Scotch Bonnetin kausi 2011 (toinen kausi)

[Scotch Bonnet]

Piti tämä joskus kertoa, mutta unohdin.

Taitaa olla chilien suosio nousussa kun olen aikausein kuullut niistä puhuttavan tosin vääräätietoa myös paljon. Kerran koulun ruokalassa jotkut keskustelivat chileistä ja joku tietäväisenä kertoi muille pöytäryhmäläisille chileistä. Erityisesti jäi mieleen kun tämä väitti kivenkovaa toisille että: jotkut väittävät että punainen chili on tulisempaa kuin vihreä, mutta oikeasti vihreät on tulisempia.  Mieliteki mennä pätemään, mutta en kuitenkaan mennyt.

[Ryhis]

Kaikkihan tietää, että punainen chili on kaikkein tulisin. Ja siinäkin tulisinta on hedelmän kärki, myös palon pieni koko ennakoi tulisuutta!

[Lihamestari]

Kaikkihan tietää, että punainen chili on kaikkein tulisin. Ja siinäkin tulisinta on hedelmän kärki, myös palon pieni koko ennakoi tulisuutta!

Toihan on just sieltä ravintolakoulusta!
Tulisuus menee näin mieto = iso vihreä --> tulisin = pieni punainen!
Siement kannaattaa myös poistaa oppien mukaa, koska ne on niitä chilin tulisimpia osia!

[Ryhis]

  Siemenet eivät ole vain tulisia vaan sisältävät myös myrkyllisiä kapsaisiineja! 

[coco]

Suoraan kun kokki puolen opettajan suusta.. 

[Lihamestari]

Siemenet eivät ole vain tulisia vaan sisältävät myös myrkyllisiä kapsaisiineja! 

Sitä vartenhan niitä pitää käsitellä hanskat kädessä, kun kapsasiini imeytyy ihon kautta ja aiheutta siten myös sen myrkytystilan...

[MrFrost]

Siemenet itseasiassa sisältää lajikkeesta riippuen joko arsenikkiä tai Zyklon-B:tä ja chilien käsittelyssä käytetyistä hanskoista kuuluu askarrella kiinan markkinoille meneviä kondomeja!

[Scotch Bonnet]

Jes pääsin ensimmäiseen hakutoiveeseeni Kaurialan lukion tiedelinjalle .

Kaurialan lukio on melko hyvä lukio, pitkänmatikan tuloksissa se oli suomen kolmanneksi paras. Kaurialan lukiolla on joku sellainen tiedelinja johon otettiin 20 henkilöä.

[InkRose]

Hirveetä hifistelyä!

Tosin jos tossa vaiheessa jo tietää mitä haluaa isona tehdä (minäkin luulin tietäväni) niin mikäs siinä. Kieliäkään ei kannata jättää ihan lapsipuolen asemaan kuitenkaan.

Nimim. entinen kääntäjänalku ja ainainen kielipoliisi.

[Scotch Bonnet]

Kielistä en ajatellut kuin englannin kunnolla suorittaa ja tietenkin äidinkielen(pakollinen), mutta ruotsiin en aio kauheasti panostaa enkä muita kieliä ottaa.

[InkRose]

Kannattaa siihen ruotsiinkin sen verran panostaa että edes pakolliset suorittaa sen verran kunnolla että jotain jää päähänkin eikä luistele rimaa hipoen. Helpottaa jatko-opinnoissa elämää, kun useimmilla aloilla virkamiesruotsi on kuitenkin välttämätön osa ohjelmaa. Englantihan on kyllä tiedemaailmassa kiistaton ykkönen. Onko sulla jo joku tietty ala mielessä?

Itse luin lukiossa yläasteella alkaneita englantia (8 kurssia), ruotsia (6/7), ranskaa (6/8 kun opetusta ei mulle yksin järjestetty enkä jaksanu ruveta vääntämään) sekä aloitin nollista vielä saksan (. Lisäksi oli pitkät matikka (13), fysiikka(9) ja kemia(4). Suoritin myös täydet biologian kurssit, mutta maantieteen jätin pakollisiin kahteen. Kahdessa vuodessa oli ne pakolliset 75 kurssia jo kasassa. Lopulta suoritin vain 88 kurssia, alkuperäinen suunnitelma oli muistaakseni 91 tai 92. Voi tietty olla että työmääräkin vaikutti joidenkin aineiden heikkoon menestykseen, mutta matikka ja fyssa ei oikein sujuneet enää. Yläasteella oli vielä 8-9 nurkilla arvosanat niistäkin, lukiossa putos 6-7 maisemiin.

Anyway, hienoahan se on että pääsit siihen kouluun mihin halusit. Ei näitä vanhusten narinoita kannata liikaa kuunnella. Vilpittömästi onnea!

[Scotch Bonnet]

Kiitosksia.

Ei ole vielä mitään erityistä linjaa kaikki muu kiinnostaa paitsi maantieto.
Olen vieläkin sillä kannalla että en aio ruotsiin hirveästi panostaa. Veikkaan että ruotsin tärkeys vähenee ajanmittaa ja englannin tärkeys kasvaa. Saa nähdä palkkaan sitten vaikka tulkin jos ei muu auta.

[SK]

Minäkin entisenä Pohjois-Savolaisena ajattelin, ettei sitä ruotsia tarvia opetella, kun en sitä tarvia.
Nyt olen asunu 10 vuotta täällä rantaruotissa ja on ruotsinkielinen emäntä.

[Lillen]

Ensi vuonna minullakin on sama kaos meneillään, minne lukioon pyrkiä ja mitä lukea?
Itse olen ainakin tässä vaiheessa päättänyt kaksi asiaa. 1 Historia painotteisesti 2 Mahdollisimman paljon kieliä opiskella. Tällähetkellä Suomi,Ruotsi,Englanti ja Saksa. Lukiossa varmaan voisi harkita vielä Ranskaa.

