Kirrrrvoja! Kokemuksia Provadosta???

[Herpiili]

http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?pubRef=-//EP//TEXT+CRE+20040422+ANN-01+DOC+XML+V0//FI&query=QUESTION&detail=H-2004-0192

Näköjään on epäilyksiä ollut esillä jo vuodesta 1999.

[sorrii]

Näköjään on epäilyksiä ollut esillä jo vuodesta 1999

Tuossa kysymyksessä puhutaan maissi- ym viljelmistä, jotka varmaankin ovat ulkona

Provadossa on muistaakseni kielto käytöstä ulkona tai tiloissa joihin pölyttäjät pääsee kulkemaan.
Confidorissa samoin.

Kevättalvella kerrostaloasunnossa on ehkä vähän eri juttu kuin jossain taivasalla auringonkukkaviljelmillä ...

[suorama]

Onneksi ei vielä tarvetta äärimmäiseen myrkytykseen (se perinteinteinen pään koputus  ja sanonta, että pitää koputtaa puuta jne.)
Mutta tuli mieleeni semmoinen juttu.
Jos vesiviljellään (jota en vielä itse tee...) niin miksi myrkyttää käytetty vesi?
Tarkoitan tällä kysymyksellä sitä, että jos öttiäiset pääasiallisesti pesivät / munivat multaan, jota vesiviljelyssä ei käytetä, miksi pitäisi myrkyttää vesi.
Eikö silloin riitä pelkkä sumutus lehdille ja mahdollisten multapaikkojen käsittely?
Eli jos kämpässä muitakin (koriste)kasveja, puikot multaan ja vesiviljellyt chilit sumutukseen.
Jos öttiäinen pesii lehdellä, eikö myrkky vaikuta joka tapauksessa suihkutettaessa?

[wille]

Jos öttiäinen pesii lehdellä, eikö myrkky vaikuta joka tapauksessa suihkutettaessa?

Tuo on kai perusteltavissa sillä, että Provado vaikuttaa juuriston kautta. Myrkky imeytyy lehtiin ravinteiden mukana ja tuhoaa pitkäkestoisesti lehdillä majailevat ja niitä nakertavat elukat. Provado ei varmaan imeydy kasviin samalla tavalla suihkutettuna, joten ravinneliuoksen mukana imeyttäminen on vaivattomampaa.

[suorama]

Onhan se toki noinkin. Käsitin vain, että ammattikäytössä tuhoaine olisi pääsääntöisesti ruiskutettavassa muodossa.
Tuo kysymys siksi, että jos todellakin on esim 60litraa sitä vettä, ei liene helppoa säilöä sitä kasteluvedeksi, ainakaan kaikkien.
Joten nopeasti tulee mieleen kaataa se esim viemäriin, minne se ei kuulu.

[wille]

Onhan se toki noinkin. Käsitin vain, että ammattikäytössä tuhoaine olisi pääsääntöisesti ruiskutettavassa muodossa.
Tuo kysymys siksi, että jos todellakin on esim 60litraa sitä vettä, ei liene helppoa säilöä sitä kasteluvedeksi, ainakaan kaikkien.
Joten nopeasti tulee mieleen kaataa se esim viemäriin, minne se ei kuulu.

Mitä mulla noita vesiviljelmiä on ollut, niin enpä ole kyllä ikinä litkuja vaihtanut. Eli ei ole ollut tarvetta kaadella niitä mihinkään. Uudet litkut pönttöön, kun kasvi on vanhat juonut. Tästä varmaan foorumin pellepelottomat näkee painajaisia.

[Huru-ukko]

Suorama, itsellä ei tästä kokemuksia, mutta vesiviljelyssä ruukussa käytetään kivivillaa, johon ainakin harsosääsket munii. Mitkä muut tekee saman, ei tietoa, mutta kai sekin mahdollista on.
Veden mukana myrkky nousee kasviin, ja tuhoaa ötökät. Tosin on olemassa myös lehden pinnastakin imeytyviä myrkkyjä...

[tuoppim]

Mulla on nyt todella hyviä kokemuksia leppäkertuista kirvojen tappajana. Mun ykkösluokan oppilaat keräsi mulle muutaman ja ne on kyllä hyvin pitäneet kirvakannan aisoissa.

[omarosa]

Mulla on nyt todella hyviä kokemuksia leppäkertuista kirvojen tappajana. Mun ykkösluokan oppilaat keräsi mulle muutaman ja ne on kyllä hyvin pitäneet kirvakannan aisoissa.

Meilläkin oli yksi leppäkerttu tullut ihan oma-aloitteisesti sisään ja chilipuskan lehdelle, oisko sieltä löytännyt jotain syötävää.
Ei ole tänä vuonna tarvinnut provadoa käyttää, ovat kaikki vesiviljelyssä.

[jaolsten]

Heini Koskula heini.koskula@biotus.fi
   
8.48 (57 minuuttia sitten)
      
-> minä

Terve;



Voisit levittää kirvasääskiä. Nämä ovat siinä mielessä hyviä otuksia, että tuhoavat useita eri kirvalajeja. Kirvasääsket toimitetaan koteloina ja siinä sitten kestää jonkun aikaa, että ne kuoriutuvat. Aikuiset munivat kirvapesäkkeisiin ja sitten toukkavaihe vasta alkaa tuhota kirvoja! Jos kirvoja on kovin paljon, niin voisit tietysti saippuakäsittelyllä koittaa saada populaatiota ensin vähän pienemmäksi ennen kuin sääsket kuoriutuvat!



