisteilla se annostus kasteluveteen rutiinikastelussa on ½ml/l [tai 1ml/l] Apteekin tavaralla voi itse laskea sopivan annoksen noiden perusteella. Mä suosittelisin tuota alempaa ½ml. Kasvi ja juuret kestää tuon 1ml/l myös.
Juurimädän iskiessä sitten laitetaan 2ml/l josta kasvi vielä toipuu hyvin ... Se on kuitenkin jo hätähoitoa!

Moni kasvattelee passiivihydroja ilman mitään peroksidiakin tietysti. Nuo juuret ovat kuitenkin selvät vesijuuret ja silloin voi kasvia ruokkia vesisäiliön kautta kuin olisi hydrossa. Peroksidin käyttö on ollut mulla rutiini monta vuotta, kun ei ole kallista, eikä suuri vaiva käyttää. Vaikea sanoa hyödystä, kun en ole yrittänytkään koskaan niitä hydroja ilman ...  ...eikä kotona sisällä ole multaa näkynyt juurikaan pariin vuoteen ...

Kuulostaa kyllä aika järkevältä, itselläni on käytössä biobizzin Bloom ja alg-a-mix ja eivät kyllä pitkäksi aikaa jää sinne pauliinan pohjalle. Päivässä menee helposti reilusti litrakin vettä. Onko tuossa hydrotamisessa sitten lannotteiden määrää kasvattettava, vai miten niiden annostelu menee?

Vesiviljelyyn sopivat ravinteet sopii, eli biobizz ei valitettavasti käy. Tai noh, voi käydäkin, mutta se yleensä kaipaa myös multaa kaveriksi. Voihan sitä kastella näin kesäisin myös päältäkin, ei tällä vedenkulutuksella liene mitään väliä mitä kautta kastelee tai vaikka jatkais ihan samalla kaavalla kuin tähänkin asti.

[sorrii]

Biobizzit ei tosiaan ole vesiviljelyravinteita. Jos säiliössä lilluu sellaista litkua pitkään, niin limaahan siitä tulee. Ei se kait haittaakaan kun ei oo mitään pumppuja tai letkuja. Voihan sitå BB'ta antaa reilulla annoksella päältä, vähänlaisesti ettei valu säiliöön. Ja sitten puhdasta vettä myös maltillisesti sinne säiliöön, että nekin juuret pysyvät kosteina...

Yksinkertaisesti sanottuna: niinkuin tähänkin asti ...   
Jos kasvi on täynnä raakileita, niin viksuinta on olla kiusaamatta sitä turhaan.

[chili noob]

Nyt kävi näin...

mulla on sama juttu pauliinoissa puutarhan kesällä olen kastellut ja litra liuosta on mennyt päivässä eikä ole ödeemaa näkynyt. kukkia on kovasti ja kasvu kohtuu hyvä.

[SapeMies^]

Kiitos vastauksista!

Ehkäpä mä meen enemmän nyt "business as usual" menetelmällä, koska varsinkin tällähetkellä tuo kasvi imee sellaista tahtia vettä, että ei kyllä kerkeä biobizzit haisemaan tai limaantumaan astian pohjalle. Jostain kumman syystä en ole silmiini saanut oikein mistään tuota puutarhan kesää, vaikka sanotaan, että sitä kaikkialta saa. (itä-helsingissä asustelen). Ehkä kuitenkin jaan lannoite vedet enemmän yläkautta annosteltaviksi ja enemmän pelkkää vettä alakautta.

[sorrii]

Mä kasvattelin ekan kauteni kokonaan Pauliina-ruukuissa, mullassa. Toisena ja kolmantenakin osan. Aika tyypillisesti juuria ilmestyy sinne säiliöön. Jotenkin minäKIN luulin, että säiliöruukun idea on että säiliössä pidetään aina vettä, ja huolestuin heti että juuret kuivuvat piloille jos pääsee vesi loppumaan ... 

Joskus huomasin isoilla ruukuilla, että tuli melkoinen viemärin löyhkä sieltä säiliöstä ja ratkaisin asian käyttämällä peroksidia. Sitähän olin hommannut vesiviljelyyn ja ajattelin ettei se ole pahitteeksi näissäkään. Mullastahan tiet peroksidi tappaa hyöhyllisetkin eliöt kuitenkin. Mä käytin sitä peroksidia siis varovasti yleensä joskus harvoin vain säiliöön; silloinkin täytin vain puolilleen, ettei paljoa imeytyisi multaan ... Toimihan se kai ... Semmoista räpellystähän koko kasvattelu oli, ja on vieläkin: ei se pidä olla kuoleman vakavaa. Kiva on kokeilla kaikenlaista. Joskus jälkikäteen saattaa oivaltaa mitä tuli tehdyksi ... 

