Robert Jordan Ajan Pyörä

[ALIS123]

Sainpas juuri selville että kariston munapäät ovat kaikessa viisaudessaan päättäneet lopettaa Robert Jordanin Ajan Pyörän suomentamisen 25(12 englanninkielistä) kirjan jälkeen. Sarja on yksi suosikkisarjoistani jota olen lukenu 14 vuotiaasta asti ja nyt nuo p****leen aivottomat hu********kat on päättäny että eipäs suomenneta enää juuri kun sarja on pääsemässä lähelle loppua. Englanninkielisiä suomentamattomia kirjoja on ilmestynyt 1, toisen pitäis tulla tänä vuonna ja kolmas, viimeinen, kirja pitäisi ilmestyä 2012. Kariston päätös ilmeisesti liittyy siihen että robert jordan on kuollut ja Brandon Sanderson on kirjoittanu viimeiset 3 kirjaa.

Täytynee lukea sarja alusta asti neljättä kertaa mutta tällä kertaa englanninkielisenä koska suomennetusta on erittäin huono vaihtaa englanninkieliseen.

[ottulo]

En ole näitä lukenut, vaikka on pitänyt. Sain jossakin vaiheessa lahjaksi kirjan nro 21, mutta onnistuin jättämään sen hotelliin luettuani muutaman luvun...

Pitänee lukea enkuksi, kun muutenkin suurin osa lukemisista on nykyään sellasta.

[Ryhis]

p****leen aivottomat hu********kat

Perkeleen aivottomat hukkasukat?

[Neko]

Sitten taas yksi syy ruveta spooffaamaan tota Enklantia. Ei noihin suomennoksiin voi luottaa sitten ollenkaan...
Vaikka ei tuota Ajan Pyörää oo varmaan vajaaseen 4 vuoteen tullu luettua. Iski hiukka lukuväsymys kun jonnekin lähemmäs kymmeneen kirjaan pääsin.

[Tautologi]

p****leen aivottomat hu********kat

Perkeleen aivottomat hukkasukat?

Hurmiokakat?

Mulla ei ole mitään luottamusta suomalaisiin kustantamoihin, ainakaan käännöskirjallisuuden suhteen. Suomentavat mitä sattuu ja miten sattuu. Jos vaan mahdollista niin alkuperäisellä kielellä kannattaa aina lukea. Ajan Pyörät olivat kyllä ihan hyviä kirjoja, luin niitä kymmenisen kappaletta tässä yksi kesä, mutta sitten kun piti pidemmän tauon niin oli tosi vaikeaa aloittaa siitä mihin jäi.

[MikkoM]

oisko kuitenkin huoranpenikat ?

[ottulo]

Mulla ei ole mitään luottamusta suomalaisiin kustantamoihin, ainakaan käännöskirjallisuuden suhteen. Suomentavat mitä sattuu ja miten sattuu. Jos vaan mahdollista niin alkuperäisellä kielellä kannattaa aina lukea. Ajan Pyörät olivat kyllä ihan hyviä kirjoja, luin niitä kymmenisen kappaletta tässä yksi kesä, mutta sitten kun piti pidemmän tauon niin oli tosi vaikeaa aloittaa siitä mihin jäi.

Itsekin suosin alkuperäiskielellä lukemista, mutta ei mun mielestä käännöskirjallisuus niin täyttä kuraa ole, kuin mitä annat ymmärtää. Mun mielestä Lian Hearnin Otori-sarja on suomeksi ehkä jopa parempi kuin enkuksi! Ei ainakaan missään nimessä yhtään huonompi. Jaakko Kankaanpäälle siitä propsit.
Kääntäjäopiskelijana mun on vielä vähän paha sanoa paljon kaunokirjallisuuden kääntämisestä, mutta ei se aina ole kääntäjän vika, jos käännökset ontuu. Käännösfirma, eli työnantaja, voi olla se syy, jos kääntämiseen ei esimerkiksi anneta tarpeeksi aikaa.