Kirvasääski (Aphidoletes aphidimyza) (500 kpl) maksaa 31 euroa (sis. itse pedot, lähetyskulut ja alv:n). Pedot saisimme sinulle tänään matkaan, jahka varmennat!



Heini



******************************************************************************************

Heini Koskula

neuvonta ja markkinointi (technical support and marketing)

Biotus Oy

Särkeläntie 6

30100 Forssa

Finland

[PP]

Kirvasääsket ei toimineet minulla viime kesänä, mutta syynä saattoi olla liian suuri kirvojen määrä sääskien levityksen aikaan. Joku, en muista kuka, minulta kirvasääskiä saanut taas kertoi niiden auttaneen.

[mexx]

No minähän se sain ja hain PP:ltä sääskiä ja kohta kirvat katosivat moneksi viikoksi, tosin tulivat syksymmällä kasvariin
takaisin, mutta se ei enää haitannut.
Silloin oli yölämpötilat ulkona tarpeeksi korkeat sääskille.

[Eman]

Siis jumankauta, että noita kirvoja onkin tänä kesänä. Onko noita ollut muinakin kesinä yhtälailla, vai onko ylleni langetettu vihreä kirous???
Terijoensalavatkin on hätää kärsimässä noitten pikku paskiaisten kanssa, vaikka ovat sitkeitä kasveja.

[Whili]

Siis jumankauta, että noita kirvoja onkin tänä kesänä. Onko noita ollut muinakin kesinä yhtälailla, vai onko ylleni langetettu vihreä kirous???
Terijoensalavatkin on hätää kärsimässä noitten pikku paskiaisten kanssa, vaikka ovat sitkeitä kasveja.

Jos kasvit on kasvarissa niin yritä metsästää sinne petohyönteisiä.
Ulkona ongelman pitäisi hoitua itsestään.

Myrkkyjen kanssa suosittelisin olemaan varovainen,
pienetkin määrät ovat todella tuhoisia muille lajeille kuin kirvoille.

[Marjis]

Jos kasvit on kasvarissa niin yritä metsästää sinne petohyönteisiä.
Ulkona ongelman pitäisi hoitua itsestään.

Myrkkyjen kanssa suosittelisin olemaan varovainen,
pienetkin määrät ovat todella tuhoisia muille lajeille kuin kirvoille.

Juu tämän voin vahvistaa.  Appiukon marjapuskista piti ruiskutella kirvat pois. Siellä oli runsaasti leppäkerttujakin, mutta ne siirrettiin myrkytyksen ajaksi suurin osa toisiin puskiin.  Noh, ruiskutuksen jälkeen alkoi melkein välittömästi sataa, joten teho taisi vähän hyytyä.  Suurin osa kirvoista kuoli, mutta eipä näkyny ainuttakaan leppäkerttuakaan enää missään..

[1aloittelija]

Hui, ei kai tollasta kasvin solukoihin juuriston kautta imeytyvää myrkkyä kannata laittaa sellaselle,
mistä syödään satona kasvin osia?

[jaolsten]

Hui, ei kai tollasta kasvin solukoihin juuriston kautta imeytyvää myrkkyä kannata laittaa sellaselle,
mistä syödään satona kasvin osia?

Et siis syö muuta kuin luomuruokaa?

Mutta joo samaa mieltä, ei ehkä kannattaisi. Itsellä on vuoden ollut provadopaketti jemmassa, en ole vielä uskaltanut käyttää.

[Larski]

Tällänen oli näemmä julkastu -> Conclusion on the peer review of the pesticide risk assessment for bees for the active substance imidacloprid.

[Larski]

Nostetaanpas ketjua, kun aihe on kunnolla tapetilla. Provadon sisältämä imidaklopridi kuuluu neonikotinoideihin, joista viime aikoina on ollut paljon lehdissä.

Lisää aiheesta esim.
Tukesin lehdstötiedote

[sorrii]

Provadossa samoinkuin Confidorissa [ammattilaisten versio] on kielto käsittääkseni käyttämisestä ulkotiloissa. Selasin äkkiä Kasvinsuojaluoppaan, jossa kyllä varsinaista kieltoa en nähnyt. Käyttötarkoitus kuitenkin Confidorilla kasvihuone ... hmm.. 

Katselin juuri eilen Prismassa noita torjunta-aineita ja huomasin uuden ruiskutettavan aineen Calypso. Sekin on neonikotinoidi, mutta ilmeisesti ei niin paha. Tuolla oppaassa tämän Calypson [ammattituote sekin, mutta sama tehoaine kuin tuossa kuluttajatuotteessa!] kohdalla ei puhuta kasvihuoneista mitään, elikin ilmeisesti sallitu ulkona. Erityisesti oli maininta että säästää hyötyeliöitä .. [tarkoittanee torjuntaeliöitä kuten petopunkkeja ym]. Ehkäpä jos kirvoja taas pukkaisi kauheesti, niin voisi kokeilla kotona. Enpä muista mehiläisiä nähneeni täällä päinkään.

Eipä noita myrkkyjä mukava ole koskaan käyttää!

***************

Viimeksi kun päätin vähän torjua harsosääkiä ennen idättelyitä ostin Cooper puurathasprayn. Ja tapoin melkein sillä kasvini! Kele kun en tajunnut varoa sitä suhkua, joka on niin kylmä että palellutti latvat. Mullahan meni keltaisiksi vahvoistakin kasveista latvat ja taimilla tuli melkein täystuho! Pienimmät pikkutaimet kuolivat ja vahvemmistakin ylimmät lehdet. Kasvu pysähtyi ainakin sen pariksi viikoksi. Nyt näyttävät alkavan taas kasvaa; tuli kuitenkin 2-3 viikon viivytys!