Räyhäkkäästi kyökissä.

[Bruce Willis]

Juu kyllä ne maistuvat!  Itse lähinnä siksi tykästyin kun aina ei ole aikaa tehdä mitään 3 tunnin ruokaa ja pelkkä salaatti tökkii sellaisenaan jotenka tuo antaa vähän välipalalle rakennetta. Myös muuhun ruokaan voi noitakin soveltaa ja aineksia lisätä maun mukaan..

Nopea,terveellinen,helppo.  Ja todella edullinen ruoka ja sopii vallan mainiosti grillatun kanan kaveriksi!!  mutta kanan täytyy olla sitten GRILLATTUA.  Ei keitettyä,paistettua,haudutettua, tai mitään vaan helvetin kuumaan tulipesään niin että rasva tirisee pinnalla ja sydänlääkiriliitto lähettelee jouluna kortin

[Jahvetti]

Tervetuloa Bruce Willis meille grillaamaan!
Ota "kanat" messiin, ettei tarvii broileria syödä.

[Bruce Willis]

Juu kiitos kutsusta,     täytynee tulle visiitille.  Mutta jokainen nyt varmasti ymmärsi mitä tarkoitin 

[Ryhis]

Aina välillä vastaan tulee niin hyvä keittokirja, että sitä pitää vilpittömästi suositella. Tämä on niin hyvä, että melkein tekisi mieli pakottaa ihmiset hankkimaan se.

Hans Välimäen "Mummola" (ISBN: 978-951-1-25779-0)

Silkkaa rautaa kannesta kanteen, ehdottomasti yksi tykimmistä keittokirjoista mitä olen lukenut. Menee suosikkilistauksessani heti kakkoseksi Larousse Gastronomiquen jälkeen.

Pari sitaattia tähän kertomaan ehdottomasta parhaudesta.

"Ruoka kuuluu paitsi lautaselle, myös yleissivistykseen."

"Valitettavasti torin virkaa yrittävät nykyään toimittaa pöhkylämarketit, joihin ajetaan farmariautolla ja joissa tehdään viikon hankinnat kerralla. Kun jätti-mega-hyper-supergrillibiisonit on tungettu pyromaanin perusvarusteiden kera auton takakonttiin, voidaan piipahtaa rantalelujen ja kaljaosaston väliin rakennetussa pikaruokabaarissa vielä vetäisemässä pikkuburgerit ranskalaisineen."

"Kansanterveyskeskustelun nykylinja alkaa muistuttaa erään rotuopin ja alastonvoimistelun nimiin vannoneen valtion linjauksia."

[Ryhis]

Ei kai tässä mitään reseptiä tarvita?

Leikkaa pihvit, taputtele, mausta suolalla ja mustapippurilla.

Viipaloi yksi sipuli ja yksi paprika sekä 4 valkosipulinkynttä. Hauduta voissa yrttien kanssa makeahkoksi.

Keitä perunat.

Tee bearnaise (tai tee kuten minä ja vedä se vakuumitetrasta, monter au beurre....)

Kasaa annos lautaselle ja nosta lihan päälle tuoretta raastettua piparjuurta.

Yhdistä kamat ja nauti hyvän vinkun kanssa; meillä "testiajossa" ranskalainen Le Berger 2010.

[Ryhis]

Eli "rydäri". Legendaarisen Backfickanin legendaarinen safka.

Heteromiehen hedelmäsalaattia.

Tästä tulee monelle mieleen pyttipannu, mitä se ei todellakaan ole. Ei todellakaan.

Rydäri on hienoa ruokaa, sitä syödään joko aamulla krapulassa tai illalla nälkään jossain rasvaisen kapakan takapöydässä. Ipadillaan itsensä väsyneeksi näppäilleet marjanpoimijat, käytäväkiitäjät ja neiti-ihmiset saattavat varovaisesti nakertaa jotain halloumisalaattia ja haikailla keskustan muotiboutiqueiden välissä olevaan luomuherkkukauppaan jossa hinnat ovat viisinkertaiset K-kauppaan verrattuna ja jossa espoolaiset pikkurouvat työntävät kolmen tonnin alumiinilastenvaunuja, jätettyään ensin leasing-katumaasturimersunsa poikittain invapaikalle.