Mitä muuten tarkoitat "suomentavat mitä sattuu ja miten sattuu"? Yksittäisiä sanoja käännetty täysin väärin, vai mitä? Käännösten kun ei kaunokirjallisuudessa tarvitsekaan olla sanatarkkoja, vaan tärkeintä on sujuvuus ja teoksen "tunnelman" ja tarinan säilyttäminen. Jos jossakin kohtaa on riisipuuro käännetty kaurapuuroksi, niin väittäisin sen suurimmassa osassa tapauksia olevan yksinkertaisesti luontevuuden säilyttäminen. Vrt. amerikkalaisten tekstien käännöksiin, ei suomalaiselle kerro juuri mitään vaikka Fahrenheit-asteina annettu lämpötila. Ne on "pakko" muuttaa Celsiusasteiksi, jotta ihmiset tajuaa onko kyseessä kylmä vai lämmin. Sama pätee muihin juttuihin: jos alkuperäinen on vaikea tajuta, muuta se helpommaksi. Pääasia, että se tärkein idea säilyy.
[/rant]

[ALIS123]

Kysyin asiasta karistolta ja sanovat näin.

"Kävimme Robert Jordanin Ajan pyörästä perusteellisen keskustelun, jossa päädyimme siihen, ettemme julkaise enää sarjan jatko-osaa. Suurin syy ovat käännöskulut, jotka olisivat nousseet kohtuuttomiksi, päätösosa kun on kolmiosainen ja yhdellä osalla mittaa miltei 2 miljoonaa merkkiä. Toinen syy on se, että perinteisen fantasian myynti näyttää vähitellen hiipuvan."

Eli siis 25 kirjaa on kannattavia julkasta mutta sarjan viimeset osat ei sitten yhtäkkiä olekkaan kannattvia? Vois kuvitella että viimeset osat noin pitkään sarjaan myy paremmin kuin aikasemmat osat... Ja viimeset kirjat on ihan saman mittasia ainakin englanninkielisen wikipedian mukaan kuin tähänastiset joten ei oikein nuo perustelut toimi.

[ALIS123]

Mulla ei ole mitään luottamusta suomalaisiin kustantamoihin, ainakaan käännöskirjallisuuden suhteen. Suomentavat mitä sattuu ja miten sattuu. Jos vaan mahdollista niin alkuperäisellä kielellä kannattaa aina lukea. Ajan Pyörät olivat kyllä ihan hyviä kirjoja, luin niitä kymmenisen kappaletta tässä yksi kesä, mutta sitten kun piti pidemmän tauon niin oli tosi vaikeaa aloittaa siitä mihin jäi.

Itsekin suosin alkuperäiskielellä lukemista, mutta ei mun mielestä käännöskirjallisuus niin täyttä kuraa ole, kuin mitä annat ymmärtää. Mun mielestä Lian Hearnin Otori-sarja on suomeksi ehkä jopa parempi kuin enkuksi! Ei ainakaan missään nimessä yhtään huonompi. Jaakko Kankaanpäälle siitä propsit.
Kääntäjäopiskelijana mun on vielä vähän paha sanoa paljon kaunokirjallisuuden kääntämisestä, mutta ei se aina ole kääntäjän vika, jos käännökset ontuu. Käännösfirma, eli työnantaja, voi olla se syy, jos kääntämiseen ei esimerkiksi anneta tarpeeksi aikaa.

Mitä muuten tarkoitat "suomentavat mitä sattuu ja miten sattuu"? Yksittäisiä sanoja käännetty täysin väärin, vai mitä? Käännösten kun ei kaunokirjallisuudessa tarvitsekaan olla sanatarkkoja, vaan tärkeintä on sujuvuus ja teoksen "tunnelman" ja tarinan säilyttäminen. Jos jossakin kohtaa on riisipuuro käännetty kaurapuuroksi, niin väittäisin sen suurimmassa osassa tapauksia olevan yksinkertaisesti luontevuuden säilyttäminen. Vrt. amerikkalaisten tekstien käännöksiin, ei suomalaiselle kerro juuri mitään vaikka Fahrenheit-asteina annettu lämpötila. Ne on "pakko" muuttaa Celsiusasteiksi, jotta ihmiset tajuaa onko kyseessä kylmä vai lämmin. Sama pätee muihin juttuihin: jos alkuperäinen on vaikea tajuta, muuta se helpommaksi. Pääasia, että se tärkein idea säilyy.
[/rant]

Veikkaisia että tarkottaa lähinnä sitä että eivät käännä kaikkea vaan ainakin fantasia kirjoista ainakin vähän mitä sattuu.