Noiden pauliinaruukkujen kanssa siirryin jo ajat sitten käyttämään vain hydrosoraa, perliittiä tai kookosta. Niiden kanssa se jatkuva säiliön täyttö toimiikin jotenkin. Mun ajatushan on ollut, että olisi vähän huolettomampaa elämä, kun voi joskus täyttää säiliöt ja lähteä reissuun muutamaksi päiväksi.
Peroksidia en nykyään käytä niin rutiinilla joka kerta kuin ennen. Laitan sitä kuitenkin aika usein varmuuden vuoksi noihin passiivihydroihin ja aktiivisiinkin hydroihin ehkä joka toinen kerta kun täytän... Litran puteli kestää vuoden ja maksaa ~20€

Nyt muuten on tämän hetken kehitysvaihe sellainen, että suunnittelen tuon kookoksenkin hylkäämistä kotona. Käytän vastaisuudessa kookosta taimien kasvatukseen, niillä taimilla jotka aion istuttaa maahan tai multaan yleensä, ja viedä ulos. Sisällä kasvatettavat kasvit aion pitää vastaisuudessa täysin hydrosorassa ja ehkä perliitissäkin, tai sekaisin ... Kookoskuitu taitaa olla vähän liian märkää tavaraa chileille. Tai sen kanssa pitäisi toimia kuten multakasvatuksessakin: päästää kasteluiden välissä kuivumaan ja kastella pääasiassa alta. Mä tykkään pitää säiliöissä aina vettä: se vaan on mun tapani ... 

Pauliinaruukut toimii oikein kivasti pasiivihydroina ja on paljon siistimpää ja huolettomampaa. Aktiiviset hydrot jätän vain kesäkaudelle, parvekkeelle: Liikakasvu tahtoo aina tulla ongelmaksi sisätiloissa ... 

Aloittelijan ketjussa kun ollaan, niin suosittelen jokaista kokeilemaan kuinka helppoa ja tehokasta on hydroilu verrattuna multaan!
Aloittaa voi juurikin Pauliinaruukulla, johon täyttää hydrosoraa ja istuttaa uuden tai vanhan kasvin juuret suurinpiirtein pestynä mullasta ...
[Yksinkertaisimmillaan riittää mikä vaan vedenpitävä astia johon laittaa hydrosoraa ja istuttaa kasvin aika pintaan - vedenpinta sitten ~½-väliin max.]
Hydrosoraa saa kaikista "kaupunkilaisten puutarhakaupoista" sekä IKEA'sta, Tokmanni-konsernin liikkeistä, ehkäpä jopa Stockmannilta ym. Tavallinen kekkilän ruukkusora ei oikein toimi: Se ei ole kapillaarista.

Alussa kannattaa lirutella vettä päältä ja pitää vedenpinta siellä välipohjan yläpuolella, että sora pysyy kosteana. Ja pitää huolehtia, ettei vedenpinta kuitenkaan pidä kasvin "tyveä", juurakkoa, varren alapäätä kokoajan märkänä ...

Avot: Satoa tulee tuplaten ja helposti. Bio-lannoitteet vaan pitää hylätä ja hommata hydroiluun sopivia aineita: Puutrhan kesä, Nutriforten Kastelu-, hyötykasvi-, Tomaatti- ym. lannoitteet. Jos haluaa hifistellä ja on liikaa rahaa, niin GHE, Canna, Atami ja moni muu ottaa ne mielellään ....

Vanha ideakaavio:

[sorrii]

sanotaan, että sitä kaikkialta saa. (itä-helsingissä asustelen)

Ei liene mahoton vaiva hypätä Metroon 
Tuolla on KAIKKEA! 
..ja saa neuvojakin joskus [ilmainen spontaani mainos]

[chipe]

Onkos kukaan törmännyt listauksiin joista löytyisi eri chililajikkeiden vitamiinipitoisuuksia? Yleensä ainoa tieto mikä tulee vastaan on miten paljon noita löytyy "vihreästä" vs. "punaisesta" chilistä, eli tarkoittanee raakaa vs. kypsää jotakin. Ja Google tiesi kertoa Jalapenon ja Serranon sisällöt erikseen. Muuta en ole löytänyt.

[unenkuva]

Onkos kukaan törmännyt listauksiin joista löytyisi eri chililajikkeiden vitamiinipitoisuuksia? Yleensä ainoa tieto mikä tulee vastaan on miten paljon noita löytyy "vihreästä" vs. "punaisesta" chilistä, eli tarkoittanee raakaa vs. kypsää jotakin. Ja Google tiesi kertoa Jalapenon ja Serranon sisällöt erikseen. Muuta en ole löytänyt.

Googlella viides hakutulos   tässä

EDIT: klikkaamalla vielä tarkempia tietoja tässä

[chipe]

Onkos kukaan törmännyt listauksiin joista löytyisi eri chililajikkeiden vitamiinipitoisuuksia? Yleensä ainoa tieto mikä tulee vastaan on miten paljon noita löytyy "vihreästä" vs. "punaisesta" chilistä, eli tarkoittanee raakaa vs. kypsää jotakin. Ja Google tiesi kertoa Jalapenon ja Serranon sisällöt erikseen. Muuta en ole löytänyt.