Kunnon ihmiset sen sijaan syövät kunnon ruokaa. Rehtiä ja konstailematonta. Tosimies uskoo luottokokkinsa sanaan lihan alkuperästä ennemmin kuin kadulla olevaan A-ständiin joka huutaa kaikissa sateenkaaren väreissä "meillä myytävän lihan olevan hiilineutraalia, luomua, hyvänmielen ja reilunkaupan". Vielä toistaiseksi on mahdollista löytää näitä hivenen nuhruisia, mahdollisesti kokolattiamattoa ja laattalattiaa yhdisteleviä paikkoja, jossa myydyin drinksu on iso kolmonen, mesta on rempattu viimeksi silloin kun presidentti valittiin valitsijamiesten toimesta, kokki on ruma, kiroileva ja viinalta haiseva lihava mies ja tiskin takana on keski-ikäinen rouvashenkilö joka pitää asiakaskunnan kurissa ja herran nuhteessa, samalla puntaten höyhenenkevyesti päälle viisikymmenkiloisia laatikoita.

Kun tämmöinen ehta keskiolutputka löytyy, kannattaa taapertaa syvemmälle salin hämärään. Trendipellehipstereiden ja ylipäätänsä muiden luomupinjansiementen perään itkevien homppeleiden seassa saattaa istua vielä vanhan kansan karjuja. Kunnon miehiä jotka tekevät oikeaa työtä, painavat yli sata kiloa ja syövät kokolihaa. Miehiä joilla on väsyneet silmät, mutta hymy herkässä. Kallis kello ranteessa ja kulahtaneet purkkarit jaloissa.


Biff Rydberg

Nyrkin-kahden kokoinen biitti hyvälaatuista naudanpaistia
2 pientä tai yksi iso sipuli
4 valkosipulinkynttä
Kaksi kourallista keitettyjä, kiinteitä, perunoita
Suolaa, mustapippuria
Kuutioitua punajuurta sekä maustekurkkua
Sinappia ja kananmunankeltuainen
Voita. Älä edes ajattele sitä margariiniasi


Kuutioi naudanpaisti (oikeasti fileekin kävisi), siirrä syrjään.
Hienonna sipulit ja ryhdy kuullottelemaan niitä voissa.
Kuutioi perunat.ja lisää kuullotetun sipulin joukkoon. Mausta suolalla ja mustapippurilla. Valkosipuli saa jopa hieman paahtua.
Kun perunat ovat valmiit, sillä välin voit kuutioida etikkapunajuuret ja suolakurkut, nosta ne syrjään ja paista nautakuutiot ripeästi kuumalla pannulla pienessä rasvamäärässä. Tarkoitus on saada jokainen kuutio jäämään roséksi sisältä, joten älä ylikypsennä. Älä myöskään kippaa koko lihasatsia kerralla pannulle, muuten pannu jäähtyy liikaa ja päädyt keittämään lihoja. Pannu siis liki savuavan kuumaksi!!!

Mausta lihat suolalla ja pippurilla.

Yhdistä lihat ja peruna lautaselle, asettele sekaan punajuuret ja suolakurkku. Nosta annoksen keskelle kananmunankeltuainen ja reunoille hyvälaatuista dijonilaista sinappia.

Rydäri kuuluu ehdottomasti nauttia napsun ja jääkylmän bissen kanssa.

[Ryhis]

Etanat ovat hyviä alkupaloja. Lisäksi niitä tarjotessa voi puljailla jonkun "erikoisemman" keittiövälineen kanssa, etanapannun! Etanapannut olivat takavuosina harvinaista herkkua ja suullinen legenda kertookin, että niitä usein kerjättiin hyvämaineisista ravintoloista. Mene ja tiedä, nykyään niitä taitaa saada Tarjoustalosta kuten ramekinejakin.

Etanoilla on myös tietty shokkiarvo, kun niitä tarjoilee voi ystäväpiiristä erottaa herkkusuut kaikista mielenterveysongelmista kärsivistä vegaaneista kettutytöistä.

Etanoita saa kaikista hyvistä ruokakaupoista, kannattaa suosiolla mennä isompaan K- tai S-markettiin. Löytyvät säilykeosastolta.

1 purkki etanoita
3 valkosipulinkynttä
2 etanapannua
voita
sormisuolaa

Hienonna valkosipulit, nostele tasaisesti etanapannuissa oleviin pikkukolosiin.
Avaa etanapurkki, valuta suolaliemi viemäriin ja nostele etanat koloihin, jos etanoita on enemmän kun pannussa koloja, laita joihinkin koloihin kaksi pienempää etanaa! Helppoa!
Tempaise reilu nokare voita jokaisen etanan päälle. Ripsi vielä kevyesti suolaa voin päälle.