[Tautologi]

Juu siis tarkoitin sitä, että kääntävät mitä sattuu, esimerkiksi Iain M. Banksin teoksista on suomennettu hyvinkin satunnaiselta vaikuttava otos. Toisena esimerkkinä vaikka Robin Hobbilta on suomennettukaksi trilogiaa, mutta kronologisesti näiden väliin sijoittuva trilogia on jätetty kääntämättä ilmeisesti vain sen takia, että kerronta muuttuu ja päähenkilö vaihtuu. Mutta kokonaisuus kärsii todella paljon tuossa ja vaikka kolmannen trilogian voikin lukea ihan hyvin jättämällä sen toisen väliin, niin siitä jää silti paljon uupumaan. Tietysti kaikelle on varmasti hyvä (lue: taloudellinen) syy ja totta kai kustantamotkin haluavat tuottaa voittoa, mutta kirjallisuudelle taidemuotona tuo ei todellakaan tee hyvää.

En siis tarkoita, että käännöskirjallisuus yleensä on täyttä kuraa, vaan tarkoitin enemmänkin sitä, että laatu heittelee kyllä tosi pahasti laidasta laitaan. Kyllä hyviä käännöksiä on tosi paljon, mutta niin on kyllä huonojakin, ja kaikkea siltä väliltä. Ja sekin on totta, että joskus käännös on alkuperäistä parempi. Jotenkin veikkaisin syyksi sekä juuri tuota aikataulupainostusta ja myös sitä, että kaikki kääntäjät eivät vain osaa kääntää kaikkia lajityyppejä. En nyt tietty ole mikään alan asiantuntija, mutta kyllä veikkaisin, ettei kääntäjä joka ei ole lukenut yhtään scifiä osaa käsitellä eteensä lykättyä kovaa tieteiskirjaa yhtä hyvin kuin joku joka oikeasti harrastaa genreä.

[Aji Inferno]

p****leen aivottomat hu********kat

Perkeleen aivottomat hukkasukat?

Pökäleen aivottomat humppakasakat?

[Aji Inferno]

Jordan on - tai oli - kyllä omalla tavallaan uskomaton kirjailija. Hidastempoisinta näkemääni tarinankehittelyä giganttisen pituisissa kirjoissa, joita on PALJON. Tavallaan tykkäsin niistä nuorempana, mutta sitten jossain kohtaa jäi lukeminen kesken (kiireitä elämässä silloin kaiketi) koska unohdin mitä aiemmissa kirjoissa oikein oli tapahtunut - ja jopa kuka on kuka.   Aina välillä tulee mieleen lukea saaga loppuun, jotta tietäisi mitä helkkaria siinä sitten tapahtuu, mutta jos nyt jotain kritisoi, niin noista olisi voinut jättää sen melkoisen korostetun parisuhdepuolen aika lailla pois. Tolkienille pitkä plussa siitä, ettei koskenutkaan ihmisten parittelusuhteisiin teoksissaan!

No, makuasioitahan nuo.

[Janne]

Mä olen lukenut aika paljon fantasiaa mutta tuo Jordan on ihan outo mulle. Silti pistää miettimään että jos ei saa tarinaa kerrottua 25 kirjassa niin ei se kolme lisää sitä soppaa sen paremmaksi enää voi tehdä... Vähän kuin loputtomasti venytetyt tv-sarjat.