Kieliä on aina hyvä osata ja siitä ei ole koskaan haittaa työmaailmassa jos osaa enemmän kieliä.

[InkRose]

Kieliä on aina hyvä osata ja siitä ei ole koskaan haittaa työmaailmassa jos osaa enemmän kieliä.

QFT.

Vaikka lipsutaankin syvälle OT:n puolelle, niin tämän vielä sanon, lähinnä Lillenille: joku romaaninen kieli kannattaa ehdottomasti olla mukana tuollaisessa suunnitelmassa. Ranska/italia/espanja, toisin sanoen. Rajanvedoista riippuen englantikin saattaisi kelvata rajatapaukseksi, niin paljon sinne on lainattu etenkin sanastoa ranskasta. Italia ja espanja ovat tietenkin ääntämykseltään lähempänä toisiaan ja latinaa, mutta pienellä kielellisellä intuitiolla ja lukiosta tarttuneilla ranskan rippeilläkin selvisin ihan kelvollisesti Espanjassakin lyhyen aikaa. Toisaalta, saksan kielioppi taas on melkeinpä 1:1 latinasta napattu, ainakin substantiivien taivutus muistaakseni menee tasan samoissa.

Ja toinen pikku huomio: mitä aikaisemmin pääsee alkuun, sitä paremmin ehtii oppia. Jos siis olisi mahdollista vaikka ysillä aloittaa joku kieli, kannattaa se tehdä jos uskoo siitä olevan jatkon kannalta hyötyä, onpahan aina vahvempi pohja sitten jatkaa eteenpäin. Jos vain aika ja energia riittävät, tietenkin.

[Lillen]

Kieliä on aina hyvä osata ja siitä ei ole koskaan haittaa työmaailmassa jos osaa enemmän kieliä.

QFT.

Vaikka lipsutaankin syvälle OT:n puolelle, niin tämän vielä sanon, lähinnä Lillenille: joku romaaninen kieli kannattaa ehdottomasti olla mukana tuollaisessa suunnitelmassa. Ranska/italia/espanja, toisin sanoen. Rajanvedoista riippuen englantikin saattaisi kelvata rajatapaukseksi, niin paljon sinne on lainattu etenkin sanastoa ranskasta. Italia ja espanja ovat tietenkin ääntämykseltään lähempänä toisiaan ja latinaa, mutta pienellä kielellisellä intuitiolla ja lukiosta tarttuneilla ranskan rippeilläkin selvisin ihan kelvollisesti Espanjassakin lyhyen aikaa. Toisaalta, saksan kielioppi taas on melkeinpä 1:1 latinasta napattu, ainakin substantiivien taivutus muistaakseni menee tasan samoissa.

Ja toinen pikku huomio: mitä aikaisemmin pääsee alkuun, sitä paremmin ehtii oppia. Jos siis olisi mahdollista vaikka ysillä aloittaa joku kieli, kannattaa se tehdä jos uskoo siitä olevan jatkon kannalta hyötyä, onpahan aina vahvempi pohja sitten jatkaa eteenpäin. Jos vain aika ja energia riittävät, tietenkin.

Ja sitten vielä hieman OT...
Meillä on sellainen sääntö koulussa että 7 lopussa piti valita 8-9 valinnaiset aineet ja 8 aikana sai vielä vaihtaa jos oli pätevä syy ,mutta 9 ei saa vaihtaa.
Valitsin silloin Saksan kieleksi ja tulin siihen lopputulokseen että kaksi kieltä jota ei ole koulussa lukenut pätkääkään olisi vaikeaa ja raskasta alkaa samaanaikaan lukea ,joten tulin siihen lopputulokseen että yksi kieli ja kaksi "ei lukuainetta".

Lukiossa voi tietysti sitten pähkäillä ,että minkä kielen valitsisi, ei italiakaan yhtään hullumpi olisi...
Mutta pistän ideasi harkintaan onhan tässä vielä vuosi aikaa ,koska eikös ne kielet ym. pitäisi valita sitten lukion ykkösellä tai oikeastaan 9 lopussa vai miten se menikään  .

[Scotch Bonnet]

Kirjoitetaanpa myös chileistä.

Eli olen lukenut että chileiillä esiintyy vaihtelua terälehtien määrässä, mutta mitkä ovat tedän ääripäät. Tuli mieleeen kysyä tälläistä kun löysin kasvihuonneestani tälläiset.


Kolme terälehtinen Inca red dropin kukka.


Kahdesan terälehtinen Aji cristallin kukka.

[Scotch Bonnet]

Onko vielä halukkaita vastaajia.

[Scotch Bonnet]

Nyt kasvit ovat aloittaneet podien teon.


Kasvihuone nyt.

Sitten vielä kuvia muutamista kasveita.


Pimiento de padron.


Rainforest.


Pirkka chili.


Inca red drop.

Lisäksi carariot ja turbo pube on alkaaneet kukkimaan.

[Scotch Bonnet]

Hmm..Espanjassa syömäni perinneherkku "pimientos de padron" ei ollut lainkaan tulinen, onko ruokalajissa käytetty paprika eri kuin tämä samalla nimellä myytävä lajike? Tosin tuossa ruoassa olevat paprikat ovat aina vihreitä, onko sulla vihreää podia maistaa?

Nyt kasvissa on enemmän podeja niin otin yhden vihreänä, mutta kummiskin täysin kasvaneena ja maistoin ei ollut tulinen eikä kovin hyvän makuinen niin jatkan jatkossa syömistä punaisena.