Nostele pannut esilämmitettyyn 250 asteiseen uuniin, odota kunnes voi tuntuu ruskistuvan kuopissa ja nosta pannut liedelle jäähtymään toviksi. Kannattaa olla varovainen, päälle kaksisataa-asteinen voisula on hel-ve-tin kuumaa.

Nautitaan hyvän leivän kera.

Tämänkin safkan kanssa voi harrastaa varioimista, etanat voi kuorruttaa leipärouheella tai sitten voit tehdä kuten appiukkoni, puolet etanoista valkosipulin kanssa, puolet sinihomejuuston!

[Raimo Rintalihas]

Etanat on kyllä helvetin hyviä, kun ne tekee oikein. Pitääkin huomenna laittaa pitkästä aikaa. Jälkkäriksi vielä melonia, homejuustoa ja mesukkaa/punkkua.

[jaolsten]

Aina niin varma herkku! Paitsi kerran, kun sain ravintolassa sisältä jääkylmiä etanoita. Meinasin käydä heittämässä ämpärillisen kylmää vettä kokin päälle. Hereillä oleva ravintola-alan ammattilainen ei voi tyriä etanoita.

Vinkiksi kotikokeille: Jos ei löydy etanapannua, niin ostakaa etanan kotiloita, maksaa pari euroa. Pieneen uunivuokaan suolapeti karkeasta merisuolasta ja siihen nuo kotilot. Täytteet Räyhiksen ohjeen mukaan. Varokaa liikaa suolaa! Etanat ovat jo valmiiksi jonkin verran suolaisia, ja jos käyttää aurajuustoa tulee suolaa siitäkin. Ja suolaa saa joka tapauksessa lisättyä jälkeenpäinkin.

Meillä on kummatkin mukulat syöneet noita ihan pienestä pitäen, ja tykänneet. Asenteet ja ennakkoluulot tarttuu, samoin asennettomuus ja ennakkoluulottomuus.

[Ryhis]

1 annos pizzapohjataikinaa

2 dl paseerattua tomaattia
1 pikkutölkki pyrettä
7 valkosipulinkynttä
1 tl sokeria
½ tl suolaa

1 munakoiso
2 sipulia (tai 1 isosipuli)
1 pallo mozzarellaa
kourallinen pizzajuustoa
4 mietoa ja maukasta chiliä (itse käytin cap.220-nimistä baccatumia)
1 rkl aurinkokuivattua tomaattia.

Kippaa tomaattituotteet tässä vaiheessa jo legendaariseen litran rosterimittaan, perään valkkarit ja mausteet. Poraa sauvasekoittimella sekaisin.

Viipaloi munis (eli munakoiso) senttisiksi siivuiksi, suolaa viipaleet hyvin ja jätä ne "itkemään" reiluksi puoleksi tunniksi. Huuhtele huolellisesti kylmällä vedellä ja valuta (tai taputtele) kuiviksi.

Paista munikset reilussa oliiviöljyssä kullanruskean rapeiksi, laita jälleen valumaan.

Kauli pizzapohja ohueksi, penslaa reunat oliivöljyllä. Levitä tomaattisoosi pizzanpohjalle, asettele munikset tasaisesti, viipaloi päälle superohuiksi viipaloidut chilit ja sipulit. Ripsi AK-tomskua vielä sinne tänne ja heivaa juustot pizzan päälle.

Paista 275' kunnes ihanan näköinen!

[Ryhis]

Mitäköhän trendipellet tarjoavat pikkunaposteltavana näinä päivinä kun espanjalaiset tapakset ovat tyystin passé?

Itsehän kuuluun siihen paksuniskaiseen kansanosaan jota on aivan turha tulla sumuttamaan jollain pestomarinoidulla nieriäsuupalalla. Ruoka ruokana ja mieluiten ryypätään. Tavallisesti tarjoilen vieraille savuporojuustoleipiä (koffin punaisia tölkkejä) ja vaativille vieraille vielä teräväistä punaisen ohella. Jotain viskiä siis.

Oikein hyviä tyyppejä varten viitsin nähdä vähän vaivaakin, onhan se hauska napostella ja hörppiä jääkylmää vodkaa samalla kun suunnittelee tulevaa iltaa. Mutta mitään tapaksia, sapaksia, täytettyjä kananmunia en kyllä ala veivaamaan - jotain rajaa!