[ottulo]

Jotenkin veikkaisin syyksi sekä juuri tuota aikataulupainostusta ja myös sitä, että kaikki kääntäjät eivät vain osaa kääntää kaikkia lajityyppejä. En nyt tietty ole mikään alan asiantuntija, mutta kyllä veikkaisin, ettei kääntäjä joka ei ole lukenut yhtään scifiä osaa käsitellä eteensä lykättyä kovaa tieteiskirjaa yhtä hyvin kuin joku joka oikeasti harrastaa genreä.

^Siksipä kääntäjät yleensä erikoistuvat jonkin tietyn alan kääntämiseen: kirjallisuus, asiakirjat, tekstitykset, nettisivut, yms. Kirjallisuus on tietty noista "suosittu", koska se on monille tuttua, eikä satuta ajattelemaan, että on muitakin aloja. Kieltämättä muakin se kiinnostaisi. Asiakirjoissa täytyy tietysti olla todella tarkka jo yksittäisissä sanavalinnoissa, ettei vahingossakaan mikään merkitysero muutu. Kaunokirjallisuudessa voi säveltää jopa aika pitkälti oman maun mukaan, joten ehkä sinne sen takia myäs keskittyy kääntäjiä, jotka eivät niin tarkkaan osaa pysyä asiassa. Ehkä, en tiedä.

Kirjojen satunnaista valintaa en kyllä ymmärrä, jos kerran ovat silti "samaa sarjaa". Myynti tietysti vaikuttaa jatko-osien kääntämiseen, mutta ilmeisesti sitäkin on ollut, jos kuitenkin muutama kirja käännettiin.

[Xbow]

Kyllä Jordanin turinat olivat ihan jees tarinaa. Paikoin hidastempoista menoa juu, kaikkia hahmoja ei aina muista, toisinaan ei joku tietty tapahtumaketju jaksanut kiinnostaa. Vähän tiiviimpää ja enempi äksöniä olisi kaivannut. Mutta ei se Jordan mitään, Tad Williamssin taruissa tuntui menevän fiilis jo liian hitaaksi, lukiessa tuntui että tarvotaan taas sillä suolla mailikaupalla, eikä mitään tapahdu.... Ei hyvä jos kirjan lukeminen on yhtä kiinnostavaa kuin bussin odottaminen. Tuollaisten kirjojen kun tulisi olla viihdettä.

Jos taas vertailee George RR Martinin fantasiataruihin, niin Martinin turinoissa tempo ei myöskään päätä huimaa, mutta selvästi kiinnostavammat hahmot. Tapahtumia sekä juonta piisaa. Joskus kirjailija menee giljotiinifantasian puolelle, hahmo x rupeaa kiinnostamaan ja sit se pentele ottaa ja tappaa sen seuraavalla sivulla :p Harvempi muu kirjoittaja saa kovia kokeneesta 6-vuotiaasta tyttösestä noin hyvää luettavaa satoja sivuja. Siinä kesikaika on selvästi pimeämpi, joskus menty Ken Follett tyyliseen siekailemattomuuteen. Tiedä sitten saako hän tuota sarjaa koskaan "valmiiksi". Ei näytä todennäköiseltä ei. Mutta laatuturinointia mielestäni juu.

[Tautologi]

Tempo on kyllä vaikea laji 

Toisaalta jos on hyvää dialogia ja hahmojen välistä vuorovaikutusta, se pelkkä suolla tarpominen voi olla tosi miellyttävää luettavaa. Mutta sitten on esim. joku Amber -sarja joka on muuten kyllä ihan hyvä, mutta kun siellä on välissä sellaisia kolmen-neljän sivun mittaisia psykedeelisiä todellisuudesta toiseen siirtymisiä, jotka sit lopulta aina vaan päädyin lehteilemään ohi. Toisella puolen taas liian nopea tarinan eteneminen voi olla myös huono juttu, Ursula Le Guinin Maameren Tarinat on hyvä esimerkki. Tarina on hyvä ja tykkäsin kirjoista, mutta välillä isoja tapahtumia heitettiin eteen muutamalla virkkeellä, tyyliin "Sitten hän meni sinne, nostatti kansan kapinaan ja ryhtyi kuninkaaksi."