Googlella viides hakutulos   tässä

EDIT: klikkaamalla vielä tarkempia tietoja tässä

Kaipailin siis nimenomaan jotain listausta josta löytyisi lajikekohtaisesti tietoa tai edes jonkunmoista suuntaviivaa miten nuo vaihtelevat. Nuo perinteiset vihreä&punainen chili tosiaan löytyvät useammastakin paikasta. Googlen kertomat pitoisuudet Jalapenolle ja Serranolle ainakin kertovat että erot ovat aika suuria lajikkeiden välillä.

[MiM]

Mitä väliä chilien vitamiinipitoisuudella on? Rouskuuko kukaan mitään paprikaa vahvempaa sellaisia määriä, että niiden kautta saaduilla vitamiineilla on oikeasti merkitystä?

[sorrii]

Kylläpä joissain tulisissa ruokalajeissa voi olla chilejä sekä tiet paprikaakin reilusti. Chile con carnessa on mulla tyypillisesti lähes yhtä paljon kuin lihaa! Kun on saatavilla paljon mietoja chilejä, poblanoja, jalapenoja niin saatan jättää paprikan kokonaan pois. Viime syksynä oli Homeraa ämpärikaupalla ja ne olivat mietoja ...
Täytetyissä rocotoissa on täytettä alle puolet. On sitä joskus tullut 3 isoa omenan kokoista syötyä! Silloin kyllä ryöppäilin pariin kertaan ne rocotot 
Jotkut Ajit on välillä niin mietoja, että saattaa niitä mennä salaattiin reilustikin. Toissa kesänä kokeilin Kaleidoskop-nimistä, joista osassa ei ollut poltetta lainkaan. Piispanhattu-tyyliset usein on ihan sellaisenaan syötäviä. Jotkut syö Nagaakin ihan reilusti: Olikohan ennätys ~300g kerralla 

Onhan se siis kiva tietää vitamiinipitoisuudet, että voi hyvällä omallatunnolla jättää muut kasvikset vaikka kokonaan pois lautaselta, että mahtuu lihaa enemmän 

[San-M]

Vau! Kiitos sorrii kun ahdoit yhteen postaukseen tollasen passivihydroinfon "for dummies"-tyyppisesti!
Enpä tiennyt että ruukkusora ja hydrosora on eri kamaa 

[chipe]

Mitä väliä chilien vitamiinipitoisuudella on? Rouskuuko kukaan mitään paprikaa vahvempaa sellaisia määriä, että niiden kautta saaduilla vitamiineilla on oikeasti merkitystä?

Kait nuo vitamiinipitoisuudet on enimmäkseen nice to know -tietoa, jolla tätä hulluutta voisi perustella itselleen ja muille .

Mutta kyllähän nuo pitoisuudet ovat oikeastikin sitä luokkaa, että sillä voi olla ihan käytännön merkitystäkin. Ainakin noitten miedompien chilien kanssa. Esim. Google kertoo USDAn tietoihin perustuen C-vitamiinin osalta seuraavat pitoisuudet per 100g:

www.google.fi/search?q=chillies+vitamin+c+content

Chili peppers, green:   242.5mg
Chili peppers, red:   143.7mg
Jalapeno pepper:   118.6mg
Serrano pepper:       44.9mg

Kun saantisuositus on jotain 60-75mg niin tuollaista vihreäähän tarvitaan vain luokkaa 25g ja samaisessa Googlen infoboksissa on tuon vihreän chilin kohdalla lukumäärävalinnoissa vaihtoehtona "1 pepper (45 g). Eli jotain aika isoa mötikkää tuolla "vihreällä chilillä" tarkoitetaan.

Toisaalta jotain Serranoa pitäisikin sitten syödä reilusti toistasataa grammaa jotta päästään suositusten lukemiin. Ja siksi juuri kaipailin sitä lajikelistaa, koska erot ovat selvästikin tuossa suhteessa hyvin merkittäviä.

[MiM]

No ehkäpä sitten. Innostuinpa tässä itse illan mittaan mussuttelemaan pieniksi paloiksi pilkotun omnicolorin, sen sijaan, että olisin avannut sipsi/karkkipussin. Lienee joka tapauksessa terveellisempää, mutta aina parempi jos siitä saa vielä vitamiinilisänkin 

[thompson]

Mitä teen väärin tai jätän tekemättä: http://imgur.com/w68XcwS
Chili on Lombardo ja se on majaillut kesäkuun alusta ulkona eteläseinustalla. Joka toiseen kasteluveteen olen lisännyt Kekkilän Kastelulannoitetta.

[Jani M]

Mitä teen väärin tai jätän tekemättä: http://imgur.com/w68XcwS
Chili on Lombardo ja se on majaillut kesäkuun alusta ulkona eteläseinustalla. Joka toiseen kasteluveteen olen lisännyt Kekkilän Kastelulannoitetta.

Alimmat lehdet nyt yleensä kuoleekin. Perusohje, älä kastele liikaa ja valoisalla ajalla saa lannoittaa ihan reilustikin.