Parasta mitä tiedän on suolakurkut hunajan ja smetanan kera. Ja vodkan kanssa tietenkin!

Varaa 2-5 kurkkua per vierailija, ne kuluvat nopeaan tahtiin. Kurkkujen tulee olla nimenomaan suolakurkkuja, mieluiten venäläiseen tapaan tehtyjä suolakurkkuja. Jos haaveissasi kiiltää joku helvetin Felix-isoäidin maustekurkut valmiina viipaleita-purkki, niin ole ystävällinen ja lopeta tämän blogin seuraaminen ja vedä itsesi vessasta alas. Kurkut viilletään 6 lohkoon pituussuunnassa.

Aseta kurkut tarjolle astiaan, tuo hunajapurkki pöytään ja laita smetana tyrkylle johonkin myyntipakkausta esteettisempään astiaan.

Olithan laittanut vodkan jo pakkaseen? Sen pitää olla kylmää. Muista olla tarkkana vodkan kanssa, tänä päivänä myydään ties mitä viinanlitkua vodka-tuotenimen alla. Vodkan ei tarvitse olla venäläistä, henkilökohtainen suosikkinikin, Stolichnaya, on Latviasta! Kotoinen Koskenkorva, eli rakas 013-festari, on erittäin onnistunut valinta.

Sen sijaan erittäin tarkkana saa olla erilaisten fuskutuotteiden kanssa, Alkon hyllyjen välissä sietää olla silmämuna kovana tutkimassa tuotetietoja. Tosimies ei sorru mihinkään ranskalaiseen luomuperunatisleeseen, ei vaikka etiketti olisi kuinka kierrätyskuidusta tehty, puhumattakaan maailman brändätyimmästä brittivodkasta joka on varastanut vaakunansa batmaniltä.

Kaikkein salakavalin ja inhottavin juttu Alkossa on näiden tyttöjen juomien sijoittaminen heti viinojen viereen, jopa allekirjoittaneelle on sattunut ikävä lapsus kun viinan sijasta ostoskoriin on päätynyt jokin viinana myyty, 32-prosenttinen kuiva likööri.

[bluesman]

 Tässä suolakurkkuasiassa olen täysin samaa mieltä Räyhiksen kanssa. Etikkakurkut joita tein etsikkoaikanani vihannesten säilöntämaailmassa ovat edelleen maakellarissa koskemattomina jo ties monennetta vuotta. Maitohappokäymisellä valmistetut venäläiset valkosipulisuolakurkut eivät yleensä seuraavaa pääsiäistä näe. Senverran hyvin onnistuvat joka kerta. Mitä olisi borskeitto ilman suolakurkkua ja smetanaa?

[Tunari]

Itsehän kuuluun siihen paksuniskaiseen kansanosaan jota on aivan turha tulla sumuttamaan jollain pestomarinoidulla nieriäsuupalalla. Ruoka ruokana ja mieluiten ryypätään. Tavallisesti tarjoilen vieraille savuporojuustoleipiä (koffin punaisia tölkkejä) ja vaativille vieraille vielä teräväistä punaisen ohella. Jotain viskiä siis.

tuo teräväinen (==viski saa omat sielun sävelet nousemaan lujaa ja korkealle : D)

Parasta mitä tiedän on suolakurkut hunajan ja smetanan kera. Ja vodkan kanssa tietenkin!

Suolakurkut == NAM! (hyviä reseptejä löytyy, ja pari parempaa saanut hyviltä tuttavilta (niistä enempi ensi kesänä kunhan pääsee testaamaan)...
Hunaja== tuo nyt on siinä ja siinä...
Smetana == Urrgh.. tässä tulee takaumia.. -89, Riika, kaalikeittoa smetanalla (koko ryhmä hmm.. ei nyt niin hyvässä kunnossa; eriöt varattuna pitkän aikaa) [siis 16+ hlö]), tuon kerran jälkeen ei kyll smetana oo itseeni uponnut (ehkäs off-topic, sori tästä)...

Olithan laittanut vodkan jo pakkaseen? Sen pitää olla kylmää. Muista olla tarkkana vodkan kanssa, tänä päivänä myydään ties mitä viinanlitkua vodka-tuotenimen alla. Vodkan ei tarvitse olla venäläistä, henkilökohtainen suosikkinikin, Stolichnaya, on Latviasta! Kotoinen Koskenkorva, eli rakas 013-festari, on erittäin onnistunut valinta.