Mun mielestä Jordanin kirjoissa oli aika paljon kuitenkin tunnelmakuvausta, olihan se juoni tosi hidastempoista ja välillä kompastelikin siihen, että mitään mielenkiintoista ei tapahtunut vähän turhan pitkään aikaan, mutta siellä olemisen tuntu oli kyllä hyvä. Samoin juuri Hobbin kirjoissa parasta on se kun voi lukea vaikka 20 sivua pelkästään siitä kun kaksi kaverusta istuvat juttelemassa ja ryyppiskelevät

[Xbow]

Juu, kyllä Hobbin kirjat olivat ihan mukavaa luettavaa.  Voihan sitä vertailla bussin odottamiseen yksin bussipysäkillä tai samaan odottamiseen mukavan kaveriseurueen kanssa, kiinnostavamman jutun lentäessä, piristäviä juomia unohtamatta.

[ALIS123]

Pitää kyllä aivan täysin paikkansa että ajan pyörä on kohtuu hidastempoinen, lähdetään vaikka ensimmäisestä kirjasta missä ei ensimmäiseen 100 sivuun tapahdu juuri mitään. Välillä on ollut monta omasta mielestäni täysin tyhjänpäivästä 20-50 sivun pätkää mikä ei liity mihinkään eikä siinä tapahdu mitään. Mutta sarja on yksi parhaista joita olen lukenut ja kiinnostais kyllä lukea myös loppuun vaikka kirjottaja on vaihtunut. Niin hyvin on pohjustettu(10000 sivua...) viimeistä taistelua että kyllä sen ihan mielellään lukisi. On vielä sarjan ensimmäinen kirja ensimmäinen kirja jonka olen koskaan lukenut

Ja noita kirjoja on siis alkuperäiskielellä elikkäs englanniksi 11 kappaletta jotka on onnistututta kääntämään yhteensä 25 (pientä rahastusta ehkä?) suomenkieliseen kirjaan ja vielä on 3 kirjaa englannin kielellä mitkä pitäisi kääntää eli vähintään 6 kirjaa olis karisto niistä varmaan saanut aikaan.

[Xbow]

Nyt kun enempi muistelee, niin fiilis oli sellainen, että sarja oli jakautunut vähän latteempiin sekä viihdyttävämpiin kirjoihin. Kun myöhemmin minulle selvisi, että suomennoksen yhteydessä kirjoja oli pirstottu, niin huomasin että ne "paremmat" kirjat tuntuivat lähes järjestäin olleen alkuperäisten kirjojen loppuosia.

Eiköhän niille lopputurinoille joku suomentaja löydy... Toivottavasti eivät pirsto kirjoja enään...

[Aji Inferno]

Kyllä Jordan lahjakas kirjoittaja oli, ja tuossa sarjassa on monia kiehtovia, aivan loistaviakin ideoita. Kuka voisi esim. vastustaa niiden eri sortin angrealien mysteeriä?  

Sitten on fantasiassa myös omat Johanna Tukiaisensa - muistan aidolla kauhulla erään J.V.Jonesin jenkeissä bestsellereiksi myydyn varhaisen fantasiatrilogian. Se oli niin uskomatonta krapulapaskaa stereotyyppisistä prinssi & prinsessa idioottihahmoistaan alkaen, että huomasin toivovani kaiken aikaa noiden päähahmojen tulevan nitistetyksi, keinolla millä hyvänsä!   Huonointa mitä olen kenties koskaan lukenut. Mutta niin vaan muija myy kuin häkä, ja näin kauhukseni Akateemisessa taas sen uusinta tuotantoa...  Eli tuntuu myyvän jollain aivan eri meriiteillä kuin vaikkapa Jordan tai Tolkien. Toisaalta, hyvä kai niinkin, että jokaiselle on jotain. Niin paljon kuin itse suomalaista iskelmämusaakin inhoan, on sillä paikkansa monen sellaisen mielissä, jotka puolestaan pitävät omaa mielimusaani täytenä paskana...