No jaa.. Siis stolichnaya hyvää, samoin Finlandia (ei taida mannermaalta enää sitä hyvää versiota [vahvempata] saada)... Maustetutkin menettelevät (ainakin tuo absintti; en vain oikein tiedä minkä hiukopalan kanssa sitäkään tarjoaisi)...

Mutt yleensä herahtaa oikein vesi kielelle kun siun reseptejä täältä lueskelen.. Lisää lisää (pyytää kansa [tai ainakin mie] )

[Kalakukko]

Siirrytäänkö juutalaisruokiin seuraavaksi ja pyöräytät vorschmackia pöytään
Maistuisi varmasti.

[Ryhis]

^ Itseasiassa on pitänyt tutustua juutalaiseen perinnekeittiöön jo muutaman vuoden ajan, mutta homma kaatuu aina ajanpuutteeseen tms. Viimeksi kun kattelin jotain asiaan liittyvää kirjaa, innostuin leipomisesta ja seuraavat pari viikkoa meni leipää hieroessa.

Mutta vorschmackit pitää kyllä veivata tämän talven aikana, tämän lupaan!

[Jahvetti]

Tuli talvella tehtyä vorschmack, kutakuinkin seuraavasti:

-480 grammaa lampaanpaistijauhelihaa
-330 grammaa naudan paistijauhelihaa
-1 kpl keltasipuli
-3 kpl valkosipulin kynsiä
-1 prk anjovista liemineen
-2 rkl tomaattipyreetä
-1 tl mustapippuria rouhittuna
-x määrä vettä

Jurnutin kaikki edellä mainitut ainekset, vettä lukuun ottamatta, tasaiseksi massaksi.
Massa uunivuokaan ja vettä sen verran mukaan, että saa esmes puukauhalla sotkettua "kastikemaisen" rakenteen.

Uuni 150 astetta, n. kolme ja puoli tuntia, välillä sekoitellen ja vettä lisäten.

Ihan hyvää oli uuniperunoiden, suolakurkkujen, punajuurten ja smetanan kanssa.

Tästä kuitenkin puuttui mielestäni jotain, en tiedä mitä.

Räyhis jatkakoon, kiitos taas kyökin lainasta!

[Ryhis]

Tästä kuitenkin puuttui mielestäni jotain, en tiedä mitä.

VODKA!

[Bruce Willis]

^ Itseasiassa on pitänyt tutustua juutalaiseen perinnekeittiöön jo muutaman vuoden ajan, mutta homma kaatuu aina ajanpuutteeseen tms. Viimeksi kun kattelin jotain asiaan liittyvää kirjaa, innostuin leipomisesta ja seuraavat pari viikkoa meni leipää hieroessa.

Mutta vorschmackit pitää kyllä veivata tämän talven aikana, tämän lupaan!

Juutalainen ruokakulttuuri on ollut tapana jakaa neljään ajanjaksoon, raamatulliseen, talmudkauteen, keski  ja nykyaikaan!

Eri juutalaisryhmien, kuten ortodoksi, aškenasi ja sefardijuutalaisten välillä on eroja ruokakulttuurin säännösten suhteen.
Ortodoksijuutalaisten keittiössä on huomionarvoista, että lihaa ja maitotuotteita ei sekoiteta keskenään. Kermakastikkeita ei käytetä liharuokien valmistuksessa, öljyä käytetään.

Aškenasijuutalaiset ovat asuneet lähinnä Keski-Euroopassa ja saaneet sieltä vaikutteita, joskin omat ruoanlaitossa ja sen nauttimisessa traditiot ovat pitkälti säilyneet. On luonnollista, että nautitaan niitä tuotteita, joita on saatavilla kuten silliä, porkkanaa ja perunaa.
Välimeren alueella kehittynyt sefardijuutalaisten ruokakulttuuri taas pohjaa kevyempään perustaan kuten viininlehtiin, Välimeren kaloihin sekä hedelmiin.

Ruoka-aineet jaetaan Tooran lakien mukaan kolmeen pääryhmään...

basari lihatuotteet (myös siipikarja)
chalavi maitotuotteet
parve neutraalit tuotteet kasvikset, hedelmät, kala, kananmuna, hunaja
Toora selvittää yksityiskohtaisesti ruokavalioon kelpaavat eläimet. Karjaeläinten tulee olla märehtijöitä ja niillä pitää olla halkinainen kavio sopivia ovat esimerkiksi lehmä, puhveli, lammas, vuohi ja kirahvi. ulkopuolelle jäävät siis muun muassa sika, hevonen, hirvi, aasi, jänis ja kameli. Siipikarjasta kelpaavat esimerkiksi kana, ankka ja kalkkuna. Petolinnut eivät ole košer. Kaloista  kelvollisia ovat vain ne, joilla on suomut ja evät. Äyriäiset ja vaikkapa ankerias eivät siis kuulu košer-ruokavalioon.
Veren käyttö ruoka-aineena on  kielletty. Tämän vuoksi eläimet on teurastettava erityisellä tavalla

[Ryhis]

Kiitos Brucepedia!

[Ryhis]

Heti alkuun kerrottakoon, että tämä resepti on sielunsa velkaa Hese Hyvärisen kamikazepadalle, joka julkaistiin muistamani mukaan keittokirjassa Läskiksi meni, raavas mies. Peruspohja on nähtävissä rivien välissä, mutta lievää "päivitystä" on tapahtunut, onhan nyt jo kuitenkin vuosi 2012 ja raavaimmatkin heteromiehet ovat kellahtaneet lievästi metroseksuaaliin suuntaan. Toisin sanoen, makkarapadassa on nykyään myös kasviksia, eli heiniä, eli pupunruokaa. Päivitin reseptiä myös tuontimaustekasvien saralla, nyt mukana on myös chiliä! Itse olisin laittanut lempparichiliäni "Turbo Pubea", PI 585267, mutta kun mokomat eivät ole suostuneet kypsymään! Kun laitan tuohon reseptiin "chili" niin mikä tahansa laadukas, paksulihainen chili kelpaa, itsellä tällä kertaa kolme Aji Omnicoloria sekä yksi Cajamarca.

Tämä on niitä reseptejä joita rakastat jos arvostat pätkääkään karkeita tilavuus- ja painoyksiköitä. Sellaisia kuten nyrkillinen, hatullinen ja kaljapullon verran. Reseptin kaikki ainekset on tarkoitus pilkkoa krouvisti sellaisiksi omaa peukaloa pienemmiksi paloiksi. Nälkä sanelee, pienemmät kappaleet kypsyvät nopeammin. Laiska ja vastikään tankannut metros...raavas mies tyytyy halkaisemaan perunat ja nakkaamaan HKn sinisen kokonaisena pataan.

Huom! Mikäli reseptiä lukiessa sinulle tulee mieleen käyttää jotain "juoksevaa ruokarasvaa" voin sijasta tai nenäsi nyrpistyy olut & snapsi-kommentista niin voin toki tarjota sinulle yhden tai jos toisen vaihtoehdon.

Peukalon leveys voita
Hatullinen perunoita
Kourallinen porkkanoita
2 lenkkiä makkaraa
Kaksi nyrkinkokoista sipulia
Niin paljon valkosipulinkynsiä kuin kouraan mahtuu
1 punajuuri
1 palsternakka
1 pullo pilsneriä eli ykkösolutta
Fingerporillinen lipstikkaa
Kouranpohja mustapippureita ja suolaa
4 chiliä

Heitä voi sotilaskypärää isompaan kattilaan, laita lämpö puoliteholle.

Halkaise sipulit, halkaise puolikkaat ja pilko nopsasti n. senttiseksi kuutioksi, heivaa pataan.

Läimäyttele valkkareita veitsen lappeella ja hennon väkivaltaisesti silppua kuoritut kynnet, heivaa pataan.

Pilko makkarat ja heivaa pataan. Muista maistella ahkerasti, jotta voi mennä takuuseen makkaran laadusta!

Komenna vaimo tai lapsi hämmentämään pataa.
Pilko loput veget (jotka toivottavasti vaimo/lapsi on kuorinut hetkeä aikaisemmin) ja arvaatko? Heivaa ne PATAAN!

Heivaa mausteet pataan ja kaada ykkösolut sekaan. Lisää vielä kuumaa vettä siten, että tuotteet juuri-ja-juuri peittyvät. Kiehauta, nosta pataan kansi ja siirrä uuniin hautumaan ronskiin sataan asteeseen tunniksi - kahdeksi.

Tarjoile syviltä lautasilta hapankaalin ja smetanan kera. Ruokajuomaksi käy jääkaappikylmä olut sekä pakastekylmä snapsi.